Powerflute Oyj Savon Sellun hajupäästöselvitys ja hajujen leviämismalli

Powerflute Oyj Savon Sellun hajupäästöselvitys ja hajujen leviämismalli Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 142/2011 Toni Keskitalo Mika Laita Jyväskylä 2011

1 / 18 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1 TUTKIMUSALUE... 2 2.2 NÄYTTEENOTTO... 3 2.3 SÄÄTIEDOT... 4 2.4 LEVIÄMISMALLI JA LASKENTA... 5 2.5 MALLIN PÄÄSTÖLÄHTEET... 7 2.6 HAJUPITOISUUS... 9 2.7 HAJUPITOISUUDEN MÄÄRITTÄMINEN ELI OLFAKTOMETRIA... 9 2.8 HAJUPITOISUUDEN VERTAILU... 9 2.9 EPÄVARMUUSTEKIJÄT... 9 3. TULOKSET... 10 3.1 OLFAKTOMETRISET MÄÄRITYKSET... 10 3.2 KAASUMITTAUSTEN TULOKSET... 11 3.3 HAJUPÄÄSTÖT... 11 3.4 MALLINNUKSEN TULOKSET... 14 4. TULOSTEN TARKASTELU... 17 5. KIRJALLISUUSLUETTELO... 18 Tämä raporttiversio on lähetetty 31.8.2011.

2 / 18 1. JOHDANTO Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus selvitti Powerflute Oyj Savon Sellun hajupäästöjä ja niiden leviämistä. Tehtaan ja jätevedenpuhdistamon poistokaasujen hajupitoisuudet määritettiin olfaktometrisesti ja hajupäästöt laskettiin hajupitoisuuksista. Päästöjen pohjalta laadittiin hajujen leviämismalli, jolla tarkasteltiin flutingtehtaan vaikutusta viihtyisyyteen. Lisäksi määritettiin kaasujen pitoisuuksia näytteissä. Laboratorioinsinööri Tony Pirkola, tutkija Toni Keskitalo ja tutkimusapulainen Antti Kovanen ottivat näytteet. Toni Keskitalo käsitteli aineiston, laati leviämismallin kirjoitti raportin. Pohjakartat ovat peräisin Oiva-palvelusta (touko kesäkuu 2011, Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/11) ellei toisin mainittu. 2. AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 Tutkimusalue Powerflute Oyj Savon Sellun tehdas sijaitsee Kuopiossa Sorsasalon saarella Siilinjärven rajan tuntumassa. Laskenta suoritettiin noin 10 km 10 km:n alueelle. Yleiskartta alueessa on kuvassa 1. Kuva 1. Yleiskartta tutkimusalueesta, laskenta-alue rajattu (pohjakartta Oiva-palvelusta 6.6.2011, Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L4659).

3 / 18 2.2 Näytteenotto Hajupitoisuuden määritystä varten otettiin yhteensä 16 näytettä flutingtehtaalta ja jätevedenpuhdistamolta. Näytteistä otettiin kustakin vähintään kaksi rinnakkaisnäytettä. Näytteitä kävivät ottamassa laboratorioinsinööri Tony Pirkola, tutkija Toni Keskitalo ja tutkimusapulainen Antti Kovanen. Mittauspisteet on esitetty taulukossa 1. Näytteet otettiin ECOMA-näytteenottimella Nalophan -pusseihin (materiaali polytereftalaattia). Lisäksi mitattiin kaasun virtausnopeus (TSI Velocicalc kuumalanka-anemometri) ja lämpötila (Fluke 42, K-tyypin anturi). Virtausnopeusmittausten keskiarvoa käytettiin päästölaskuissa. Altaista ja kasoista näytteet otettiin neliömetrin kokoisen huuvan avulla, jossa kaasu johdettiin halkaisijaltaan 10 cm:n putkeen. Tästä mitattiin myös virtausnopeus. Näytteistä määritettiin myös pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS: rikkivety, metyylimerkaptaani, dimetyylisulfidi ja dimetyylidisulfidi), haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) ja eräistä näytteistä ammoniakin (NH 3 ) pitoisuudet. TRS- ja VOC-pitoisuudet määritettiin kannettavalla Photovac Voyager PE -kaasukromatografilla ja ammoniakki RAE Systemsin ilmaisinputkilla. VOC-pitoisuuden laite ilmoittaa tolueeniekvivalentteina. Kuva 2. NASH-pumppujen poistot, näytepiste SS2.

