Tuulettuvien yläpohjien toiminta

Samankaltaiset tiedostot
Ryömintätilaisten alapohjien toiminta

Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen

TTS Työtehoseura kouluttaa tutkii kehittää

MATALAENERGIARAKENTAMISEN HAASTEET RAKENTEIDEN TOIMINTAAN

Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen

VARAUTUMINEN ILMASTONMUUTOKSEEN RAKENTAMISESSA

TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN

Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen. Betonipäivät 2014 Toni Pakkala, TTY, Rakenteiden elinkaaritekniikka

Yläpohjan sellukuitulämmöneristyksen painumisen vaikutus rakenteen kokonaislämmönläpäisyyn

Sisäisen konvektion vaikutus puhallusvillaeristeisissä yläpohjissa Laatijat: Henna Kivioja, Eero Tuominen, TTY

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA

MITÄ RISKEJÄ ENERGIANSÄÄSTÖ AIHETTAA RAKENTEILLE JA KEINOT VÄLTTÄÄ NE

ENERGIAA SÄÄSTÄVIEN JULKISIVUKORJAUSTEN KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

Uusi energiaoptimoitu kattoristikko vastaus yläpohjan rakennusfysikaaliseen ongelmaan

HANNANOORA JUNTTILA PIENTALOJEN PUURAKENTEISTEN TUULETTUVIEN YLÄPOHJIEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

FRAME-HANKE: ILMASTONMUUTOKSEN JA LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET RAKENTEIDEN SÄILYVYYTEEN

Ilmansulku + Höyrynsulku Puurakenteen ulkopuolinen eristäminen. Puurakentamisen seminaarikiertue, syksy 2014

RIL 107: LUVUT 2 JA 4

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

Kosteusturvalliset matalaenergia- ja. Jyri Nieminen VTT

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi.

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

FRAME-PROJEKTI PÄÄTTYY MITÄ OPITTIIN?

ILMASTONMUUTOS VAIKUTUKSET RAKENTAMISEN SUUNNITTELUUN JA RAKENTAMISEEN

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan

SPU U-ARVOTAULUKOT. Yläpohjat Yläpohjat Ulkoseinät Ulkoseinät

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys

FRAME-PROJEKTIN YHTEENVETO

FRAME-PROJEKTI Future envelope assemblies and HVAC solutions

FRAME-PROJEKTI Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos

Pohjakuva ja rakenteet. Seinä- ja alapohjarakenteiden toteutustavat tarkistettiin rakenneavauksin

Energiatehokkaiden puurakenteiden lämpö-, kosteusja tiiviystekninen toimivuus

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa

Pohjoismaiden halutuin rakennusalan kumppani - Ekovillan visio

LÄSÄ-lämmönsäästäjillä varustettujen kattotuolirakenteiden lämpöhäviön simulointi

FRAME-hankkeen johtopäätöksiä

Tekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo


HIRSITALON LISÄERISTYKSEN TUTKIMUS

Yläpohjan eristeiden painuminen - yhteensopivuusongelma eristeiden ja kattoristikoiden välillä

FRAME-PROJEKTIN YHTEENVETO

Maanvastaisten seinien lämpö- ja kosteustekninen toiminta

YLÄPOHJARAKENTEIDEN KORJAUSTARVESELVITYS

Lämmöneristetyypin vaikutus betonirakenteisten sisäkuorielementtien kuivumiseen

HAASTEET RAKENNUSFYSIIKAN

Käsinlaskentaesimerkkejä Betonirakenteiden korjaaminen ja rakennusfysiikka

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen

SAKARI NURMI MASSIIVIRAKENTEEN SISÄPUOLISEN LISÄLÄMMÖNERISTÄMISEN VAIKUTUS RAKENTEEN KOSTEUSTEKNISEEN TOIMINTAAN

TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA ALUSTATILAN SEURANTAMITTAUKSET

AKTIIVINEN KORROOSIO MUUTTUVASSA ILMASTOSSA

Rakentamisen kuivaketju

Matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden ja liitosten suunnittelu- ja toteutusohjeita. FRAME-hankkeessa tehty ohjeistus

YLÄPOHJAN LISÄLÄMMÖNERISTYS

16. HALLIRAKENNUSTEN RUNGON JA VAIPAN PERUSTYYPIT SEKÄ SUUNNITTELUMODUULIT

T9003 Tutkimusraportti 1(9) Myllypuron ala-asteen sivukoulu ja päiväkoti SISÄLLYSLUETTELO

KOSTEUSRISKEJÄ MATALAENERGIARAKENTAMISESSA ONKO NIITÄ/ MITEN HALLITAAN?

