PÄÄTÖS 1 (7) Sotkamo Silver Oy Kidekuja 2 88610 VUOKATTI Asia Vaarallisten kemikaalien teollista käsittelyä ja varastointia koskeva lupahakemus 10.12.2013, lisäselvitys 30.1.2015 Kohde ja sen sijainti sekä toiminnan kuvaus Sotkamo Silver Oy:n Tipaksen hopeakaivosalue sijaitsee Sotkamon kunnassa, noin 40 km kaakkoon kuntakeskuksesta Pienen Tipasjärven eteläpuolella. Kaivostoiminnan päätuotteena saadaan hopea-lyijy-kulta-rikastetta, sinkkirikastetta ja pyriittirikastetta. Kaivoksen toiminta-aika on tämän hetken suunnitelmien mukaan 7-10 vuotta. Kauppa- ja teollisuusministeriö on myöntänyt 21.5.2007 Silver Resources Oy:lle, nykyisin Sotkamo Silver Oy, Taivaljärven alueelle kuusi kaivoslain mukaista valtausta, joiden pinta-ala on 532 ha. Sotkamo Silver Oy jätti aiemmalla nimellään Silver Recources Oy Taivalhopean kaivospiirihakemuksen työ- ja elinkeinoministeriölle maaliskuussa 2009. Työ- ja elinkeinoministeriö antoi 18.4.2011 päätöksen hakemuksesta ja antoi määräyksen Kainuun-Koillismaan maanmittaustoimistolle kaivospiiritoimituksen suorittamiseksi. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on 11.1.2012 päivätyssä kaivoskirjassa merkinnyt kaivoslain (503/1965) nojalla kaivosrekisteriin kaivosoikeuden kaivosrekisterinumerolla K8194, kaivospiirin nimenä Taivalhopea. Kaivoksen toiminnalle on Pohjois-Suomen AVI myöntänyt toistaiseksi voimassaolevana ympäristö- ja vesitalousluvan 16.4.2013, 33/2013/1. Kaivoksen päätoimintoihin kuuluvat malmin louhinta räjäyttämällä avolouhoksesta ja maanalaisesta kaivoksesta, louhitun malmin lastaus ja kuljetus, murskaus, jauhatus, rikastus rikastamolla vaahdotuskennoissa sekä rikastetun malmin käsittely, varastointi ja kuljetus jatkokäsittelyyn. Louhinnan yhteydessä muodostuu sivukiveä, jota käytetään maanalaisen kaivoksen täyttöön. Malmin rikastuksessa muodostuu rikastushiekkaa, joka läjitetään rikastushiekan läjitysalueelle. Kaivoksen päätoiminnoissa käytetään vaarallisia kemikaaleja etenkin louhinnan jälkeisessä rikastustoiminnassa. Rikastamoinvestoinnissa rakennetaan rikastamolaitos tarvittavine varasto- ja huoltorakennuksineen. Rikastamolaitoksessa tuotetaan varsinaiset
PÄÄTÖS 2 (7) metallirikasteet hopea-kulta-lyijy- sekä sinkki-hopea-rikasteet. Metallien rikastus suoritetaan kolmessa eri vaahdotuspiirissä: hopea-, sinkki- ja pyriittivaahdotuksessa. Ympäristöinvestointina toteutetaan erillinen vaahdotuspiirin rakentaminen rikin poistamiseksi rikastushiekasta. Moottoripolttoaineita varten rakennetaan jakelupiste. Nestekaasua käytetään tuuletusilman lämmitykseen. Kunnossapidossa ja laboratoriossa käytetään pieniä määriä vaarallisia kemikaaleja. Kemikaalit kuljetetaan säiliökuljetuksena, rekkakuormina suursäkeissä ja IBC-konteissa ja ne varastoidaan ilmastoidussa varastossa. Vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi on kemikaalien määrän ja vaarallisuuden mukaan laajamittaista. Laitos on lupalaitos sekä ympäristölle vaarallisten kemikaalien että palavien nesteiden ja kaasujen perusteella. Tukes on myöntänyt toiminnalle kaivosturvallisuusluvan 15.1.2014 (8862/35/2013). Räjähteiden varastoinnille ja valmistamiselle alueella haetaan