4 / 18 Taulukko 1. Mittauspisteiden tietoja. piste virtausnopeus lämpötila [m/s] [ C] SS1 pystyselkeytin 0,28 * 8,5 SS2 NASH-pumppujen poistot 4,0 37 SS3 ojaan tulevat höyryt 8 SS4 lietteen kompostointiaumat 0,45 * 8,0 SS5 allas jätevedenpuhdistamolla 0,46 * 11,0 SS6 allas jätevedenpuhdistamolla 0,83 * 12,1 K1 puristinosan poistopuhallin 3 41 K2 viira-altaan hönkäpuhallin 0 10 47 K3 pesupuristin 10 42,6 K4 kartonkitehtaan katolla 29 84,4 M1 kuiduttimien jakoruuvi 0,28 50 M2 kuidutuskyypin hönkä 23,5 99,8 M3 1. linjan puskuhönkä 22,5 100,3 M4 karkauslastusäiliön hönkä 17,8 101,5 KA1 kartonkitehtaan katolla, huuva sisältä KA2 PW-pesurit KA3 massatehtaan salin poistopuhallin P1 voimalaitoksen savupiippu 4,7 55 * Mitattu virtausnopeus halkaisijaltaan 10 cm:n putkessa, kun kaasua kerätään 1 m 2 :n alalta. Tilavuusvirtaus arvioitiin lähteen Nab Labs 2009 perusteella. Mittaustiedot saatu Nab Labs Oy:ltä. 2.3 Säätiedot Päästöt mallinnettiin vuosien 2007 2009 Kuopion lentokentän säähavaintoaseman aineistolla. Tunnittaisesta sääaineistosta malli laskee sarjan hajupitoisuuksia kuhunkin pisteeseen. Ylemmän ilmakehän säätiedot olivat Luonetjärven (Jyväskylän Tikkakoskella) sääaseman radiosondihavaintoja vuosilta 2007 2009. Yleisimmät tuulensuunnat maanpinnan lähellä kolmen vuoden aikana olivat etelä ja länsi. (Kuva 3.)

5 / 18 NW NNW 12 % 10 % 8 % N NNE NE WNW 6 % 4 % ENE 2 % W 0 % E WSW ESE SW SE SSW SSE Kuva 3. Tuulensuunnat Kuopion lentoasemalla vuosina 2007 2009. Kaavio kertoo, kuinka paljon kustakin ilmansuunnasta on tuullut. Tyyniä tunteja oli kolmen vuoden aikana 6 %. S 2.4 Leviämismalli ja laskenta Laitoksen päästöt mallinnettiin Yhdysvaltain ympäristöviraston EPAn käyttöön suosittelemalla CALPUFF-leviämismallilla. CALPUFF mallintaa päästöt lähteestä erkanevina puffeina eli pieninä pilvinä, jotka liikkuvat mallinnusalueella sääolojen mukaan. CALPUFFiin kiinteästi liittyy säämalli CALMET, jolla lasketaan tuulten ja muiden sään osatekijöiden sekä maaston vaikutus ennen varsinaista CALPUFF-ajoa. Varsinainen malliajo käyttää CALMETilla laskettua meteorologista tiedostoa. (EPA 2008, TRC 2008) CALPUFF eroaa huomattavasti malleista, jotka perustuvat päästön laimenemiseen normaalijakauman mukaisesti (esimerkiksi ISCST, AERMOD). CALPUFFissa päästö voi kulkeutua mutkitellen sekä jakautua maastonmuotojen mukaan, kun normaalijakaumaan perustuvissa leviämismalleissa päästö kulkee tietyissä sääoloissa suoraan, tosin maaston vaikutus monimutkaistaa tilannetta (kuva 4). Lisäksi tyynten tuntien käsittely tapahtuu eri tavalla. CALPUFFmallinnus vaatii kaiken kaikkiaan enemmän laskentatehoa kuin normaalijakaumaan perustuvat mallit.

