YHTEYSTIEDOT: Kangasalan lukio Finnentie 42 36200 Kangasala www.kangasalanlukio.fi fax 03 5655 3066 Sähköposti: etunimi.sukunimi@kangasala.fi Puhelimet: Rehtori Teuvo Ropo 050 387 61 73 Kanslia Anne Kivistö 050 336 46 59 Apulaisrehtori Tommi Helminen 050 330 29 88 Opinto-ohjaaja Ismo Tahvanainen 050 380 33 34 Opettajainhuone 040 133 65 24 Terveydenhoitaja Tarja Silmu 050 415 22 89 Kuraattori Liisa Niemelä 050 387 61 64 Vahtimestari Esa Jalanto 050 592 50 03 Ahvenjärvi Marjis, äidinkieli ja kirjallisuus, virkavapaalla, sijaisena Kaisa Riihimäki, 1. ro Dahlgren Mikael, uskonto, psykologia, elämänkatsomustieto Erholtz Petri, liikunta, terveystieto Herrala Liisa, matematiikka, kemia, 1. ro Järvinen Heini, kuvataide, 2. ro Karevaara Timo-Antti, biologia, maantiede Kelloniemi Kiti, englanti, saksa Korkama Anna-Liisa, englanti, italia, 3. ro Koskenalusta Maija, musiikki, 3. ro Lehtola Heljä, liikunta, terveystieto, 1. ro Molkka Veera, äidinkieli ja kirjallisuus, historia, 2. ro Mäkinen Pentti, matematiikka, fysiikka, 1. ro Partanen Jussi, fysiikka, matematiikka, 3. ro Patama Tarja, matematiikka, kemia, 3. ro Piipponen Tiina, englanti, 1. ro Reynaud Tiina, ruotsi, virkavapaalla 30.11. saakka, sijaisena Siru Stenman, 3. ro Salo Mirja, ruotsi, venäjä, 2. ro Sihvo Juha, matematiikka Soisalo Satu, atk Tahvanainen Ismo, opinto-ohjaus,4. ro Talvisto Jari, historia, yhteiskuntaoppi Timonen Leena, espanja, saksa Tirkkonen Sirpa, ranska Ukkonen Panu, musiikki, 2. ro Valkama Tarja, äidinkieli ja kirjallisuus, 2. ro 2
Sisällysluettelo 1 Opiskelu lukiossa 5 1.1 Opiskelun suunnittelu ja seuranta 5 1.2 Ammattiopinnot lukiossa 5 1.3 Onnistuneen opiskelun huoneentaulu 6 1.4 Kurssin suorittaminen 6 1.5 Kurssin arviointi 7 1.6 Muissa oppilaitoksissa suoritetut opinnot 7 1.7 Poissaolot 8 1.8 Kurssin uusiminen 8 1.9 Lukiosta valmistuminen 9 1.10 Ylioppilaskirjoitukset 9 2 Opinto-ohjaus 10 3 Mukana matkassa 11 3.1 Opintotuki 11 3.2 Oppilaskunta 11 3.3 Vanhempainyhdistys 11 3.4 Opiskeluhuolto 11 3.5 Opiskeluterveydenhuolto 12 3.6 Opiskeluterveydenhuolto 12 4 Kansainvälinen toiminta ja oppilasvaihto 13 5 Kurssitarjonta 15 5.1 Äidinkieli ja kirjallisuus 15 5.2 Toinen kotimainen, ruotsi 16 5.3 Vieraat kielet 17 5.3.1 Englanti (A-kieli) 17 5.3.2 Saksa (A-kieli) 18 5.3.3 Saksa 18 5.3.4 Ranska (B2- ja B3-kieli) 21 5.3.5 Venäjä (B3-kieli) 24 5.3.6 Espanja (B3-kieli) 25 5.3.7 Latina (B3-kieli) 26 5.3.8 Italia (B3-kieli) 26 5.4 Matematiikka 27 5.4.1 Pitkä matematiikka 27 5.4.2 Lyhyt matematiikka 28 5.5 Ympäristö- ja luonnontieteet 29 5.5.1 Fysiikka 29 5.5.2 Kemia 30 5.5.3 Biologia 31 5.5.4 Maantieto 32 3
5.5.5 Terveystieto 32 5.6 Katsomusaineet 33 5.6.1 Elämänkatsomustieto 33 5.6.2 Filosofia 33 5.6.3 Uskonto 34 5.7 Yhteiskunnalliset aineet 34 5.7.1 Historia 34 5.7.2 Yhteiskuntaoppi 35 5.7.3 Psykologia 35 5.8 Taito- ja taideaineet 36 5.8.1 Kuvataide 36 5.8.2 Musiikki 37 5.8.3 Liikunta 40 5.9 Opinto-ohjaus 41 5.10 Soveltavat kurssit 42 5.10.1 Tietotekniikka 42 5.10.2 Ilmaisutaito 43 5.10.3 Liikennekasvatus 43 5.10.4 Ensiapu 43 5.10.5 Urheiluvalmennuskurssit 43 5.10.6 Kansainvälisyyskurssit 43 5.10.7 Yrittäjyyskurssi 44 5.10.8 Aktiivinen kansalaisuus 44 5.10.9 Oppimistaito 44 5.10.10 Kotitalous 44 Toimintaohjeet 44 Lukiolaki- ja asetus 44 Järjestyssäännöt 45 5.10.11 Tavoitteet 45 5.10.12 Yleistä 45 5.10.13 Päivittäinen toiminta 45 5.10.14 Vapaa-ajan toiminta 45 5.10.15 Poissaolot 45 5.10.16 Tupakointi, päihteet ja huumeet 46 5.10.17 Muuta 46 6 Kalenterit 46 4
1 Opiskelu lukiossa 1.1 Opiskelun suunnittelu ja seuranta Lukion suoritusaika on 2-4 vuotta. Lukiosuoritus koostuu vähintään 75 kurssista, joiden pituus on 38 tuntia. Ylärajaa kurssimäärässä ei ole. PAKOLLISET KURSSIT: 47-51 kurssia -47 (lyhyt matematiikka) - 51 (pitkä matematiikka) kurssia SYVENTÄVÄT KURSSSIT: vähintään 10 kurssia - pääasiassa pakollisiin kursseihin liittyviä jatkokursseja SOVELTAVAT KURSSIT: määrää ei rajoitettu - koulukohtaisia kursseja, sisältävät aineksia eri oppiaineista - muissa oppilaitoksissa opiskeltavat kurssit esim. ammattioppilaitos, musiikkiopisto, kesäyliopisto Kangasalan lukio toimii 5-jaksojärjestelmässä. Tämä tarkoittaa sitä, että sinulla on lukuvuodessa viisi erilaista lukujärjestystä. Jokaisen jakson lopussa on koeviikko, joka sisältää ko. jaksossa opiskelemiesi kurssien kokeet ja kokeiden valmistelutunnit. Tarkemmat ohjeet koeviikon aikatauluista ovat tämän oppaan lopussa, kotisivuilla ja ne ilmoitetaan ryhmänohjaustuokioissa jaksojen aikana. Yhdessä jaksossa opiskelet keskimäärin 5-7 kurssia. Kurssit sijoittuvat viikoittaiseen lukujärjestykseen oppitunneiksi ns. tuntikaavion avulla (tämän oppaan takakannessa). Yhtä kurssia opiskellaan viikossa kolmen 75 minuutin mittaisen oppitunnin verran. Opiskelijalla on mahdollisuus tavata ryhmänohjaaja kerran viikossa ruokavälitunnilla ryhmänohjaajan wilmassa erikseen ilmoittamana aikana. Ota kurssien valinnassa huomioon omat kiinnostuksesi sekä uranvalintasuunnitelmat. Koulun opetussuunnitelma ohjaa eri aineissa kurssien suorittamiseen tietyssä järjestyksessä. Lukion kolmessa vuodessa opiskelevilla vuotuinen kurssimäärä on keskimäärin 28 32 ja neljässä vuodessa opiskelevilla 18 22 ( jos kurssien kokonaismäärä on 75). Opiskelusuunnitelma- ja uranvalintaohjausta antaa opintoohjaaja. Opiskelusuunnitelma- ja lukujärjestystarkistukset vaativat aina käynnin opinto-ohjaajalla tai apulaisrehtorilla. Opinto-ohjaajan on tavattavissa päivittäin. Ajanvarauslista on opinto-ohjaajan huoneen ovella. Opiskelusi sekä koulun ajankohtaisten asioiden seuraamista auttavat koulun kotisivut. Sieltä pääset myös hallinto-ohjelma Wilmaan, jossa voit seurata kurssiarvosanojasi, opiskelusuunnitelmaasi ja tarkistaa jaksottaisen lukujärjestyksesi. Pidä saamasi tunnus ja salasana tallessa! Jakson vaihtuessa ota selvää myös kurssien aloitukseen liittyvät muut asiat kuten luokat, ruokailuvuorot ja tuntikaaviosta poikkeavat kurssien aloitustuntien ajankohdat esim. liikunnassa. Opiskelijalla on velvollisuus säilyttää kaikki opiskelun aikaiset kokeet ja työt koko lukioajan. 