Mitattua tutkimustietoa ekosysteemipalveluista metropolialueen kestävän kasvun tueksi (EKO-HYÖTY)

Samankaltaiset tiedostot
Mitattua tutkimustietoa ekosysteemipalveluista metropolialueen kestävän kasvun tueksi (EKO-HYÖTY)

Mitattua tutkimustietoa ekosysteemipalveluista metropolialueen kestävän kasvun tueksi (EKO-HYÖTY)

Laserkeilauksella kattavaa tietoa kaupunkimetsistä

Tutkimustietoa ekosysteemipalveluista metropolialueen kestävän kasvun tueksi

Hyvinvointi kaupunkiympäristössä: ekosysteemipalveluiden hyödyntäminen kestävän kaupunkisuunnittelun työkaluna

Huleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu Maija Taka University of Helsinki 1

Hulevesikuormitusten arviointi ja hulevesien seurannan suunnittelu kaupunkimittakaavassa

Kasvillisuuden ja meluesteiden vaikutukset ilmanlaatuun

Tilannekuvaukset

Sensoreilla uutta tietoa ilmanlaadun seurantaan ja ennusteisiin pääkaupunkiseudulla

Kaupunkiluonto ja ekosysteemipalvelut

Tilannekuvaukset

Hiilidioksidin, veden ja lämmön vaihto Helsingissä

Tampereen ilmanlaadun tarkkailu

Ilman pienhiukkasten ympäristövaikutusten arviointi

EKOLOGISUUDEN MITTARIT

Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta käytännön kokemuksia

Ilmanlaadun arviointi: uusia tuloksia ja tässä hankkeessa tehtävä työ

Millaista ilmaa Euroopan kaupungeissa hengitetään?

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI

Hulevedet ja biohiilen merkitys

Kestävän kehityksen kaupunkilaboratoriota rakentamassa

Puiden biomassan, puutavaralajien ja laadun ennustaminen laserkeilausaineistoista

40. Valtakunnalliset Ilmansuojelupäivät Lappeenranta

Värriön Sub-arktisen tutkimusaseman tulokset paikallisen elinkeinoelämän käyttöön (VÄRI-hanke)

Tuoretta tietoa ulkoilman pienhiukkasista. Dos. Hilkka Timonen et al., Ilmatieteen laitos, Pienhiukkastutkimus

Kaupunki-ilman mittaus- ja mallinnustarpeet, tekniikat ja tulosten hyödyntäminen pääkaupunkiseudulla. Jarkko Niemi Ilmansuojeluasiantuntija, FT

Päästövähennyspotentiaali, kustannustehokkuus ja pölyntorjunnan strategia

Korkeuden ja etäisyyden vaikutus ilmanlaatuun katukuilussa ja sisäpihalla

Ilmasto, energia, metsät win-win-win?

HULEVESIEN LAADUNHALLINNAN KASVAVA MERKITYS

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off Päivi Aarnio, HSY

FYSIIKAN JA MATEMATIIKAN LAITOS, JOENSUU 1. vuosikurssi 2. vuosikurssi 3. vuosikurssi

POLTA PUUTA PUHTAAMMIN. Pakila

Lahopuutarha: kaupunkiekologiaa käytännössä

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

Luonnon ja ihmisen kohtauspaikka kaupunkimetsien ekologiaa

Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds

Metsikön rakenteen ennustaminen 3D-kaukokartoituksella

HSY:n ilmanlaadun tutkimusseminaari Helsinki

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNGINKANSLIA 1 (6) Rahoituksen hakija. Hankkeen perustiedot. Hankkeen yhteistyökumppanit INNOVAATIORAHASTO HAKEMUS 2017

Mittausasemat 2018

Sensorit ulkoilman hiukkaspitoisuuksien seurannassa. Topi Rönkkö. Ilmanlaadun tutkimusseminaari

Monimuotoisuuden turvaaminen: tieteidenvälinen haaste. FT Susanna Lehvävirta, Kasvitieteellinen puutarha, Helsingin Yliopisto

