Linkkikerros, Puhelinverkko Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014
1. Kertausta 2. Linkkikerros 3. Televerkko 4. GSM-verkko Luennon sisältö Osa luennosta perustuu Tuomas Auran, Timo Kiravuon ja Jouni Karvon opetusmateriaaliin Osa kaavioiden kuvista Public Domainia openclipart.orgin käyttäjiltä ARTMAN ja dur2250 2
Tarina tähän asti Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Siirtokerros: TCP, UDP,... IPv4, IPv6 Linkkikerros: Ethernet, WLAN, GPRS... 3
TCP/IP-protokollapino Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Siirtokerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6 Linkkikerros: Ethernet, WLAN, GPRS... Asiakas/palvelinsovellukset ja monenväliset palveluarkkitehtuurit Tiedonsiirto päästä päähän, Internetin yli (end to end) Tiedonsiirto yhden linkin yli 4
Nimiavaruudet Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Siirtokerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6 Linkkikerros: Ethernet, WLAN, GPRS... Sähköpostiosoite, URL, DNS-nimi, jne. IP-osoite ja porttinumero IP-osoite MAC-osoite 5
Linkkikerros Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Siirtokerros: TCP, UDP,... IPv4, IPv6 Socket API Laiteajurirajapinta Linkkikerros: Ethernet, MPSL, WLAN, GPRS... 6
Verkkokerros yhdistää paikalliset lähiverkot Internetiksi Viime viikolla Runkoverkko Autonominen Järjestelmä (AS) IP-osoitteet jaetaan aliverkkoihin AS Internetiin liitetyillä koneilla on IP-osoite, jonka perusteella paketit reititetään 7
Tällä viikolla Linkkikerros tarjoaa tiedonsiirtoa yhden fyysisen tai loogisen linkin yli Ei yksimielisyyttä siitä, kuuluuko fyysinen datan siirto TCP/IPprotokollapinoon Kilpailevassa OSImallissa erikseen looginen linkki ja fyysinen linkki Looginen = miltä se näyttää käyttäjästä Fyysinen = miten piuhat on vedetty 8
Viestin rakenne tähän asti Verkkokerros Kuljetuskerros Sovelluskerros Varsinainen data IP-otsakkeet TCP/UDP HTTP, SMTP, VoIP, tjms protokolla luotettavan tavuvirran tai datagrammiyhteyden päällä Esim. Html-sivu, sähköpostiviesti Jokainen protokollataso kuljettaa tiimalasimallissa ylempien protokollien otsake- ja muita tietoja Jokainen voitaisiin rakentaa vastaavaa palvelua tarjoavan toisen protokollan päälle http://tools.ietf.org/html/rfc1149 9
Viesti tällä viikolla Linkkikerro s Verkkokerr os Kuljetuske rros Sovelluskerros Varsnia inen data Linkkik erros Ethernetkehys, tjms IPdatagrammi TCP/UDPpaketti/ datagrammi HTML, SMTP, jne protokollan otsakkeet Esim. Htmlsivu, sähköpo stiviesti Tarkistu ssumma (joskus) Linkkikerros lisää monipuolisuutta monotonisen IP:n alapuolelle Ethernet Wlan DSL ISDN Etc. Tiimalasimallin toinen leveä kohta 10
Overhead Linkkikerro s Verkkokerr os Kuljetuske rros Sovelluskerros Varsnia inen data Linkkik erros Ethernetkehys IPdatagrammi TCP/UDPpaketti/ datagrammi HTML, SMTP, jne protokollan otsakkeet Esim. Htmlsivu, sähköpo stiviesti Tarkistu ssumma Jokainen tietoliikenneprotokolla aiheuttaa overheadia (suom. yleiskustannus) Overheadia voi olla yllättävän paljon (mahdollinen rästitehtävä) Toisaalta overhead on välttämätöntä 11