erikseen luvat Tukesilta. Päätös Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on päättänyt myöntää kemikaaliluvan Sotkamo Silver Oy:n lupahakemuksen mukaiselle toiminnalle Taivalhopea-nimiselle kaivosalueelle. Lupa myönnetään sillä ehdolla, että toiminnanharjoittaja noudattaa tämän päätöksen ehtoja onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja toimii muulta osin hakemuksessa esitetyllä tavalla. Laitoksella varastoitavat ja prosessissa käsiteltävät kemikaalit ovat seuraavat (taulukot 1 ja 2). Taulukko 1, Varastoitavat kemikaalit luokitus Propaani neste F+; R12 40 Polttoöljy neste Xn, N; R20, 38-40-65, R51/53 Diesel neste Xn, N; R20, 38-40-65, R51/53 kemikaali Olomuoto varastossa/käytössä varastointimäärä t 40 10 Sinkkisulfaatti ZnSO 4 kiinteä Xn; R22, Xi; R41, N; R50/53 20
PÄÄTÖS 3 (7) Natriumditiofosfinaatti/ Aerophine 3418A kiinteä/ (huom. vapauttaa rikkihiiltä CS 2 sekoittuessaan veteen) Xi; R41-38; (leimahduspiste > 93 C) 5 Kuparisulfaatti CuSO 4 kiinteä Xn, N; R22-36/38 R50/53 10 Natriumisobutyyliksantaatti SIBX kiinteä Xi; R41-38 4 Metyyli-isobutyylikarbinoli MIBC kiinteä R10 10 Sammutettu kalkki Ca(OH) 2 kiinteä Xi; R37/38-41 60 Dekstriini kiinteä 5 DOW 250 kiinteä Xn; R22, Xi; R36 5 Flokkulantti kiinteä 5 Asetyleeni hitsauskaasu F+; R12, R5, R6 Taulukko 2, Prosessissa käytettävät kemikaaliseokset (lisäselvitys 30.1.2015) kemikaali Kemikaalin luokitus (100 %) Sinkkisulfaatti Xn; R22, R41, seoksen pitoisuus % seoksen luokitus 13 R41, seoksen määrä t 15 Aerophine 3418A / Natriumditio-fosfinaatti Kuparisulfaatti N; R50 - R53 N; R51-53 Xn, R22; C, R34 50 Xn, R22; C, R34 7,5 Xn R22, Xi R36/38, 13 N R51-53 7,5 N R50-53 Natrium-isobutyyli-ksantaatti R38-41 12 R41 1 Metyyli-isobutyyli-karbinoli Xi R37; R10 0,03-1 Sammutettukalkki Xi R37/38, R41 20 Xi R37/38, R41 22 Dekstriini - 10-1 Dow 250 R22, R36/38 10-1 Flokkulantti - 2 1
PÄÄTÖS 4 (7) Päätöksen määräykset ja ehdot 1. Kemikaaleista tulee olla kauppanimen mukaan järjestetty luettelo sekä suomenkieliset käyttöturvallisuustiedotteet. Toiminnanharjoittajan tulee olla perillä käsiteltävien kemikaalien ja niiden seosten vaaraominaisuuksista ja ne tulee ottaa huomioon käytössä, kunnossapidossa, ohjeistuksessa ja koulutuksessa. 2. Kemikaalit tulee varastoida niitä varten suunnitelluissa varastoissa, joihin ulkopuolisten pääsy on estetty kemikaalien vaarallisuus huomioiden. 3. Kemikaalien kuljetuksen, käsittelyn tai varastoinnin yhteydessä (tuotantotilat, varastointi, lastaus- ja purkupaikat) mahdollisesti tapahtuvat vuodot tulee pystyä ottamaan talteen ja niiden pääsy maaperään, viemäriin tai vesistöön tulee estää. Tehtaalla on asianmukaista torjuntakalustoa mahdollisen vuodon nopeaa keräämistä ja ympäristöön leviämisen estämistä varten. Varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa kemikaalien keskinäinen reagoivuus. 4. Polttoaineen jakeluaseman tulee täyttää vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemilla annetun KTM päätöksen 415/1998 ja standardin SFS 3352 (palavien nesteiden jakeluasema, uusin 6. painos 17.2.2014), vaatimukset (asetuksen 444/2010 lisäksi). 