1.2 Ammattiopinnot lukiossa Kangasalan lukion opiskelijalla on mahdollisuus opiskella ammatillisia aineita Pirkanmaan ammattiopiston Kangasalan toimipisteessä. Sovi hyvissä ajoin ennen lukuvuoden alkua opintoohjaajan ja rehtorin kanssa asiasta! 5
Em. opinnoilla opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa lukion ohessa myös ammatillinen tutkinto. Tämä edellyttää vuosittain yhden jakson mittaisia opintoja samalla ammatillisella linjalla, kesällä tapahtuvaa työssä oppimista sekä neljännen vuoden opiskeluja ammattioppilaitoksessa seuraavan kaavion mukaan: jaksot 1. JAKSO 2. JAKSO 3. JAKSO 4. JAKSO 5. JAKSO Kesä vuosi 1. VUOSI Lukio-opinnot 1 Ammatilliset opinnot 1 Lukio-opinnot 2 Lukio-opinnot 3 Lukio-opinnot 4 Työssä oppiminen 2. VUOSI Lukio-opinnot 5 Lukio-opinnot 6 Lukio-op. 7 Amm. op 2 Lukio-op. 7 Amm. op 2 Lukio-opinnot 8 Työssä oppiminen 3. VUOSI Lukio-opinnot 9 Lukio-opinnot 10 Lukio-opinnot 11 Lukio-opinnot 12 (Yokokeet) 4. VUOSI Ammatilliset opinnot 4 Ammatilliset opinnot 5 Ammatilliset opinnot 6 Ammatilliset opinnot 7 Ammatilliset opinnot 3 Ammatilliset opinnot 8 Työssä oppiminen 1.3 Onnistuneen opiskelun huoneentaulu Keskeistä luokattomassa lukiossa on yksilöllisyys ja joustavuus. Tämä tuo opiskeluun vapautta mutta lisää myös vastuuta omien tavoitteiden ja suunnitelmien toteuttamisessa. Seuraavasta listasta voi olla apua opiskelun onnistumiseksi: 1. Vältä myöhästymistä ja aiheettomia poissaoloja. 2. Käytä oppitunnit tehokkaasti: kuuntele, tee muistiinpanoja, harjoittele, osallistu, väitä vastaan, kysy ja käytä tehokkaasti eri tietolähteitä. 3. Tee kotitehtävät joka päivä. Pyri ymmärtämään, vältä ulkolukua. Kehitä opiskelutekniikkaasi. 4. Suunnittele koulun ulkopuoliselle ajalle lukujärjestyksen tyylinen aikataulu ja noudata sitä. 5. Huolehdi terveydestäsi. Fyysinen kunto luo terveytesi, keskittymiskykysi ja opiskelusi perustan. 6. Käytä hyväksesi luokattoman lukion suoma joustavuus. Laadi juuri itsellesi sopiva ohjelma ja arvioi sitä jatkuvasti. 7. Tee opiskelukansiota, josta löytyy Sinun opiskelusi ja elämäsi kannalta tärkeä materiaali. 8. Ota rohkeasti yhteys opettajaan, opinto-ohjaajaan, ryhmänohjaajaan tai apulaisrehtoriin epäselvyyksien tai vaikeuksien ilmetessä. He auttavat ja opastavat Sinua mielellään. 9. Uusi teknologia on mahdollisuus monipuolistaa ja tehostaa oppimista, ei itsetarkoitus. Pohdi ja kokeile Ipadin käyttöä juuri sinulle parhaiten sopivalla tavalla osana oppimista. Opiskelija VASTAA ITSE opiskelun etenemisen ja menestyksen seurannasta! 1.4 Kurssin suorittaminen Kurssien suorittaminen tapahtuu pääsääntöisesti osallistumalla opetukseen sekä jakson lopussa järjestettävään kokeeseen. Opiskelijan on tuotava kokeeseen omat koepaperit (konsepti A4 sekä muu opettajan edellyttämä materiaali). Kursseilla käytetään koulun hyväksymiä oppikirjoja ja muita oppimateriaaleja. Käytetyistä työkirjoista on kaikki merkinnät pyyhittävä pois ennen kurssin alkua. Valmiiksi tehdyt tehtävät eivät palvele sinun oppimistasi. Perustellusta syystä kursseja voi suorittaa itsenäisesti. Syy voi olla mm. kurssien päällekkäisyys tai aikaisempi kiitettävä opintomenestys ao. aineessa. Itsenäisestä suorituksesta tehdään aina kirjallinen sopimus. Itsenäinen kurssi on suoritettava hyväksytysti. Kesken jätetty itsenäinen suoritus katsotaan kurssin keskeyttämiseksi (K). Itsenäisen kurssin vaatima työmäärä vastaa normaalin kurssisuorituksen työmäärää. 6
Kangasalan lukiossa voi suorittaa opintoja myös ns. etäopiskeluna, jolloin opetus tapahtuu videoopetuksena. Tällä tavoin toteutetut kurssit on merkitty kurssitarjottimeen ja niistä saa lisäinformaatiota rehtorilta, opinto-ohjaajalta ja ao. kurssien opettajilta. 1.5 Kurssin arviointi Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja opiskelun etenemisestä. Aineen eri kurssien arvosanojen keskiarvo määrittää päättötodistuksen loppuarvosanan. Opiskelija saa jokaisen jakson jälkeen jaksoarvostelulomakkeen, josta näkyvät hänen kaikkien siihen asti suorittamiensa kurssien arvosanat. Kurssit arvioidaan toisistaan riippumatta asteikolla 4-10. Koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit voidaan arvostella myös suoritusmerkinnällä (S = suoritettu). Arvosana 4 tai H (hylätty) merkitsee hylättyä kurssisuoritusta. Kurssin arviointi perustuu mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tuotosten arviointiin. Lisätietoa arvioinnista löytyy opetussuunnitelmasta tai aineenopettajilta. Kurssi merkitään keskeytetyksi (K), mikäli opiskelijalla on liikaa poissaoloja tai hän on muulla tavalla laiminlyönyt opiskeluaan niin paljon, että arviointia ei voida suorittaa. Mikäli opiskelijan kurssisuoritus on keskeneräinen, merkitään kurssi keskeneräiseksi (=J). Keskeneräinen suoritus on täydennettävä seuraavaan uusintakuulusteluun mennessä, ellei asiaa ole toisin sovittu. Em. merkinnät