Yhteys Kahden laitteen välinen yhteys voi olla Simplex: yksisuuntainen. Kaksisuuntaiseen kommunikaatioon tarvitaan 2 simplex-linkkiä. Half-Duplex: kaksisuuntainen, mutta vain toinen osapuoli voi puhua kerrallaan Full-Duplex: samanaikainen kaksisuuntainen Full-Duplex-yhteyden voi rakentaa vain kahden pisteen välille N noodin yhdistämiseen "(" 1)/2 yhteyttä Yleensä käytetään kytkimiä, toistimia tai muita 12
Verkkotopologioita Rengas Tähti Väylä 13
Yleisiä verkkotopologioita Johdinverkot ovat rakenteeltaan joko renkaita, tähtiä, väyliä tai edellisten hybridejä Rakenteet käytössä kaikessa tiedon siirtämisessä Väylä on yleinen tietokoneiden sisällä Ns. Network on a Chip (NOC) tyyppiset tietokoneet kuuma tutkimusaihe 14
Verkkotopologia voi olla erilainen fyysisesti ja loogisesti Esimerkiksi keskittimellä toteutettu ethernet on fyysisesti tähti, loogisesti väylä Fyysinen: miten johdot on kytketty Looginen: miltä verkko näyttää laitteiden mielestä 15
Hub/Switch Vastaanottaja Lähettäjä Hub eli keskitin lähettää saamansa kehykset kaikkiin suuntiin Vastaanottaja Lähettäjä Switch eli kytkin lähettää saamansa kehykset vain oikeaan suuntaan 16
Hub/Switch Hub on tyhmä toistin Halpa Puhelias (kaikki menee kaikille) Ruuhkautuu helposti (törmäyksiä) Ei kauheasti enää Switch on fiksumpi Kalliimpi, pitää muistaa missä mikäkin kone on Ei tarpeettoman puhelias Ruuhkasietoisempi 17
Router Reititin on laite, joka on kiinni kahdessa eri verkossa Verkot voivat olla fyysisesti erilaisia (esim. ADSL ja Ethernet, WLAN ja Ethernet) Reititin siirtää viestejä verkosta toiseen Vastaanottaja Lähettäjä 18
Ethernet Yleisin lähiverkoissa (Local Area Network, LAN) käytetty teknologia IEEE 802.3 Loogisesti väylä Vain yksi laite voi lähettää väylälle kerrallaan Laitteet eivät tiedä koska muut haluavat lähettää Erillinen protokolla määrittelee miten toimitaan Media Access Control (MAC) 19
Ethernet-kehys Lähettäjä Kohde Kehystetty protokolla Data CRCtarkastussum ma 00:26:82:16:df:04 ff:ff:ff:ff:ff:ff 0x0800 (IP)... 1234 Ethernet-kehys rikkoo kerrosmallia, koska se on kiinnostunut päälläolevasta protokollasta Toisaalta, Ethernetin päälle voidaan rakentaa muitakin kuin IP-verkkoja Saman fyysisen verkon kautta voidaan välittää useamman pakettikytkentäisen verkon sisältöä 20
Media Access Control MAC-osoite määrittää yksikäsitteisesti väylän varrella olevan laitteen Uniikki koko maailmassa Jokaisella verkkolaitteella (BT, Wlan, whatnot) Esim. 00-FF-3A-D0-C9-18 Tunnetaan myös nimellä Physical Address Carrier Sense Multiple Access With Collision Detection (CSMA/CD)-protokolla määrittelee miten Ethernet-verkkoon saa lähettää 21
CSMA/CD 22
Token Ring Ennen Ethernetiä käytettiin yleisesti token ring lähiverkkoprotokollaa Kun kukaan ei lähetä varsinaista dataa, erityistä Token-kehystä lähetetään vuorotellen kaikille laitteille Laite saa lähettää vain silloin kun se on saanut Token-kehyksen eikä ole vielä vastannut Laite ilmaisee olevansa valmis lähettämällä Token-kehyksen 23
