Zeuzera pyrina (Linnaeus, 1761)

Samankaltaiset tiedostot
Diurnea fagella (Denis & Schiffermüller, 1775)

Eriocraniidae. Perhoswiki

Phaulernis dentella (Zeller, 1839)

Lypusa maurella (Denis & Schiffermüller, 1775)

Rhagades pruni (Denis & Schiffermüller, 1775)

Adelidae. Perhoswiki

Hepialidae. Perhoswiki

Pennisetia hylaeiformis (Laspeyrés, 1801)

Meganola strigula (Denis & Schiffermüller, 1775)

Mompha langiella (Hübner, 1796)

Scythris productella (Zeller, 1839)

Pikkumittareiden tunnistus osa 2

Mantukimalaisen kaltaiset

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin

Pikkumittareiden tunnistus osa 1

PÄIVÄPERHOSET TUTUKSI

Pikkusinisiiven elinympäristöjen hoito-ohjelma Kontiolahden kunta 2016

Merja Vaaramaa Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 1

Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E

Merja Vaaramaa Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 1

Kirjanpainajatuhoriskit

Puolisukeltajasorsat ja sukeltajasorsat eroavat. osa 1 SYYSPUVUSSA

Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa

lajien tunnistaminen

Aasianrunkojäärä. Tilanne Vantaalla

Avainsanat: hyönteiset, lajintuntemus, muodonvaihdos, pölyttäminen, hyönteisravinto, mittaaminen

Herukan tuholaiset ja niiden torjunta

VIHERPISAMAKORENTO SYSIPISAMAKORENTO. Dichochrysa prasina (Burmeister, 1839) Dichochrysa ventralis (Curtis, 1834)

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?


Koristekasvien perhoset, luteet ja pistiäiset

WANAMON KIRJOJA N: 1 SUOMEN PERHOSET PARAIDEN LÄHTEIDEN MUKAAN SOMMITTELI J. E. ARO VARUSTETTU 50 TAULULLA, JOISTA 49 VÄRILLISTÄ, SISÄLTÄEN

Runko: Tomografiassa halkeamien takia lahoa sensoreitten 3-4 ja 6-7 välissä. Kaksi isoa pintaruhjetta ja lahoa sensori 4-5 alapuolella.

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

Kasvintuhoojien uusi luokittelu, kriittisimmät lajit, tunnistaminen ja ilmoittaminen

Korvat: Muoto Keskikokoiset, leveät tyvestä, pyöristyneet kärjet. Sijainti Sijoittuneet päälaelle kauas toisistaan hiukan eteenpäin kaareutuneet.

ALPPIRUUSUPUISTO SUONENJOKI

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Avainsanat: hyönteiset, lajintuntemus, muodonvaihdos, pölyttäminen, hyönteisravinto

Valkoselkätikan (VU) kartoituksesta. kuvat Anniina ja Jari Kontiokorpi

Tervetuloa vaan, metsään meitä halaamaan! Kolmisoppisen puuvihko

Suomen Luontotieto Oy SORALIIKE LEHTOVAARA OY:N SORANOTTOALUEEN HIETASISILISKOSELVITYS SAUVOSSA KESÄLLÄ 2015.

1) Haarautuminen vähäistä, epätasaisesti jakautunut maaprofiiliin 0) Ei juuri ollenkaan sivuhaaroja, juurissa jyrkkiä mutkia ja juuret osin litteitä

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Vaaralliset kasvintuhoojat

Painos Ratagolfin eterniittiratojen ratasäännöt ja mittapiirustukset

2017 KM Porvoon tuomiokirkko KM 41578

Taulukko 1. Gammarus duebeni (Liljeborg 1852) Koko

Projekti: Photo Goldeneye 2015

SUOMEN M9RKH9PISTIAISIA

Ilomantsi JOENSUU S U O M I. Värtsilä SORTAVALA. Elisenvaara KÄKISALMI. Retket

Jokamiehen oikeudet. Sinulla täytyy olla alueen omistajan lupa, jos haluat:

Tunne puuraaka-aineen lahoviat

Hinnat sisältävät arvonlisäveron

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas

Kirami SUB Merialumiininen uppokamiina. Käyttöohjeet

EESPOO, ESPOONKARTANO, MANKBY Liite 5 Georg Haggrén 2012

Arboristi / Hortonomi Teppo Suoranta puh

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria.