pätevät myös itsenäisten suoritusten kohdalla. Mikäli keskeneräistä suoritusta ei täydennetä, merkitään kurssi keskeytetyksi (K). Tarkempia ohjeita arvioinnista opettajat antavat kunkin oppiaineen kurssin alussa! Harkitse tarkoin mille kurssille ilmoittaudut! Ilmoittautuminen on tehtävä viimeistään edellisen jakson aikana. Opetussuunnitelmassa on tarkemmin kerrottu, mitkä kurssin arvostellaan numeroin mitkä kirjaimin. Jos opiskelijan suoritus jää kesken (=J), on suoritus pääsääntöisesti täydennettävä seuraavassa uusinnassa. Opettaja voi tehdä myös opiskelijan kanssa sopimuksen myöhemmästä suorituksesta. Tällöin sopimus tehdään kirjallisesti 3 kappaleena: yksi opettajalle, yksi opiskelijalle ja yksi kansliaan. Jos opiskelija ei suorita puuttuvia suorituksia on opettajan muutettava J merkintä K: si eli suoritus on keskeytetty. 1.6 Muissa oppilaitoksissa suoritetut opinnot Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan, keskeiseltä sisällöltään sekä pituudeltaan lukion opetussuunnitelman mukaisia. Suositeltavaa on että opiskelija pyytää lupaa muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukemisesta ennen mainittujen opintojen aloittamista. Luvan myöntää rehtori, joka myös tekee päätöksen opintojen hyväksi lukemisesta. Opintoja voi suorittaa myös Pirkanmaan maakunnallisen verkkokurssitarjottimen kautta osoitteessa: www.seututarjotin.fi/. Verkko-opintoja löytyy myös etälukiossa osoitteessa www.oph.fi/etalukio. Tarkempia tietoja saa rehtorilta ja opinto-ohjaajalta. 7
1.7 Poissaolot Poissaolot selvitetään sähköisesti Wilmassa. Opettaja merkitsee poissaolot opiskelijan sivulle, jossa ne on selvitettävä mahdollisimman pian poissaolon jälkeen. Alle 18-vuotias, ensimmäisen tai toisen vuoden opiskelija: Huoltaja selvittää poissaolot. Tarvittaessa opiskelija voi esittää lääkärin tai terveydenhoitajan kirjoittaman todistuksen. Pitkästä poissaolosta rehtori voi vaatia lääkärintodistuksen. 18 vuotta täyttänyt / 3 tai 4 vuoden opiskelija: Opiskelija tai huoltaja selvittää poissaolot. Tarvittaessa opiskelija voi esittää lääkärin tai terveydenhoitajan kirjoittaman todistuksen. Pitkästä poissaolosta rehtori voi vaatia lääkärintodistuksen. Mikäli opiskelija laiminlyö kurssin aikana poissaolojen selvittämisen, hän ei voi osallistua kurssin kokeeseen. Jos opiskelija ei ole tunnilla, mutta on koulun järjestämässä muussa tilaisuudessa tai tapahtumassa on hänen huolehdittava ko. opettajalta kuittaus Wilmaan. Poissaoloon muun kuin sairauden vuoksi on anottava lupa. 1-3 päivän poissaoloihin luvan myöntää ryhmänohjaaja, yli 3 päivän poissaoloihin lupa on anottava kirjallisesti hyvissä ajoin etukäteen apulaisrehtorilta tai rehtorilta. 1.8 Kurssin uusiminen Hylätyt kurssisuoritukset tulisi paikata heti seuraavissa uusintakuulusteluissa tai vastaavan kurssin kurssikokeessa. Hylätty kurssi on mahdollista suorittaa uusintakuulustelussa yhden kerran, jonka jälkeen se on otettava tarvittaessa uudestaan opiskeluohjelmaan. Uusintakuulusteluja järjestetään viisi kertaa vuodessa pääsääntöisesti n. kaksi viikkoa kunkin jakson jälkeen. Sitova ilmoittautuminen jakson lopussa n. viikkoa ennen koetta kirjallisesti wilmaan kohtaan kyselyt. Sairastapauksissa osallistuminen kokeeseen on peruttava ennen koetta kansliaan. Uusintakuulusteluun voivat osallistua: - hylättyä kurssisuoritustaan ensimmäistä kertaa korottavat - kurssikokeesta hyväksyttävästä syystä poissaolleet (sairaus tai lupa) Uusintakuulusteluun eivät voi osallistua: - kurssikokeesta ilman hyväksyttyä syytä poissaolleet - uusintakoepäivänä oppitunneilta poissaolleet Uusintakuulusteluun kuuluu kuulustelua edeltävänä päivänä kolmen tunnin valmisteluosuus. Tänä aikana tehdään koululla opettajan antamasta materiaalista tehtäviä, jotka valmistavat varsinaiseen uusintakokeeseen. Valmistelupäivä on pakollinen niille, jotka eivät koeviikolla ole osallistuneet koepäivään. Hyväksytyn kurssin voi uusia opiskelemalla se uudestaan. Ota yhteys opinto-ohjaajaan. 8
1.9 Lukiosta valmistuminen Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelemista pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Lukion päättötodistuksen saamiseksi opiskelijan on täytettävä seuraavat ehdot: - vähintään 75 kurssia suoritettu - kaikki pakolliset kurssit ja vähintään 10 syventävää kurssia suoritettu - eri aineiden oppimäärät suoritettu hyväksytysti. Hylättyjen kurssiarvosanojen maksimi määrä riippuu valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien määrästä seuraavasti: valtakunnallisten hylättyjä voi olla pakollisten ja syventävien kurssien määrä 1-2 kurssia 0 3-5 kurssia 1 6-8 kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 Hylättyjä koulukohtaisia kursseja ei lasketa lopulliseen kurssimäärään. Mikäli päättötodistuksen edellyttämä oppimäärä tulee muuten täyteen on opiskelijalla oikeus poistaa keskeneräiset syventävät ja soveltavat kurssit todistuksestaan ennen päättötodistuksen saamista. Oppiaineen päättöarvosana määräytyy niissä aineissa kurssiarvosanojen keskiarvosta pyöristettynä aritmeettisesti lähempään kokonaislukuun. Kuitenkin viimeisen opintovuoden opintomenestys voidaan ottaa huomioon korottavasti päättöarvosanaa määrättäessä. Päättötodistukseen tulevaa arvosanaa voidaan korottaa suullisissa kuulusteluissa eli tenteissä. Kunkin aineen tenttiin voi osallistua kerran. Numeroin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Pyynnöt tulee tehdä kirjallisesti kansliaan hyvissä ajoin ennen päättötodistuksen saamista sitä varten annetulla todistuskopiolla. 1.10 Ylioppilaskirjoitukset Lukion päättökokeen muodostavat valtakunnalliset ylioppilaskirjoitukset, joita järjestetään kaksi kertaa vuodessa; helmi-maaliskuussa ja syyskuussa. Saadakseen ylioppilastodistuksen opiskelijan on suoritettava vähintään neljä pakollista koetta, joista vähintään yksi on vaativamman tason ( A-tason) koe. Kirjoitusaineita ovat äidinkieli, toinen kotimainen kieli, vieraat kielet, matematiikka ja reaaliaineiden kokeet. Ylioppilastutkinnon suorittamisen voi hajauttaa enintään kolmeen peräkkäiseen tutkintokertaan. Hylätyn kokeen voi uusia kaksi kertaa kolmen seuraavan tutkintokerran aikana. 9