6 / 18 Kuva 4. Päästön kulkeutumisen periaatteellinen ero normaalijakaumaan perustuvassa mallissa ( plume ) sekä puff -mallissa. Päästöviuhka voi mutkitella ja jakautua. Malli laskee oletuksena tunnin keskimääräisen pitoisuuden. Hajun lyhytaikaiset huippupitoisuudet arvioitiin asettamalla keskiarvon laskentajakso 1 minuutiksi. Tällöin leviämisparametri σy pienenee verrattuna tavalliseen keskiarvon laskentajaksoon (1 tunti), mikä kasvattaa pitoisuuksia päästöpilvien reitin keskiviivan kohdalla. Pitoisuudet voivat tällöin pienentyä päästöpilven reunamilla. CALPUFF seuraa kunkin päästöpilven kulkua usean tunnin aikana, jos se ei ylitä mallinnusalueen rajaa. Näinkin suppealla alueella vain, kun tuulen nopeus on pieni, edellisen tunnin päästö vaikuttaa seuraavan tunnin pitoisuuksiin. Malli käyttäytyy päästömäärän suhteen lineaarisesti. Jos esimerkiksi kokonaispäästömäärä lisääntyisi 30 %, niin pitoisuus tietyssä pisteessä kasvaisi myös 30 %. Koska kuitenkin lähteitä on monia, niin usean lähteen vaikutusalueella olevassa pisteessä pitoisuuden kasvu ei ole yhtä suoraviivaista, jos vain päästön määrä muuttuu. Hajupitoisuudet laskettiin 55 metrin välein sijoitetuissa pisteissä 10 km 10 km kokoisella alueella (yhteensä 29241 pistettä) Powerflute Oyj Savon Sellun ympäristössä kunkin eri vuoden säätiedoilla erikseen. CALPUFFin tulokset käsiteltiin CALPOST-ohjelmalla, joka tuottaa pitoisuussarjan sekä listan huippupitoisuuksista. Kyseisistä sarjoista on laskettu kunkin pisteen suurin mallinnettu pitoisuus sekä osuudet vuodesta, jona hajupitoisuus (1, 3 tai 5 HY/m 3 ) on suurempi kuin tietty prosenttiosuus (1,3,6,9 tai 12 %) vuoden tunneista. CALPUFF-ohjelmistoa käytettiin Lakes Environmentalin CALPUFF View -käyttöliittymällä, versio 4.0, ja CALPUFFin itsensä versio oli 6.42, CALMETin 6.334 ja CALPOSTin 6.292.