WLAN IEEE 802.11 perheen protokollat määrittelevät langattoman lähiverkon Radioaallot eroavat olennaisesti johtimesta Monotonisuuden rikkova tuotemainos http://www.thinkgeek.com/tshirts-apparel/ interactive/bd12/ ns. Hidden node ongelma Infrastructure mode kun on tukiasema (Access Point) Ad Hoc mode kun halutaan yhdistää ilman AP:tä (harvoin käytössä) 24
CSMA/CA Hidden node ongelman takia langattoman verkon noodit eivät voi toimia kuten Ethernetissä Ratkaisuna jokainen pyytää vuorollaan access pointilta lupaa lähettää Koneet saattavat nähdä AP:n mutteivät toisiaan 25
WPA/WEP Wlan on ohjaamaton media Kuka tahansa voi kuunnella Salausta tarvitaan WEP (Wired-Equivalent Privacy) vanha, viallinen ratkaisu WPA (Wi-Fi Protected Access) parempi, ei vieläkään täydellinen Yksityiskäyttäjille jaettu salaisuus Monimutkaisemmissa konteksteissa erillinen autentikaatio eduroam 26
DHCP Dynamic Host Control Protocol mahdollistaa verkkoon liitetyn koneen osoitteen automaattisen määrittämisen Pitää olla osoitteita tarjoava palvelin Liitetty kone huutaa linkkikerroksen broadcast-osoitteeseen ja kysyy, haluaisiko joku antaa IP-osoitteen Osoitteen mukana usein tulee mm. verkon koko (netmask), oletusreititin, DNSnimipalvelimien osoitteita 27
DHCP - ongelmia Verkossa voi olla monta DHCP-palvelinta, keneen luottaa? Tietoturvaongelma esim. lentokentillä Ärsyttävää Teekkarikylän verkossa DHCP:n jakamat osoitteet (usein) vaikeasti ennustettavissa DHCP:llä IP:n saaneen koneen on vaikea olla asiakas-palvelin mallin palvelin Jaetut osoitteet usein yksityisissä IP-avaruuksissa (NAT), porttien edelleenohjaus ja reiät palomuuriin iso ongelma Vaikeahkoa olla peer p2p-protokollissa Osittain ratkennut UPnP:llä, suurimmalta osalta ei 28
ARP Address Resolution Protocol (ARP) auttaa verkossa olevaa laitetta löytämään IPosoitetta vastaavan MAC-osoitteen Mikäli kohde ei ole samassa verkossa (kone tietää netmaskin), lähettäjä lähettää IP-datagrammin oletusreitittimelle, joka huolehtii sen eteenpäin 29
Tyypillinen kotiverkko Kuluttajalaitteissa usein yhdistetään useamman osan toiminnot. Kaikki toiminnallisuudet voi saada yhdessä laitteessa 30
TELEVERKKO 31
Intro Televerkko oli aikaisemmin maailman suurin tekninen rakenne Ehkä vieläkin, miten koko mitataan? Miten laite määritellään? Puhelinverkko on yli 100 vuotta vanha rakennelma Tarkkaan kansainvälisesti standardoitu (ITU, International Telecommunications Union) Suunnittelu eri lähtökohdista kuin Internet Laskutus Jatkuva yhteys PSTN = Public Switched Telephone Network 32
Toimintaperiaate Puhelinverkko on piirikytkentäinen Puhelun päiden välille muodostetaan jatkuvasti auki pidettävä yhteys Aikaisemminen piiri oli fyysinen Kaksi simplex-yhteyttä mikrofonista kaiuttimeen Nykyään looginen piiri Puhe pakataan 64kbps bittivirraksi Verkko ylläpitää piiriä koko puhelun ajan Sentraalisantra kytkee piirin 33
MIKÄ ON MAAILMAN SUURIN LAITE? 34