BETONIJULKISIVUJEN TOIMINTA

SERTIFIKAATTI NRO 210/05 KÄYTTÖSOVELLUS VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Päivitetty Voimassa

P U U R U N K O IS T E N S E IN Ä R A K E N T E ID E N K O S T E U S T E K N IS E N T O IM IN N A N V E R T A IL U O M A K O T IT A L O S S A

TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin

ENERGIATEHOKKUUDEN JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSIA UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISEEN

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta

Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus

Passiivirakenteiden kosteusteknisen toimivuuden laskennallinen tarkastelu

UUDET ENERGIAMÄÄRÄYKSET JA NIIDEN VAIKUTUKSET

Rakennusfysiikkaohjelmat rakenteiden toiminnan analysoinnissa

Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus. As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8

Yläpohjan homeenkasvun tarkastelu: Kokeellinen tutkimus

VAIN URAKKALASKENTAA VARTEN KUSTAA HIEKAN LUKUTUPA RAKENNE. KORJAUS Rakennuskohteen nimi ja osoite RAKENNETYYPIT 1:10 KESKUSKATU 8, 23800, LAITILA JSO

Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys

Yläpohjassa on ontelolaatta jonka päällä on tehdasvalmisteiset puiset kattoristikot. Runkorakenteena on poltettu teräsbetoninen pilari palkki runko.

SERTIFIKAATTI Nro VTT C Myöntämispäivä TUOTTEEN NIMI VALMISTAJA/EDUSTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Tyvek Pro 2508B aluskate

Future envelope assemblies and HVAC solutions (FRAME)

TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA 31.7.

FRAME-PROJEKTIN ESITTELY

ARK-A3000 Rakennetekniikka: Käytettävien yhtälöiden koonti

Betonisten ulkoseinäelementtien eristeen suojaus varastoinnissa ja kuljetuksessa

Rakenteiden Mekaniikka, Vol. 28. No 2, 1995, s

Betonisandwich- elementit

Tavoite on lisätä tietoisuutta sisätiloissa. Reaaliaikainen tietoisuus tilanteesta

Asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta pääkohdat muutoksista

PARVEKE- JA TERASSIKAIHTIMET

SISÄPUOLELTA LÄMMÖNERISTETYN MAANVASTAISEN SEINÄN RAKENNUSFYSIKAALINEN TOIMINTA JA KORJAUSVAIHTOEHDOT. RTA Opinnäytetyö Loppuseminaari

ENERGIATEHOKKUUDEN VAIKUTUKSET UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA

LAUSUNTO LUONNOKSESTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUKSEKSI RAKENNUKSEN KOSTEUSTEKNISESTÄ TOIMIVUUDESTA

YM:n asetus rakennusten paloturvallisuudesta eristeiden kannalta. Paloseminaari Tuuli Kunnas

VUODEN 2010 UUDET LÄMMÖNERISTYSTÄ JA ENERGIANKULUTUSTA KOSKEVAT RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET

Nykyaikaisten rakenteiden lämmöneristyskyky

Työn nro. Päiväys. Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan. Tasoite tarvittaessa rakennusselostuksen mukaan

Uuden Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin

ASENNUSPIIRUSTUKSET. Selluvilla talojen lämmöneristykseen

KOULUN ILMANVAIHTO. Tarvittava materiaali: Paperiarkkeja, tiedonkeruulomake (liitteenä). Tarvittavat taidot: Kirjoitustaito

SERTIFIKAATTI Nro 210/05 Myöntämispäivä , Päivitetty TUOTTEEN NIMI VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY

Henri Koukkari HIRSIRAKENNUKSEN RAKENTEIDEN TARKASTELU NYKYI- SESSÄ JA TULEVAISUUDEN ILMASTOSSA

LAUSUNTO Hämeenlinnan lyseon lukio Hämeenlinnan kaupunki

CLT-rakentamisen yleisperiaatteet

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

SERTIFIKAATTI Nro 210/05 Myöntämispäivä

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Mold growth in building materials

Transkriptio:

1 Tuulettuvien yläpohjien toiminta FRAME-projektin päätösseminaari Tampere 8.11.2012 Anssi Laukkarinen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos

2 Sisältö Johdanto Tulokset Päätelmät Suositukset

Tutkimusmenetelmät Espoossa sijaitsevan kenttämittauskohteen mittaus- ja laskentatulosten vertailu 3 Ilmatilan yläosa, n = 5 1/h, U = 0,09 W/(m 2 K) Yläpohja on vuorokausitasolla keskimäärin hieman ulkoilmaa lämpimämpi (tuloksia aikaisemmassa Framen seminaarissa) Trendit vastaavat toisiaan hyvin, tunnittaisissa arvoissa eroja Ollaan oikeassa suunnassa, joten voidaan jatkaa laskelmien tekemistä

Yläpohjan U-arvon ja ilmastonmuutoksen vaikutus yläpohjan homeindeksiin Perustapaus 4 Ilmatilan yläosa, n = 5 1/h Ylhäällä: Puukuitueriste 60 kg/m 3 Alhaalla: Mineraalivillaeriste 30 kg/m 3 Materiaalivalinnoilla pyritty hakemaan lämmöneristeen kosteuskapasiteetin vaikutusta Lämmöneristeen kosteuskapasiteetin kasvattamisesta on jonkin verran etua Materiaalin tiheyden kasvattaminen ei itsessään tuo samaa etua Lämmöneristeen peittäminen pienentää kosteuskapasiteetista saatavaa hyötyä

Yläpohjan U-arvon ja ilmastonmuutoksen vaikutus yläpohjan homeindeksiin Varjossa oleva katto 5 Ilmatilan yläosa, n = 5 1/h Ylhäällä: Puukuitueriste 60 kg/m 3 Alhaalla: Mineraalivillaeriste 30 kg/m 3 Katto on esimerkiksi metsän tai toisten rakennusten varjossa, eikä saa suoraa auringonsäteilyä Varjostus pienentää näkyvyyskerrointa taivaalle, mutta pienennystä ei ole kuitenkaan huomioitu pitkäaaltoisen säteilyn osalta. Ratkaisu on toisaalta todellisuuteen nähden rankempi, toisaalta mukaan tulee hieman varmuutta. Auringonsäteily parantaa olosuhteita yläpohjassa. Vastaavasti varjossa oleva yläpohja on viileämpi ja homeriski on hieman suurempi aurinkoiseen paikkaan verrattuna.

Aluskatteen matalaemissiviteettipinnan vaikutus yläpohjan homeindeksiin 6 Mineraalivillaeriste, U = 0,06 W/(m 2 K), Jokioinen 2064, varjossa oleva katto = 0,02 tai = 0,9 Vertailurakenteen tulokset samat kuin yläpinnasta matalaemissiiteettipintaisen aluskatteen tapauksessa Lämpötilaero aluskatteen yläpinnan ja katteen alapinnan välillä on pieni, jolloin lämmönsiirto säteilyllä on pientä. Matalaemissiviteettipinta aluskatteen alapinnassa vähentää lämpöhäviöitä rakenteen yläosiin, jolloin ne viilenevät. Matalaemissiviteettipinta tulee laittaa ylöspäin, jos sellainen on käytössä. Aluskatteen matalaemissiivinen alapinta pienentää lämpöhäviöitä, mutta kasvattaa homeriskiä