7 / 18 2.5 Mallin päästölähteet Mallissa käytetyt päästölähteet on ilmoitettu taulukossa 2. Altaat ja kompostikasat mallinnettiin pintalähteinä, poistoputket pistelähteinä. Ojaan tulevat höyryt mallinnettiin tilavuuslähteenä. Kuvissa 5 ja 6 on kartat lähteiden sijainnista. Taulukko 2. Mallissa käytetyt päästölähteet. Myös se, minkä näytteen hajupitoisuutta on käytetty päästön laskennassa, on mainittu. Pintalähteet on merkitty tähdellä. lähde pinta-ala vastaava [m 2 ] näyte pystyselkeytin 442 SS1 pyöreä allas jvp:llä 380 SS1 5 NASH-pumppujen poisto 0,196 SS2 höyryt ojaan (tilavuuslähde) 9 SS3 lietteen kompostointi * 6500 SS4 allas, jvp * 3250 SS5 allas, jvp * 1282 SS5 allas, jvp * 5280 SS6 allas, jvp * 2300 SS6 allas, jvp * 1248 SS6 vaakaselkeytin, jvp * 1450 SS6 K1, puristinosan poistopuhallin 0,785 K1 K2, viira-altaan poistopuhallin 0,785 K2 K3, pesupuristin 0,785 K3 K4, kartonkitehtaan katolla 0,785 K4 K5, kartonki katolla 0,785 K2 M1, kuiduttimien jakoruuvi 0,084 M1 M2, kuidutuskyypin hönkä 0,039 M2 M2B, kuidutuskyypin hönkä 0,039 M2 M3, 1. linjan puskuhönkä 0,062 M2 M4, karkauslastusäiliön hönkä 0,062 M4 KA1A, huuva sisältä 1,78 KA1 KA1B, huuva sisältä 1,78 KA1 KA2A, PW-pesurit 1,78 KA2 KA2B, PW-pesurit 1,78 KA2 KA3A, massatehtaan salin poistopuhallin 0,785 KA3 KA3B, massatehtaan salin poistopuhallin 0,785 KA3 KA3C, massatehtaan salin poistopuhallin 0,785 KA3 P1, voimalaitoksen piippu 4,9 P1

8 / 18 Kuva 5. Mallissa käytettyjen päästölähteiden sijoittuminen Powerflute Oyj Savon Sellun alueella. Kuva 6. Massa- ja kartonkitehtaan katolla sijaitsevien päästölähteiden sijoittuminen. Lähteet M2 ja M2B ovat hyvin lähekkäin.

9 / 18 2.6 Hajupitoisuus Hajun voimakkuutta kuvataan hajuyksiköillä (HY, englanniksi odour unit, OU). Hajupitoisuus 1 HY/m 3 tarkoittaa, että puolet ihmisistä, joilla on keskimääräisen hajuaisti, juuri aistii hajun. Ympäristöilmassa pitoisuus 5 HY/m 3 tarkoittaa selvästi aistittavaa hajua. Epämiellyttävän hajun pitoisuus 5 10 HY/m 3 yleensä koetaan häiritsevänä. Ulkoilman hajupitoisuus vaihtelee yleensä välillä 15 100 HY/m 3. Yhteenveto eri hajupitoisuuksista on taulukossa 2. (Arnold 1995.) Taulukko 3. Luonnehdinta eri hajupitoisuuksista. hajupitoisuus luonnehdinta 1 HY/m 3 puolet ihmisistä, joilla on normaali hajuaisti, juuri havaitsee 3 HY/m 3 selvä, tunnistettava haju 5 HY/m 3 melko voimakas, tunnistettava haju Hajutunti tarkoittaa sitä, että kyseisenä tuntina hajun voimakkuus ylittää tietyn hajupitoisuuden. Jos tietyssä pisteessä hajupitoisuuden 3 HY/m 3 hajutunteja on esimerkiksi 1 % vuodessa, se tarkoittaa, että hajupitoisuus on esimerkiksi tasolla 3 HY/m 3 87 tuntia vuoden aikana. 2.7 Hajupitoisuuden määrittäminen eli olfaktometria Hajupitoisuus määritettiin olfaktometrisesti neljässä hajupaneelissa. Hajupaneeleihin osallistuivat tutkijat Irene Huuskonen, Toni Keskitalo ja Mika Laita, Emmi Lehkonen, laboratorioinsinööri Tony Pirkola sekä operaattorina laboratoriomestari Hannele Holttinen. Kaikki paneelien haistelijat ovat läpäisseet standardin SFS-EN 13725 mukaisen n-butanolitestin. Määritys suoritettiin Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen ECOMA T07 -olfaktometrilla. Kone syöttää panelisteille vuorotellen asteittain väkevöityvää näytekaasua ja vertailuksi hajutonta taustailmaa. Panelistit ilmoittavat napinpainalluksella, kun haistavat näytteen, ja laitteen ohjelmisto laskee hajupitoisuuden siitä, kun puolet panelisteista on haistanut näytteen. Paneelissa annetaan näytteistä myös vapaamuotoisia hajunkuvauksia, jotka antavat viitteitä hajun miellyttävyydestä. 2.8 Hajupitoisuuden vertailu Suomessa ei hajupitoisuudelle ole ohjearvoja. Suomalaisen tutkimuksen mukaan hajun aiheuttamaa viihtyisyyshaittaa voidaan pitää merkittävänä silloin kun 25 50 % asukkaista kokee hajun selvästi häiritseväksi. Vastaava selvän hajun esiintymistiheyden taso on tällöin 3 9 %. Alaraja 3 % koskee hyvin epämiellyttäviä, korkean haittapotentiaalin hajupäästöjä ja yläraja 9 % vastaavasti hajuja, joiden miellyttävyysaste on vaihteleva. (Arnold 1995.) Tässä raportissa on esitetty pitkäaikaiselle hajulle hajutuntien osuus vuoden tunneista. 2.9 Epävarmuustekijät Näytteenotossa tuuli voi haitata laimentaa kaasua ja kasvattaa virtausnopeutta erityisesti huuvan avulla otetuissa näytteissä. Kompostointiaumoista ja niiden kaltaisista paikoista otetuissa näytteissä hajupitoisuus voi vaihdella huomattavasti rinnakkaisnäytteiden välillä. Mallinnuksen epävarmuutta lisää oletus päästöjen muuttumattomuudesta. Kesäaikaan esimerkiksi jätevedenpuhdistamon toiminnot voivat haista voimakkaammin, mutta kesällä haju myös yleensä hajaantuu tehokkaasti.

