Kangasalan lukion Opinto-opas Nimi:

Transkriptio

1 Kangasalan lukion Opinto-opas Nimi:

2 YHTEYSTIEDOT: Kangasalan lukio Finnentie Kangasala fax Sähköposti: Puhelimet: Rehtori Teuvo Ropo Kanslia Anne Kivistö Apulaisrehtori Tommi Helminen Opinto-ohjaaja Ismo Tahvanainen Opettajainhuone Terveydenhoitaja Tarja Silmu Vahtimestari Antti Vartiainen Ahvenjärvi Marjis, äidinkieli ja kirjallisuus, 2. Ro Dahlgren, Mikael, uskonto, psykologia, et Erholtz Petri, liikunta, terveystieto Herrala Liisa, matematiikka, fysiikka, kemia, 3. ro Järvinen Heini, kuvataide, 1. ro Karevaara Timo-Antti, biologia, maantiede, 2. ro Kelloniemi Kiti, englanti, saksa, 2. ro Korkama Anna-Liisa, englanti, italia, 1. ro Koskenalusta Maija, musiikki, 1. ro Lehtola Heljä, liikunta, terveystieto, 3. ro Molkka, Veera, äidinkieli ja kirjallisuus, historia, yhteiskuntaoppi Mäkinen Pentti, matematiikka, fysiikka, 3. ro Partanen Jussi, fysiikka, matematiikka, 1. ro Patama Tarja, matematiikka, kemia Piipponen Tiina, englanti, saksa, 3.ro Reynaud Tiina, ruotsi, virkavapaalla, sijaisena Teppana Karkola, 1. ro Salo Mirja, ruotsi, venäjä Sihvo Juha, matematiikka, fysiikka Soisalo Satu, atk, 3. ro Tahvanainen Ismo, opinto-ohjaus, 4. ro Talvisto Jari, historia, yhteiskuntaoppi, 2. ro Timonen Leena, espanja, saksa, 2. ro Tirkkonen Sirpa, ranska. Valkama Tarja, äidinkieli ja kirjallisuus 2

3 Sisällysluettelo 1 Opiskelu lukiossa Opiskelun suunnittelu ja seuranta Ammattiopinnot lukiossa Onnistuneen opiskelun huoneentaulu Kurssin suorittaminen Kurssin arvostelu Muissa oppilaitoksissa suoritetut opinnot Poissaolot Kurssin uusiminen Lukiosta valmistuminen Ylioppilaskirjoitukset 9 2 Opinto-ohjaus 10 3 Mukana matkassa Opintotuki Oppilaskunta Vanhempainyhdistys Opiskeluhuolto Opiskeluterveydenhuolto 12 4 Kansainvälinen toiminta ja oppilasvaihto 13 5 Kurssitarjonta Äidinkieli ja kirjallisuus Toinen kotimainen, ruotsi Vieraat kielet Englanti (A-kieli) Saksa (A-kieli) Saksa (B2- ja B3-kieli) Ranska (B2- ja B3-kieli) Venäjä (B3-kieli) Espanja (B3-kieli) Latina (B3-kieli) Italia Matematiikka Pitkä matematiikka Lyhyt matematiikka Ympäristö- ja luonnontieteet Fysiikka Kemia Biologia Maantieto Terveystieto Katsomusaineet Elämänkatsomustieto Filosofia 32 3

4 5.6.3 Uskonto Yhteiskunnalliset aineet Historia Yhteiskuntaoppi Psykologia Taito- ja taideaineet Kuvataide Musiikki Liikunta Opinto-ohjaus Soveltavat kurssit Tietotekniikka Ilmaisutaito Liikennekasvatus Ensiapu Urheiluvalmennuskurssit Kansainvälisyyskurssit Yrittäjyyskurssi Aktiivinen kansalaisuus Oppimistaito Kotitalous 41 6 Toimintaohjeet Lukiolaki- ja asetus Järjestyssäännöt Tavoitteet Yleistä Päivittäinen toiminta Vapaa-ajan toiminta Poissaolot Tupakointi, päihteet ja huumeet Muuta 42 7 Kalenterit 42 4

5 1 Opiskelu lukiossa 1.1 Opiskelun suunnittelu ja seuranta Lukion suoritusaika on 2-4 vuotta. Lukiosuoritus koostuu vähintään 75 kurssista, joiden pituus on 38 tuntia. Ylärajaa kurssimäärässä ei ole. PAKOLLISET KURSSIT: kurssia -47 (lyhyt matematiikka) - 51 (pitkä matematiikka) kurssia SYVENTÄVÄT KURSSSIT: vähintään 10 kurssia - pääasiassa pakollisiin kursseihin liittyviä jatkokursseja SOVELTAVAT KURSSIT: määrää ei rajoitettu - koulukohtaisia kursseja, sisältävät aineksia eri oppiaineista - muissa oppilaitoksissa opiskeltavat kurssit esim. ammattioppilaitos, musiikkiopisto, kesäyliopisto Kangasalan lukio toimii 5-jaksojärjestelmässä. Tämä tarkoittaa sitä, että sinulla on lukuvuodessa viisi erilaista lukujärjestystä. Jokaisen jakson lopussa on koeviikko, joka sisältää ko. jaksossa opiskelemiesi kurssien kokeet ja kokeiden valmistelutunnit. Tarkemmat ohjeet koeviikon aikatauluista ovat tämän oppaan lopussa, kotisivuilla ja ne ilmoitetaan ryhmänohjaustuokioissa jaksojen aikana. Yhdessä jaksossa opiskelet keskimäärin 5-7 kurssia. Kurssit sijoittuvat viikoittaiseen lukujärjestykseen oppitunneiksi ns. tuntikaavion avulla (tämän oppaan takakannessa). Yhtä kurssia opiskellaan viikossa kolmen 75 minuutin mittaisen oppitunnin verran. Opiskelijalla on mahdollisuus tavata ryhmänohjaaja kerran viikossa ruokavälitunnilla ryhmänohjaajan wilmassa erikseen ilmoittamana aikana. Ota kurssien valinnassa huomioon omat kiinnostuksesi sekä uranvalintasuunnitelmat. Koulun opetussuunnitelma ohjaa eri aineissa kurssien suorittamiseen tietyssä järjestyksessä. Lukion kolmessa vuodessa opiskelevilla vuotuinen kurssimäärä on keskimäärin ja neljässä vuodessa opiskelevilla ( jos kurssien kokonaismäärä on 75). Opiskelusuunnitelma- ja uranvalintaohjausta antaa opinto-ohjaaja. Opiskelusuunnitelma- ja lukujärjestystarkistukset vaativat aina käynnin opinto-ohjaajalla tai apulaisrehtorilla. Opinto-ohjaajan on tavattavissa päivittäin. Ajanvarauslista on opinto-ohjaajan huoneen ovella. Opiskelusi sekä koulun ajankohtaisten asioiden seuraamista auttavat koulun kotisivut. Sieltä pääset myös hallinto-ohjelma Wilmaan, jossa voit seurata kurssiarvosanojasi, opiskelusuunnitelmaasi ja tarkistaa jaksottaisen lukujärjestyksesi. Pidä saamasi tunnus ja salasana tallessa! Jakson vaihtuessa ota selvää myös kurssien aloitukseen liittyvät muut asiat kuten luokat, ruokailuvuorot ja tuntikaaviosta poikkeavat kurssien aloitustuntien ajankohdat esim. liikunnassa. Opiskelijalla on velvollisuus säilyttää kaikki opiskelun aikaiset kokeet ja työt koko lukioajan. 1.2 Ammattiopinnot lukiossa Kangasalan lukion opiskelijalla on mahdollisuus opiskella ammatillisia aineita Pirkanmaan ammattiopiston Kangasalan toimipisteessä. Sovi hyvissä ajoin ennen lukuvuoden alkua opintoohjaajan ja rehtorin kanssa asiasta! 5

6 Em. opinnoilla opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa lukion ohessa myös ammatillinen tutkinto. Tämä edellyttää vuosittain yhden jakson mittaisia opintoja samalla ammatillisella linjalla, kesällä tapahtuvaa työssä oppimista sekä neljännen vuoden opiskeluja ammattioppilaitoksessa seuraavan kaavion mukaan: jaksot 1. JAKSO 2. JAKSO 3. JAKSO 4. JAKSO 5. JAKSO Kesä vuosi 1. VUOSI Lukio-opinnot 1 Ammatilliset opinnot 1 Lukio-opinnot 2 Lukio-opinnot 3 Lukio-opinnot 4 Työssä oppiminen 2. VUOSI Lukio-opinnot 5 Lukio-opinnot 6 Lukio-op. 7 Amm. op 2 Lukio-op. 7 Amm. op 2 Lukio-opinnot 8 Työssä oppiminen 3. VUOSI Lukio-opinnot 9 Lukio-opinnot 10 Lukio-opinnot 11 Lukio-opinnot 12 (Yokokeet) Ammatilliset opinnot 3 Työssä oppiminen 4. VUOSI Ammatilliset opinnot 4 Ammatilliset opinnot 5 Ammatilliset opinnot 6 Ammatilliset opinnot 7 Ammatilliset opinnot Onnistuneen opiskelun huoneentaulu Keskeistä luokattomassa lukiossa on yksilöllisyys ja joustavuus. Tämä tuo opiskeluun vapautta mutta lisää myös vastuuta omien tavoitteiden ja suunnitelmien toteuttamisessa. Seuraavasta listasta voi olla apua opiskelun onnistumiseksi: 1. Vältä myöhästymistä ja aiheettomia poissaoloja. 2. Käytä oppitunnit tehokkaasti: kuuntele, tee muistiinpanoja, harjoittele, osallistu, väitä vastaan, kysy ja käytä tehokkaasti eri tietolähteitä. 3. Tee kotitehtävät joka päivä. Pyri ymmärtämään, vältä ulkolukua. Kehitä opiskelutekniikkaasi. 4. Suunnittele koulun ulkopuoliselle ajalle lukujärjestyksen tyylinen aikataulu ja noudata sitä. 5. Huolehdi terveydestäsi. Fyysinen kunto luo terveytesi, keskittymiskykysi ja opiskelusi perustan. 6. Käytä hyväksesi luokattoman lukion suoma joustavuus. Laadi juuri itsellesi sopiva ohjelma ja arvioi sitä jatkuvasti. 7. Tee opiskelukansiota, josta löytyy Sinun opiskelusi ja elämäsi kannalta tärkeä materiaali. 8. Ota rohkeasti yhteys opettajaan, opinto-ohjaajaan, ryhmänohjaajaan tai apulaisrehtoriin epäselvyyksien tai vaikeuksien ilmetessä. He auttavat ja opastavat Sinua mielellään. 9. Uusi teknologia on mahdollisuus monipuolistaa ja tehostaa oppimista, ei itsetarkoitus. Pohdi ja kokeile Ipadin käyttöä juuri sinulle parhaiten sopivalla tavalla osana oppimista. Opiskelija VASTAA ITSE opiskelun etenemisen ja menestyksen seurannasta! 1.4 Kurssin suorittaminen Kurssien suorittaminen tapahtuu pääsääntöisesti osallistumalla opetukseen sekä jakson lopussa järjestettävään kokeeseen. Opiskelijan on tuotava kokeeseen omat koepaperit (konsepti A4 sekä muu opettajan edellyttämä materiaali). Kursseilla käytetään koulun hyväksymiä oppikirjoja ja muita oppimateriaaleja. Käytetyistä työkirjoista on kaikki merkinnät pyyhittävä pois ennen kurssin alkua. Valmiiksi tehdyt tehtävät eivät palvele sinun oppimistasi. Perustellusta syystä kursseja voi suorittaa itsenäisesti. Syy voi olla mm. kurssien päällekkäisyys tai aikaisempi kiitettävä opintomenestys ao. aineessa. Itsenäisestä suorituksesta tehdään aina kirjallinen sopimus. Itsenäinen kurssi on suoritettava hyväksytysti. Kesken jätetty itsenäinen suoritus katsotaan kurssin keskeyttämiseksi (K). Itsenäisen kurssin vaatima työmäärä vastaa normaalin kurssisuorituksen työmäärää. 6

7 Kangasalan lukiossa voi suorittaa opintoja myös ns. etäopiskeluna, jolloin opetus tapahtuu videoopetuksena. Tällä tavoin toteutetut kurssit on merkitty kurssitarjottimeen ja niistä saa lisäinformaatiota rehtorilta, opinto-ohjaajalta ja ao. kurssien opettajilta. 1.5 Kurssin arviointi Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja opiskelun etenemisestä. Aineen eri kurssien arvosanojen keskiarvo määrittää päättötodistuksen loppuarvosanan. Opiskelija saa jokaisen jakson jälkeen jaksoarvostelulomakkeen, josta näkyvät hänen kaikkien siihen asti suorittamiensa kurssien arvosanat. Kurssit arvioidaan toisistaan riippumatta asteikolla Koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit voidaan arvostella myös suoritusmerkinnällä (S = suoritettu). Arvosana 4 tai H (hylätty) merkitsee hylättyä kurssisuoritusta. Kurssin arviointi perustuu mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tuotosten arviointiin. Lisätietoa arvioinnista löytyy opetussuunnitelmasta tai aineenopettajilta. Kurssi merkitään keskeytetyksi (K), mikäli opiskelijalla on liikaa poissaoloja tai hän on muulla tavalla laiminlyönyt opiskeluaan niin paljon, että arviointia ei voida suorittaa. Mikäli opiskelijan kurssisuoritus on keskeneräinen, merkitään kurssi keskeneräiseksi (=J). Keskeneräinen suoritus on täydennettävä seuraavaan uusintakuulusteluun mennessä, ellei asiaa ole toisin sovittu. Em. merkinnät pätevät myös itsenäisten suoritusten kohdalla. Mikäli keskeneräistä suoritusta ei täydennetä, merkitään kurssi keskeytetyksi (K). Tarkempia ohjeita arvioinnista opettajat antavat kunkin oppiaineen kurssin alussa! Harkitse tarkoin mille kurssille ilmoittaudut! Ilmoittautuminen on tehtävä viimeistään edellisen jakson aikana. 1.6 Muissa oppilaitoksissa suoritetut opinnot Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan, keskeiseltä sisällöltään sekä pituudeltaan lukion opetussuunnitelman mukaisia. Suositeltavaa on että opiskelija pyytää lupaa muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukemisesta ennen mainittujen opintojen aloittamista. Luvan myöntää rehtori, joka myös tekee päätöksen opintojen hyväksi lukemisesta. Opintoja voi suorittaa myös Pirkanmaan maakunnallisen verkkokurssitarjottimen kautta osoitteessa: Verkko-opintoja löytyy myös etälukiossa osoitteessa Tarkempia tietoja saa rehtorilta ja opinto-ohjaajalta. 1.7 Poissaolot Poissaolot selvitetään sähköisesti Wilmassa. Opettaja merkitsee poissaolot opiskelijan sivulle, jossa ne on selvitettävä mahdollisimman pian poissaolon jälkeen. Alle 18-vuotias, ensimmäisen tai toisen vuoden opiskelija: Huoltaja selvittää poissaolot. Tarvittaessa opiskelija voi esittää lääkärin tai terveydenhoitajan kirjoittaman todistuksen. Pitkästä poissaolosta rehtori voi vaatia lääkärintodistuksen. 7