Yläpohjan materiaalien homehtumisherkkyysluokan vaikutus yläpohjan homeindeksiin 7 Jokioinen 2064, ilmatilan yläosa, n = 5 1/h, U = 0,06 W/(m 2 K). Yläkuvassa päälämmöneristeenä puukuitueriste, alakuvassa mineraalivilla. Sisäpinnassa höyrynsulkumuovi, kalvomainen aluskate, varjossa oleva katto Homehtumisherkkyysluokat HHL1 (erittäin herkkä) HHL2 (herkkä) HHL3 (kohtalaisen kestävä) HHL4 (kestävä) Todellisten puurakenteisten kattoristikoiden homehtumisherkkyysluokka HHL1 ja HHL2 välissä. Kestävälle materiaalille laskettu homeindeksi tulee hyvinkin rankoilla olosuhteilla pieneksi. Toisaalta olosuhteet kannattaisi saada mahdollisimman helpoiksi, jolloin ratkaisuun saadaan lisävarmuutta.

Aluskatteen vesihöyrynvastuksen vaikutus yläpohjan homeindeksiin Varjossa oleva katto 8 Mineraalivillaeristetty yläpohja, Jokioinen 2064 Koonti tuloksista seuraavalla sivulla. Suuremmilla ilmanvaihtuvuuksilla vesihöyryä läpäisevämpi aluskate toimii tiiviimpiä paremmin. Pienemmillä ilmanvaihtuvuuksilla vesihöyrytiiviimpi aluskate toimii avoimempaa paremmin. Ilmanvaihdon määrää mietittäessä tulee muistaa, että myös rakennusaikaisen kosteuden ja mahdollisten kosteusvuotojen tulee pystyä kuivumaan.

Aluskatteen vesihöyrynvastuksen vaikutus yläpohjan homeindeksiin Varjossa oleva katto kosteusteknistä toimintaa parantavat ratkaisut Homeindeksin yksi alittavat ratkaisut tummennettuna 9 Mineraalivilla Puukuitueriste Yläpohjan lämmöneristeen U- arvo 1980-luku (levyvilla 30 kg/m 3 ) (puhallusvilla 60 kg/m 3 ) U=0,06 W/(m 2 K) U=0,22 W/(m 2 K) U=0,06 W/(m 2 K) U=0,22 W/(m 2 K) n<=3, Sd>=1,0 m tai n<=3, Sd>=0,2 m tai n<=4, Sd>=0,2 m tai n<=4, Sd>=0,2 m tai n>3, Sd = 0,02 m n>3, Sd = 0,02 m tai n>4, Sd = 0,02 m tai n>4, Sd = 0,02 m tai n<=1, Sd >= 0,2 m n<=1, Sd >= 0,2 m n<=1, Sd >= 0,2 m 2050-luku n<=3, Sd>=0,2 m tai n<=4, Sd>=1,0 m tai n<=5, Sd>=0,2 m tai n<=5, Sd>=0,2 m tai n>3, Sd = 0,02 m n>4, Sd = 0,02 m n>5, Sd = 0,02 m tai n>5, Sd = 0,02 m tai n<=1, Sd >= 0,2 m n<=1, Sd >= 1,0 m 2100-luku n=0,5tai1,0ja n=0,5 tai 1,0 ja n<=10, Sd>=1,0 m tai n=0,5tai1,0ja Sd>=1,0 m Sd>=1,0 m n>10, Sd = 0,02 m tai Sd>=1,0 m n<=1, Sd >= 1,0 m

Aluskatteen lämmönvastuksen vaikutus yläpohjan homeindeksiin Jokioinen 2064, varjossa oleva katto, U = 0,06 W/(m 2 K), ilmatilan yläosa 10 : Puukuitueriste ja solumuovialuskate : Mineraalivillaeriste ja solumuovialuskate : Puukuitueriste ja mineraalivilla-aluskate : Mineraalivillaeriste ja mineraalivilla-aluskate