10 / 18 Yleisesti ottaen leviämismallit antavat pitoisuuden yliarvion. Tämän takia mallien tuloksia voidaan arvioida pahimpana mahdollisena tilanteena. Sorsasalon alueen muita mahdollisia hajunlähteitä ei ole otettu mallissa huomioon. Ammoniakkimittauksia häiritsee näytteessä oleva kosteus, sillä pitoisuus voi olla todellista suurempi, jos näyte on hyvin kostea. 3. TULOKSET 3.1 Olfaktometriset määritykset Näytepisteissä K4, M2 ja M4 kaasu oli lähes kylläistä kosteudesta. Tästä seurasi, että näytteen jäähtyessä vesihöyry tiivistyi ja näytteen tilavuus pieneni. Olfaktometrinen määritys tehtiin näytteistä M2 ja M4 laimentamalla näytepussiin jääneestä kaasusta noin suhteessa 1:70. Taulukko 4. Olfaktometristen määritysten tulokset kahdella merkitsevällä numerolla sekä hajunkuvaukset. hajupitoisuus näyte sijainti hajunkuvaus [HY/m 3 ] SS1 pystyselkeytin 560 rikkimäinen, uloste SS2 NASH-pumppujen poistot 16 000 rikki; hapan virtsa; kaali, sipuli; mätä kaalilaatikko + lanttu; siirappivedessä haudutetut lanttukuutiot SS3 ojaan tulevat höyryt 9 000 palanut, rikki SS4 lietteen kompostointiaumat 1 900 imelähkö; krapulapaska SS5 allas jätevedenpuhdistamolla 160 höyrytetty sahajauho; kuorimo SS6 allas jätevedenpuhdistamolla 1 100 sahajauho + ripuli K1 puristinosan poistopuhallin 940 sellumainen; rikki K2 viira-altaan hönkäpuhallin 4 500 palanut makkara kiukaalla ja palanut K3 pesupuristin 11 000 hernekeitto; makea lihakeiton keitto + veneterva seurantalolla; palvihernekeitto; lihakeitto K4 kartonkitehtaan katolla 45 000 * pistävä; palanut; lämmin, kostea M1 kuiduttimien jakoruuvi 48 000 sahanpuru, tuore puu; pistäväkin M2 kuidutuskyypin hönkä 300 000 * puuta ja paskaa; savustettu M4 karkauslastusäiliön hönkä 560 000 * palanut; inhottava KA1 kartonkitehtaan katolla, huuva sisältä 480 rikkimäinen; koivuhake KA2 PW-pesurit 450 väljähtynyt virtsa KA3 massatehtaan salin poistopuhallin 360 sellumaisempi, pierumaisempi kuin KA2 P1 voimalaitoksen piippu 2 500 vetinen; kostea herne; puunkuori * Kaasu oli kuumana lähes kylläistä kosteudesta. Hajupäästöt laskettiin virtausnopeuden ja lähteen pinta-alan perusteella. Massatehtaan katon kylläisissä päästölähteissä itse poistokaasun hajupitoisuudeksi arvioidaan M2:ssa 9 600 HY/m 3 ja M4:ssä 18 000 HY/m 3. Vastaavalla tavalla arvioituna pisteen K3 hajupitoisuus oli 20 000 HY/m 3. Arvio saatiin olettamalla, että kaikki vesihöyry tiivistyy ja että näytepusseissa tiivistynyt vesi ei sido hajuja.