Viides ulottuvuus -viherkatot osaksi kaupunkia

Pyöräilyn aikainen altistuminen ilmansaasteille

Kestävän ympäristön kaupunkilaboratorio Veden kierron hallinta ja ekosysteemipalvelut kaupunkiympäristössä

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

Ilmastonmuutos ja maanpeiteaineis tot

Gap-filling methods for CH 4 data

HYVINVOINTIA JA AKTIIVISTA ELÄMÄNTAPAA EDISTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE

Ilmastonmuutos ja siihen varautuminen

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

Pienhiukkasten ja mustan hiilen lähteet sekä koostumus pääkaupunkiseudulla

HSY:n supermittausasemalla täsmätietoa liikenteen vaikutuksista ilmanlaatuun

Vihreä infrastruktuuri - kestävän kaupunkisuunnittelun lähestymistapa. Vaasa , Mari Ariluoma

Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II)

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

Urbaanin viherympäristön terveyshyödyt

STORMWATER -väliaikatuloksia

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

STORMWATER Taajamien hulevesihaasteiden ratkaisut ja liiketoimintamahdollisuudet

Viitasammakko Suomen luonnossa ja lainsäädännössä

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

Lentolaserkeilausta on hyödynnetty kaupunkimittauksessa

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

Keinoja ilmansaasteille altistumisen vähentämiseksi

Selvitys bentso(a)pyreenin tavoitearvon ylitysalueista ja toimista tavoitearvon saavuttamiseksi

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT

Hiukkasten lukumäärän ja keuhkodeposoituvan pintaalan mittaukset erilaisissa ympäristöissä. Ilmanlaadun mittaajatapaaminen, Tampere 11.4.

maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

Tutkintorakenteet: Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta Kieli- ja viestintäopinnot

Hulevesien laadun hallinta

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT

KORPI Bioenergiakorjuun ekologiset vesistövaikutukset

Hulevesien hallinnalla kestäviä kaupunkiympäristöjä?

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Puunpolton savuista sydän- ja hengityssairauskuolemia

Karelia ENI CBC-ohjelma/ PÄÄTÖSLUETTELO 1 Pohjois-Pohjanmaan liitto

Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi

Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?

Vulnerability assessment of ecosystem services for climate change impacts and adaptation

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

Hulevedet voimavarana taajamamaisemassa

Aseman nimi ja lyhenne: Mannerheimintie, Man Osoite: Mannerheimintie 5, Helsinki Koordinaatit (ETRS-GK25): : Mittausvuodet: Mittauspara

BIOHIILI LUOMUTUOTANNOSSA

Rakentamisen aiheuttamat valuntamuutokset asuinalueilla ja vaihtoehtoisten hulevesijärjestelmien mallinnus

Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus ja yhteistyöohjelman vuosina rahoittamat hankkeet ja hankkeiden julkaisut

Ó Ó Ó

Kaupunkien hulevedet vaarallisten ja haitallisten aineiden päästölähteinä. Nora Sillanpää palvelupäällikkö, TkT Vesipalvelut

Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon

Transkriptio:

Mitattua tutkimustietoa ekosysteemipalveluista metropolialueen kestävän kasvun tueksi (EKO-HYÖTY) Heikki Setälä, Vesa Yli-Pelkonen, Viljami Viippola ym. Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos www.helsinki.fi/yliopisto

EKO-HYÖTY-hanke Hankkeemme tavoitteena on tuottaa kaupunkiympäristössä tehtävien tarkkojen mittausten avulla uutta tutkimustietoa kaupunkien viheralueiden ekosysteemipalveluista: Viheralueiden vaikutus hulevesien määrään ja laatuun (automatisoidut mittausasemat) è ekosysteemipalvelua ++ Kaupunkipuiden kyky sitoa ja varastoida ilmakehän hiilidioksidia lento- ja maastolaserkeilaus, katupuut, puistopuut è ekosysteemipalvelua + Kaupunkiviheralueiden tuottamien ekosysteemipalveluiden taloudellinen merkitys hulevesien käsittely, hiilen sidonta è ekosysteemipalveluhyöty ++ Kasvillisuuden kyky vaikuttaa kaupunki-ilman laatuun Suomi, USA, Kiina www.helsinki.fi/yliopisto 22.3.2017 2

