Kertaus. Tehtävä: Kumpi reagoi kiivaammin kaliumin kanssa, fluori vai kloori? Perustele.

Samankaltaiset tiedostot
Ionisidos ja ionihila:

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset

ULKOELEKTRONIRAKENNE JA METALLILUONNE

MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA

KE2 Kemian mikromaailma

Alikuoret eli orbitaalit

c) Mitkä alkuaineet ovat tärkeitä ravinteita kasveille?

(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen)

Kertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012

KE2 KURSSIKOE 4/2014 Kastellin lukio

Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin.

ATOMIN JA IONIN KOKO

elektroni = -varautunut tosi pieni hiukkanen nukleoni = protoni/neutroni

NIMI: Luokka: c) Atomin varaukseton hiukkanen on nimeltään i) protoni ii) neutroni iii) elektroni

Määritelmä, metallisidos, metallihila:

EPÄORGAANINEN KEMIA HARJOITUKSIA. Jaksollinen järjestelmä

CHEM-C2210 Alkuainekemia ja epäorgaanisten materiaalien synteesi ja karakterisointi (5 op), kevät 2017

Kovalenttinen sidos ja molekyyliyhdisteiden ominaisuuksia

1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti muutamalla sanalla ja/tai piirrä kuva ja/tai kirjoita kaava/symboli.

Kemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö

Lämpö- eli termokemiaa

1. ELEKTRONIEN ENERGIA

Kemian syventävät kurssit

KE2 Kemian mikromaailma

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA

Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet

d) Klooria valmistetaan hapettamalla vetykloridia kaliumpermanganaatilla. (Syntyy Mn 2+ -ioneja)

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Orgaanisten yhdisteiden rakenne ja ominaisuudet

Jaksollinen järjestelmä

Lukion kemian OPS 2016

Ionisidos syntyy, kun elektronegatiivisuusero on tarpeeksi suuri (yli 1,7). Yleensä epämetallin (suuri el.neg.) ja metallin (pieni el.neg.) välille.

9. JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ

Hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen

Alkuaineita luokitellaan atomimassojen perusteella

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen

Johdantoa/Kertausta. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?

Kvanttimekaaninen atomimalli. "Voi hyvin sanoa, että kukaan ei ymmärrä kvanttimekaniikkaa. -Richard Feynman

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

2. Maitohapon CH3 CH(OH) COOH molekyylissä

Opettajalle. 1. Digiopetusaineen rakenne. 2. Lukion opetussuunnitelman (OPS 2016) KE4-kurssi ja Mooli 4

Fysiikan ja kemian pedagogiset perusteet Kari Sormunen Syksy 2014

Atomi. Aineen perusyksikkö

Kvanttimekaaninen atomimalli

Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet

MITÄ SIDOKSILLE TAPAHTUU KEMIALLISESSA REAKTIOSSA

Fysiikan, kemian, matematiikan ja tietotekniikan kilpailu lukiolaisille

Lukion kemian OPS 2016

KE Orgaaninen kemia 1

Kaikki ympärillämme oleva aine koostuu alkuaineista.

ATOMIHILAT. Määritelmä, hila: Hilaksi sanotaan järjestelmää, jossa kiinteän aineen rakenneosat ovat pakkautuneet säännöllisesti.

Jaksollinen järjestelmä

SIDOKSET. Palautetaan mieleen millaisia sidoksia kemia tuntee ja miten ne luokitellaan: Heikot sidokset ovat rakenneosasten välisiä sidoksia.

Kemian opiskelun avuksi

Reaktioyhtälö. Sähköisen oppimisen edelläkävijä Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava

Kiteinen aine. Kide on suuresta atomijoukosta muodostunut säännöllinen ja stabiili, atomiseen skaalaan nähden erittäin suuri, rakenne.

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?