11 / 18 3.2 Kaasumittausten tulokset Kaasumittausten tulokset on ilmoitettu taulukossa 5. Taulukko 5. Kaasumittausten tulokset näyte H 2 S MeSH DMS DMDS VOC NH 3 [mg/m 3 ] [mg/m 3 ] [mg/m 3 ] [mg/m 3 ] [mg tol./m 3 ] [ppm] SS1 0,47 0 0 0 0 0 SS2 2,9 0,027 0,025 5,7 30 SS3 0,17 0 0 0 0 SS4 0 0 0,12 0 2,5 0 SS5 0,22 0 0 0 SS6 0,092 0 0 0 K1 0,30 0 0 0 3,5 4 K2 0,05 2,8 0,003 0 31 30* K3 1,7 0 0 0 31 1 K4 4,6 0,55 0 0 99 25* M1 0,20 0 0 0 52 5* M2 0,20 0 0 0 97 * M4 2,0 4,6 0,32 0 420 1* KA1 0 0 0 0 2,8 10 KA2 0,73 0 0 0 2,1 0 KA3 0,32 0 0 0 1,8 1 * Näyte oli varsin kostea. 3.3 Hajupäästöt Taulukossa 6 on olfaktometristen määritysten perusteella lasketut, mallissa käytetyt hajupäästöt sekä osuudet kokonaishajupäästöstä. Kuvassa 7 on kaavio suhteellisista päästömääristä. Suurimmat hajupäästön lähteet olivat voimalaitoksen piippu, lähde K4 kartonkitehtaan katolla, jätevedenpuhdistamon keskimmäinen allas kaakon puolella (SS6) sekä lietteen kompostointi (SS4). Näiden lähteiden hajupäästö on 43 % kokonaishajupäästöstä. Voimalaitoksen piipun päästöosuuteen vaikutti erityisesti suuri tilavuusvirtaus.