Hyväksytyn kokeen saa uusia ilman aikarajaa kerran, reaalikokeen kaksi kertaa. Tutkinnon täydentäminen on mahdollista ilman aikarajaa. Neljään pakolliseen kokeeseen tulee kuulua äidinkielen lisäksi kolme ryhmästä englanti, ruotsi, matematiikka ja jokin reaaliaineen koe.. Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja yleisimmin opetetuissa vieraissa kielissä voi valita kahden eri vaikeustason mukaisen kokeen välillä riippumatta opiskellusta oppimäärästä. Lukiosta valmistuminen edellyttää: 1) osallistumisoikeutta ylioppilaskirjoitukseen 2) ylioppilaskirjoitusten läpäisemistä 3) lukion päättötodistukseen kuuluvien kurssien suorittamista Ylioppilaskokeeseen saa osallistua, kun on opiskellut kyseisen aineen pakolliset kurssit, muussa tapauksessa opiskelijan on anottava kirjallisesti hyvissä ajoin rehtorilta lupaa osallistua kokeeseen. Kielten lyhyen oppimäärän kokeeseen voi osallistua kun on opiskellut vähintään kolme kurssia. Kokeiden tehtävät laaditaan valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta. Käsite opiskellut tarkoittaa, että kursseista on jokin arvosana 4-10. Opiskelijalla on oikeus osallistua suullisiin kuulusteluihin (tentteihin, vrt. päättöarvosanan korottaminen). Suullisia kuulusteluja järjestetään syksyllä ja keväällä. Tentit ovat oiva mahdollisuus kerrata koko aineen oppimäärä. Lisäksi ne rytmittävät eri aineiden yo-kirjoituksiin valmistautumista. Tentteihin ilmoittautuminen on sitova. Peruutukset on tehtävä hyvissä ajoin henkilökohtaisesti tentin pitäjälle! Reaalikoe järjestetään kahtena koepäivänä, jolloin voi suorittaa vain yhden aineen/ päivä. Ensimmäinen koepäivä: psykologia, filosofia, historia, fysiikka ja biologia. Toinen koepäivä: ev.lut. uskonto, ortodoksinen uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede ja terveystieto. Lisätietoja ylioppilastutkinnosta www.ylioppilastutkinto.fi 2 Opinto-ohjaus Opinto-ohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijaa opiskeluun, uranvalintaan ja elämän hallintaan liittyvissä kysymyksissä. Se sisältää yhden pakollisen kurssin verran oppitunteja, pienryhmä- ja henkilökohtaista ohjausta, työelämään tutustumisen sekä ryhmänohjauksen. Pakollisen kurssin oppitunnit on hajautettu lukujärjestykseen seuraavasti: - Aloitusvuoden opiskelijoiden tunnit 1. ja 4. jaksoissa. - Toisen vuoden opiskelijoiden tunnit 2. ja 5. jaksoissa. - Abiturienttien tunnit 1. ja 3. jaksoissa. Tarkemmat ohjeet tuntien sijoittelusta annetaan jaksojen alussa. Opiskelija voi myös valita opiskelusuunnitelmaansa syventävän opinto-ohjauksen lukiokurssin sekä tutor-kurssin. Opinto-ohjaajan tehtäviin kuuluvat: - uranvalinnan ja jatkokoulutuksen ohjaus - oppituntien pitäminen - ohjauksen suunnittelu ja koordinointi 10
- opiskelusuunnitelmaohjaus ja muutosten kirjaaminen - yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa - työelämään tutustumisen järjestäminen Jokaisella opiskelijalla on ryhmänohjaaja. Hänen tehtävänsä ovat seuraavat: - perehdyttää uuden opiskelijan lukion käytänteisiin - haastattelee opiskelijan ensimmäisen opiskeluvuoden aikana - pitää ryhmänohjaustuokiot - seuraa opiskelijan opintomenestystä ja edistymistä - järjestää mahdollisuuden henkilökohtaisiin tapaamisiin - organisoi ryhmänsä toiminnan eri tilaisuuksissa - hoitaa yhteyksiä opiskelijan kotiin 3 Mukana matkassa 3.1 Opintotuki 17 vuotta täyttänyt lukion opiskelija voi saada opintotukena valtion varoista opintorahaa sekä valtion takauksen opintolainalleen. Opintoraha on avustus, jota opiskelijan ei tarvitse maksaa takaisin. Opintotukea haetaan Kelasta. Sitä myönnetään opinnoissaan riittävästi menestyneille opiskelijoille. Lukiossa opintotukea myönnetään enintään neljäksi vuodeksi. Opintorahaa myönnettäessä otetaan huomioon vanhempien tulot ja varallisuus. Tarkempia tietoja saa opinto-ohjaajalta, kansliasta ja KELA:n paikallistoimistosta. Koulumatkatukeen on oikeutettu opiskelija, jonka koulumatka on vähintään 10 kilometriä. Tarkemmat tiedot ja tuen hakemisohjeet saat kansliasta. 3.2 Oppilaskunta Jokainen koulun opiskelija kuuluu oppilaskuntaan, joka valitsee itselleen vuosittain puheenjohtajan ja hallituksen. Oppilaskunta suunnittelee ja toteuttaa toimintaa, jonka tavoitteena on viihtyvyyden ja muiden opiskelun edellytysten parantaminen. Oppilaskunnan toimintaan ovat tervetulleita kaikki opiskelijat. Informaatiota oppilaskunnan toiminnasta saa puheenjohtajalta, luottamusoppilailta tai vuosittain vaihtuvilta ohjaavilta opettajilta. Oppilaskuntatoimintaan osallistumisella voi suorittaa soveltavan lukiokurssin. ( ks. tämän oppaan soveltavat kurssit). 3.3 Vanhempainyhdistys Kangasalan lukiossa toimii keväällä 1998 perustettu vanhempainyhdistys. Sen tarkoituksena on edistää vanhempien ja koulun välistä yhteistoimintaa sekä tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä. Opiskelijoiden palautteet ja aloitteet ovat tervetulleita. Oppilaskunnan edustaja osallistuu vanhempainyhdistyksen johtokunnan kokouksiin. 3.4 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. 11