Aluskatteen lämmönvastuksen vaikutus yläpohjan homeindeksiin Jokioinen 2064, varjossa oleva katto, U = 0,06 W/(m 2 K), ilmatilan yläosa 11 Yläpohjan päälämmöneristeenä mineraalivilla ja aluskatteena mineraalivillatuulensuojalevy Aluskatteen lämmönvastuksen kasvattaminen pienentää yläpohjan homeindeksiä kaikilla tarkastelluilla materiaaliyhdistelmillä, kaikissa ilmastoissa sekä aurinkoisella että varjoisalla paikalla. Aluskatteelta vaadittava lämmönvastus riippuu käytetyistä ratkaisuista Koonti tuloksista seuraavaksi

Aluskatteen vaadittava lämmönvastus homeindeksin M = 1 alittamiseksi U = 0,06 W/(m 2 K), varjossa oleva katto, rakenteen sisäpinnassa höyrynsulkumuovi 12 Vaadittava aluskatteen lämmönvastus [m 2 K/W] Kattorakenteiden homehtumis- Herkkyysluokka Päälämmöneristemateriaali Aluskatemateriaali Nykyilmasto Jokioinen 2050 Jokioinen 2100 Puukuitueriste EPS/MW 0,13 (ekstrap.)/ 0,28 (ekstrap.) 0,38/ 0,40 0,66/ 0,77 (n>=0,5 1/h) tai 0,89 (n=0,1 1/h) 1 Mineraalivilla EPS/MW 0,42/ 0,41 (n>=0,5 1/h) tai 0,55 (n=0,1 1/h) 0,49/ 0,60 (n>=0,5 1/h) tai 0,88 (n=0,1 1/h) 0,94/ 0,98 (n>=0,5 1/h) tai 1,37 (n=0,1 1/h) Puukuitueriste EPS/MW 0 (ekstrap.)/ 0 (ekstrap.) 0,08 (ekstrap.)/ 0,08 (ekstrap.) 0,34/ 0,44 (n>= 0,5 1/h) tai 0,55 (n=0,1 1/h) 2 Mineraalivilla EPS/MW 0,08 (ekstrap.)/ 0 (ekstrap., n>= 0,5 1/h) tai 0,16 (ekstrap., n=0,1 1/h) 0,26/ 0,26 (n>= 0,5 1/h) tai 0,37 (n=0,1 1/h) 0,56/ 0,62 (n>= 0,5 1/h) tai 0,79 (n=0,1 1/h)

Rakenteen sisäpinnan vesihöyrynvastuksen vaikutus yläpohjan yläosan homeindeksiin Jokioinen 2064, U = 0,06 W/(m 2 K) 13 Vasemmalla puukuitueriste, oikealla mineraalivilla Lämmöneristeen oma vesihöyrynvastus, yläpohjan ilmanvaihtuvuus ja lämmöneristeen kosteuskapasiteetti vaikuttavat yläpohjan olosuhteisiin Jos rakenteen sisäpinnassa ei ole vesihöyrynvastusta, pääsee sisäilman kosteus lämmöneristekerrokseen ja sen kylmälle puolelle, jolloin ilman suhteellinen kosteus nousee.

Rakenteen sisäpinnan vesihöyrynvastuksen vaikutus yläpohjan homeindeksiin Yläpohjan toimintaa parantavat ratkaisut, joilla M 1 14 Päälämmöneriste Aluskate 1980 2050 2100 EPS R aluskate = 1 m 2 K/W tai R aluskate = 0,2 m 2 K/W (2050) Aluskatteen lämmönvastus 1 m 2 K/W ja rakenteen sisäpinnan vesihöyrynvastus S d = 0,01 m laskee yläpohjan homeindeksin alle yhden paitsi 2100-ilmastossa yläpohjan ilmanvaihtuvuudella 0,1 1/h. Tällöin sisäpinnan vesihöyrynvastuksena tulee olla S d = 0,5 m. Puukuitu Jokioinen 2050-ilmstossa lämmönvastus 0,2 m 2 K/W on riittävä ilmanvaihtuvuuksilla n 0,5 1/h ja sisäpinnan vesihöyrynvastuksilla S d 0,01 m. MW R aluskate = 1 m 2 K/W Aluskatteen lämmönvastus 1 m 2 K/W ja rakenteen sisäpinnan vesihöyrynvastus S d = 0,01 m laskee yläpohjan homeindeksin alle yhden EPS R aluskate = 1 m 2 K/W n=0,1 1/h ja Sd>=9 m tai n=0,5 1/h ja Sd>=0,7 m n=0,1 1/h ja Sd>=10 m tai n=0,5 1/h ja Sd>=1 m tai n>=1 1/h ja Sd>=0,1 m n=0,1 1/h ja Sd>=70 m tai n=0,5 1/h ja Sd>=6 m tai n>=1 1/h ja Sd>=1 m Mineraalivilla MW Ru = 0,2 m 2 K/W Aluskatteen lämmönvastus 0,2 m 2 K/W ei ole riittävä homeindeksi M = 1 alittamiseen. Sisäpinnan vesihöyrynvastuksen kasvattaminen pitää samana tai parantaa yläpohjan olosuhteita. S d -arvo S d =89 m ei enää merkittävästi muuta homeindeksin arvoa vesihöyrynvastuksesta S d = 10 m.