12 / 18 Taulukko 6. Lähteille lasketut hajupäästöt. Näitä tuloksia käytettiin mallinnuksen lähtötietoina (jvp = jätevedenpuhdistamo). Ellei toisin ole mainittu, lähde mallinnettiin pistelähteenä. lähde hajupäästö hajupäästö osuus kokonaispäästöstä [HY/s] [milj. HY/h] SS1, pystyselkeytin * 540 2,0 0,1 % pyöreä allas jvp:lla * 470 1,7 0,1 % SS2, NASH-pumppujen poisto 1 13 000 45 2,7 % SS2, NASH-pumppujen poisto 2 13 000 45 2,7 % SS2, NASH-pumppujen poisto 3 13 000 45 2,7 % SS2, NASH-pumppujen poisto 4 13 000 45 2,7 % SS2, NASH-pumppujen poisto 5 13 000 45 2,7 % SS3, höyryt ojaan 2800 10 0,6 % SS4, lietteen kompostointi * 27 000 98 5,7 % SS5, allas, jvp * 2000 7,1 0,4 % SS5B allas, jvp * 770 2,8 0,2 % SS6, jvp * 35 000 130 7,4 % SS6B, allas, jvp * 15 000 55 3,2 % SS6C, allas, jvp * 8200 30 1,7 % vaakaselkeytin, jvp * 9 600 34 2,0 % K1, puristinosan poistopuhallin 2200 8,1 0,5 % K2, viira-altaan poistopuhallin 11 000 38 2,2 % K3, pesupuristin 26 000 93 5,5 % K4, kartonkitehtaan katolla 47 000 170 9,9 % K5, kartonkitehtaan katolla 11 000 38 2,2 % M1, kuiduttimien jakoruuvi 15 000 55 0,2 % M2, kuidutuskyypin hönkä 15 000 55 1,9 % M2B, kuidutuskyypin hönkä 14 000 52 1,9 % M3, 1. linjan puskuhönkä 14 000 52 2,8 % M4, karkauslastusäiliön hönkä 2300 8,1 4,2 % KA1A, huuva sisältä 2300 8,1 3,2 % KA1B, huuva sisältä 2300 8,1 3,2 % KA2A, PW-pesurit 1100 4,1 3,0 % KA2B, PW-pesurit 8900 32 3,0 % KA3A, massatehtaan salin poistopuhallin 8900 32 0,5 % KA3B, massatehtaan salin poistopuhallin 13 000 48 0,5 % KA3C, massatehtaan salin poistopuhallin 20 000 71 0,5 % P1, voimalaitoksen piippu 95 000 340 20,1 % yhteensä 470 000 1 700 100 % * Mallinnettiin pintalähteenä. Mallinnettiin tilavuuslähteenä.

13 / 18 PIIPPU 20.1 % muut 31.6 % K4 9.9 % KA2B 3.0 % SS6 7.4 % KA2A 3.0 % SS6B 3.2 % KA1B 3.2 % K3 5.5 % KA1A 3.2 % M4 4.2 % Kuva 7. Kaavio lähteiden päästömäärien prosenttiosuuksista. K4 5.7 %

14 / 18 3.4 Mallinnuksen tulokset Mallinnusten tulokset on esitetty karttoina kuvissa 8 10. Kartat kuvaavat hajutuntien osuuksia toiminnan ympäristössä, jotka kertovat, kuinka suuri osuus ajasta ja kuinka voimakasta hajua voidaan havaita. Pitkäaikaisen hajun esiintyvyys osuutena vuoden tunneista, juuri aistittava haju (1 HY/m3) Kuva 8. Hajutuntien (pitkäaikainen haju) osuus vuodessa mallinnuksen mukaan; juuri aistittava haju (1 HY/m3).

15 / 18 Pitkäaikaisen hajun esiintyvyys osuutena vuoden tunneista, selvä, tunnistettava haju (3 HY/m3) Kuva 9. Hajutuntien (pitkäaikainen haju) osuus vuodessa mallinnuksen mukaan; selvä, tunnistettava haju (3 HY/m3).

16 / 18 Pitkäaikaisen hajun esiintyvyys osuutena vuoden tunneista, melko voimakas, tunnistettava haju (5 HY/m3) Kuva 10. Hajutuntien (pitkäaikainen haju) osuus vuodessa mallinnuksen mukaan; melko voimakas, tunnistettava haju (5 HY/m3).