8 18 vuotta täyttänyt / 3 tai 4 vuoden opiskelija: Opiskelija tai huoltaja selvittää poissaolot. Tarvittaessa opiskelija voi esittää lääkärin tai terveydenhoitajan kirjoittaman todistuksen. Pitkästä poissaolosta rehtori voi vaatia lääkärintodistuksen. Mikäli opiskelija laiminlyö kurssin aikana poissaolojen selvittämisen, hän ei voi osallistua kurssin kokeeseen. Jos opiskelija ei ole tunnilla, mutta on koulun järjestämässä muussa tilaisuudessa tai tapahtumassa on hänen huolehdittava ko. opettajalta kuittaus Wilmaan. Poissaoloon muun kuin sairauden vuoksi on anottava lupa. 1-3 päivän poissaoloihin luvan myöntää ryhmänohjaaja, yli 3 päivän poissaoloihin lupa on anottava kirjallisesti hyvissä ajoin etukäteen apulaisrehtorilta tai rehtorilta. 1.8 Kurssin uusiminen Hylätyt kurssisuoritukset tulisi paikata heti seuraavissa uusintakuulusteluissa tai vastaavan kurssin kurssikokeessa. Hylätty kurssi on mahdollista suorittaa uusintakuulustelussa yhden kerran, jonka jälkeen se on otettava tarvittaessa uudestaan opiskeluohjelmaan. Uusintakuulusteluja järjestetään viisi kertaa vuodessa pääsääntöisesti n. kaksi viikkoa kunkin jakson jälkeen. Sitova ilmoittautuminen jakson lopussa n. viikkoa ennen koetta kirjallisesti wilmaan kohtaan kyselyt. Sairastapauksissa osallistuminen kokeeseen on peruttava ennen koetta kansliaan. Uusintakuulusteluun voivat osallistua: - hylättyä kurssisuoritustaan ensimmäistä kertaa korottavat - kurssikokeesta hyväksyttävästä syystä poissaolleet (sairaus tai lupa) Uusintakuulusteluun eivät voi osallistua: - kurssikokeesta ilman hyväksyttyä syytä poissaolleet - uusintakoepäivänä oppitunneilta poissaolleet Uusintakuulusteluun kuuluu kuulustelua edeltävänä päivänä kolmen tunnin valmisteluosuus. Tänä aikana tehdään koululla opettajan antamasta materiaalista tehtäviä, jotka valmistavat varsinaiseen uusintakokeeseen. Valmistelupäivä on pakollinen niille, jotka eivät koeviikolla ole osallistuneet koepäivään. Hyväksytyn kurssin voi uusia opiskelemalla se uudestaan. Ota yhteys opinto-ohjaajaan. 1.9 Lukiosta valmistuminen Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelemista pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Lukion päättötodistuksen saamiseksi opiskelijan on täytettävä seuraavat ehdot: - vähintään 75 kurssia suoritettu - kaikki pakolliset kurssit ja vähintään 10 syventävää kurssia suoritettu - eri aineiden oppimäärät suoritettu hyväksytysti. Hylättyjen kurssiarvosanojen maksimi määrä riippuu valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien määrästä seuraavasti: 8

9 valtakunnallisten hylättyjä voi olla pakollisten ja syventävien kurssien määrä 1-2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 Hylättyjä koulukohtaisia kursseja ei lasketa lopulliseen kurssimäärään. Mikäli päättötodistuksen edellyttämä oppimäärä tulee muuten täyteen on opiskelijalla oikeus poistaa keskeneräiset syventävät ja soveltavat kurssit todistuksestaan ennen päättötodistuksen saamista. Oppiaineen päättöarvosana määräytyy niissä aineissa kurssiarvosanojen keskiarvosta pyöristettynä aritmeettisesti lähempään kokonaislukuun. Kuitenkin viimeisen opintovuoden opintomenestys voidaan ottaa huomioon korottavasti päättöarvosanaa määrättäessä. Päättötodistukseen tulevaa arvosanaa voidaan korottaa suullisissa kuulusteluissa eli tenteissä. Kunkin aineen tenttiin voi osallistua kerran. Numeroin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Pyynnöt tulee tehdä kirjallisesti kansliaan hyvissä ajoin ennen päättötodistuksen saamista sitä varten annetulla todistuskopiolla Ylioppilaskirjoitukset Lukion päättökokeen muodostavat valtakunnalliset ylioppilaskirjoitukset, joita järjestetään kaksi kertaa vuodessa; helmi-maaliskuussa ja syyskuussa. Saadakseen ylioppilastodistuksen opiskelijan on suoritettava vähintään neljä pakollista koetta, joista vähintään yksi on vaativamman tason ( A-tason) koe. Kirjoitusaineita ovat äidinkieli, toinen kotimainen kieli, vieraat kielet, matematiikka ja reaaliaineiden kokeet. Ylioppilastutkinnon suorittamisen voi hajauttaa enintään kolmeen peräkkäiseen tutkintokertaan. Hylätyn kokeen voi uusia kaksi kertaa kolmen seuraavan tutkintokerran aikana. Hyväksytyn kokeen saa uusia ilman aikarajaa kerran, reaalikokeen kaksi kertaa. Tutkinnon täydentäminen on mahdollista ilman aikarajaa. Neljään pakolliseen kokeeseen tulee kuulua äidinkielen lisäksi kolme ryhmästä englanti, ruotsi, matematiikka ja jokin reaaliaineen koe.. Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja yleisimmin opetetuissa vieraissa kielissä voi valita kahden eri vaikeustason mukaisen kokeen välillä riippumatta opiskellusta oppimäärästä. 9

10 Lukiosta valmistuminen edellyttää: 1) osallistumisoikeutta ylioppilaskirjoitukseen 2) ylioppilaskirjoitusten läpäisemistä 3) lukion päättötodistukseen kuuluvien kurssien suorittamista Ylioppilaskokeeseen saa osallistua, kun on opiskellut kyseisen aineen pakolliset kurssit, muussa tapauksessa opiskelijan on anottava kirjallisesti hyvissä ajoin rehtorilta lupaa osallistua kokeeseen. Kielten lyhyen oppimäärän kokeeseen voi osallistua kun on opiskellut vähintään kolme kurssia. Kokeiden tehtävät laaditaan valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta. Käsite opiskellut tarkoittaa, että kursseista on jokin arvosana Opiskelijalla on oikeus osallistua suullisiin kuulusteluihin (tentteihin, vrt. päättöarvosanan korottaminen). Suullisia kuulusteluja järjestetään syksyllä ja keväällä. Tentit ovat oiva mahdollisuus kerrata koko aineen oppimäärä. Lisäksi ne rytmittävät eri aineiden yo-kirjoituksiin valmistautumista. Tentteihin ilmoittautuminen on sitova. Peruutukset on tehtävä hyvissä ajoin henkilökohtaisesti tentin pitäjälle! Reaalikoe järjestetään kahtena koepäivänä, jolloin voi suorittaa vain yhden aineen/ päivä. Ensimmäinen koepäivä: psykologia, filosofia, historia, fysiikka ja biologia. Toinen koepäivä: ev.lut. uskonto, ortodoksinen uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede ja terveystieto. Lisätietoja ylioppilastutkinnosta 2 Opinto-ohjaus Opinto-ohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijaa opiskeluun, uranvalintaan ja elämän hallintaan liittyvissä kysymyksissä. Se sisältää yhden pakollisen kurssin verran oppitunteja, pienryhmä- ja henkilökohtaista ohjausta, työelämään tutustumisen sekä ryhmänohjauksen. Pakollisen kurssin oppitunnit on hajautettu lukujärjestykseen seuraavasti: - Aloitusvuoden opiskelijoiden tunnit 1. ja 4. jaksoissa. - Toisen vuoden opiskelijoiden tunnit 2. ja 5. jaksoissa. - Abiturienttien tunnit 1. ja 3. jaksoissa. Tarkemmat ohjeet tuntien sijoittelusta annetaan jaksojen alussa. Opiskelija voi myös valita opiskelusuunnitelmaansa syventävän opinto-ohjauksen lukiokurssin sekä tutor-kurssin. Opinto-ohjaajan tehtäviin kuuluvat: - uranvalinnan ja jatkokoulutuksen ohjaus - oppituntien pitäminen - ohjauksen suunnittelu ja koordinointi - opiskelusuunnitelmaohjaus ja muutosten kirjaaminen - yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa - työelämään tutustumisen järjestäminen Jokaisella opiskelijalla on ryhmänohjaaja. Hänen tehtävänsä ovat seuraavat: - perehdyttää uuden opiskelijan lukion käytänteisiin - haastattelee opiskelijan ensimmäisen opiskeluvuoden aikana - pitää ryhmänohjaustuokiot 10

11 - seuraa opiskelijan opintomenestystä ja edistymistä - järjestää mahdollisuuden henkilökohtaisiin tapaamisiin - organisoi ryhmänsä toiminnan eri tilaisuuksissa - hoitaa yhteyksiä opiskelijan kotiin Ryhmänohjaaja on lähiohjaaja (vrt. luokanvalvoja), jolla on noin 25 opiskelijan ohjausvastuu. Älä epäröi kääntyä hänen tai opinto-ohjaajan puoleen epäselvissä asioissa. Ryhmänohjaustuokiot pidetään pääsääntöisesti kerran viikossa. Tarkista oman ryhmäsi tuokion aika ja paikka ryhmänohjaajaltasi! Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden apuna toimivat myös tutorit, jotka ovat 2. vuoden opiskelijoita. He auttavat opiskeluun liittyvissä kysymyksissä. 3 Mukana matkassa 3.1 Opintotuki 17 vuotta täyttänyt lukion opiskelija voi saada opintotukena valtion varoista opintorahaa sekä valtion takauksen opintolainalleen. Opintoraha on avustus, jota opiskelijan ei tarvitse maksaa takaisin. Opintotukea haetaan Kelasta. Sitä myönnetään opinnoissaan riittävästi menestyneille opiskelijoille. Lukiossa opintotukea myönnetään enintään neljäksi vuodeksi. Opintorahaa myönnettäessä otetaan huomioon vanhempien tulot ja varallisuus. Tarkempia tietoja saa opinto-ohjaajalta, kansliasta ja KELA:n paikallistoimistosta. Koulumatkatukeen on oikeutettu opiskelija, jonka koulumatka on vähintään 10 kilometriä. Tarkemmat tiedot ja tuen hakemisohjeet saat kansliasta. 3.2 Oppilaskunta Jokainen koulun opiskelija kuuluu oppilaskuntaan, joka valitsee itselleen vuosittain puheenjohtajan ja hallituksen. Oppilaskunta suunnittelee ja toteuttaa toimintaa, jonka tavoitteena on viihtyvyyden ja muiden opiskelun edellytysten parantaminen. Oppilaskunnan toimintaan ovat tervetulleita kaikki opiskelijat. Informaatiota oppilaskunnan toiminnasta saa puheenjohtajalta, luottamusoppilailta tai vuosittain vaihtuvilta ohjaavilta opettajilta. Oppilaskuntatoimintaan osallistumisella voi suorittaa soveltavan lukiokurssin. ( ks. tämän oppaan soveltavat kurssit). 3.3 Vanhempainyhdistys Kangasalan lukiossa toimii keväällä 1998 perustettu vanhempainyhdistys. Sen tarkoituksena on edistää vanhempien ja koulun välistä yhteistoimintaa sekä tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä. Opiskelijoiden palautteet ja aloitteet ovat tervetulleita. Oppilaskunnan edustaja osallistuu vanhempainyhdistyksen johtokunnan kokouksiin. 3.4 Opiskeluhuolto Koululla toimii opiskelijahuoltotyöryhmä, johon vakituisina jäseninä kuuluvat opinto-ohjaaja, apulaisrehtori, terveydenhoitaja sekä yksi aineenopettaja. Tarvittaessa työryhmä toimii yhteistyössä muiden koulun kasvatukseen, opetukseen ja ohjaukseen osallistuvien tahojen kanssa. Ryhmän tavoitteena on opiskelijoiden tukeminen opiskeluun ja elämänhallintaan liittyvissä kysymyksissä. Opiskelijahuoltotyöryhmään saa yhteyden ryhmään kuuluvien jäsenten, ryhmänohjaajien tai aineenopettajien kautta. 11