5. Vaarallisimpien kemikaalien ja prosessien turvallisuutta tulee riittävästi seurata kameravalvonnalla. 6. Roiskeiden muodostuminen kemikaalien käsittelyssä tulee estää ja henkilökunta tulee suojata niitä vastaan mahdollisimman tehokkaasti. 7. Malminkäsittelyjärjestelmässä syntyvän malmipölyn esiintymistä rajataan riittävästi ja henkilöstöä koulutetaan käyttämään tarvittaessa suojavälineitä. 8. Laitoksella on riittävästi hätäsuihkuja ja silmähuuhtelupisteitä helposti luokse päästävissä paikoissa. 9. Työntekijöillä on käytettävissä asianmukaiset suojavarusteet. 10. Prosessien ohjaus ja valvonta on varmistettu luotettavasti automaatiolla. Prosessiautomaatioon liittyvät hälytykset ja lukitukset testataan dokumentoidusti. 11. Laitteistot, säiliöt ja putkistot sekä kemikaalien varastointitilat ja varastointipaikat varustetaan turvallisen käytön ja onnettomuustilanteisiin varautumisen edellyttämillä merkinnöillä. 12. Vaarallisten kemikaalien putkistoihin sovelletaan painelaitelain (869/1999) mukaisesti vähintään painelaitteista annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (938/1999) putkistoluokan I vaatimuksia. CE-merkintää ei kuitenkaan käytetä, ellei em. päätös edellytä sitä käytettäväksi.
PÄÄTÖS 5 (7) 13. Painelaitteet sijoitetaan, suunnitellaan, mitoitetaan, tarkastetaan ja niiden käyttö ohjeistetaan painelaitesäädösten mukaisesti. Toiminnassa huomioidaan tapauskohtaisesti laitteiden sisällön vaarallisuus. Paineellisten varastointi- ja prosessilaitosten käytössä tulee erityisesti huomioida valmistajan/laitetoimittajan antamat tekniset spesifikaatiot ja vaaran arvioinnit. Painelaitteiden läheisyydessä paine suunnataan vaarattomalle alueelle heikennetyillä rakenteilla. 14. Palavia nesteitä tai kaasuja sisältävät laitteistot ja putkistot liitetään potentiaalintasaukseen ja maadoitetaan. 15. Tuotantotilojen ilmanvaihto täyttää VNa (856/2012) 40 :n vaatimukset. Lisäksi ilmanvaihdon mitoituksessa tulee ottaa huomioon kemikaalien terveysvaikutuksista aiheutuvat vaatimukset. 16. Tuotantotiloissa on kaasuvalvontajärjestelmät, joiden riittävyys arvioidaan vaaranarvioinnilla. 17. Laitokselle on laadittu alustava räjähdyssuojausasiakirja (VNa 576/2003), joka tulee päivittää ajan tasalle ennen laitoksen käyttöönottoa. Laitteiden tulee olla asennuspaikkansa tilaluokitusvaatimusten mukaisia. 18. Laitteistot, putkistot sekä turvallisuuden varmistamiseksi asennetut laitteet ja järjestelmät sekä koneet sisällytetään tehtaiden kunnossapito/ennakkohuoltosuunnitelmiin sekä ulkopuolisten kanssa tehtäviin sopimuksiin. 19. Alustavien vaaranarviointien ja riskinarviointien tulokset on otettu huomioon suunnittelussa, käytössä ja ohjeistuksessa. Vaarojen ja riskien tunnistamista päivitetään toiminnan edetessä. 20. Vaarallisissa kunnossapito- tai huoltotöissä käytetään kirjallista työlupamenettelyä. 21. Tuotantoon osallistuville annetaan tarvittava prosessi- ja raakaainekoulutus ennen tuotannon aloittamista. Kaivokselle tulee kiireellisellä aikataululla paljon uusia työntekijöitä, joiden perehdyttämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. 22. Tuotannon käyttöön, kunnossapitoon, huoltoon, ohjeistukseen jne. liittyvät dokumentit tulee olla Suomen kielellä. 