Lukion opiskeluhuollon kokonaisuuteen sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä opiskeluterveydenhuollon palvelut. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on osa oppilaitoksen toimintakulttuuria ja toimia, joilla edistetään opiskelijoiden osallisuutta, oppimista, hyvinvointia ja terveyttä. Lisäksi edistetään ja seurataan opiskeluyhteisön hyvinvointia sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Yksittäistä opiskelijaa koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Opiskeluhuollon monialainen työryhmä kootaan, kun selvitetään yksittäisen opiskelijan opiskeluhuollon tarvetta tai asiantuntijaryhmän jäsenet toteuttavat jo suunniteltuja ja sovittuja yksilöllisen opiskeluhuollon tukitoimia. Ryhmän keskuudestaan valitseman vastuuhenkilön on kirjattava ryhmän toimintatavoitteiden kannalta välttämättömät opiskelijaa koskevat tiedot opiskeluhuoltokertomukseen Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Asian käsittely yksittäisen opiskelijan tueksi koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä perustuu opiskelijan suostumukseen. Opiskelijan yksilöidyllä suostumuksella hänen asiansa käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia opiskeluhuollon yhteistyötahoja taikka opiskelijan läheisiä. Tämä yksilöity suostumus kysytään Kangasalan lukiossa erillisellä, tätä tarkoitusta varten tehdyllä lomakkeella. Opiskelijan opintojen ohjauksesta on vastuussa opinto-ohjaajan lisäksi aineenopettajat sekä opiskelijan ryhmänohjaaja. 3.5 Opiskeluterveydenhuolto 3.6 Opiskeluterveydenhuolto Terveydenhoitaja Tarja Silmu puh: 050 4152 289, puhelinaika ma pe 10.30 11.00 Lääkäri Heidi Rautiainen Vastaanotto koululla perjantaisin, mahdollista myös muina päivinä. Ajanvaraus terveydenhoitajalta Kuraattori Liisa Niemelä puh: 050 3876 164 vastaanotto sopimuksen mukaan, työtila Pikkolan koulun puolella. Kuraattorin tehtäviin kuuluvat opiskelijoiden auttaminen erilaisissa ongelmatilanteissa, jotka voivat liittyä esimerkiksi koulunkäyntiin, vapaa-aikaan tai perhe- ja kaverisuhteisiin. Fysioterapeutti Eeva Mäkinen Vastaanotto lähetteellä terveyskeskuksen kuntoutuksessa, ajanvaraus puh: 050 324 3370 tai eeva.makinen@kangasala.fi 12
Terveydenhoitaja on paikalla pääsääntöisesti päivittäin, yhteyttä voi ottaa puhelimitse, wilmapostin/sähköpostin välityksellä tai käymällä opiskeluterveydenhuollossa. Jos mahdollista, vastaanottoaika olisi hyvä varata etukäteen omalta terveydenhoitajalta. Ilman ajanvarausta terveydenhoitajan vastaanotot päivittäin: Klo 9.30 10.30 Pikkolan yläkoulun terveydenhoitaja/ lukion terveydenhoitaja vuoropäivin Klo 11.00 11. 30 lukion terveydenhoitaja ( vain lukiolaisille) Molemmat avovastaanotot ovat lukiolaisten käytettävissä. Muina aikoina vastaanotolle ajanvarauksella. Terveystarkastukset: Suoritetaan kaikille 1. vuoden opiskelijoille ja kesken vuotta muualta tulleille opiskelijoille terveydenhoitajan ja lääkärin toimesta. Maksuttoman nuorison terveystodistuksen (= lääkärintodistus) saa tarkastuksen yhteydessä, ellei sitä ole tehty jo yläkoulussa. Todistus käy mm. ajokorttia varten. Opiskeluterveydenhuollossa voidaan hoitaa perustason sairaanhoitoa, esim. äkilliset sairastumiset, seurannat, lääkeasiat, reseptien uusinnat. Opiskeluterveydenhuollon lääkärin ja fysioterapeutin vastaanotolla toteutettu sairaanhoito on määritelty maksulliseksi yli 18-vuotiaille opiskelijoille (tk -vuosimaksu tai erillinen käyntimaksu). Tarkemmat tiedot maksuista saa opiskeluterveydenhuollosta ja lukukauden alkaessa jaettavasta informaatiosta. Perumattomasta sairaanhoidollisesta lääkärikäynnistä peritään yli 15-vuotiailta maksu. Opiskeluterveydenhuoltoon voi olla yhteydessä kaikissa terveyteen ja hyvinvointiin sekä opiskeluun liittyvissä asioissa. Suun terveydenhuolto: Ajanvaraus arkisin klo 8 15 puh: 03-5655 4023 Arkipäivystyksen ajanvaraus klo 8-11 Arki-ilta- ja viikonloppupäivystys : Tampereen päivystysasema Acuta, Teiskontie 35 puh: 03-5657 0115 Alle 18-vuotiaille hoito on maksutonta, 18 -vuotta täyttäneiltä peritään asetuksen mukaiset maksut. 15 vuotta täyttäneiltä peritään peruuttamattomasta poisjäännistä maksu. 4 Kansainvälinen toiminta ja oppilasvaihto Kangasalan lukiossa voi suorittaa viisi kansainvälisyyskurssia. Kurssien tavoitteena on kulttuuri- ja kansainvälisyystuntemuksen lisääminen ja oman maailmankuvan laajentaminen. Opiskelija voi suunnitella itse kurssinsa sisällön ja hyväksyttää sen kansainvälisyystyöryhmän 13