12 3.5 Opiskeluterveydenhuolto terveydenhoitaja Tarja Silmu puh: lääkäri Matti Ikäläinen vastaanotto koululla torstaisin klo ajanvaraus terveydenhoitajalta fysioterapeutti Sirpa Álen vastaanotto koululla erikseen sovittavina aikoina ajanvaraus terveydenhoitajalta terveydenhoitaja on paikalla pääsääntöisesti päivittäin, yhteyttä voi ottaa puhelimitse, wilmapostin/sähköpostin välityksellä tai käymällä opiskeluterveydenhuollossa vastaanotto opiskelijoille ilman ajanvarausta: ma to: klo pe: klo avovastaanottoa pitää joko lukion oma terveydenhoitaja tai Pikkolan yläkoulun terveydenhoitaja. jos mahdollista, vastaanottoaika olisi hyvä varata etukäteen omalta terveydenhoitajalta terveystarkastukset: suoritetaan kaikille 1. vuoden opiskelijoille ja kesken vuotta muualta tulleille opiskelijoille terveydenhoitajan toimesta. lääkärintarkastus tytöille 1. vuonna ja pojille viimeistään 2. vuonna kutsuntatarkastuksen yhteydessä. terveyden- ja sairaanhoito: esim. seurannat, lääkitysasiat, reseptin uusinnat Maksuttoman nuorison terveystodistuksen (= lääkärintodistus) saa tarkastuksen yhteydessä, ellei sitä ole tehty jo yläkoulussa. todistus käy mm. ajokorttia varten. Opiskeluterveydenhuoltoon voi olla yhteydessä kaikissa terveyteen ja hyvinvointiin sekä opiskeluun liittyvissä asioissa. suun terveydenhuolto: ajanvaraus arkisin klo 8 15 puh: arkipäivystyksen ajanvaraus (ma-pe) klo 8-11 arki-ilta- ja viikonloppupäivystys : Tampereen päivystysasema Acuta puh: Alle 18-vuotiaille hoito on maksutonta, 18-vuotta täyttäneiltä peritään asetuksen mukaiset maksut. 15 vuotta täyttäneiltä peritään peruuttamattomasta poisjäännistä euron sakkomaksu. 12

13 4 Kansainvälinen toiminta ja oppilasvaihto Kangasalan lukiossa voi suorittaa viisi kansainvälisyyskurssia. Kurssien tavoitteena on kulttuuri- ja kansainvälisyystuntemuksen lisääminen ja oman maailmankuvan laajentaminen. Opiskelija voi suunnitella itse kurssinsa sisällön ja hyväksyttää sen kansainvälisyystyöryhmän opettajajäsenillä. Opiskelijan kurssikokonaisuuteen voi sisältyä mm. osallistuminen kansainvälisyysprojektiin, isäntäoppilaana toimiminen tai johonkin vieraaseen kulttuuriin perehtyminen esimerkiksi vaihto-oppilasvuoden aikana. Mikäli esimerkiksi yksittäinen projektityö ei vielä vastaa kokonaista kurssia, opiskelija voi koota kurssisuorituksen myös ns. kansainvälisyyspassilla. Passiin kootaan pisteitä suorituksista ja kun passiin vaadittava pistemäärä on täynnä se vastaa yhtä kansainvälisyyskurssia. Suorituksen hyväksyvä kansainvälisyystyöryhmän opettaja voi pyytää opiskelijaa laatimaan esimerkiksi raportin tai portfolion kurssisuorituksestaan. Kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä. EUROPEAN SCHOOL NETWORK, EUROOPPALAINEN OPPILASVAIHTOPANKKI European School Network on vuonna 2006 perustettu eurooppalaisten ystävyyslukioiden verkosto, joka mahdollistaa lyhyet, 1-8 viikon pituiset opiskelijavaihdot ulkomailla. Mukana olevat koulut on lueteltu verkoston Internet-sivuilla Ulkomaisessa koulussa opiskelu ja isäntäperheessä asuminen kehittää opiskelijan vuorovaikutustaitoja, lisää valmiuksia kulttuurienväliseen viestintään, kasvattaa itseluottamusta ja avartaa maailmankuvaa. Opiskelijan kielitaito kehittyy ja hän solmii elinikäisiä kansainvälisiä ystävyyssuhteita. Isäntäperheessä vietetty aika opettaa ottamaan vastuuta itsestään ja kasvattaa omatoimisuuteen. Opiskelu toisen maan koululaitoksessa antaa myös mahdollisuuden tutustua koulu- ja oppimisympäristöön, jossa opiskelijoiden opiskelutaidot ja -tavat poikkeavat Suomessa totutusta. ESN-vaihdosta kiinnostunut opiskelija ottaa yhteyttä ESN-koordinaattoriin, joka arvioi opiskelijan soveltuvuuden vaihto-opiskelijaksi keskustelemalla mm. ryhmänohjaajan, opinto-ohjaajan ja rehtorin kanssa opiskelijan koulumenestyksestä ja käyttäytymisestä. YHTEISTYÖKUMPPANI ITALIASSA Kangasalan lukiolla on yhteistyökoulu, Primo Levi lukio, Bollatessa Milanon lähellä Pohjois-Italiassa. ( Yhteistyössä ovat mukana niin opiskelijat, opettajat kuin vanhempainyhdistyskin. Lukuvuonna projektiin otetaan noin 25 opiskelijaa sekä Kangasalta että Bollatesta. Projektiin sisältyy projektityön tekeminen sekä kaksi tapaamista, joista on toinen tammi-helmikuussa Kangasalla ja toinen huhti-toukokuussa Bollatessa. Osallistumisesta saa kansainvälisyyskurssimerkinnän. INTERNATIONAL STUDENT LEADERSHIP INSTITUTE -VIIKKO SAKSASSA ISL on englanninkielinen tapahtuma 2-4:lle koulumme opiskelijalle kevättalvella. Vierailuviikon aikana opitaan mm. vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja eri kansallisuuksia edustavien nuorten kanssa. Osallistumisesta saa yhden kansainvälisyyskurssimerkinnän. INTERNATIONAL JUGENDWOCHE ETELÄ-SAKSASSA International Jugendwoche järjestetään pääsiäisviikolla 2013, jolloin 2-4:lle koulumme opiskelijalle tarjoutuu mahdollisuus osallistua saksankieliselle kansainväliselle nuorten leirille. Siellä tutustutaan saksalaiseen kulttuuriin ja matkailukohteisiin ja solmitaan kansainvälisiä suhteita. 13

14 YHTEISTYÖKUMPPANI AHVENANMAALLA Kangasalan lukiolla on yhteistyökoulu Ålands lyceum Ahvenanmaalla ( Yhteistyö alkoi vuonna Yhteistyö sisältää sekä kirjeprojekteja että kouluvierailuita. Tavoitteena on kannustaa opiskelijoita opiskelijavaihtoon ja luoda uusia kontakteja suomen- ja ruotsinkielisten opiskelijoiden välillä. Projekteista ja tapahtumista informoidaan lukuvuoden aikana. Tule rohkeasti mukaan kansainväliseen toimintaan. 5 Kurssitarjonta 5.1 Äidinkieli ja kirjallisuus PAKOLLISET KURSSIT ÄI1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus ÄI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa ÄI5 Teksti, tyyli ja konteksti ÄI2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä ÄI4 Tekstit ja vaikuttaminen ÄI6 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti SYVENTÄVÄT KURSSIT ÄI7 Puheviestinnän taitojen syventäminen Perehdytään verbaaliin ja nonverbaaliin viestintään. Harjoitellaan esiintymis-ja ryhmäviestintätaitoja. Lisätään ilmaisurohkeutta erilaisin vapauttavin harjoittein. Opitaan myös arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. ÄI8 Tekstitaitojen syventäminen Syvennetään ja monipuolistetaan omia taitoja analysoida ja tuottaa tekstejä. Kerrataan tekstityypit ja tekstilajit sekä tekstianalyysin käsitteistöä. Rakennetaan omaa tekstiä vaihe vaiheelta ja opitaan hallitsemaan keskeiset oikeakielisyyden normit. Kurssi on tekstitaitokokeen valmennuskurssi, jolle voi osallistua, kun pakolliset kurssit on suoritettu. ÄI9 Kirjoittaminen ja nykykulttuuri Perehdytään kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Vahvistetaan omaa ilmaisua sekä laaditaan suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja kieltä ja kulttuuria käsittelevistä aiheista. Arvioidaan ja arvotetaan ajankohtaisia tekstejä eettisin ja esteettisin perustein. Kurssi on esseekokeen valmennuskurssi, jolle voi osallistua, kun pakolliset kurssit on suoritettu. KOULUKOHTAISET KURSSIT ÄI10 Kirjallisuuselämyksiä ja tekstitaitoja Monipuolistetaan kirjallisuusharrastusta. Hankitaan virikkeitä omaan ajatteluun sekä elämän ja maailman ymmärtämiseen. Harjoitellaan kaunokirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa sekä kirjoitetaan tekstejä luetun pohjalta. Luetaan sekä yhteisesti valittua että opiskelijoiden itse valitsemaa kaunokirjallisuutta. ÄI11 Oikeakielisyyttä ja peruskielioppia Kerrataan suomen kieliopin perusasioita niin, että opiskelijan äidinkielen ja vieraiden kielten opiskelu voi helpottua. Perehdytään kielenkäyttöä koskeviin suosituksiin ja kielenhuollon keskeisiin 14

15 kysymyksiin. Kieliopista kerrataan verbien ja nominien taivutusta, lauseenjäsennystä ja virkkeenmuodostusta. ÄI12 Luova kirjoittaminen Rohkaistaan opiskelijaa ilmaisemaan itseään kirjoittamalla. Kirjoittaminen voi avata ovia itsetuntemukseen ja omiin kykyihin. Kokeillaan erilaisia ilmaisun keinoja sekä opitaan antamaan ja vastaanottamaan palautetta. Haetaan kirkasta kieltä ja omaa, vahvaa ilmaisua. ÄI13 Mediakurssi Mediakurssi painottuu lehtikirjoittamiseen. Median maailmaan tutustutaan tutkimalla ja tuottamalla. Kurssi tarjoaa tietoa ja oman tekemisen oppielämyksiä. Harjoitellaan perustekniikat mm. uutisten, haastattelujen ja arvostelujen kirjoittamiseen. Opetellaan kuvaamista ja tutkitaan tekstien ja kuvien vuorovaikutusta. Juttuja julkaistaan Kangasalan Sanomissa. 5.2 Toinen kotimainen, ruotsi PAKOLLISET KURSSIT RUB1 Koulu ja vapaa-aika RUB2 Arkielämää Pohjoismaissa RUB3 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa RUB4 Elämää yhdessä ja erikseen RUB5 Elinympäristömme SYVENTÄVÄT KURSSIT RUB6 Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä Kurssin tavoitteena on käsitellä kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus ja viestintä- ja mediaosaaminen tarjoavat erilaisia näkökulmia kurssin aiheista. Kurssi on ruotsin kielen suullinen kurssi. Lopussa pidetään suullisen kielitaidon koe. Kurssilla on erilaisia suullisia harjoituksia monipuolisesti. RUB7 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä vaativamman kieliaineksen avulla. Kurssilla kerrataan adverbit, pronominit ja lukusanat. KOULUKOHTAISET KURSSIT RUB8 Abikurssi, Träna grammatik Kurssin tavoitteena on harjoitella systemaattisesti ylioppilaskirjoituksia varten. Kurssilla kerrataan koko ruotsin kielen keskeinen kielioppi teorian ja harjoitusten. Lisäksi harjoitellaan kuullunymmärtämistä, tekstinymmärtämistä sekä kirjoittamista. RUB9 Perustaidot vahvoiksi Kertauskurssi peruskoulusta lukioon siirtyville. RUB10 Ruotsin kirjoituskurssi Tavoitteena on kirjallisen ilmaisun parantaminen. Kurssilla harjoitellaan tekstien tuottamista, hiomista ja muokkaamista. Harjoittelu tähtää ylioppilaskokeessa tarvittavien taitojen kohentamiseen. Soveltuu suoritettavaksi toisena tai kolmantena opiskeluvuotena. Arvioidaan suoritusmerkinnällä. 15

16 5.3 Vieraat kielet Englanti (A-kieli) PAKOLLISET KURSSIT EN 1 Nuori ja hänen maailmansa EN 3 Opiskelu ja työelämä EN 5 Kulttuuri EN 2 Englanninkielinen maailma EN 4 Ympäröivä yhteiskunta EN 6 Tiede ja teknologia SYVENTÄVÄT KURSSIT EN 7 Luonto ja elinympäristömme Tämä valtakunnallinen syventävä kurssi on olennainen yo-kokeessa menestymiselle. Kurssi käsittelee maapalloa kaikkine ilmiöineen ja sisältää runsaasti asiatietoa ja erikoissanastoa. Kertaat myös kielioppia ja harjoittelet kaikkia yo-tutkinnossa tarvittavia taitoja. EN8 Puhekurssi Kurssilla kehitetään puherohkeutta, tarkennetaan ääntämystä ja hiotaan ääneenlukutekniikkaa. Lisäksi harjoitellaan monipuolisia puhetilanteita ja totutellaan pitämään pienimuotoisia suullisia esityksiä. Tavoitteena on kehittyä varmemmaksi ja sujuvammaksi puhujaksi. Kurssiin sisältyy myös valtakunnallinen suullisen kielitaidon koe. Kurssi arvioidaan asteikolla Kurssia suositellaan aikaisintaan toisen vuoden opiskelijoille. Abiturientit voivat osallistua kurssille myös ylioppilaskirjoitusten jälkeen. KOULUKOHTAISET KURSSIT EN9 Abikurssi - Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Tätä kurssia suositellaan kaikille abiturienteille päättökurssiksi. Kurssilla käsitellään ihmiskunnan eri ryhmien asemaa ja ongelmia sekä monikulttuurisuutta. Kurssilla painotetaan kieliopin keskeisiä osa-alueita ja harjoitellaan ylioppilastutkinnossa tarvittavaa sanastoa, taitoja ja tehtävätyyppejä. Kurssisuoritukseen sisältyy preliminääri. Aihealueita ovat yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet. Kurssi arvioidaan asteikolla EN10 Tekstikurssi Ylioppilastutkintoon valmentava lukutekniikan tehokurssi abeille. Kurssilla valmennetaan lukemaan vaativia asiatekstejä ja hiotaan yo-tutkinnon vaatimia luetunymmärtämistaitoja monipuolisin tehtävin. Kurssin voi suorittaa aikaisintaan toisen vuoden keväällä. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. EN11 Ainekirjoituskurssi Kurssi on ylioppilastutkintoon valmentava kirjoittamisen tehokurssi abeille. Kurssilla kirjoitetaan runsaasti, muokataan aineiden sisältöä, tarkistetaan kieliasua ja monipuolistetaan ilmaisuvarastoa. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. EN12 Kielioppikurssi Tällä erityisesti abeille tarkoitetulla kurssilla kertaat kieliopin kiemuroita. Kerrattavia asioita ovat mm. aikamuodot, passiivi ja artikkelit. Voit myös itse vaikuttaa kerrattaviin kielioppiasioihin. Kurssin voi suorittaa aikaisintaan toisen vuoden keväällä. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. EN13 Perustaidot vahvoiksi Kertauskurssi peruskoulusta lukioon siirryttäessä. 16