Piiri vs. pakettikytkentäisyys Puhelinverkko on päätelaitteille piirikytkentäinen verkko Yhteys mikrofonista kaiuttimeen ja toisin päin Internet on pakettikytkentäinen verkko TCP luo yhteyden illuusion IP-pakettien reitityksen päälle Onko looginen piiri enemmän yksi koje kuin keskenään paketteja välittävät laitteet? 35
36
Verkon rakenne Pisteiden välille rakennetaan linkkejä kaapelilla tai kuidulla Kuljetuskerros tarjoaa kiinteän kapasiteetin virtuaalisia piirikytkentöjä pisteiden välillä Piirit luodaan kytkemällä linkkejä yhteen Huom. Ei reitittämällä! Piirin yli voidaan siirtää puhedataa tai muuta dataa (verkko on digitaalinen asiakkaan päätettä lukuunottamatta) Piirien kytkemistä ohjataan erillisellä viestiverkolla (SS7) 37
Päätelaite (Lanka)puhelinverkon päätelaite on analoginen puhelin, joka on hyvin yksinkertainen laite Mikrofoni, kuuloke, valitsin, soittokello, luurin kytkin On yhteydessä puhelinkeskukseen tai keskittimeen yhdellä parikaapelilla Parikaapelin kaksisuuntainen käyttö aiheuttaa kaikua, jonka poistamista varten keskuksen päässä on kaiunpoistopiiri Numerovalinta pulsseina tai kaksitaajuisena äänisignaalina 38
Analoginen tilaajaverkko Asiakkaalta tuleva/menevä signaali on analogista Asiakkaan ja puhelinkeskuksen välillä on usein keskitin (concentrator) tai sama toiminnallisuus on puhelinkeskuksessa Keskittimessä on A/D ja D/A -muunnin kullekin tilaajajohdolle A/D ja D/A myöhemmin kurssilla Keskittimelle saakka tilaajalta tulee kuparipari Kuparipareista muodostuu suuria satojen parien kaapelikimppuja, joiden käsittely on vaikeata, jotka ovat kalliita ja joissa tapahtuu ylikuulumista (crosstalk) Keskittimessä voidaan kanavoida (multipleksata, multiplexing) useita asiakaspuheluita yhteen optiseen kuituun, kuparipariin tai koaksaalikaapeliin 39
Puheen PCM-koodaus Analoginen äänisignaali muunnetaan digitaaliseksi ottamalla siitä 8000 näytettä sekunnissa ja koodaamalla ne 8-bittiseksi dataksi PCMkoodauksella (Pulse Code Modulation) Puhe suodatetaan ensin 4 khz kaistalle Yksi puhelu on siis siis 64 kb/s tietovirta kumpaankin suuntaan Koodaus tehdään puhelinkeskuksessa tai keskittimessä Kvantisointi ei ole lineaarinen vaan pyrkii seuraamaan puhesignaalille tyypillisiä ominaisuuksia Tästä tarkemmin seuraavalla luennolla Tästä eteenpäin puhelinverkko on nykyään digitaalinen 40
Kanavointi Kuva: Wikipedian käyttäjä Ggia 41
Kanavointi Kanavointia (multiplexing) käytetään mm. puhelintekniikassa usean tietovirran siirtämiseksi yhtä fyysistä siirtokanavaa pitkin Yleisimmät tekniikat ovat: Aikajakokanavointi TDM (Time Division Multiplexing) Signaalit lähetetään peräkkäin (vähän kuin paketit yksi kerrallaan) Taajuusjakokanavointi FDM (Frequency Division Multiplexing) Kantoaaltoa moduloidaan usealla eri taajuudella Aallonpituuskanavointi WDM (Wavelength Division Multiplexing) FDM valosignaalille Koodikanavointi CDM (Code Division Multiplexing) Lähetetään eri aikaan eri taajuuksilla, vastaanottaja tietää hyppyjen koodin 42