NO 2 pitoisuudet: viherkaistaleet Takana ilmanlaatu sama kuin ilman kaistaletta 3 Viherkaistaleen sisällä myös heikentynyt Ilmanlaatu è trapping effect Setälä ym. 2013: Viheralueet eivät puhdista ilmaa. Viippola ym. 2016: PAH-pitoisuudet suuremmat viheralueilla Yli-Pelkonen ym. 2017: Viheralueet eivät puhdista kaasumaisia saastukkeita. Mutta katupöly yms. isot hiukkaset vähenevät viheralueilla Viippola ym. 2017 (käsikirjoitus) Pienhiukkasiin viheralueilla ei vaikutusta 2 Bio-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 1 Viherkaistaleen ja tien välissä n. 1.5- kertaiset NO 2 -tasot verrattuna tilanteeseen ilman viherkaistaletta è Viherseinämän recirculation zone: huonontaa ilmanlaatua! MIKSI? Puusto vähentää tuulettuvuutta 22.3.2017 3

Ehkä EI Mihin rakentaa - kevyen liikenteen väylä? - päiväkoti? EI Vilkkaiden teiden varsien kävely-/ pyöräilyreitit ja virkistyskohteet ongelmallisia ilmansaasteiden kannalta: kasvillisuus/puusto näissä kohteissa ei näytä vähentävän ilmansaasteita kaasujen ja pienhiukkasten osalta MUTTA Kaupunkiviheralueiden esteettistä ja luontoa monipuolistavaa arvoa ei sovi väheksyä... JA muista viheralueiden hulevesiin liittyvä kiistaton hyöty! Bio-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 22.3.2017 4

EKO-HYÖTY-hanke (rahoitus 2015-16) Hankkeen tutkimustiimi: ü HY, ympäristötieteiden laitos: prof. Heikki Setälä, FT Vesa Yli-Pelkonen, FT Anna-Lea Rantalainen, FM Sveta Silvennoinen, FM Viljami Viippola ü HY, metsätieteiden laitos: prof. Markus Holopainen, FM Topi Tanhuanpää ü Ulkomaiset yhteistyötahot, mm. Cornell University (USA) Hankkeen ohjausryhmä: Saara Vauramo (Lahti), Juha Raisio (Helsinki), Jaakko Vähämäki (Vantaa), Anu Kousa (HSY) www.helsinki.fi/yliopisto 22.3.2017 5

Tuotoksia - Yli-Pelkonen V, Setälä H, Viippola V (2017) Urban forests near roads do not reduce gaseous air pollutant concentrations but have an impact on particles levels. Landscape and Urban Planning 158: 39-47. - Viippola V, Rantalainen A-L, Yli-Pelkonen V, Tervo P & Setälä H (2016) Gaseous polycyclic aromatic hydrocarbon concentrations are higher in urban forests than adjancent open areas during summer but not in winter - Exploratory study. Environmental Pollution 208: 233-240. - Setälä H, Viippola V, Rantalainen A-L, Pennanen A & Yli-Pelkonen V (2013) Does urban vegetation mitigate air pollution in northern conditions? Environmental Pollution 183: 104-112. - Valtanen M, Sillanpää N & Setälä H (2014) Effects of land use intensity on stormwater runoff and its temporal occurrence in cold climates. Hydrological Processes 28: 2639-2650. - Yli-Pelkonen V, Setälä H, Viippola (2014) Mitattua tietoa kaupunkiviheralueiden ekosysteemipalveluista. Ympäristö ja terveys 45(4): 18-22. -Tanhuanpää, T-M. T., Kankare, V. V., Yli-Pelkonen, V. J., Setälä, H. M., Vastaranta, M. A., Niemi, M. T., Raisio, J. & Holopainen, M. E (2016) Assessing above-ground biomass of open-grown urban trees: a comparison between existing models and a volume-based approach. Urban Forestry and Urban Greening 21: 239-246 + 3 käsikirjoitusta, valmistuvat keväällä 2017 www.helsinki.fi/yliopisto