17 5.3.2 Saksa (A-kieli) PAKOLLISET KURSSIT SA1 Nuori ja hänen maailmansa SA3 Opiskelu ja työ SA5 Kulttuuri SA2 Viestintä ja vapaa-aika SA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma SA6 Tiede, talous ja tekniikka SYVENTÄVÄT KURSSIT SA7 Luonto ja kestävä kehitys Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Kurssi painottaa kaikkia kielen osa-alueita, varmistaa verbioppiin liittyvien rakenteiden kokonaishallintaa ja vankentaa suullista ja kirjallista esitystaitoa. Lisäksi harjoitellaan ylioppilaskokeen tehtävätyyppejä. SA8 Puhu ja ymmärrä paremmin Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa kullekin kielelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla KOULUKOHTAISET KURSSIT SA9 Übung macht den Meister Sopii valittavaksi 2. vuoden keväällä. Harjoitetaan ja vahvistetaan luetun ja kuullun ymmärtämisen taitoja. Voidaan kirjoittaa aineita ja tiivistelmiä em. aineistoon perustuen. Syvennetään sanaston ja rakenteiden käyttöä sekä suullisesti että kirjallisesti kunkin osallistujan oman tason mukaisesti. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. SA10. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Aihealueita ovat yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet. Kurssi painottaa kielen kaikkia eri osa-alueita ja varmistaa substantiiveihin, adjektiiveihin, pronomineihin ja lauseenmuodostukseen liittyvien rakenteiden kokonaishallintaa sekä viimeistelee ylioppilastutkinnossa tarvittavia taitoja. Kurssia suositellaan päättökurssiksi. SA11 Niveltävä kurssi lukiotulokkaalle Kurssilla kerrataan ja syvennetään peruskoulun oppimäärään kuuluvia rakenteita ja sanastoa. Perehdytään lukion työtapoihin ja A-kielen opiskeluun. Kurssilla aloitetaan kurssin 1 oppimäärän opiskelu. Suositellaan kaikille SA oppimäärän valinneille opiskelijoille Saksa SAB2 Saksa SYVENTÄVÄT KURSSIT SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan puheen 17

18 ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisua ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. SAB22 Meillä ja muualla Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. SAB23 Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. SAB24 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. SAB25 Kulttuuri Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. SAB26 Yhteinen maapallomme Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. SAB27 Tiede ja tekniikka Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. SAB28 Luonto ja kestävä kehitys Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. KOULUKOHTAISET KURSSIT SAB29 Übung macht den Meister Sopii valittavaksi 2. vuoden keväällä. Harjoitetaan ja vahvistetaan luetun ja kuullun ymmärtämisen taitoja. Voidaan kirjoittaa aineita ja tiivistelmiä em. aineistoon perustuen. Syvennetään sanaston ja rakenteiden käyttöä sekä suullisesti että kirjallisesti kunkin osallistujan oman tason mukaisesti. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. SAB210 Suullisen kielitaidon kurssi Sopii valittavaksi 2. tai 3. vuonna. Harjaannutetaan luontevaan ja tilanteeseen sopivaan viestintään. Puhevalmiuden ja esiintymisrohkeuden kehittäminen. Suullista harjoittelua arkipäivän tilanteissa. 18

19 Ajankohtaisten asioiden kommentointia, pienimuotoisia suullisia esityksiä. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. SAB211 Niveltävä kurssi lukiotulokkaalle Kurssi on kertauskurssi peruskoulun yläasteella saksan kielen opintonsa alkaneelle opiskelijalle. Ks. SB313 B2- ja B3-ryhmien yhdistäminen Valtakunnallinen opetussuunnitelma mahdollistaa saman kielen B2- ja B3-ryhmien yhdistämisen sopivassa vaiheessa. Kangasalan lukiossa yhdistäminen tapahtuu lv neljännessä jaksossa: kursseilla SAB211=SAB331. SAB3 Saksa SAB31 Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää. SAB32 Näin asiat hoituvat Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. SAB33 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. SAB34 Meillä ja muualla Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. SAB35 Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. SAB36 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. 19

20 SAB37 Kulttuuri Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. SAB38 Yhteinen maapallomme Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. SAB39 Tiede ja tekniikka Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. SAB310 Luonto ja kestävä kehitys Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. KOULUKOHTAISET KURSSIT SAB311 Übung macht den Meister Sopii valittavaksi 2. vuoden keväällä. Harjoitetaan ja vahvistetaan luetun ja kuullun ymmärtämisen taitoja. Voidaan kirjoittaa aineita ja tiivistelmiä em. aineistoon perustuen. Syvennetään sanaston ja rakenteiden käyttöä sekä suullisesti että kirjallisesti kunkin osallistujan oman tason mukaisesti. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. SAB312 Suullisen kielitaidon kurssi Sopii valittavaksi 2. tai 3. vuonna. Harjaannutetaan luontevaan ja tilanteeseen sopivaan viestintään. Puhevalmiuden ja esiintymisrohkeuden kehittäminen. Suullista harjoittelua arkipäivän tilanteissa. Ajankohtaisten asioiden kommentointia, pienimuotoisia suullisia esityksiä. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. SAB313 Perustaidot vahvoiksi Kurssi on tarkoitettu saksan opiskelun lukiossa alkavalle opiskelijalle. Kurssi on syytä suorittaa B32 jälkeen, sen jälkeen valitaan kurssi SB21 (vastaa sisällöltään kurssia SB33) Ranska (B2- ja B3-kieli) RAB2 Ranska SYVENTÄVÄT KURSSIT RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisua ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. 20

21 RAB22 Meillä ja muualla Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. RAB23 Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. RAB24 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. RAB25 Kulttuuri Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. RAB26 Yhteinen maapallomme Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. RAB27 Tiede ja tekniikka Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. RAB28 Luonto ja kestävä kehitys Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. KOULUKOHTAISET KURSSIT RAB29 Perustaidot vahvoiksi Kurssi toimii peruskoulusta ranskan opintoja jatkavien kertauskurssina sekä lukiossa aloittavien tukikurssina yhdistettäessä peruskoulussa aloittaneiden ja lukiossa aloittaneiden ryhmät. Kerrataan peruskoulun oppisisältöjä. Tarjottimessa tämä kurssi tarjotaan yhdessä RAB39- ryhmän kanssa. RAB3 Ranska RAB31 Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää. 21

22 RAB32 Näin asiat hoituvat Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. Tämän jälkeen suoritetaan nivelkurssi perustaidot vahvoiksi (RAB39), sillä sen jälkeen B3-ranska yhdistyy B2 -kielen lukijoiden kanssa. RAB39-kurssin jälkeen valitaan kurssi RAB21 (sisällöltään sama kuin kurssi RAB33) jne. RAB33 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. RAB34 Meillä ja muualla Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. RAB35 Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. RAB36 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. RAB37 Kulttuuri Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitellaan kielitaidon kaikkia alueita. RAB38 Yhteinen maapallomme Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. RAB39 Perustaidot vahvoiksi Koulukohtainen kurssi, joka suoritetaan ennen RAB2 ja RAB3 yhdistämistä. 22

23 5.3.5 Venäjä (B3-kieli) VEB31 Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää. VEB32 Näin asiat hoituvat Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. VEB33 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. VEB34 Meillä ja muualla Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. VEB35 Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. VEB36 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. VEB37 Kulttuuri Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. VEB38 Yhteinen maapallomme Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. 23

24 5.3.6 Espanja (B3-kieli) EAB31 Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää. EAB32 Näin asiat hoituvat Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. EAB33 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. EAB34 Meillä ja muualla Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. EAB35 Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. EAB36 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. EAB7 Kulttuuri Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitellaan kielitaidon kaikkia alueita. EAB8 Yhteinen maapallomme Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. EAB39 Abikurssi Harjoitetaan ja vahvistetaan luetun ja kuullun ymmärtämisen taitoja. Voidaan kirjoittaa aineita ja tiivistelmiä em. aineistoon perustuen. Syvennetään sanaston ja rakenteiden käyttöä sekä suullisesti että kirjallisesti kunkin osallistujan oman tason mukaisesti. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 24

25 5.3.7 Latina (B3-kieli) Ei toteudu lukuvuonna Italia (B3-kieli) ITA1 Hyvää päivää hauska tutustua Ensimmäisellä italian kurssilla aloitetaan tutustuminen Italiaan ja italialaisiin. Kurssilla perehdytään italian ääntämiseen ja sanapainoon. Lisäksi opitaan kertomaan itsestä ja selviytymään italiaksi ostoksilla ja kahvilassa sekä neuvomaan tietä. Tavoitteena on selviytyä helpoista kommunikaatiotilanteista. ITA2 Näin asiat hoituvat Toisella kurssilla tutustutaan italialaiseen elokuvaan, opitaan täyttämään kaavakkeita, ostamaan junalippuja ja varaamaan hotellihuone sekä kertomaan omasta perheestä. Lisäksi opitaan viikonpäivät, kuukaudet ja kellonajat. Italian kaupungeista tutustutaan erityisesti Venetsiaan. Tavoitteena on selviytyä hieman vaativammista kommunikaatiotilanteista. ITA3 Vapaa-aika ja harrastukset Kurssilla tutustutaan italialaisiin perinteisiin ja ruokakulttuuriin. Italian kaupungeista esitellään Milano. Kurssilla opitaan tekemään tilaus ravintolassa ja selviytymään italian kielellä vaateostoksilla. Tavoitteena on vaativamman kielen ymmärtäminen ja tuottaminen. ITA4 Meillä ja muualla Kurssin aihepiireinä ovat Italia ja italialaiset, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. ITA5 Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. ITA6 Opiskelu ja tulevaisuuden suunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. ITA7 Kulttuuri Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita ja aloitetaan ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen. ITA8 Yhteinen maapallomme Lähtökohtana ovat esimerkiksi italialaisen yhteiskunnan toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. Jatketaan ylioppilaskirjoituksiin valmistautumista. 25

26 5.4 Matematiikka Oppimäärän vaihtaminen Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen suositellaan hyväksi lukemisessa seuraavia vastaavuuksia: MAA1 MAB1, MAA3 MAB2, MAA6 MAB5, MAA7 MAB4 ja MAA8 MAB3. Opetussuunnitelmassa voidaan määrätä myös lisänäyttöjä etenkin kurssin arvosanaa uudelleen arvioitaessa Pitkä matematiikka PAKOLLISET KURSSIT MAA1 Funktiot ja yhtälöt MAA3 Geometria MAA5 Vektorit MAA7 Derivaatta MAA9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot MAA2 Polynomifunktiot MAA4 Analyyttinen geometria MAA6 Todennäköisyys ja tilastot MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot MAA10 Integraalilaskenta SYVENTÄVÄT KURSSIT MAA11 Lukuteoria ja logiikka Päättelyn formalisointi, totuustaulut, matemaattisen todistuksen laatiminen, induktiotodistus. Lukuteorian peruskäsitteitä, kokonaislukujen jaollisuus, kongruenssit. MAA12 Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä Virheen käsite, iterointi. Yhtälöiden numeerinen ratkaiseminen eri menetelmillä. Numeerinen derivointi ja integrointi ja niiden käyttö muutosnopeuden ja pinta-alan arvioimisessa. Polynomien jaollisuustarkasteluja. Laskimen tai tietokoneen käytön harjoittelua laskennan apuna. Pohjatietona kurssi MAA7. MAA13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi Tutustutaan raja-arvotodistuksiin, funktion jatkuvuuden tutkimiseen, derivaatan määrittämiseen määritelmän avulla, väliarvolauseeseen, funktion epäolennaisiin raja-arvoihin, lukujonon raja-arvoon, sarjan suppenemiseen, integroimismenetelmiin, epäolennaisiin integraaleihin ja jatkuviin jakaumiin. Kurssi syventää kurssien MAA6 MAA10 sisältöjä. MAA14 Kertaus Kertauskurssilla kerrataan matematiikan pakollisten kurssien sisällöt ylioppilaskoetta varten. MAA15 Lineaarialgebra Matriisit ja niiden determinantit. Yhtälöryhmien ratkaiseminen matriisien avulla. Tutustutaan n- ulotteisiin vektoriavaruuksiin. Vektori- ja skalaarikolmitulo. Soveltuu erityisesti teknisiä aloja opiskelemaan aikoville. MAA16 Laskurutiini Kurssilla kerrataan matematiikan pakollisten kurssien ydinasioita aiempien vuosien ylioppilaskoetehtävien avulla. Keskitytään perustehtäviin. MAA17 Funktiot ja yhtälöt peruskurssi Kurssi antaa lisäaikaa opintojen alkuvaiheessa kurssien MAA1 ja MAA2 asioiden omaksumiseen. 26