Yhdistäminen ja SS7 Miten yhdistetään puhelinkeskuksia Puhe kulkee multipleksattuna isoissa linjoissa Lisäksi tarvitaan tieto siitä, minne tuleva yhteys yhdistetään Ensi alkuun kaukopuhelut olivat käsivälitteisiä Sitten käytettiin in-band merkinantoa keskuksien välillä Tieto puhelinnumerosta johon puhelu on yhdistettävä siirrettiin äänitaajuuskoodeina samaa linjaa pitkin kuin puhelu Johti huomattaviin väärinkäytöksiin (phreaking) Nykyään puhelinverkon yhteydessä on eriytetty merkinanto (out-of-band signaling) ja puheensiirto Käyttäjätaso ja ohjaustaso erillään 43
Signaling System 7 Signaling System 7 (SS7) on reitityspohjainen pakettiverkko joka toimii puhelinverkossa Ei kuljeta puhetta (eli ei voi soittamalla päästä käsiksi) Erikoistunut puhelun yhdistämiseen tarkoitettujen viestien lähettämiseen SS7 määrittelee oman protokollapinonsa TCP/IP:n tapaan Huomattavasti monimutkaisempi Enemmän taattuja asioita eri osapuolille Puhelun tila voi olla joko valmisteltu, soi, puhuu, yhteys katkaistu 44
Call Detail Record Jokaisesta puhelusta tallentuu tietue laskutusta varten Tämä nk. Call Detail Record (CDR) sisältää tietoja, kuten: Soitettu / otettu vastaan / siirretty Peruspalvelu: puhe / data / fax / SMS Lisäpalvelut Älyverkon liipaisin Tapahtuman aika ja kesto A-tilaajan laskutustunniste B-tilaajan tunniste, C-tilaaja Tiedot ovat usein laitevalmistajan omassa formaatissa Laskua muodostaessa eri paikoissa olevat tiedot 1. Yhtenäistetään samaan muotoon 2. Hinnoitellaan 3. Yhdistellään laskuksi 4. Lähetetään asiakkaalle 45
MATKAPUHELINVERKOT 46
Historia ARP NMT GSM (2G) 1993 GPRS (2.5G) 2001 3G 1999 LTE 2009 Analoginen Digitaalinen Suurempi tiedonsiirtonopeus Paikallisista globaaleihin standardeihin Pienempiä, kevyempiä, fiksumpia, päätelaitteita 47
Jo muinaiset suomalaiset Ensimmäisen sukupolven analogisten matkapuhelimien menestys osoitti tarpeen mobiilille viestinnälle ARP (AutoRadioPuhelin) Suomessa NMT (Nordic Mobile Telephone) Pohjoismaissa Tältä pohjalta kehitettiin digitaalinen toinen sukupolvi (2G) Erillinen kehitys Euroopassa ja USA:ssa 1980-luvulla Eurooppalaisen kehityksen tulos oli GSM Global System for Mobile Communications Otettiin käyttöön 1990-luvulla Tärkeimmät palvelut: Ääni, 3,1 khz Data, 9,6 kb/s SMS-tekstiviestit 48
Mobiiliverkon periaate Maantieteellisesti laajalle alueelle halutaan kattava langaton viestintäpalvelu Viestimen on pystyttävä liikkumaan ja viestimään samanaikaisesti Alue jaetaan soluihin, joihin asennetaan solun kattava lähetin-vastaanotin Käytössä oleva taajuusalue jaetaan solujen kesken siten, että samaa taajuutta ei käytetä vierekkäisissä soluissa Viestimen siirtyessä solun alueelta toiselle, verkko havaitsee tämän ja ohjaa viestimen vaihtamaan käyttämäänsä taajuutta 49
Soluverkon arkkitehtuuri Solu q kattaa maantieteellisen alueen q tukiasema useita lähetin-vastaanottimia q mobiilikäyttäjä radioyhteydessä tukiasemaan q ilmarajapinta: fyysisen ja linkkikerroksen protokolla MSC q kytkee solut tietoliikenneverkkoon q hallinnoi puhelun muodostusta q hallinnoi tilaajan liikkumista radiopuhelinkeskus (MSC) radiopuhelinkeskus (MSC) Julkinen puhelinverkko & Internet 6: Wireless and Mobile Networks 6-50