Päätelmät 15 U-arvon kiristäminen ja ilmastonmuutos kasvattavat homeriskiä rakenteen ulko-osissa Selvää U-arvon raja-arvoa olosuhteiden muuttumiselle ei löytynyt Erityisesti ilmastonmuutoksella on suuri vaikutus Homeriski on suurempi varjoisalla rakennuspaikalla. Yläpohjan yläosa on pääsääntöisesti alaosaa kriittisempi. Aluskatteen matalaemissiviipinnasta ei ollut kosteusteknistä hyötyä. Matalaemissiviteettipinta alaspäin pienentää lämpöhäviöitä, jolloin yläosan olosuhteet muuttuvat kriittisemmiksi. Yläpohjan lämmöneristemateriaalin kosteuskapasiteetin kasvattamisesti oli hyötyä Sisäpinnan vesihöyrynvastuksen kasvattaminen paransi yläpohjan kosteusteknistä toimintaa. Joissakin tapauksissa enemmän ja toisissa vähemmän. Suotuisin aluskatteen vesihöyrynvastus riippui yläpohjan ilmanvaihtuvuudesta Tarkasteltujen rakenteiden sisäpinta oli aina vesihöyry- ja ilmatiivis Aluskatteen suuri vesihöyrynvastus ja yläpohjan pieni ilmanvaihtuvuus oli hyväksi Aluskatteen pieni vesihöyrynvastus ja yläpohjan suuri ilmanvaihtuvuus oli hyväksi Aluskatteen vesihöyrynvastuksella ei pystytty hoitamaan yläpohjan olosuhteita hyvälle tasolle Ilmanvaihtuvuudella on suuri merkitys yläpohjan olosuhteisiin. Lämpöä eristävällä aluskatteella saatiin yläpohjan olosuhteet hyvälle tasolle (M<1) kaikissa tarkastelluissa tapauksissa.

Suositukset 16 Auringonsäteily tulisi käyttää mahdollisimman hyvin hyödyksi. Lämmöneristemateriaalin kosteuskapasiteetin lisääminen parantaa tuulettuvan yläpohjarakenteen kosteusteknistä toimintaa. Rakenteen sisäpinnan vesihöyrynvastuksen tulisi olla riittävä Puukuitueristetyllä yläpohjalla S d = 1 m (Z v = 40 10 3 m/s, Z p = 5 10 9 m 2 spa/kg) Mineraalivillaeristetyllä yläpohjalla S d = 10 m (Z v = 400 10 3 m/s, Z p = 50 10 9 m 2 spa/kg) Yläpohjarakenteen ollessa ilmatiivis, kohtuullinen ilmanvaihtuvuus riittää Hankala antaa suositusarvoa, mutta noin 0,5...1 1/h Kantavat rakenteet tulisi suojata ulkopuolelta lämpöä eristävällä aluskatteella Aluskatteen lämmönvastuksen tulisi olla noin 0,4...0,6 m 2 K/W (noin 20...30 mm lämmöneristelevy kauttaaltaan yläpohjan ympäri)