27 5.4.2 Lyhyt matematiikka PAKOLLISET KURSSIT MAB1 Lausekkeet ja yhtälöt MAB3 Matemaattisia malleja I MAB5 Tilastot ja todennäköisyys MAB2 Geometria MAB4 Matemaattinen analyysi MAB6 Matemaattisia malleja II SYVENTÄVÄT KURSSIT MAB7 Talousmatematiikka Talouselämän käsitteitä, valmiuksia oman talouden suunnitteluun, yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun. MAB8 Matemaattisia malleja III Trigonomisten funktioiden ja yhtälöiden ratkaisun perusteita, vektorit. MAB9 Matemaattinen laskurutiini Kerrataan pakollisten kurssien keskeiset sisällöt ja hankitaan laskurutiinia ylioppilaskirjoituksia varten. MAB10 Tilastot ja todennäköisyys II Tutustutaan otosjakaumaan, odotusarvon estimointiin ja tilastollisen hypoteesin testaamiseen sovellusprojektin yhteydessä. 5.5 Ympäristö- ja luonnontieteet Fysiikka PAKOLLINEN KURSSI FY1 Fysiikka luonnontieteenä SYVENTÄVÄT KURSSIT FY2 Lämpö Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee lämpöön liittyvät ilmiöt, tutkii aineen termodynaamiseen tilaan tai lämpöopin pääsääntöihin liittyviä ilmiöitä, saa valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan kriittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon. FY3 Aallot Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa yleiskuvan luonnon jaksollisista ilmiöistä, perehtyy niitä selittäviin keskeisiin periaatteisiin ja värähdys- ja aaltoliikkeen perusteisiin tutkimalla mekaanista värähtelyä, ääntä tai sähkömagneettisia aaltoja. FY4 Liikkeen lait Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää liikkeeseen liittyviä ilmiöitä ja käsittelee niitä selittäviä malleja, tutkii etenemisliikkeeseen liittyviä ilmiöitä kokeellisesti ja perehtyy niiden avulla Newtonin lakeihin sekä ymmärtää säilymislakien merkityksen fysiikassa. 27

28 FY5 Pyöriminen ja gravitaatio Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää osaamistaan mekaniikassa sekä hallitsee laskennallisesti statiikkaan ja pyörimiseen liittyviä ilmiöitä sekä syventää tuntemustaan mekaniikan maailmankuvasta. FY6 Sähkö Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan, osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia virtapiirejä. FY7 Sähkömagnetismi Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää tuntemustaan sähkömagnetismin ilmiöistä ja niiden merkityksestä yhteiskunnassa sekä perehtyy sähköturvallisuuteen. FY8 Aine ja säteily Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu kvantittumiseen, dualismiin sekä aineen ja energian ekvivalenssiin aineen rakennetta ja rakenneosien dynamiikkaa hallitsevina periaatteina ja syventää kokonaiskuvaa fysiikan kehityksestä ja sen pätevyysalueesta luonnonilmiöiden tulkitsijana. KOULUKOHTAISET KURSSIT FY9 Fysiikan kokonaiskuva Kurssin tavoitteena on, että opiskelija täydentää ja syventää edellisissä kursseissa opittuja tietoja, osaa niveltää eri kursseilla opitut tiedot toisiinsa ja saa kokonaiskuvan fysiikan kehityksestä ja pätevyysalueista. FY10 Mittaaminen ja havainnointi fysiikassa Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää käsitystään fysiikan luonteesta, omaksuu kokeellisuuden merkityksen fysiikan tulosten taustalla, oppii tekemään eri fysiikan alojen perusmittauksia ilman yksityiskohtaista ohjausta, syventää tietojaan eri fysiikan osa-alueilta, oppii käyttämään itsenäisesti tietokonepohjaisia mittausjärjestelmiä, osaa määrittää eri fysiikan aihealueiden suureita itsenäisesti, kykenee esittämään mittaustuloksiaan monipuolisesti taulukkoina, laskuina ja graafisin esityksin sekä kykenee käyttämään modernia tekniikkaa hyväksi mittaustulosten raportoinnissa ja esittämisessä. FY11 Matemaattinen fysiikka Kurssin tavoitteena on että, opiskelija hallitsee fysiikkaa kolmiulotteisessa maailmassa ja ymmärtää vektorin matemaattisen ja fysikaalisen luonteen. Opiskelija hallitsee differentiaalilaskennan fysiikan ongelmien ratkaisussa sekä osaa ratkoa fysiikan ongelmia differentiaaliyhtälöiden avulla. Fysiikka ei toteudu lukuvuonna Katso kurssien opetussuunnitelmat koulun kotisivulta Kemia PAKOLLINEN KURSSI KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia 28

29 SYVENTÄVÄT KURSSIT KE2 Kemian mikromaailma Alkuaineiden rakenne, ominaisuudet, jaksollinen järjestelmä. Hapettuminen, kemialliset sidokset. Orgaanisten yhdisteiden isomeria. KE3 Reaktiot ja energia Kemiallisen reaktion kirjoittaminen, eri reaktiotyyppejä, energian muutokset reaktiossa, reaktionopeus. Stoikiometrisia laskuja ja kaasujen yleinen tilanyhtälö. KE4 Metallit ja materiaalit Teollisesti tärkeät materiaalit mm. metallit ja polymeereista muovit, tekokuidut ja biopolymeerit. Sähkökemialliset ilmiöt ja niiden hyödyntäminen. KE5 Reaktiot ja tasapaino Tasapainoreaktiot laskennallisesti, teollisuuden prosesseissa ja luonnon ilmiöissä. KOULUKOHTAISET KURSSIT KE6 Kemian työkurssi Kemikaalien käsittely, lähdeteosten käyttö, liuosten pitoisuuden ja ainemäärien kokeellinen mittaaminen, epäorgaaninen ja orgaaninen synteesi, erotusmenetelmiä (uutto, suodatus, kromatografia, tislaus), aineiden identifiointimenetelmiä. Tulosten käsittely, raportointi ja arviointi. Mahdollinen vierailukäynti alan yritykseen. KE7 Ympäristökemia Vesianalyysejä, maaperän ja ilman tutkimusmenetelmät. Aineiden uusiokäyttö, jätteiden käsittelymenetelmät ja ympäristön tilaan liittyvät projektityöt. Yhteistyötä kunnan ympäristöosaston kanssa. Vierailu ja kokeellista työskentelyä alan jatko-opiskelupaikassa, alan yrityksiin tutustuminen. KE8 Kemian kertauskurssi Kerrataan kemian keskeiset osa-alueet ylioppilaskirjoituksia ja jatko-opintoja varten. Harjoitellaan vastaustekniikkaa reaalikokeeseen. Osa-alueita ovat kemiallinen sidos, jaksollinen järjestelmä, orgaanisen kemia, kemiallinen reaktio ja laskut, sähkökemia, kemiallinen tasapaino, hapot ja emäkset sekä liukoisuus Biologia PAKOLLISET KURSSIT BI 1 Eliömaailma BI 2 Solu ja perinnöllisyys SYVENTÄVÄT KURSSIT BI3 Ympäristöekologia Opiskellaan Suomen vesien ja metsien ekosysteemejä ja ihmisen vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Käydään läpi maatalouden ja metsätalouden biologisia perusteita. Opiskellaan koko maailmaan koskettavia suuria ympäristöongelmia. Jätehuoltoon liittyen opintoretket Viinikanlahden jätevedenpuhdistamolle ja Tarastenjärven jätekeskukseen. 29

30 BI4 Ihmisen biologia Opiskellaan ihmisen rakennetta ja elintoimintoja, mm. eri elimistöt, immuniteetti, aistit ja hormonit. Samalla selvitetään sairauksien syitä ja keinoja niiden ehkäisemiseksi ja hoidoksi. Käsitellään myös ihmisen kehitys hedelmöityksestä syntymään, kasvu ja vanheneminen. BI5 Bioteknologia Hyvä kertauskurssi yo-kirjoituksiin, siksi suositellaan viimeiselle opiskeluvuodelle. Biologian 2. kurssin suorittaminen ennen tätä kurssia suositeltavaa. Syvennetään tietoja geeneistä ja genetiikasta. Opiskellaan mikrobiologian perusteita. Selvitetään geeniteknologian ja biotekniikan periaatteet ja mahdollisuudet. KOULUKOHTAINEN KURSSI BI6 Suomen luonto Ympäristöekologian kurssia (Bi 3.) tukeva koulukohtainen syventävä kurssi. Niille opiskelijoille, jotka haluavat oppia tuntemaan suomalaista luontoa. Kurssi arvostellaan osallistumismerkinnällä. Kurssiin kuuluu 3-4 päivän mittainen viikonlopun ympärille ajoittuva leirikoulu Seitsemisen kansallispuistossa. Leirikoulun kulut ovat noin 40 euroa/oppilas. Lisäksi maastotunteja Kangasalla, laborointeja ja mikroskopointia koululla. Voi valita päällekkäin toisen kurssin samalla koodilla, koska pääosa tunneista pidetään leirikoulun aikana. BI7 Harrastuskurssi Luonto- tai eläinharrastajille tai harrastuksesta kiinnostuneille. Kurssin tarkempi sisältö sovitaan opettajan kanssa. BI8 Biologian kertauskurssi Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi, jolla kerrataan valtakunnallisten pakollisten ja syventävien biologian kurssien sisällöt. Kertaamme kurssien avainkäsitteistöä ja tutkimme vanhoja ylioppilaskirjoitustehtäviä eri aihepiireistä. Kursilla tehdään jäsentelyjä vanhoihin ylioppilaskirjoitustehtäviin ja kirjoitetaan vastauksia tehtäviin. Valmiita vastauksia analysoidaan ja käydään läpi tehtävien arviointikriteereitä Maantieto PAKOLLISET KURSSIT GE 1 Sininen planeetta GE 2 Yhteinen maailma SYVENTÄVÄT KURSSIT G 3 Riskien maailma Selvitetään luonnonilmiöistä ja ihmisen toiminnasta johtuvia uhkia maapallolla. Tutkitaan keinoja vähentää onnettomuuksien riskejä, ennustaa onnettomuuksia ja pienentää niiden aiheuttamia seurauksia. Analysoidaan kurssin aikana tiedotusvälineissä julkaistuja uutisia ja laaditaan niistä uutisvihkot. GE4 Aluetutkimus Kurssin aikana laaditaan pareittain tai yksin maantieteellinen tutkielma jostakin kunnasta tai valtiosta. Kurssilla perehdytään myös tietokonepohjaiseen paikkatietojärjestelmään ja sen sovelluksiin. Suositellaan suoritettavaksi vasta GE 1 ja GE 2 kurssien jälkeen. 30

31 5.5.5 Terveystieto PAKOLLISET KURSSIT TE1 Terveystiedon perusteet SYVENTÄVÄT KURSSIT TE2 Terveys ja sairaus nuoren arjessa Kurssilla syvennetään pakollisen kurssin tavoitteita nuoren arkielämän terveystottumuksien ja selviytymisen keinojen osalta. Eri sisältöalueiden avulla tarkastellaan terveysongelmia selittäviä kulttuurisia, psykologisia ja yhteiskunnalliseen aikaan liittyviä ilmiöitä ja niiden tulkintoja kuten ruumiinkuva, mielihyvä, riippuvuus ja elämän mielekkyyden tunne. Lisäksi perehdytään käsitykseen itsestä ja muista fyysisellä, psyykkisellä ja sosiaalisella tasolla. Erityisesti korostetaan terveyden ylläpitoon liittyvää vastuullisuutta. Työtavoissa korostuvat arvopohdinta, yksilö- ja ryhmäharjoitukset, draama ja sosiaalisten taitojen harjoittelu, keskustelu ja argumentaatiotaitoja kehittävät työmuodot TE3 Terveys ja tutkimus Kurssilla perehdytään terveyden ja sairauden tutkimiseen sekä terveydenhuollossa ja itsehoitona toteutettaviin tavallisimpiin tutkimuksiin, niiden tulosten tulkintaan ja johtopäätöksiin. Lisäksi perehdytään pakollisen kurssin tavoitteita syventäen terveydenhuollon eri käytäntöihin, terveyspalvelujen tarjontaan sekä yksilön asemaan terveyden- ja sairaudenhoidossa. Työtavoissa korostuvat toiminnallisuus, tekemällä oppiminen, tutkiva oppiminen ja vierailukäynnit. TE4 Terveystiedon ydinkurssi Kurssin tavoitteena on, että opiskelija: syventää tietämystään keskeisistä terveyteen liittyvistä ilmiöistä, ymmärtää ja pohtii terveyttä yksilön, suomalaisen yhteiskunnan sekä maailmanlaajuisen terveyden näkökulmista ja oppii analysoimaan kriittisesti median välittämää terveyteen liittyvää tietoa. Kurssi on terveystiedon ylioppilaskokeeseen valmistava kurssi. 5.6 Katsomusaineet Elämänkatsomustieto PAKOLLISET KURSSIT ET1 Hyvä elämä ET3 Yksilö ja yhteisö ET2 Maailmankuva SYVENTÄVÄT KURSSIT ET4 Kulttuuriperintö ja identiteetti Kurssilla tarkastellaan kulttuuriperintöä hyvän elämän lähtökohtana ja tuottajana sekä muuttuvana asiana. Opiskelussa perehdytään sekä maailman että suomalaisen yhteiskunnan monikulttuurisuuteen ja sen haasteisiin. ET5 Maailman selittäminen katsomusperinteissä Tarkastellaan erilaisia tapoja selittää maailmaa myyttisissä, uskonnollisissa ja katsomuksellisissa perinteissä. Perehdytään erilaisten katsomusten syntyyn, historiaan ja tutkimukseen. ET6 Käytännön sosiaalityö Tutustutaan ja raportoidaan jonkun auttamiseen pyrkivän yhteisön (esim. SPR) palvelu- tai lähimmäistyön käytäntöjä ja kouluttaudutaan kyseiseen tehtävään. Lisätietoja aineenopettajalta. 31