GSM: soluverkko Todellinen kattavuusalue (riippuu mm. maastonmuodoista, antennien suuntauksesta, lähetystehosta) cell Ideaalisesti kuusikulmioita Alue jaetaan soluihin. Kullakin solulla oma taajuus Perustekniikka on käyttää eri taajuuksia vierekkäisissä soluissa ja uudelleenkäyttää taajuudet kauempana Solukoot vaihtelevat: 50 m - 35 km Pikosoluja rakennuksien sisällä, mikrosoluja esim. yhtä katua varten, makrosoluja harvaan asutuilla alueilla Koska radioverkon rakentaminen maksaa, kyseessä on optimointiongelma Rajallinen määrä taajuuksia käytettävissä Kattava verkkopeitto kaikkialle Riittävä kapasiteetti
Esimerkki tukiasemien peittoalueista 52
GSM tukiasemajärjestelmä (BSS) Base Station Subsystem keskusjärjestelmä (NSS) Network and Switching Subsystem PSTN matkaviestin (mobile station, MS), Subscriber Identity Module-kortti tukiasema (BTS) Base transceiver system tukiasemaohjain (BSC) Base Station Controller radiopuhelinkeskus (MSC) Mobile Switching Center, vierailijarekisteri (VLR) Visitor Location Register kauttakulku- MSC kotirekisteri (HLR) Home Location Register 53
Matkaviestin (MS) Mobile Station (MS) MS koostuu kahdesta osasta Matkaviestinlaite, Mobile Equipment (ME) Radiolähetin-vastaanotin Käyttöliittymä Muistia ja tietojenkäsittelykapasiteettia merkinantoon, salaukseen tekstiviesteihin jne. Liittymätunnistekortti, Subscriber Identity Module (SIM) Toimikortti, eli oma keskusyksikkö ja muisti Sisältää tunnistetiedot AuC:lle tunnistautumista varten 54
Tukiasemajärjestelmä (BSS) Base Station Subsystem (BSS) Tukiasemajärjestelmä sisältää mobiiliverkon radiorajapintaan ja liikkuvuuteen liittyvät toiminnot Tukiasemaohjain, Base Station Controller (BSC) ohjaa alaistensa lähettimien toimintaa halliten verkkoa Allokoi radioverkon aikavälit Hallitsee tukiasemanvaihtoja Ilmoittaa MSC/VLR:lle aluellaan olevista matkaviestimistä Ei tiedä viestimen tarkkaa sijaintia ennen kuin sitä tarvitaan Tukiasema, Base Transceiver Station (BTS) Ohjaa lähetin-vastaanottimia, joita voi olla useita Kukin lähetin-vastaanotin käyttää yhtä taajuutta ja kahdeksaa aikaväliä Tukiasemassa voi olla enintään kuusi taajuutta, joten solun maksimikapasiteetti on 45 puhelua (3 aikaväliä varataan merkinantoon) Transcoding Rate and Adaptation Unit (TRAU) koodaa puhelinverkon 64 kb/ s PCM-koodatun puhevirran 13 kb/s virraksi 55
Keskusjärjestelmä (NSS) Network and Switching Subsystem (NSS) Rakentuu perinteisen puhelintekniikan varaan SS7-merkinanto, älyverkon palvelut ja ISDN-digitaalitekniikka Radiopuhelinkeskus, Mobile Switching Center (MSC) Verkossa on yksi tai useampia MSC:tä ISDN-puhelinkeskus laajennettuna matkaviestintään Vierailijarekisteri, Visitor Location Register (VLR) MSC:n yhteyteen liitetty tietokanta, jossa ylläpidetään tietoa MSC:n alueella olevien viestimien sijainnista BSC:n tarkkuudella Kauttakulku-MSC, Gateway Mobile Switching Center (GMSC) Liittää järjestelmän muuhun puhelinverkkoon Kotirekisteri, Home Location Register (HLR) Tilaajakohtaiset tiedot palveluiden toteuttamiseen, kuten International Mobile Subscriber Identity (IMSI) MSISDN (Mobile Subscriber ISDN number) Sekä Location Area Code, joka kertoo minkä MSC:n alaisuudessa viestin on Tunnistuskeskus Authentication Center (AuC) HLR:n yhteydessä sisältää asiakkaan todentamiseen tarvittavan tiedon Laitteiden tunnistusrekisteri, Equipment Identity Register (EIR) Esim. International Mobile Station Equipment Identity (IMEI) -koodeja varastettujen laitteiden sulkulistaa varten 56