CHEM-A1250 Luento 3, klo Kemiallinen reaktio

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento

Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet

Seoksen pitoisuuslaskuja

5.10 KEMIA OPETUKSEN TAVOITTEET

Vesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen

5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet

Lukion kemian OPS 2016

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen

CHEM-A1250 Luento 3 Sidokset (jatkuu) + kemiallinen reaktio

Luento 1: Sisältö. Vyörakenteen muodostuminen Molekyyliorbitaalien muodostuminen Atomiketju Energia-aukko

Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille

luku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p.

Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet

Kemia keskeinen luonnontiede

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento

3.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet

1-12 R1-R3. 21, 22 T4 Tutkielman palautus kurssin lopussa (Työ 2 ja Työ 3), (R4-R6) Sopii myös itsenäiseen opiskeluun Työ 4 R7 - R8

Osio 1. Laskutehtävät

OPETTAJAN OPAS. Sisällys Opettajalle 3 Kurssisuunnitelma 5 Tenttisuunnitelma 6 Kemikaaliluettelo 7

Ainemäärien suhteista laskujen kautta aineiden määriin

Liittymis- eli additioreaktio Määritelmä, liittymisreaktio:

Metallit materiaaleina. kappale 4

Siirtymämetallien erityisominaisuuksia

Massaspektrometria. magneetti negat. varautuneet kiihdytys ja kohdistus

2. Alkaanit. Suoraketjuiset alkaanit: etuliite+aani Metaani, etaani... Dekaani (10), undekaani, dodekaani, tridekaani, tetradekaani, pentadekaani..

luku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

KE1 Kemiaa kaikkialla

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.

Kemia 1. Mooli 1, Kemiaa kaikkialla, Otava 2016 MAOL-taulukot, Otava

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p.

Kurssin 1 kertaus 13. elokuuta :49

Helsingin yliopiston kemian valintakoe. Keskiviikkona klo Vastausselvitykset: Tehtävät:

Veden ja glukoosin mallinnus

Tehtävä 1. Avaruussukkulan kiihdytysvaiheen kiinteänä polttoaineena käytetään ammonium- perkloraatin ja alumiinin seosta.

KE1 KERTAUSTA SIDOKSISTA VASTAUKSET a) K ja Cl IONISIDOS, KOSKA KALIUM ON METALLI JA KLOORI EPÄMETALLI.

Puhtaat aineet ja seokset

Transkriptio:

Kertaus 1. Atomin elektronirakenteet ja jaksollinen järjestelmä kvanttimekaaninen atomimalli, atomiorbitaalit virittyminen, ionisoituminen, liekkikokeet jaksollisen järjestelmän rakentuminen alkuaineiden ominaisuuksia: metalliluonne, atomisäde, ionisäde, ionisoitumisenergia, elektronegatiivisuus, reaktiivisuus Tehtävä: Kumpi reagoi kiivaammin kaliumin kanssa, fluori vai kloori? Perustele. Fluori reagoi kiivaammin. Epämetallit reagoivat vastaanottamalla elektroneja. Fluori on klooria pienempi atomi, joten sen ulkokuorella ytimen varaus tuntuu voimakkaammin. Siksi ylimääräinen elektroni asettuu helpommin juuri fluorin ulkokuorelle. 1

2. Kemialliset sidokset erilaiset sidostyypit (myös moniste KE1 kurssin aiheista!) aineen ominaisuuksien selittäminen kemiallisen sidoksen avulla allotropia sidosenergia ja sidoksien vahvuuden vertailu kiinteän aineen hilatyypin selvittäminen kokeellisesti veden erityisominaisuuksien selittäminen Tehtävä: Mitä voit päätellä aineiden A, B ja C hilarakenteista? A B C vesiliukoisuus liukenee liukenee ei liukene sähkönjohtokyky kiinteänä ei johda ei johda ei johda... vesiliuoksessa ei johda johtaa ei johda sulamispiste matala korkea hyvin matala 2