23. Laitoksessa nimettävillä teollisen käsittelyn ja varastoinnin vastuuhenkilöillä (käytönvalvojilla) tulee olla suoritettuna säädösten mukainen koe (vaaralliset kemikaalit; nestekaasu). 24. Turvallisuudesta vastaavan ja muun kaivosturvallisuuden kannalta keskeisen henkilöstön koulutus, opastus ja ohjeistus tulee varmistaa dokumentoidusti. 25. Tuotantolaitosta koskeva sisäinen pelastussuunnitelma tulee toimittaa Tukesille ennen toiminnan aloittamista (asetus 855/2012, 18 ). 26. Sisäinen pelastussuunnitelma tulee päivittää tarpeen mukaan, kuitenkin viimeistään kolmen vuoden välein. Koko kaivospiirin alueen toiminta tulee ottaa huomioon pelastusorganisaation rakentamises-
PÄÄTÖS 6 (7) sa. Toiminnanharjoittajan tulee ottaa huomioon pelastussuunnitelmassaan kaikkien urakoitsijoiden toiminta ja kuulla heitä. Kaivoksen syrjäisestä sijainnista johtuva pelastuslaitoksen pitkä toiminta-aika aiheuttaa toiminnanharjoittajalle erityistä tarvetta omatoimiseen varautumiseen erilaisiin onnettomuustilanteisiin. 27. Onnettomuustilanteissa toimimista tulee harjoitella säännöllisesti. Omien harjoitusten lisäksi on harjoiteltava yhteisesti pelastuslaitoksen kanssa rikastamolla vähintään kolmen vuoden välein. 28. Turvallisuuteen liittyvät asiat tulee säännöllisesti ottaa huomioon käyttämällä dokumentoituja turvallisuusmittareita sekä hyödyntämällä kokous- ja palaverikäytäntöjä. Käyttöönottotarkastus Tukesilta tulee pyytää käyttöönottotarkastus ennen tämän päätöksen mukaisen toiminnan aloittamista. Tukes voi suoritettavan tarkastuksen perusteella antaa toiminnalle lisämääräyksiä ja ehtoja. Voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Päätöksen perustelut Sotkamo Silver Oy:n hakemuksen käsittelyssä Tukes on huomioinut seuraavaa: Toiminnalle on laadittu kemikaalilupahakemuksen mukaiset selvitykset. Hakemuksen käsittelyssä ei ole tullut esiin sellaisia asioita, jotka olisivat esteenä luvan myöntämiselle. Tukes on pyytänyt lupahakemuksesta lausunnot AVIn työsuojelun vastuualueelta, ELYn ympäristö ja luonnonvarat-vastuualueelta ja Kainuun pelastusviranomaiselta. Lupahakemus on tiedotettu kuuluttamalla Tukesin kotisivuilla ja Sotkamon kunnan ilmoitustauluilla. Lupahakemuksen pitämisestä nähtävillä on 11.3.2014 julkaistu ilmoitus Sotkamo-lehdessä ja Tukesin kotisivuilla www.tukes.fi. Kaivosturvallisuusluvassa ei ole sellaisia lausunnoissa ja muistutuksissa esitettyjä vaatimuksia ja selvityksiä, jotka olisivat edellyttäneet hakijalle ja muille asianosaisille tilaisuutta selvityksen antamiseen. Tukes toimittaa lausunnot toiminnanharjoittajalle tämän päätöksen liitteenä. Lupahakemuksen dokumentit ovat osittain alustavia suunnitteluvaiheen dokumentteja. Niiden päivitys tilanteen mukaan ja päivitysten vaikutus mm. vaarojen arviointiin huomioidaan käyttöönottotarkastuksessa