32 5.6.2 Filosofia PAKOLLINEN KURSSI FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun SYVENTÄVÄT KURSSIT FI2 Filosofinen etiikka Perehdytään filosofiseen etiikkaan, sen käsitteisiin ja teorioihin. Hankitaan taitoja perustella eettisiä näkemyksiä. Saadaan valmiuksia erilaisia katsomuksia arvioivalle ajattelulle. Tutustutaan mm. Linkolan, Nietzschen ja Rawlsin ajatteluun. FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia Tarkastellaan erilaisia filosofisia ja tieteellisiä näkemyksiä todellisuudesta, tiedosta ja olemassaolosta. Arvioidaan erilaisia tieto- ja todellisuuskäsityksiä sekä opitaan tieteellisen tutkimuksen ja päättelyn perusteita. Käydään dialogia mm. Kierkegaardin, Heideggerin ja Wittgensteinin kanssa. FI4 Yhteiskuntafilosofia Perehdytään yhteiskuntafilosofian suuntauksiin ja käsitteisiin. Tutkitaan ja arvioidaan erilaisia yhteiskuntamalleja ja ihanteita ja toiminnan oikeutusta. Tarkastellaan yhteiskunnan ja yksilön suhdetta sekä ja politiikan peruskysymyksiä. Kurssi tukee erinomaisesti yhteiskuntaopin opiskelua Uskonto PAKOLLISET KURSSIT UE1 Uskonnon luonne ja merkitys UE3 Ihmisen elämä ja etiikka UE2 Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta SYVENTÄVÄT KURSSIT UE4 Uskontojen maailmat Perehdytään suurten maailmanuskontojen levinneisyyteen, oppiin, uskonnonharjoitukseen sekä eettisiin opetuksiin. Selvitetään uskontojen eri suuntauksia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Pyritään myös lisäämään kulttuurien ymmärtämistä ja erilaisia tapoja. UE5 Mihin suomalainen uskoo? Käsitellään suomalaisten uskonnonharjoitusta muinaissuomalaisten ajasta nykypäivään. Perehdytään Suomen kirkkohistoriaan pääpiirteittäin. Tutkitaan Suomessa toimivia ei-kristillisiä yhteisöjä. Selvitellään kristinuskon vaikutusta suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin. UE6 Uskonnon ydinkurssi Tutkitaan uskontojen opetuksia ns. perimmäisistä kysymyksistä. Perehdytään Raamatun keskeiseen sisältöön ja kristinuskon opetuksiin. Käsitellään kristinuskon vaiheita ja vaikutusta yksilöiden elämään ja yhteiskuntaan. Selvitetään suurten maailmanuskontojen opetuksia ja vaikutusta tämän hetken maailmassa. Kurssi on suunnattu erityisesti abiturienteille. Suotavaa olisi, että uskonnon kursseja olisi suoritettuna mahdollisimman monta ennen ydinkurssin opiskelua. Arvioidaan suoritusmerkinnällä. UE7 Käytännön sosiaalityö Kurssi suoritetaan osallistumalla ja raportoiden johonkin seuraavista: seurakunnan diakonityö, ystäväpalvelu, toiminta rippikoulun isosena tai kerhonohjaajana, toiminta SPR:n tai muun vastaavan järjestön vapaaehtoistyössä sekä osallistumalla koulutukseen. Arvioidaan suoritusmerkinnällä. 32

33 UE8 Uskonto maailmanpolitiikassa ja yhteiskunnassa ) Seurataan uskontojen vaikutusta maailmanpolitiikkaan. Tutkitaan, miten uskonnot näkyvät yhteiskunnassa ja tapakulttuurissa. Pyritään lisäämään maailmantapahtumien uskonnollisten taustojen ymmärtämistä. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 5.7 Yhteiskunnalliset aineet Historia PAKOLLISET KURSSIT HI1 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri HI3 Kansainväliset suhteet HI2 Eurooppalainen ihminen HI4 Suomen historian käännekohtia SYVENTÄVÄT KURSSIT HI5 Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan Kurssilla Suomi yhdistetään Itämeren, Pohjolan ja läntisen kulttuurikehityksen osaksi. Kurssi pyrkii antamaan monipuolisen katsauksen eri elämänalueista ja niiden kehitysvaiheista. Samalla Suomen asemaa Idän ja Lännen välimaastossa. HI6 Kulttuurien kohtaaminen Kurssilla tutustutaan Euroopan ulkopuolisten alueiden kulttuureihin. Globalisoitumisen keskellä Euroopan vuorovaikutus Aasian, Afrikan ja Amerikan välillä on vain kasvamaan päin Yhteiskuntaoppi PAKOLLISET KURSSIT YH1 Yhteiskuntatieto YH2 Taloustieto SYVENTÄVÄT KURSSIT YH3 Lakitieto Oppilas saa tiedot Suomen oikeuslaitoksesta ja tuntee oikeutensa sekä velvollisuutensa kansalaisena, työntekijänä ja kuluttajana. Kurssilainen saa valmiudet hoitaa pieniä oikeustoimia. YH4 Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Kurssi perehdyttää opiskelijat yhteisiin eurooppalaisiin arvoihin ja Euroopan unionin toimintaan. Oppilas pystyy kurssin jälkeen pohtimaan yhdentymisen tuomia, etuja, haittoja ja tulevaisuutta Psykologia PAKOLLISET KURSSIT PS1 Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus SYVENTÄVÄT KURSSIT PS2 Ihmisen psyykkinen kehitys Tarkastellaan yksilön psyykkisen kehityksen perustana olevia psykologisia, biologisia ja sosiaalisia tekijöitä. Opiskellaan keskeisiä kehityspsykologisia teorioita ja sovelletaan kehityspsykologista tietoa omaan elämään. 33

34 PS3 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet Opiskellaan kognitiivisten toimintojen kuten tarkkaavaisuuden, havaitsemisen ja muistin psykologiaa. Perehdytään mm. kognitiivisten prosessien, vireystilan, unen ja hermoston toiminnan tutkimukseen. PS4 Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta Perehdytään motivaation ja emootioiden perusteorioihin Tarkastellaan motivaation ja emootioiden yhteyttä psyykkiseen hyvinvointiin. Aiheina ovat mm. tietoisuuden, ajattelun ja kielen merkitys toiminnalle sekä luovuuden kehittämismahdollisuudet. PS5 Persoonallisuus ja mielenterveys Perehdytään psykologian eri suuntauksiin persoonallisuuden kuvaamisessa. Tarkastellaan psyykkistä hyvinvointia ja mielenterveyteen vaikuttavia tekijöitä sekä mielenterveyden häiriöitä ja niiden erilaisia hoitomuotoja. KOULUKOHTAISET KURSSIT PS6 Psykologisen tutkimuksen kurssi Opiskelija voi suorittaa kurssin valitsemalla tutkimusaiheen ja toteuttamalla ohjatusti oman psykologisen tutkimuksen. Aihe voi olla psykologian eri aloilta. PS7 Sosiaalipsykologian kurssi Perehdytään sosiaalipsykologiaan tieteenä ja sen menetelmiin sekä sosiaalipsykologian tutkimuksiin ja teorioihin. Kurssilla voidaan itse suunnitella ja toteuttaa sosiaalipsykologisia tutkimuksia ja kokeita. PS8 Psykologian ydinkurssi Kerrataan psykologian kurssien keskeiset sisällöt ja syvennetään näkemystä psykologian tutkimuksesta ja psykologiasta tieteenä. 5.8 Taito- ja taideaineet Kuvataide PAKOLLISET KURSSIT KU1 Minä, kuva ja kulttuuri KU2 Ympäristö, paikka ja tila SYVENTÄVÄT KURSSIT KU3 Media ja kuvien viestit Kurssilla tarkastellaan viihteeseen, mainontaan ja journalismiin liittyvää kuvakulttuuria. Valmistetaan graafinen painotuote ja tutustutaan valokuvan, elokuvan ja videon kuvakerrontaan. Arvioidaan kuvasymbolien merkityksiä ja mediakuvien vaikutuksia. KU4 Taiteen kuvista omiin kuviin Kurssilla hahmotetaan taidehistoriallisia tyylisuuntia ja ajanjaksoja. Valmistetaan vapaavalintaisella tekniikalla jäljennös, muunnelma tai temaattinen tulkinta joko yksin tai ryhmätyönä. Vieraillaan näyttelyissä ja pohditaan taiteilijoiden viestejä, niiden kulttuurisidonnaisuutta ja mytologiaa. KU5 Nykytaiteen työpaja Kurssilla kartoitetaan nykytaiteen ilmiöitä, oivalluksia ja merkityssisältöjä. Opetellaan pitkäjänteistä, prosessoivaa työskentelyä laajahkon taideproduktion avulla joko yksin tai ryhmätyönä. Omintakeisuus lisääntyy ja taiteellinen näkemys avartuu. Vieraillaan näyttelyissä. 34

35 KU6 Arkkitehtuuri (entinen KU13) Suunnitellaan rakennus ja toteutetaan sen pienoismalli tai sisustussuunnitelma. Tehdään muoto- ja tilatutkielmia rakentelutekniikoilla. Tutustutaan arkkitehtuurin historiaan ja arkkitehtuuriopintoihin. KU7 Design, tuotesuunnittelu (uusi kurssi) Suunnitellaan käyttöesineitä ja mielikuvituksellisia tuotekokonaisuuksia. Pohditaan hyvän, kauniin ja käytännöllisen arjen edellytyksiä. Tutustutaan tuotesuunnittelun vaiheisiin, teolliseen tuotantoon ja muotoilun historiaan. KU8 Valokuvaus (entinen KU15) Otetaan valokuvia monipuolisesti. Opitaan havainnoimaan ympäristöä ja tapahtumia kuvatoimittajan, turistin ja valokuvataiteilijan näkökulmista. Sovelletaan digitaalista valokuvausta kokeellisesti. KU9 Piirustus Piirretään erilaisilla piirtimillä. Keskitytään havaintotarkkuuden kehittämiseen, oman käsialan löytämiseen ja vapaaseen tyylittelyyn. Muodon hahmottamisessa työstetään ääriviivaa ja valööreja. KU10 Jäljennös ja muotokuva (uudistettu sisältö, vastaa entistä KU10) Maalataan, piirretään ja rakennetaan jäljennöksiä esittävistä ja abstrakteista muotokuvista. Käytetään perinteisiä ja uusia sekatekniikoita. Kootaan kuvatutkielmista kollaasi digitaalisesti. KU11 Väri-ilmaisu (uudistettu sisältö, vastaa entistä KU11) Maalataan pigmenteillä ja tutkitaan värejä digitaalisesti. Perehdytään värien symboliikkaan, vuorovaikutukseen ja vaikutelmaan. Käytetään esimerkkeinä taidekuvia ja arkipäiväisen ympäristön ilmiöitä. KU12 Lukiodiplomi Kurssi on valtakunnallinen kuvataiteen yo-koe. Suoritukseen kuuluu valmistaa taideteos ja portfolio. Valtakunnalliset ohjeet ja tehtävät vaihtuvat vuosittain ja löytyvät netistä. Kurssi edellyttää neljän kuvataidekurssin suorittamista ja siitä annetaan erillinen todistus. Ohjeet osoitteesta Musiikki PAKOLLISET KURSSIT MU1 Musiikki ja minä MU2 Moniääninen Suomi SYVENTÄVÄT KURSSIT MU3 Ovet auki musiikille Kurssin tavoitteena on oppia tuntemaan itselle vieraita musiikinlajeja ja musiikkikulttuureja. Kurssilla tutustutaan opiskelijoiden mielenkiinnon mukaan muutamiin musiikinlajeihin tai musiikkikulttuureihin (esim. irlantilainen musiikki, lattarimusiikki, afrikkalainen musiikki jne.) musisoiden ja kuunnellen. MU4 Musiikki viestii ja vaikuttaa Opiskelija tutustuu musiikin käyttöön ja vaikutusmahdollisuuksiin mediassa ja eri taidemuodoissa. Opiskelija perehtyy musiikin osuuteen esimerkiksi elokuvassa, musiikkivideoissa, näyttämöllä, joukkoviestimissä ja Internetissä sekä tutkii musiikin yhteyttä tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen. 35

36 MU5 Musiikkiprojekti Opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan ryhmässä tai itsenäisesti musiikillisen kokonaisuuden, jossa hän käyttää aiemmin hankkimiaan tietoja ja taitoja. Kyseessä voi olla esimerkiksi pienimuotoinen konsertti, ohjelmaa koulun juhliin, äänite tai taiteidenvälinen projekti. KOULUKOHTAISET KURSSIT MU6 Bändisoitto 1 Tavoitteena on opiskelijan taitojen kehittäminen bändisoittimien soittamisessa sekä laulamisessa. Lisäksi keskitymme yhtyesoittotaitojen kehittämiseen. Kurssilla soitetaan monipuolisesti pop- ja rockmusiikkia opiskelijoiden toiveet huomioiden. Lisäksi perehdymme äänentoistolaitteiden ja vahvistimien tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Harjoiteltua ohjelmistoa voidaan esittää myös koulun tilaisuuksissa. MU7 Bändisoitto 2 Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kehittää bändisoitto 1 kurssilla oppimiaan taitoja ja lisää tietämystään populaarimusiikin alueelta. Kurssin lopuksi pidetään bändikonsertti tai kurssin ohjelmistoa voidaan esittää koulun eri tilaisuuksissa. MU8 Kitaransoiton alkeet Kurssilla perehdytään kitaransoiton perusteisiin. Tavoitteena on, että opiskelija oppii lukemaan kitaran sointutaulukoita ja tabulatuureja. Kurssilla opetellaan säestämään soitumerkeistä yleisimmillä säestysrytmeillä sekä näppäillen. Kurssille osallistuminen ei edellytä aikaisempaa soittokokemusta tai omaa soitinta. MU9 Kitaransoiton jatkokurssi Kurssi on tarkoitettu niille, jotka ovat suorittaneet MU8 (Kitaransoiton alkeet) -kurssin tai hallitsevat jo muuten kitaransoiton alkeet. Kurssilla mm. perehdytään kitaransoiton erikoistekniikoihin, soitetaan riffejä, vaikeampia sointuja ja opetellaan erilaisia säestystekniikoita sekä perehdytään sähkökitaran ja vahvistimen käyttöön. Kurssille osallistuminen ei edellytä omaa soitinta. MU10 Kuoro Kuorossa tutustutaan monipuolisesti äänenkäyttöön ja harjoitellaan monipuolista ohjelmistoa erilaisia koulun tilaisuuksia varten. Kurssi suoritetaan osallistumalla aktiivisesti kuoron harjoituksiin ja esiintymisiin lukioaikana. Kuorokursseja on mahdollista suorittaa lukioaikana kaksi. Yhden kurssin suorittaminen edellyttää puolentoista vuoden osallistumista kuoron toimintaan Kahden kurssin suorittamiseen vaaditaan kolmen vuoden kuoro-opinnot. MU11 Musiikin lukiodiplomi Musiikin lukiodiplomi on opiskelijan koko lukioaikaiseen musiikin opiskeluun perustuva näyttötyö. Edellytyksenä diplomin tekemiselle on vähintään neljän musiikin lukiokurssin suorittaminen. Lukiodiplomitodistus tulee liitteeksi lukion päästötodistukseen. Lisätiedot aineenopettajalta. Ohjeet löytyvät sivulta 36