3. Yhdisteiden nimet ja kaavat hapetusluvut suhde ja molekyylikaava rakennekaava, viivakaava ioniyhdisteen ja kaavan ja nimen muodostaminen epäorgaanisen molekyyliyhdisteen nimen muodostaminen Tehtävä: Nimeä yhdisteet. NaNO 2 NH 3 CuS 3

4. Hiilen sitoutuminen ja isomeria hiilen hybridisaatio sidoskulmat ja pituudet σ ja π sidokset sidoselektronien delokalisoituminen rakenne ja avaruusisomeria Tehtävä: Määritä metyylibentseenin sidoskulmat ja hiilten hybridisaatiot. Mitkä atomit ovat samassa tasossa? 4

Mitä asiaa ajattelen peli 5

Kemian kokeen usein toistuvia tehtävätyyppejä 1. Käsitteiden määrittely Anna myös esimerkkejä, vaikkei sitä erikseen pyydettäisi. Esimerkki: Määrittele käsite rakenneisomeria. 2. Havaintojen tai ilmiöiden tulkitseminen Käytä tässäkin vastauksessa kemian alan käsitteitä ja kieltä. Esimerkki: Miksi vasaralla iskettäessä marmoripala (CaCO 3 ) lohkeaa mutta kuparipala vain taipuu? 3. Laskennalliset ja kemiallisiin reaktioihin liittyvät tehtävät KE2 kokeessa on harvoin muita laskutehtäviä kuin suhde ja molekyylikaavan määrittämistä. Esimerkki: Eräässä karboksyylihapossa on 40,0 m % hiiltä ja 53,3 m % happea. Määritä molekyylikaava, kun yhdisteen moolimassa on alle 80 g/mol 6

4. Kokeellisuuteen liittyvät tehtävät Voi liittyä tai olla liittymättä kurssin aikana tehtyyn laboratoriotyöhön. Huomioi vastauksessasi myös työturvallisuus. Esimerkki: Kuinka voidaan kokeellisesti selvitettää kideveden massaprosenttinen osuus kuparisulfaatissa? 5. Laajemmat esseetehtävät Asiaa selventävät kuvat, kaavat ja kaaviot, reaktioyhtälöt, esimerkit yms. parantavat vastausta. Esimerkki: Hiilen hybridisaatio. 7

Koe 27.3.2012, tehtävä 5: Perustele lyhyesti, miksi a) natrium reagoi veden kanssa kiivaammin kuin magnesium, a) Osittain oikea mutta epätäydellinen vastaus: Natrium reagoi kiivaammin, koska se on suurempi atomi. Parempi vastaus: Metallit reagoivat elektroneja luovuttamalla. Natriumatomi on suurempi kuin magnesiumatomi. Ydinvaraus vaikuttaa suuren atomin ulkoelektroneihin heikommin kuin pienen, joten suuren atomin ulkoelektronit irtoavat helpommin. Siksi suurempi natriumatomi on reaktiivisempi. 8

Koe 27.3.2012, tehtävä 5: Perustele lyhyesti, miksi b) vasaralla iskettäessä marmoripala (CaCO 3 ) lohkeaa mutta kuparipala vain taipuu, b) Osittain oikea mutta epätäydellinen vastaus: Marmori on ioniyhdiste, jotka ovat kovia mutta voivat murtua iskusta. Parempi vastaus: Marmori on ioniyhdiste, jonka rakenne koostuu Ca 2+ ja CO 3 2 ioneista. Kun marmoria isketään vasaralla, joutuvat samanmerkkiset ionit kohdakkain. Samanmerkkiset ionit hylkivät toisiaan, joten sähköinen poistovoima särkee marmorin kidehilan. Kupari taas on metalli, jonka rakenne koostuu Cu 2+ ioneista ja vapaiden elektronien merestä. Vasaran isku siirtää kyllä ioneita, mutta ne eivät joudu kohdakkain, sillä pienet ja vapaasti liikkuvat elektronit asettuvat ionien välille. Kupari ionit eivät joudu kohdakkain, joten sähköisiä poistovoimia ei synny. 9

10