PÄÄTÖS 7 (7) Säännökset, joihin päätös perustuu Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) 7-9, 22-23, 25-29, 41-45, 55, Valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (855/2012) 4, 8-12, 18-20, 28, Valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista (856/2012) 2, 21-22, 40-41, 44, 47, 50, 51-55, 58-60, 63-64, Valtioneuvoston asetus nestekaasulaitosten turvallisuusvaatimuksista (858/2012) 15-19, 21, 39-52, Kemikaalilaki (744/1989), Valtioneuvoston asetus räjähdyskelpoisten ilmaseosten työntekijöille aiheuttaman vaaran torjunnasta (576/2003) 8. Leena Ahonen Yli-insinööri Taimo Tihinen Ylitarkastaja Liitteet Hakemus liitteineen Lausunnot Valitusosoitus Hakemuksen käsittely Hakemus: Sotkamo Silver Oy, on päivätty 10.12.2013 ja saapunut Tukesiin 27.2.2014. Lisäselvitys on saapunut Tukesiin 30.1.2015. Kuuleminen: ilmoitus kuulemisesta on julkipantu Sotkamon kunnan ilmoitustaululla ja Tukesin kotisivuilla www.tukes.fi. Ilmoitus Sotkamolehdessä on julkaistu 11.3.2014 lupahakemuksen pitämisestä nähtävillä. Kuulutuksen aikana lupahakemuksesta ei jätetty muistutuksia. Lausuntopyyntö: Pohjois-Suomen AVI, Työsuojelu 27.2.2014, lausunto 5.5.2014, Lausuntopyyntö: Kainuun ELY-keskus 27.2.2014, lausunto 21.5.2014, Lausuntopyyntö: Kainuun pelastuslaitos 27.2.2014, lausunto 25.4.2014. Tukesin päätös 11.3.2015 Päätöksestä tiedottaminen Kainuun pelastuslaitos Pohjois-Suomen AVI, työsuojelun vastuualue, Säteilyturvakeskus (STUK) Kainuun ELY-keskus Sotkamon kunta
VALITUSOSOITUS MITEN VALITUS TEHDÄÄN Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituksessa pitää olla seuraavat asiat ja asiakirjat: - hallinto-oikeus, jolle valitus osoitetaan (toimivaltainen hallinto-oikeus mainittu sivun alaosassa) - päätös, johon haetaan muutosta, liitteineen alkuperäisenä tai jäljennöksenä - muutokset, joita valittaja päätökseen vaatii, ja niiden perustelut - valittajan nimi, asuinkunta, postiosoite ja puhelinnumero - tiedoksisaantitodistus tai muu tieto valitusajan alkamisesta - valitusosoitus. Valituksen voi laatia valittajan puolesta myös laillinen edustaja tai asiamies. Tällöin on ilmoitettava lisäksi laatijan nimi, asuinkunta, postiosoite ja puhelinnumero. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. MINKÄ AJAN KULUESSA VALITUS TEHDÄÄN Valitusaika on 30 päivää. Ajan laskeminen alkaa tiedoksisaantipäivää seuraavasta päivästä. Tiedoksisaantipäivä lasketaan seuraavasti: - Jos päätös on lähetetty postitse saantitodistusta vastaan, tiedoksisaantipäivä ilmenee todistuksesta. Saantitodistus liitetään valitusasiakirjoihin. - Jos päätös on postitettu tavallisena kirjeenä, sen katsotaan tulleen tiedoksi seitsemän (7) päivän kuluessa postituspäivästä, jollei muuta ilmene. - Jos päätös on toimitettu tiedoksi muulla tavalla esim. saantitodistusta vastaan jollekin muulle henkilölle kuin päätöksen saajalle (sijaistiedoksianto), katsotaan päätöksen saajan saaneen päätöksen tiedoksi kolmantena päivänä saantitodistuksen osoittamasta päivästä. MITEN VALITUS TOIMITETAAN PERILLE Valituksen voi toimittaa hallinto-oikeudelle henkilökohtaisesti, postitse maksettuna postilähetyksenä taikka asiamiestä tai lähettiä käyttäen. Postittaminen tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituksen on saavuttava hallinto-oikeudelle virka-aikana ennen 30 päivän valitusajan päättymistä, jotta valitus voidaan tutkia. MINNE VALITETAAN Muutosta haetaan alla mainitusta hallinto-oikeudesta: Oulu PL 189 90101 Oulu