GSM:n arkkitehtuuri PSTN lähetin tukiasema (BTS) tukiasemaohjain (BSC) radiopuhelinkeskus (MSC), vierailijarekisteri (VLR) kauttakulku- MSC kotirekisteri (HLR) 57
GSM-verkon rakenne Verkko koostuu useista osista, joilla on oma tehtävänsä Osien tehtävät on määritelty tarkasti, jotta eri valmistajien komponentteja voidaan yhdistellä Osien välillä on määritellyt rajapinnat, eli sovitut protokollat Rakenne on huomattavasti monimutkaisempi kuin esim. Internetin arkkitehtuuri Piirikytkentäisyys Käytön maksullisuus Luotettavuus ja varmuus Verkko on suunniteltu kymmenien vuosien investointisyklejä varten ja siihen voidaan lisätä uusia ominiasuuksia 58
Sijainnin päivitys Mobiiliverkon olennainen osa on liikkuvuuden hallinta Solut ovat limittäin ja tyypillisesti viestin voi havaita useita tukiasemia (BTS) Tukiasemat lähettävät niitä ohjaavan tukiasemaohjaimen (BSC) tunnistetta Kun matkaviestin ei ole käytössä, mutta on päällä, se seuraa tunnisteita Kun viestin havaitsee BSC:n tunnisteen muuttuvan, se pyytää uudelta BSC:ltä sijainnin päivitystä BSC välittää MSC:lle tiedon viestimen siirtymisestä sen alueelle MSC tallettaa vierailijarekisteriin (VLR) tiedon viestimen sijainnista ja lähettää myös tiedon vanhalle BSC:lle Näin verkko on tietoinen viestimen summittaisesta sijainnista Kompromissiratkaisu 59
Tukiasemanvaihto (handover) Puhelun ollessa käynnissä sijainnin päivittäminen on vaativampaa Yhden tukiasemaohjaimen (BSC) alueella BSC hallitsee radiorajapinnan ja seuraa viestimen liikkumista Kun tukiaseman vaihtaminen tulee aiheelliseksi, BSC varaa uudelta tukiasemalta kanavan (taajuus ja aikaväli) ja lähettää viestimelle käskyn siirtyä uudelle kanavalle Tätä kutsutaan kovaksi vaihdoksi (hard handover) Pehmeässä vaihdossa viestinlaite olisi yhteydessä useampaan tukiasemaan samanaikaisesti (vaatii monimutkaisemman radion viestimessä) MSC hoitaa vaihdon BSC:n alueelta toiselle 60
Roaming Viestin voi käyttää myös muiden operaattorien verkkoja, mikäli operaattorit ovat sopineet tästä Tunnistus välitetään SIM-kortilta korttia vastaavan operaattorin AuC:lle 61
Liikkuvuuden hallinta kotiverkko: oman mobiilioperaattori verkko (esim. Elisa, Sonera) Kotirekisteri (home location register (HLR)): oman operaattorin tietokanta, joka sisältää puhelinnumeron, profiilitietoa (palvelut, preferenssit, laskutus), tiedon nykyisestä paikasta (voi olla toinen verkko) vierailuverkko: verkko jossa puhelin tällä hetkellä on (voi olla esim.ulkomaisen operaattorin verkko mutta myös oma kotiverkko) Vierailijarekisteri (visitor location register (VLR)): tietokanta, jossa tieto jokaisesta laitteesta, joka on tällä hetkellä verkossa 6-62