37 5.8.3 Liikunta PAKOLLISET KURSSIT LI1 Taitoa ja kuntoa LI2 Liikuntaa yhdessä ja erikseen SYVENTÄVÄT KURSSIT Kurssien tavoitteena on opiskelijalähtöisyyden korostuminen, yhteistoiminnallisuuden edistäminen ja koulun yhteishengen vahvistaminen. Syventävien kurssin sisältöjen tarkentaminen tapahtuu opiskelijoiden kanssa yhdessä. LI3 Virkisty liikunnasta Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä rentouttavien ja elämyksellisten liikuntakokemusten kautta. Kurssi koostuu yhdestä tai useammasta liikuntamuodosta. Opettaja tarkentaa yhdessä opiskelijaryhmän kanssa kurssin sisällön. LI4 Yhdessä liikkuen Kurssin tavoitteena on edistää opiskelijoiden yhteisiä liikuntaharrastuksia. Työtavoissa painottuu opiskelijaryhmän yhteistoiminta. Kurssin tarkoituksena on oppia suunnitelmallisen kuntosaliharjoittelun perusteet ja erilaiset lihaskuntoharjoittelumuodot. Kurssilla syvennetään lajitaitoja sulkapallossa ja squashissa. Osittain itsenäisesti suoritettavissa. LI5 Kuntoliikunta Kurssin tavoitteena on oman säännöllisen liikunnan tehostaminen, oman kunnon kohottaminen ja seuraaminen sekä jatkuvan liikunnan harrastamisen merkityksen oivaltaminen. Opiskelijat laativat henkilökohtaisen liikuntasuunnitelman kurssille, joka toteutetaan sekä itsenäisesti että ryhmässä. Opettaja tarkentaa sisällön yhdessä opiskelijaryhmän kanssa. KOULUKOHTAISET KURSSIT LI6 Laskettelu- ja lumilautailukurssi Kurssin tavoitteena on syventää intensiivisellä harjoittelulla laskettelutaitoja eri välineillä ja tekniikoilla. Tavoitteena on myös yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen, sisäisen ja ulkoisen yrittäjyyden omaksuminen, terveellisten elintapojen harjoittaminen sekä käytännön kielitaidon kehittäminen. Arvostellaan suoritusmerkinnällä. LI7 Elämysliikuntakurssi Kurssin tavoitteena on kokea uusia, erilaisia elämyksiä liikunnan parissa. Kurssin ohjelmassa on vaellus, yösuunnistus, maastopyöräily, maastoratsastus, kiipeily ja koskenlasku kajakeilla sekä kumilautoilla. Kurssin tavoitteena on myös yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen sekä käytännön kielitaidon kehittäminen, terveellisten elintapojen harjoittaminen sekä sisäisen ja ulkoisen yrittäjyyden omaksuminen. Kurssin osana voi olla leirikoulu. Arvostellaan suoritusmerkinnällä. LI8 Lasten liikunnanohjauskurssi Kurssin tavoitteena on oppia liikunnanohjauksen teorian ja käytännön perusteita. Kurssi muodostuu 10 teoriatunnista sekä käytännön harjoittelusta. Kurssilla voidaan tehdä yhteistyötä Kangasalan kunnan päiväkotiryhmien, peruskouluryhmien sekä liikuntaseurojen kanssa. 37

38 LI9 Liiku ja rentoudu Kurssin tavoitteena on rentouttavan liikuntaharrastuksen löytäminen teoreettisen opiskelun vastapainoksi. Kurssilla tutustutaan monipuolisesti erilaisiin liikuntamahdollisuuksiin ja uusiin lajeihin (mm. golf, carting, keilailu, ammunta). Kurssilla tutustutaan ja harjoitellaan erilaisia rentoutusmenetelmiä. Arvostellaan suoritusmerkinnällä. Suositellaan valittavaksi 3. vuoden syksyllä. LI10 Vanhojen tanssit Kurssin tavoitteena on edistää opiskelijoiden yhteisiä liikuntaharrastuksia. Työtavoissa painottuu opiskelijaryhmän yhteistoiminta. Kurssin sisältönä ovat vanhat tanssit sekä vakiotanssit. LI11 Liikuntadiplomikurssi Kurssin tavoitteena on suorittaa kolmantena vuotena lukiodiplomi liikunnasta. Diplomi on valtakunnallinen ja suoritetaan samoin arviointiperustein kaikissa lukioissa. Diplomi on liikunnan näyttökoe, joka on verrattavissa teoria-aineiden ylioppilastutkintoon. Diplomiin kuuluu viisi eri osaaluetta: tutkielma, fyysisen kunnon arviointi, erityisosaamisen arviointi, portfolion tekeminen sekä yhteistyötaitojen arviointi. Liikuntadiplomin suorittaminen edellyttää vähintään neljän liikuntakurssin suorittamista. Liikuntadiplomi arvioidaan asteikolla 1-5. Ohjeet osoitteesta Opinto-ohjaus PAKOLLINEN KURSSI OP1 Koulutus, työ ja tulevaisuus Kurssin suorittamiseen kuuluvat: opinto-ohjaajan luokkatunnit sekä osallistuminen ryhmänohjauksiin. Ryhmänohjaukseen osallistuminen on osa tämän kurssin suoritusta. Puuttuvien ryhmänohjausten suorittamisesta on neuvoteltava opinto-ohjaajan kanssa. Kurssilla käsitellään kaikille opiskelijoille yhteisiä, lukio-opintoihin, ylioppilastutkintoon, jatkoopintoihin, ammatti- ja urasuunnitteluun liittyviä kysymyksiä sekä kulloinkin lukio-opintojen kannalta ajankohtaisia asioita. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. SYVENTÄVÄT KURSSIT OP2 Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta Kurssin sisällöt ja tavoitteet määritellään opiskelijoiden keskeisten tarpeiden pohjalta painottaen alueellisen työ- ja elinkeinoelämän kysymyksiä, itsetuntemusta ja opiskelun taitoja tai ammatti- ja urasuunnittelua tai käsitellen kaikkia osa-alueita yhdessä. Kurssi voidaan toteuttaa osaksi eri ammatteihin ja jatko-opiskelupaikkoihin tutustumisena ja verkko-opiskeluna. Ei suositella ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. OP3 Tutorkurssi Tutorkurssin tavoitteena on oppia vertaistutoroinnin periaatteet, sisällöt ja käytännön toimintatavat. Kurssilla perehdytään vertaistutorointiin teoriassa ja käytännön harjoituksin. Kurssisuoritukseen kuuluu luentojen ja harjoitusten lisäksi toimiminen ensimmäisen vuoden opiskelijoiden tutorina yhden lukuvuoden ajan. Kurssi toteutetaan hajautetusti ensimmäisen opiskeluvuoden keväällä ja toisen opiskeluvuoden aikana. 38

39 5.10 Soveltavat kurssit Tietotekniikka AT1 ATK:n peruskurssi Kurssilla opitaan ATK:n peruskäsitteet, perustaidot tekstinkäsittelystä ja taulukkolaskennasta sekä Windows-ympäristöstä. Kurssi antaa valmiudet tietotekniikan hyödyntämiseen opiskelussa ja työelämässä. Aikaisempaa osaamista ei tarvita. Kurssi sopii varsinkin niille, jotka eivät ole peruskoulussa opiskelleet tietotekniikkaa tai käyttäneet kotona konetta. Kurssisuoritukseen kuuluvat aktiivinen osallistuminen opetukseen, tuntiharjoitukset ja lopputyö. AT2 ATK:n jatkokurssi Kurssilla opiskelija hankkii tekstinkäsittely, taulukkolaskenta ja esitysgrafiikka ohjelmien peruskäyttötaidot (vrt. tietokoneen ajokortin A-tason tavoitteet). Lisäksi harjoitellaan kyseisten ohjelmistojen käyttöä pintaa syvemmältä niin, että opiskelija oppii hyödyntämään ja käyttämään tulevaisuudessa myös harvemmin käytettyjä, mutta hyödyllisiä ominaisuuksia. Kurssisuoritus kuten AT1. AT3 Tuottava ATK Kurssi keskittyy ATK:n avulla tekemiseen. Kurssilla tutustutaan erilaisiin keinoihin laatia esimerkiksi esitteitä, mainoksia, kutsu- ja käyntikortteja, kuvastoja, kotisivuja jne. Kurssilla on myös mahdollista laatia abikronikka. Kurssisuoritus kuten AT1. AT4 Ohjelmoinnin perusteet Kurssilla tutustutaan HTML-kielen perusteisiin. Harjoitellaan koodien eli tagien kirjoittamista, muokataan tekstin ulkoasua, lisätään kuvia, taulukoita, kehyksiä jne. Kurssin harjoitustyönä laaditaan omat kotisivut. Kurssi ei edellytä esitietoja. Kurssisuoritus kuten AT1. AT5 Digitaalinen kuvankäsittely Kurssi keskittyy digitaalisen kuvankäsittelyn mahdollisuuksiin. Kurssilla opetellaan käyttämään digikameraa sekä harjoitellaan digitaalista kuvankäsittelyä, eli mitä digikameralla otetulle kuvalle voi tehdä kuvaamisen jälkeen. Kurssilla perehdytään myös tekijänoikeuksiin. Kurssisuoritus kuten AT1. AT6 Digitaalinen video Kurssilla tutustutaan digitaalisen videon kuvaamiseen, leikkaamiseen ja käsittelyyn. Kurssilla opetellaan käyttämään digitaalista videokameraa sekä harjoitellaan videon muokkaamista, eli mitä digivideokameralla otetulle videolle voi tietokoneen avulla tehdä kuvaamisen jälkeen. Kurssilla perehdytään myös tekijänoikeuksiin. Kurssisuoritus kuten AT Ilmaisutaito IT1 Ilmaisutaidon peruskurssi Kurssilla pyritään luomaan opiskelijoille turvallisuuden tunne sekä halu ja ilo ilmaista itseään yhdessä toisten kurssilaisten kanssa. Opitaan mm. tuntemaan oman kehon ilmaisumahdollisuuksia eri aistien avulla. Kurssilla tehdään ääni-, aisti-, keskittymis- ja pantomiimiharjoituksia sekä improvisaatioita. Halutessa voidaan valmistaa. Myös pienoisnäytelmiä. IT2-4 Näyttämötaideprojekti 1, 2, 3 Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan ryhmässä näyttämötaiteellisen kokonaisuuden, jossa hän käyttää sekä aiemmin että kurssilla hankkimiaan tietoja 39

40 ja taitoja. Kurssin aikana valmistettava esitys voidaan toteuttaa yhteistyössä eri aineiden kanssa. Esityksen valmistumisprosessissa opiskelija tutustuu sekä ihmiskehoon että ääneen ilmaisun välineenä. Esitettävää materiaalia kehitetään yhdessä improvisoiden valitusta aiheesta. Työskentelyvaiheen aikana oppilas pitää työpäiväkirjaa, joka apunaan hän kirjoittaa lopuksi esseen työprosessista Liikennekasvatus Liikennekasvatuksen teoriaa ja käytäntöä. Kurssin aikana suoritetaan ajokorttiin kuuluvat opinnot. Kurssille osallistujat maksavat ajokortista aiheutuvat kustannukset. Teoriatunnit voi suorittaa valitsemalla kurssitarjottimesta LK2 kurssin tai suorittamalla koko autokoulun omalla ajalla. Kurssisuorituksen saa toimittamalla koululle todistuksen autokoululta Ensiapu Kurssisuoritukseen vaaditaan SPR:n ensiapukurssit EA1 ja EA2. Kurssisuorituksen saa toimittamalla koululle todistuksen suorituksista Urheiluvalmennuskurssit Kursseilla on tavoitteena on tukea kilpaurheilijoiden systemaattisen harjoittelun ja menestyksellisen lukio-opiskelun yhdistämistä. Kurssi on tarkoitettu aktiivisesti kansallisella kilpatasolla urheileville, joilla on valmentaja, valmennussuunnitelma ja kilpailuohjelma. Arvostellaan suoritusmerkinnällä, jonka saaminen edellyttää harjoituspäiväkirjan hyväksymistä. (oma valmentaja ja koulun vastaava opettaja). Kurssin suorittamiseen vaaditaan noin 8 h/viikko omaan lajiin liittyvää harjoittelua. Kursseja on mahdollista suorittaa korkeintaan kolme /lukuvuosi. Opiskelija voi suorittaa lukion aikana korkeintaan kahdeksan kurssia, Kurssien suorittamisesta on sovittava etukäteen (liikunnanopettajat). Lajit ovat: jääkiekko, karate, lentopallo, jalkapallo, suunnistus, hiihto, melonta, ratsastus, paini, yleisurheilu, tanssi. Muista mahdollisista lajeista neuvoteltava etukäteen Kansainvälisyyskurssit Opiskelija voi suorittaa kansainvälisyyskurssin osallistumalla johonkin erikseen sovittavaan koulun järjestämään kansainväliseen projektiin tai muuhun vastaavaan toimintaan. Kansainvälisyydestä voi suorittaa yhteensä viisi kurssia Yrittäjyyskurssi Sisältää luentoja yrittäjyydestä, yritysvierailuja, harjoittelua yrityksissä ja mahdollisen 24h leirin. Kurssiin kuuluu mahdollinen lopputyö. Arvostellaan suoritusmerkinnällä. Kurssille otetaan rajattu määrä opiskelijoita. Seuraa ilmoittelua Aktiivinen kansalaisuus Kurssi sisältää tutustumista aktiivisena kansalaisena toimimiseen yhteiskunnassa. Kurssi voidaan toteuttaa esim. osallistumalla oppilaskuntatoimintaan lukioaikana. Lisätietoja rehtorilta tai opintoohjaajalta Oppimistaito Kurssin tavoitteena on yleisten ja ainekohtaisten oppimis- ja opiskelutaitojen kehittäminen sekä ainekohtaisesti tärkeimpien/vaikeimpien oppisisältöjen oppiminen yksilökohtaisen suunnitelman mukaan. Opiskelijan kurssisuoritus = 6h yleiset opiskelutaidot (pakollinen) + 2 x 6 h aineopetusta yksilökohtaisen suunnitelman mukaan eri aineista takakannen kaavion mukaisesti. Osasuoritusten ei tarvitse tulla 40