opettajajäsenillä. Opiskelijan kurssikokonaisuuteen voi sisältyä mm. osallistuminen kansainvälisyysprojektiin, isäntäoppilaana toimiminen tai johonkin vieraaseen kulttuuriin perehtyminen esimerkiksi vaihto-oppilasvuoden aikana. Mikäli esimerkiksi yksittäinen projektityö ei vielä vastaa kokonaista kurssia, opiskelija voi koota kurssisuorituksen myös ns. kansainvälisyyspassilla. Passiin kootaan pisteitä suorituksista ja kun passiin vaadittava pistemäärä on täynnä se vastaa yhtä kansainvälisyyskurssia. Suorituksen hyväksyvä kansainvälisyystyöryhmän opettaja voi pyytää opiskelijaa laatimaan esimerkiksi raportin tai portfolion kurssisuorituksestaan. Kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä. EUROPEAN SCHOOL NETWORK, EUROOPPALAINEN OPPILASVAIHTOPANKKI European School Network on vuonna 2006 perustettu eurooppalaisten ystävyyslukioiden verkosto, joka mahdollistaa lyhyet, 1-8 viikon pituiset opiskelijavaihdot ulkomailla. Mukana olevat koulut on lueteltu verkoston Internet-sivuilla www.esnetwork.eu. Ulkomaisessa koulussa opiskelu ja isäntäperheessä asuminen kehittää opiskelijan vuorovaikutustaitoja, lisää valmiuksia kulttuurienväliseen viestintään, kasvattaa itseluottamusta ja avartaa maailmankuvaa. Opiskelijan kielitaito kehittyy ja hän solmii elinikäisiä kansainvälisiä ystävyyssuhteita. Isäntäperheessä vietetty aika opettaa ottamaan vastuuta itsestään ja kasvattaa omatoimisuuteen. Opiskelu toisen maan koululaitoksessa antaa myös mahdollisuuden tutustua koulu- ja oppimisympäristöön, jossa opiskelijoiden opiskelutaidot ja -tavat poikkeavat Suomessa totutusta. ESN-vaihdosta kiinnostunut opiskelija ottaa yhteyttä ESN-koordinaattoriin, joka arvioi opiskelijan soveltuvuuden vaihto-opiskelijaksi keskustelemalla mm. ryhmänohjaajan, opinto-ohjaajan ja rehtorin kanssa opiskelijan koulumenestyksestä ja käyttäytymisestä. YHTEISTYÖKUMPPANI ITALIASSA Kangasalan lukiolla on yhteistyökoulu, Primo Levi lukio, Bollatessa Milanon lähellä Pohjois-Italiassa. (http://www.primolevibollate.it/) Yhteistyössä ovat mukana niin opiskelijat, opettajat kuin vanhempainyhdistyskin. Lukuvuonna 2014-2015 projektiin otetaan noin 25 opiskelijaa sekä Kangasalta että Bollatesta. Projektiin sisältyy projektityön tekeminen sekä kaksi tapaamista, joista on toinen tammi-helmikuussa Kangasalla ja toinen huhti-toukokuussa Bollatessa. Osallistumisesta saa kansainvälisyyskurssimerkinnän. INTERNATIONAL STUDENT LEADERSHIP INSTITUTE -VIIKKO SAKSASSA ISL on englanninkielinen tapahtuma 2-4:lle koulumme opiskelijalle kevättalvella. Vierailuviikon aikana opitaan mm. vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja eri kansallisuuksia edustavien nuorten kanssa. Osallistumisesta saa yhden kansainvälisyyskurssimerkinnän. INTERNATIONAL JUGENDWOCHE ETELÄ-SAKSASSA International Jugendwoche järjestetään pääsiäisviikolla 2015, jolloin 2-4:lle koulumme opiskelijalle tarjoutuu mahdollisuus osallistua saksankieliselle kansainväliselle nuorten leirille. Siellä tutustutaan saksalaiseen kulttuuriin ja matkailukohteisiin ja solmitaan kansainvälisiä suhteita. www.jugendwocheansbach.de YHTEISTYÖKUMPPANI AHVENANMAALLA Kangasalan lukiolla on yhteistyökoulu Ålands lyceum Ahvenanmaalla (www.lyceum.ax). Yhteistyö alkoi vuonna 2009. Yhteistyö sisältää sekä kirjeprojekteja että kouluvierailuita. Tavoitteena on kannustaa opiskelijoita opiskelijavaihtoon ja luoda uusia kontakteja suomen- ja ruotsinkielisten opiskelijoiden välillä. 14
Muista projekteista ja tapahtumista informoidaan lukuvuoden aikana. Tule rohkeasti mukaan kansainväliseen toimintaan. 5 Kurssitarjonta 5.1 Äidinkieli ja kirjallisuus PAKOLLISET KURSSIT ÄI1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus ÄI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa ÄI5 Teksti, tyyli ja konteksti ÄI2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä ÄI4 Tekstit ja vaikuttaminen ÄI6 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti SYVENTÄVÄT KURSSIT ÄI7 Puheviestinnän taitojen syventäminen Perehdytään verbaaliin ja nonverbaaliin viestintään. Harjoitellaan esiintymis- ja ryhmäviestintätaitoja. Lisätään ilmaisurohkeutta erilaisin vapauttavin harjoittein. Opitaan myös arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. ÄI8 Tekstitaitojen syventäminen Syvennetään ja monipuolistetaan omia taitoja analysoida ja tuottaa tekstejä. Kerrataan tekstityypit ja tekstilajit sekä tekstianalyysin käsitteistöä. Rakennetaan omaa tekstiä vaihe vaiheelta ja opitaan hallitsemaan keskeiset oikeakielisyyden normit. Kurssi on tekstitaitokokeen valmennuskurssi, jolle voi osallistua, kun pakolliset kurssit on suoritettu. ÄI9 Kirjoittaminen ja nykykulttuuri Perehdytään kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Vahvistetaan omaa ilmaisua sekä laaditaan suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja kieltä ja kulttuuria käsittelevistä aiheista. Arvioidaan ja arvotetaan ajankohtaisia tekstejä eettisin ja esteettisin perustein. Kurssi on esseekokeen valmennuskurssi, jolle voi osallistua, kun pakolliset kurssit on suoritettu. KOULUKOHTAISET KURSSIT ÄI10 Kirjallisuuselämyksiä ja tekstitaitoja Monipuolistetaan kirjallisuusharrastusta. Hankitaan virikkeitä omaan ajatteluun sekä elämän ja maailman ymmärtämiseen. Harjoitellaan kaunokirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa sekä kirjoitetaan tekstejä luetun pohjalta. Luetaan sekä yhteisesti valittua että opiskelijoiden itse valitsemaa kaunokirjallisuutta. ÄI11 Oikeakielisyyttä ja peruskielioppia Kerrataan suomen kieliopin perusasioita niin, että opiskelijan äidinkielen ja vieraiden kielten opiskelu voi helpottua. Perehdytään kielenkäyttöä koskeviin suosituksiin ja kielenhuollon keskeisiin kysymyksiin. Kieliopista kerrataan verbien ja nominien taivutusta, lauseenjäsennystä ja virkkeenmuodostusta. 15