17 / 18 4. TULOSTEN TARKASTELU Voimakkaimmat hajuhaitat keskittyvät laitoksen välittömään läheisyyteen, mutta hajua voidaan säännöllisesti havaita myös läheisillä asuinalueilla. Hajun esiintyminen yhtenä prosenttina vuoden tunneista merkitsee, jos oletetaan hajutuntien olevan peräkkäin noin 3,5 hajupäivää, 3 % vastaisi 11 hajupäivää, 6 % vastaisi 22 hajupäivää, 9 % tarkoittaisi 33 hajupäivää ja 12 % vastaisi 43 hajupäivää. Alue, jolla voidaan havaita heikkoa hajua 1 %:na vuoden tunneista, kattoi lähes koko mallinnetun alueen. Tällainen hajupitoisuus kuitenkin helposti peittyy muihin ympäristön hajuihin, eikä se myöskään välttämättä ole tunnistettavissa. Alue, jolla voidaan havaita selvää hajua (3 HY/m 3 ) 1 %:na vuoden tunneista, ulottui Vuorelan asuinalueen eteläosiin, Uuhimäen alueelle, Ranta-Toivalaan sekä Päivärantaan, Kettulanlahteen ja Kelloniemeen sekä kaakossa Karhonsaareen. Alue, jolla voidaan havaita voimakasta hajua 1 %:na vuoden tunneista, kattoi Sorsasalon saaren sen länsiosia lukuun ottamatta ja ulottui etelässä Kettulanlahden pohjoisosiin, pohjoisessa Virtasalmen rannalle sekä osaan Uuhimäkeä. Merkittävänä hajuhaittaa voidaan pitää silloin, kun vaikutusalueen asukkaista 25 50 % kokee hajun selvästi häiritseväksi. Näin tarkasteltuna merkittävää viihtyvyyshaittaa voidaan todennäköisimmin kokea alueella, jossa selvän hajun esiintymistiheys on 3 9 %. Tämä alue kattaa Sorsasalon saaren sen luoteisosaa lukuun ottamatta, Tikkalansaaren Kallansilloilla, Potkunsaaren puoliksi sekä Virtasalmen pohjoisrannat. Tällä alueella olevat kiinteistöt ovat suurelta osin vapaa-ajanasuntoja. Asuinalueilla voidaan myös havaita voimakasta tai selvää hajua, mutta pääosin asuinalueilla hajutuntien osuus vuoden tunneista jää mallinnuksen mukaan yhteen prosenttiin. Vuonna 2005 laitoksella on lopetettu haihduttamon lauhteiden käyttö lämpimän veden lähteenä kartonkikoneella, mikä on havaittu oleellisesti parantuneena työtilojen ilman laatuna. Se on todennäköisesti vähentänyt myös laitoksen aiheuttamaa hajuhaittaa ympäristössä. Hajuhaitan väheneminen on havaittu toiminnanharjoittajan saamassa asukaspalautteessa, jota hajun osalta ei ole tullut laitokselle vuosiin. Jyväskylässä 31.8.2011 Toni Keskitalo tutkija

18 / 18 5. KIRJALLISUUSLUETTELO Arnold 1995: Arnold M., Hajuohjearvojen perusteet. VTT Tiedotteita 1995. Espoo 1995. EPA 2008: Preferred/Recommended models, Internetissä osoitteessa http://www.epa.gov/scram001/dispersion_prefrec.htm. Vierailtu viimeksi 2.11.2010. Nab Labs 2009: Powerflute Oy, Savon Sellu. Voimalaitoksen pääkattilan ja apukattilan savukaasupäästömittaukset ja massatehtaan matalapäästökohteiden poistokaasujen päästömittaukset 18. 21.8.2009. Raportti nro 09R064. Kärsämäki 2009. SFS-EN 13725: Air quality. Determination of odour concentration by dynamic olfactometry. Vahvistettu 18.8.2003. Suomen standardisoimisliitto, Helsinki 2003. Scire ym. 2000: Scire, J.S., Strimaitis, D.G., & Yamartino, R.J., A User s Guide for the CALPUFF Dispersion Model. Earth Tech, Inc., Concord 2000. TRC 2008: ASG at TRC: Official CALPUFF Web Site, Internetissä osoitteessa http://www.src.com/calpuff/calpuff1.htm. Vierailtu viimeksi 8.12.2010.