41 samalta jaksolta. Suoritukset kerätään tähän passiin, joka palautetaan opinto-ohjaajalle, kun suoritus on valmis. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä Kotitalous KO1 Eväitä elämään Kurssin tavoitteena on oppia selviämään arjen hallinnasta itsenäisesti ja kustannustehokkaasti. Kurssilla pyritään antamaan valmiuksia oman talouden perustamiseen ja perushankintojen valintaan rajallisin resurssein ja ekologisesti. Samalla annetaan eväät monipuoliseen ja ravitsevaan ruokavalioon. Kurssin aikana harjoitellaan ravitsevien ja edullisten ruokien sekä leivonnaisten valmistamista myös käytännössä samalla huomioiden opiskelijoiden omia toiveita. Kurssilta peritään raaka-ainemaksu, joka tulee suorittaa ennen kurssin alkua. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. KO2 Kansainvälinen ruokakulttuuri Kurssilla tutustutaan opiskelijoiden toiveiden mukaan maailman eri ruoka- ja tapakulttuureihin. Ryhmissä suunnitellaan ateriakokonaisuuksia, jotka toteutetaan yhdessä ja joiden yhteydessä opiskelijat tutustuvat eri kulttuureille tyypillisiin raaka-aineisiin, ruokiin ja tapoihin. Kurssin aikana perehdytään myös ruoka- ja tapakulttuurien muodostumiseen vaikuttaviin tekijöihin. Kurssille mahtuu 16 opiskelijaa ja kurssilta peritään raaka-ainemaksu, joka tulee suorittaa ennen kurssin alkua. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 6 Toimintaohjeet Lukiolaki- ja asetus LL 25 Opiskelijan velvollisuudet Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. LL 26 Kurinpito Opiskelijaa, joka rikkoo järjestystä, harjoittaa opinnoissaan vilppiä tai käyttäytyy muuten epäasiallisesti, voidaan kurinpidollisesti rangaista. Kurinpitorangaistuksia ovat kirjallinen varoitus ja opiskelijan erottaminen oppilaitoksesta enintään yhdeksi lukuvuodeksi.. LA 11 Menettely kurinpitoasioissa Ennen opiskelijan määräaikaista erottamista, asuntolasta erottamista ja kirjallisen varoituksen antamista opiskelijalle on yksilöitävä rangaistukseen syynä oleva teko tai laiminlyönti, kuultava opiskelijaa sekä hankittava tarpeellinen selvitys. Ennen määräaikaista erottamista ja asuntolasta erottamista on myös opiskelijan huoltajalle varattava mahdollisuus tulla kuulluksi. Rangaistuksista on annettava kirjallinen päätös. 6.2 Järjestyssäännöt Tavoitteet Järjestyssääntöjen tarkoituksena on luoda kouluyhteisön jäsenille viihtyisä ja turvallinen työympäristö. 41

42 6.2.2 Yleistä Kangasalan lukion järjestyssäännöt koskevat koulun aluetta sekä koulun järjestämiä tilaisuuksia koulussa ja sen ulkopuolella. Koulualueella tarkoitetaan koulurakennusta tontteineen, tieosuuksia koulun ja tontin ympärillä ja tien toisella puolella olevaa pysäköintialuetta Päivittäinen toiminta Kouluyhteisön jäsenet käyttäytyvät toisiaan kohtaan asiallisesti, ystävällisesti ja oikeudenmukaisesti. Oppitunnit alkavat ja päättyvät täsmällisesti. Tunneille tullaan ajoissa ja ulkovaatteet jätetään luokkahuoneen ulkopuolelle. Opetustilanteissa matkapuhelimet pidetään suljettuina. Koulun sisätiloissa miehet eivät pidä päähinettä. Välituntien ajaksi luokista poistutaan. Välitunnilla voi oleskella ulkona tai sisällä. Kaikissa koulun tiloissa noudatetaan siisteyttä ja järjestystä. Koulun omaisuutta käsitellään huolellisesti. Mahdollisista vahingoista on viipymättä ilmoitettava rehtorille, jollekin opettajalle tai talonmiehelle. Vahingon tekijä on korvausvelvollinen muille henkilöille tai yhteisön omaisuudelle tahallisesti tai tuottamuksellisesti aiheuttamistaan vahingoista. Tapaturmista ilmoitetaan välittömästi terveydenhoitajalle, jollekin opettajalle tai talonmiehelle sekä annetaan tarvittava ensiapu Vapaa-ajan toiminta Koulun tiloissa tapahtuvassa oppilaiden vapaa-ajan toiminnassa tulee noudattaa koulun järjestyssääntöjä ja erikseen annettuja ohjeita. Erikoisesti on huolehdittava ikkunoiden ja ovien sulkemisesta käytön jälkeen Poissaolot Poissaoloon lukiosta tulee olla lupa. Mikäli lupaa ei ole voitu hankkia etukäteen esim. sairaustapauksissa tulee selvitys poissaolosta esittää välittömästi kun siihen on mahdollisuus. Tarkemmat menettelyohjeet annetaan lukio-oppaassa Tupakointi, päihteet ja huumeet Tupakointi on kielletty koulun alueella. Kouluyhteisön jäsen ei saa esiintyä päihteiden eikä huumeiden vaikutuksen alaisena koulussa tai koulun järjestämässä tilaisuudessa. Oppilaskunnan järjestämät tilaisuudet ovat koulun tilaisuuksia Muuta Niissä asioissa, joita ei ole järjestyssäännöissä erikseen mainittu, noudatetaan yleisiä lukiota koskevia säännöksiä ja määräyksiä. 7 Kalenterit Seuraavilta sivuilta löytyy jaksokohtaiset kalenterit joihin on merkitty koko koulua koskevia asioita. Voit täydentää kalenteria omilla merkinnöilläsi esimerkiksi RO-tuokioissa annettujen infojen pohjalta. Kalenterisivujen jäljessä on tilaa muistiinpanoille ja omille merkinnöille. Jaksokohtaiset lukujärjestyksesi voit tulostaa Wilmasta ja liimata oppaan sisätakakanteen. 42

43 VIIKKO 36 VIIKKO 32 VIIKKO 37 VIIKKO 33 VIIKKO 38 VIIKKO 34 VIIKKO 39 VIIKKO 35 JAKSO 1 LUKUVUOSI MA 5.8 MA 2.9 TI 6.8 TI 3.9 KE 7.8 KE 4.9 TO 8.8 TO 5.9 PE 9.8 PE 6.9 LA 10.8 LA 7.9 SU 11.8 SU 8.9 MA 12.8 TI 13.8 KE 14.8 Uusi lukuvuosi alkaa klo 10. auditorioon Ykkösten I pad koulutus auditoriossa klo MA 9.9 TI 10.9 KE 11.9 TO 15.8 TO 12.9 PE 16.8 PE 13.9 Ruotsin YO-kuuntelu Pitkät kielet (ENA,SAA) YO-kuuntelu Lyhyet kielet YO-kuuntelu Äidinkielen YO-koe (tekstitaito) LA 17.8 LA 14.9 SU 18.8 SU 15.9 MA 19.8 Uusintakoe (valmistelu) MA 16.9 TI 20.8 Uusintakoe TI 17.9 KE 21.8 KE 18.9 Reaalin YO-koe Pitkän kielen YO-koe TO 22.8 TO 19.9 PE 23.8 PE 20.9 Ruotsin YO-koe LA 24.8 LA 21.9 SU 25.8 SU 22.9 MA 26.8 MA 23.9 TI 27.8 TI 24.9 KE 28.8 KE 25.9 TO 29.8 Valokuvaus PE 30.8 Valokuvaus Innolukion avajaiset klo TO 26.9 PE LA 31.8 LA 28.9 Äidinkielen YO-koe (essee) Koeviikko alkaa Matematiikan YO-koe Reaalin YO-koe SU 1.9 SU

44 VIIKKO 45 VIIKKO 40 VIIKKO 46 VIIKKO 41 VIIKKO 47 VIIKKO 42 VIIKKO 48 VIIKKO 43 VIIKKO 44 MA 30.9 Lyhyet kielet YO-koe JAKSO 2 LUKUVUOSI MA 4.11 TI 1.10 TI 5.11 KE 2.10 Koeviikko päättyy KE 6.11 TO 3.10 Jakso 2 alkaa TO 7.11 PE 4.10 PE 8.11 LA 5.10 LA 9.11 SU 6.10 SU Isänpäivä MA 7.10 MA TI 8.10 TI KE 9.10 KE TO Ykkösten vanhempainilta klo TO PE PE LA LA SU SU MA MA TI TI Koeviikko alkaa KE Syysloma KE TO TO PE PE LA LA SU SU MA MA TI TI KE Uusintakoe (valmistelu) KE Koeviikko päättyy TO Uusintakoe TO Jakso 3 alkaa PE PE LA LA SU SU adventtisunnuntai MA TI KE TO Abien vanhempainilta klo 18 PE 1.11 LA 2.11 Pyhäinpäivä SU

45 VIIKKO 2 VIIKKO 49 VIIKKO 3 VIIKKO 50 VIIKKO 4 VIIKKO 51 VIIKKO 5 VIIKKO 52 VIIKKO 6 VIIKKO 1 JAKSO 3 LUKUVUOSI MA 2.12 MA 6.1 Loppiainen TI 3.12 TI 7.1 Kevätlukukausi alkaa KE 4.12 KE 8.1 TO 5.12 Syksyn yo-juhla TO 9.1 PE 6.12 Itsenäisyyspäivä PE 10.1 LA 7.12 LA 11.1 SU 8.12 SU 12.1 MA 9.12 MA 13.1 TI TI 14.1 KE Uusintakoe (valmistelu) KE 15.1 TO Uusintakoe TO 16.1 PE PE 17.1 LA LA 18.1 SU SU 19.1 MA MA 20.1 TI TI 21.1 KE KE 22.1 Äidinkielen preliminääri TO TO 23.1 PE Joulujuhla PE 24.1 LA Joululoma alkaa LA 25.1 SU SU 26.1 MA MA 27.1 TI TI 28.1 KE Joulupäivä KE 29.1 TO Tapaninpäivä TO 30.1 Koeviikko alkaa PE PE 31.1 LA LA 1.2 SU SU 2.2 MA MA 3.2 TI TI 4.2 Uudenvuodenpäivä KE 1.1 KE 5.2 Koeviikko päättyy Jakso 4 alkaa TO 2.1 TO 6.2 PE 3.1 PE 7.2 Äidinkielen YO-koe (tekstitaito) LA 4.1 LA 8.2 SU 5.1 SU

46 VIIKKO 11 VIIKKO 7 VIIKKO 12 VIIKKO 8 VIIKKO 13 VIIKKO 9 VIIKKO 14 VIIKKO 10 MA 10.2 TI 11.2 KE 12.2 TO 13.2 PE 14.2 JAKSO 4 LUKUVUOSI Pitkän kielen YO-kuuntelu MA 10.3 Ruotsin YO-kuuntelu TI 11.3 Lyhyet kielet YO-kuuntelu, Potkiaisruokailu KE 12.3 Penkkarit, Kakkosten vanhempainilta TO 13.3 Vanhojen päivä PE 14.3 Äidinkielen YO-koe (esseekoe) Reaalin YO-koe Pitkän kielen YO-koe LA 15.2 LA 15.3 SU 16.2 SU 16.3 MA 17.2 MA 17.3 TI 18.2 TI 18.3 KE 19.2 Uusintakoe (valmistelu) KE 19.3 TO 20.2 Uusintakoe TO 20.3 PE 21.2 PE 21.3 Ruotsin YO-koe Matematiikan YO-koe Reaalin YO-koe LA 22.2 LA 22.3 SU 23.2 SU 23.3 MA 24.2 Talviloma MA 24.3 Lyhyet kielet YO-koe TI 25.2 TI 25.3 KE 26.2 KE 26.3 TO 27.2 TO 27.3 Koeviikko alkaa PE 28.2 PE 28.3 LA 1.3 LA 29.3 SU 2.3 Laskiaissunnuntai SU 30.3 Kesäaika alkaa MA 3.3 MA 31.3 TI 4.3 TI 1.4 KE 5.3 KE 2.4 TO 6.3 TO 3.4 PE 7.3 PE 4.4 Koeviikko päättyy LA 8.3 LA 5.4 SU 9.3 SU

47 VIIKKO 19 VIIKKO 15 VIIKKO 20 VIIKKO 16 VIIKKO 21 VIIKKO 17 VIIKKO 22 VIIKKO 18 JAKSO 5 LUKUVUOSI MA 7.4 Jakso 5 alkaa MA 5.5 TI 8.4 TI 6.5 KE 9.4 KE 7.5 TO 10.4 TO 8.5 PE 11.4 PE 9.5 LA 12.4 LA 10.5 SU 13.4 Palmusunnuntai SU 11.5 Äitienpäivä MA 14.4 MA 12.5 TI 15.4 TI 13.5 KE 16.4 KE 14.5 TO 17.4 TO 15.5 PE 18.4 Pitkäperjantai PE 16.5 LA 19.4 LA 17.5 SU 20.4 SU 18.5 MA pääsiäispäivä MA 19.5 TI 22.4 TI 20.5 KE 23.4 Uusintakoe (valmistelu) KE 21.5 TO 24.4 Uusintakoe TO 22.5 Kaatuneiden muistopäivä Koeviikko alkaa PE 25.4 PE 23.5 LA 26.4 LA 24.5 SU 27.4 Kansallinen veteraanipäivä SU 25.5 MA 28.4 MA 26.5 TI 29.4 TI 27.5 KE 30.4 KE 28.5 TO 1.5 Vappu TO 29.5 Koeviikko päättyy Helatorstai PE 2.5 PE 30.5 LA 3.5 LA 31.5 SU 4.5 SU 1.6 Kevätjuhla Kesäloma alkaa 47

48 MUISTIINPANOJA 48