ÄI12 Luova kirjoittaminen Rohkaistaan opiskelijaa ilmaisemaan itseään kirjoittamalla. Kirjoittaminen voi avata ovia itsetuntemukseen ja omiin kykyihin. Kokeillaan erilaisia ilmaisun keinoja sekä opitaan antamaan ja vastaanottamaan palautetta. Haetaan kirkasta kieltä ja omaa, vahvaa ilmaisua. ÄI13 Mediakurssi Mediakurssi painottuu lehtikirjoittamiseen. Median maailmaan tutustutaan tutkimalla ja tuottamalla. Kurssi tarjoaa tietoa ja oman tekemisen oppielämyksiä. Harjoitellaan perustekniikat mm. uutisten, haastattelujen ja arvostelujen kirjoittamiseen. Opetellaan kuvaamista ja tutkitaan tekstien ja kuvien vuorovaikutusta. Juttuja julkaistaan Kangasalan Sanomissa. 5.2 Toinen kotimainen, ruotsi PAKOLLISET KURSSIT RUB1 Koulu ja vapaa-aika RUB2 Arkielämää Pohjoismaissa RUB3 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa RUB4 Elämää yhdessä ja erikseen RUB5 Elinympäristömme SYVENTÄVÄT KURSSIT RUB6 Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä Kurssin tavoitteena on käsitellä kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus ja viestintä- ja mediaosaaminen tarjoavat erilaisia näkökulmia kurssin aiheista. Kurssi on ruotsin kielen suullinen kurssi. Lopussa pidetään suullisen kielitaidon koe. Kurssilla on erilaisia suullisia harjoituksia monipuolisesti. RUB7 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä vaativamman kieliaineksen avulla. Kurssilla kerrataan adverbit, pronominit ja lukusanat. KOULUKOHTAISET KURSSIT RUB8 Abikurssi, Träna grammatik Kurssin tavoitteena on harjoitella systemaattisesti ylioppilaskirjoituksia varten. Kurssilla kerrataan koko ruotsin kielen keskeinen kielioppi teorian ja harjoitusten. Lisäksi harjoitellaan kuullunymmärtämistä, tekstinymmärtämistä sekä kirjoittamista. RUB9 Perustaidot vahvoiksi Kertauskurssi peruskoulusta lukioon siirtyville. RUB10 Ruotsin kirjoituskurssi Tavoitteena on kirjallisen ilmaisun parantaminen. Kurssilla harjoitellaan tekstien tuottamista, hiomista ja muokkaamista. Harjoittelu tähtää ylioppilaskokeessa tarvittavien taitojen kohentamiseen. Soveltuu suoritettavaksi toisena tai kolmantena opiskeluvuotena. Arvioidaan suoritusmerkinnällä. 16
5.3 Vieraat kielet 5.3.1 Englanti (A-kieli) PAKOLLISET KURSSIT EN 1 Nuori ja hänen maailmansa EN 3 Opiskelu ja työelämä EN 5 Kulttuuri EN 2 Englanninkielinen maailma EN 4 Ympäröivä yhteiskunta EN 6 Tiede ja teknologia SYVENTÄVÄT KURSSIT EN 7 Luonto ja elinympäristömme Tämä valtakunnallinen syventävä kurssi on olennainen yo-kokeessa menestymiselle. Kurssi käsittelee maapalloa kaikkine ilmiöineen ja sisältää runsaasti asiatietoa ja erikoissanastoa. Kertaat myös kielioppia ja harjoittelet kaikkia yo-tutkinnossa tarvittavia taitoja. EN8 Puhekurssi Kurssilla kehitetään puherohkeutta, tarkennetaan ääntämystä ja hiotaan ääneenlukutekniikkaa. Lisäksi harjoitellaan monipuolisia puhetilanteita ja totutellaan pitämään pienimuotoisia suullisia esityksiä. Tavoitteena on kehittyä varmemmaksi ja sujuvammaksi puhujaksi. Kurssiin sisältyy myös valtakunnallinen suullisen kielitaidon koe. Kurssi arvioidaan asteikolla 4-10. Kurssia suositellaan aikaisintaan toisen vuoden opiskelijoille. Abiturientit voivat osallistua kurssille myös ylioppilaskirjoitusten jälkeen. KOULUKOHTAISET KURSSIT EN9 Abikurssi - Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Tätä kurssia suositellaan kaikille abiturienteille päättökurssiksi. Kurssilla käsitellään ihmiskunnan eri ryhmien asemaa ja ongelmia sekä monikulttuurisuutta. Kurssilla painotetaan kieliopin keskeisiä osa-alueita ja harjoitellaan ylioppilastutkinnossa tarvittavaa sanastoa, taitoja ja tehtävätyyppejä. Kurssisuoritukseen sisältyy preliminääri. Aihealueita ovat yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet. Kurssi arvioidaan asteikolla 4-10. EN10 Tekstikurssi Ylioppilastutkintoon valmentava lukutekniikan tehokurssi abeille. Kurssilla valmennetaan lukemaan vaativia asiatekstejä ja hiotaan yo-tutkinnon vaatimia luetunymmärtämistaitoja monipuolisin tehtävin. Kurssin voi suorittaa aikaisintaan toisen vuoden keväällä. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. EN11 Ainekirjoituskurssi Kurssi on ylioppilastutkintoon valmentava kirjoittamisen tehokurssi abeille. Kurssilla kirjoitetaan runsaasti, muokataan aineiden sisältöä, tarkistetaan kieliasua ja monipuolistetaan ilmaisuvarastoa. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. EN12 Kielioppikurssi Tällä erityisesti abeille tarkoitetulla kurssilla kertaat kieliopin kiemuroita. Kerrattavia asioita ovat mm. aikamuodot, passiivi ja artikkelit. Voit myös itse vaikuttaa kerrattaviin kielioppiasioihin. Kurssin voi suorittaa aikaisintaan toisen vuoden keväällä. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. EN13 Perustaidot vahvoiksi Kertauskurssi peruskoulusta lukioon siirryttäessä. 17
5.3.2 Saksa (A-kieli) PAKOLLISET KURSSIT SA1 Nuori ja hänen maailmansa SA3 Opiskelu ja työ SA5 Kulttuuri SA2 Viestintä ja vapaa-aika SA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma SA6 Tiede, talous ja tekniikka SYVENTÄVÄT KURSSIT SA7 Luonto ja kestävä kehitys Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Kurssi painottaa kaikkia kielen osa-alueita, varmistaa verbioppiin liittyvien rakenteiden kokonaishallintaa ja vankentaa suullista ja kirjallista esitystaitoa. Lisäksi harjoitellaan ylioppilaskokeen tehtävätyyppejä. SA8 Puhu ja ymmärrä paremmin Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa kullekin kielelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla KOULUKOHTAISET KURSSIT SA9 Übung macht den Meister Sopii valittavaksi 2. vuoden keväällä. Harjoitetaan ja vahvistetaan luetun ja kuullun ymmärtämisen taitoja. Voidaan kirjoittaa aineita ja tiivistelmiä em. aineistoon perustuen. Syvennetään sanaston ja rakenteiden käyttöä sekä suullisesti että kirjallisesti kunkin osallistujan oman tason mukaisesti. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. SA10. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Aihealueita ovat yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet. Kurssi painottaa kielen kaikkia eri osa-alueita ja varmistaa substantiiveihin, adjektiiveihin, pronomineihin ja lauseenmuodostukseen liittyvien rakenteiden kokonaishallintaa sekä viimeistelee ylioppilastutkinnossa tarvittavia taitoja. Kurssia suositellaan päättökurssiksi. SA11 Niveltävä kurssi lukiotulokkaalle Kurssilla kerrataan ja syvennetään peruskoulun oppimäärään kuuluvia rakenteita ja sanastoa. Perehdytään lukion työtapoihin ja A-kielen opiskeluun. Kurssilla aloitetaan kurssin 1 oppimäärän opiskelu. Suositellaan kaikille SA oppimäärän valinneille opiskelijoille. 5.3.3 Saksa SAB2 Saksa SYVENTÄVÄT KURSSIT SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan puheen 18
ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisua ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. SAB22 Meillä ja muualla Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. SAB23 Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. SAB24 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. SAB25 Kulttuuri Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. SAB26 Yhteinen maapallomme Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. SAB27 Tiede ja tekniikka Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. SAB28 Luonto ja kestävä kehitys Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. KOULUKOHTAISET KURSSIT SAB29 Übung macht den Meister Sopii valittavaksi 2. vuoden keväällä. Harjoitetaan ja vahvistetaan luetun ja kuullun ymmärtämisen taitoja. Voidaan kirjoittaa aineita ja tiivistelmiä em. aineistoon perustuen. Syvennetään sanaston ja rakenteiden käyttöä sekä suullisesti että kirjallisesti kunkin osallistujan oman tason mukaisesti. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 19
SAB210 Suullisen kielitaidon kurssi Sopii valittavaksi 2. tai 3. vuonna. Harjaannutetaan luontevaan ja tilanteeseen sopivaan viestintään. Puhevalmiuden ja esiintymisrohkeuden kehittäminen. Suullista harjoittelua arkipäivän tilanteissa. Ajankohtaisten asioiden kommentointia, pienimuotoisia suullisia esityksiä. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. SAB211 Niveltävä kurssi lukiotulokkaalle Kurssi on kertauskurssi peruskoulun yläasteella saksan kielen opintonsa alkaneelle opiskelijalle. Ks. SB313 B2- ja B3-ryhmien yhdistäminen Valtakunnallinen opetussuunnitelma mahdollistaa saman kielen B2- ja B3-ryhmien yhdistämisen sopivassa vaiheessa. Kangasalan lukiossa yhdistäminen tapahtuu neljännessä jaksossa: kursseilla SAB21=SAB33. SAB3 Saksa SAB31 Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää. SAB32 Näin asiat hoituvat Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. SAB33 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. SAB34 Meillä ja muualla Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. SAB35 Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. 20
SAB36 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. SAB37 Kulttuuri Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. SAB38 Yhteinen maapallomme Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. SAB39 Tiede ja tekniikka Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. SAB310 Luonto ja kestävä kehitys Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. KOULUKOHTAISET KURSSIT SAB311 Übung macht den Meister Sopii valittavaksi 2. vuoden keväällä. Harjoitetaan ja vahvistetaan luetun ja kuullun ymmärtämisen taitoja. Voidaan kirjoittaa aineita ja tiivistelmiä em. aineistoon perustuen. Syvennetään sanaston ja rakenteiden käyttöä sekä suullisesti että kirjallisesti kunkin osallistujan oman tason mukaisesti. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. SAB312 Suullisen kielitaidon kurssi Sopii valittavaksi 2. tai 3. vuonna. Harjaannutetaan luontevaan ja tilanteeseen sopivaan viestintään. Puhevalmiuden ja esiintymisrohkeuden kehittäminen. Suullista harjoittelua arkipäivän tilanteissa. Ajankohtaisten asioiden kommentointia, pienimuotoisia suullisia esityksiä. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. SAB313 Perustaidot vahvoiksi Kurssi on tarkoitettu saksan opiskelun lukiossa alkavalle opiskelijalle. Kurssi on syytä suorittaa B32 jälkeen, sen jälkeen valitaan kurssi SB21 (vastaa sisällöltään kurssia SB33). 5.3.4 Ranska (B2- ja B3-kieli) RAB2 Ranska SYVENTÄVÄT KURSSIT RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi vahvistaa 21
perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisua ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. RAB22 Meillä ja muualla Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. RAB23 Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. RAB24 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. RAB25 Kulttuuri Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. RAB26 Yhteinen maapallomme Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. RAB27 Tiede ja tekniikka Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. RAB28 Luonto ja kestävä kehitys Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. KOULUKOHTAISET KURSSIT RAB29 Perustaidot vahvoiksi Kurssi toimii peruskoulusta ranskan opintoja jatkavien kertauskurssina sekä lukiossa aloittavien tukikurssina yhdistettäessä peruskoulussa aloittaneiden ja lukiossa aloittaneiden ryhmät. Kerrataan peruskoulun oppisisältöjä. Tarjottimessa tämä kurssi tarjotaan yhdessä RAB39- ryhmän kanssa. 22