Puhelun välitys matkaviestimeen Kun perinteisestä puhelinverkosta soitetaan matkapuhelimeen, puhelu saapuu ensin GMSC:lle GMSC kysyy HLR:ltä minkä keskuksen alueella puhelin on ja puhelin ohjataan tälle MSC:lle MSC kysyy VLR:ltä minkä BSC:n alueella puhelin on BSC lähettää hakuviestin tukiasemilleen ja pyytää puhelinta ilmoittautumaan Puhelimen vastatessa sen sijainti tiedetään (tukiaseman lähettimen tarkkuudella) ja puhelu voidaan yhdistää 63
GSM-data Ensimmäisessä vaiheessa GSM-verkkoon määriteltiin myös digitaalinen piirikytkentäinen tiedonsiirto Käyttää yhden aikavälin kuten puhelu 9,6 tai 14,4 kb/s Aikaperusteinen laskutus Yleensä päätyy modeemin kautta puhelinverkkoon High Speed Circuit Switched Data (HSCSD) hyödyntää useampia aikavälejä 57,6 kb/s saakka Pakettidata on ohittanut GSM-datan 64
GPRS GPRS on GSM:n laajennus "2,5 G" Vapaita aikavälejä käytetään pakettidatan välittämiseen Siirtokapasiteetti riippuu puhelinliikenteestä Teoreettinen maksimikapasiteetti on 171,2 kb/s Käytännössä 10-40 kb/s Enhanced Data rates for Global Evolution (EDGE) nostaa siirtokapasiteettia "2,9 G" Jopa 348 kb/s Vaatii EDGE:ä tukevan laitteiston BTS:ään ja viestimeen, sekä ohjelmistopäivityksen BSC:hen Yhteen aikaväliin koodataan enemmän dataa kuin tavallisessa GPRS:ssä 65
GPRS tukiasemajärjestelmä keskusjärjestelmä PSTN SGSN = Serving GPRS Support Node (SGSN) on reititin Tunnistaa viestimen ja seuraa sen sijaintia Gateway GPRS Support Node (GGSN) MS BTS Välittää liikenteen muihin verkkoihin BSC MSC, VLR SGSN GMSC HLR Internet GGSN 66
EDGE Enhanced Data rate for Global Evolution <= 384 kbps Lohdutusprotokolla operaattoreille jotka eivät saaneet UMTS-kaistaa ostettua Eri modulaatiotekniikalla GPRS:n tilalla saadaan kulkemaan enemmän dataa Vaatii rautatason tuen päätelaitteesta, BTS:stä ja ohjelmistotuen BSC:stä 67
UMTS Universal Mobile Telecommunications System 3G Ominaisuuksia Parempaa tiedonsiirtoa kuin GPRS/EDGE 2Mbps teoreettinen maksiminopeus Optimistinen oletus, 144kbps todellisempi VoIP mahdollista normaalin puhelun sijaan Videon streamaaminen mahdollista Tehokkaampaa taajuuskaistan käyttöä 68
UMTS Circuit switched GERAN PSTN MS BTS BSC MSC, VLR GMSC HLR UTRAN Packet switched Internet UE BS RNC SGSN GGSN 69
Universal Terrestial RAN (UTRAN) UMTS toteutetaan toisen radioverkon (Radio Access Network, RAN) avulla Eri taajuuskaista Vanhaa GRAN (GSM RAN) ja GERAN (GSM RAN with EDGE) verkkoa voidaan käyttää rinnalla Tullaan käyttämään pitkään, koska taajuusalue mahdollistaa paremman kattavuuden 70
LTE Vain pakettidataa (Voice ->VoIP) Ensimmäiset kokeiluverkot käytössä LTE = 3GPP Long Term Evolution 71
Yhteenvetoa Kaikkea puhelinliikennettä dominoi laskutus Kännykkäverkossa asiakkaan siirtyminen tekee elämästä monimutkaisempaa Ääni on ollut kauan ratkaistu ongelma Uudet kännykkäverkot tarjoavat datan siirtoa >Digitaalinen konvergenssi (yksi verkko, kaikki laitteet) 72
Jatkoa Perjantaina 2.5. ei luentoa Maanantaina 5.5. ei luentoa Perjantaina 9.5. tiedon tallentamisen ja siirtämisen perusteet 73