Saksanpystykorvien värit

PURO Osahanke 3. Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet. PipeQual-mallin kehittäminen. PipeQual-mallin soveltaminen

Symbioosi 1. Selvitä, mikä merkitys evoluution ja luonnonvalinnan kannalta on seuraavilla asioilla:

Hinnat sisältävät arvonlisäveron

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITTO BIRDLIFE SUOMI. Taantuvien vesilintujen tunnistusopas

PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET

Päiväperhosia Naantalin polkujen varsilta Pirkko Äyräs

Juurien kiinnitys / Puun sidonta

Pyyheliinat, jotka haluaa ensikosketuksesta omakseen

Itämeri. Murtovesi. Murtovesi aiheuttaa eliöstölle poikkeavat sopeutumis vaatimukset mutta myös -mahdollisuudet.

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

Hinnat sisältävät arvonlisäveron

STAIRLIFT VARMA VALINTA

DESIGN MARIAN TUOTE- KUVASTO

Pienet vikkelät vipeltäjät; syyhy ja lutikat

RATA- ja PELAAMISSÄÄNNÖT ETERNIITTIRADAT Painos 2016

Käpytuhotilannetta kuusen siemenviljelmillä käpytuhotutkimuksen tilannetta. Metsätaimitarhapäivät Tiina Ylioja Metla Vantaa

Digikasvio. By: Linda H

Luennon 2 oppimistavoitteet RUNGON RAKENNE PUU. Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen. Puu Puun rakenne ja kemia

Sitowise Oy / Jaakko Kullberg. YKK64262 / Mäntsälän lentokenttäalueen kirjoverkkoperhoskartoitus

Marjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII

Laskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Runko: Laho nousee runkoon. Isoja oksia poistettu kaksi kappaletta. Nämä leikkaukset ovat flush cut-leikkauksia.

Yyterin tähtikudospistiäistilanne syksyllä 2014

Lahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-

Ajankohtaista kasvinsuojelusta. Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki

KOKOELMIEN HOITO. konservaattori Kaisa Lindewall Satakunnan Museo

Kastemato. Satajalanpolku. Kastemato on suurin suomessa elävä liero. Se saattaa kasvaa jopa 30 cm pituiseksi. Väriltään kastemato on punertava.

Havaitsinko tuholaisen, esimerkkejä yleisimmistä ei-toivotuista vieraista?

Havaitsinko tuholaisen, esimerkkejä yleisimmistä ei-toivotuista vieraista?

Kuusen siemen- ja käpytuhojen tunnistaminen

PORIN AKVAARIOKERHO KUUKAUDEN KALA

Lataa Mikä ötökkä? - Silva Lehtinen. Lataa

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko

Vaiheittaiset ohjeet Majan rakentaminen puuhun

Akita vrt. Amerikanakita. rotumääritelmävertailua

ARNE &CARLOS RUUDULLINEN PERHONEN

Transkriptio:

Teksti: Harri Jalava (Perhoswiki 2015-05-02) Kuvat: Kuvapankki (http://insects.fi/insectimages/browser) Havainnot: Hyönteistietokanta (http://insects.fi/hyonteistietokanta/index.html) Ohjelmisto: itext (http://itextpdf.com/) 1

Zeuzera pyrina (Linnaeus, 1761) Kuva: Jyrki Lehto Tuntomerkit. Siipiväli 35-75 mm. Koiras selvästi pienempi kuin naaras. Pää ja keskiruumis valkeat, jälkimmäisessä 6 sinimustaa täplää. Takaruumis teräksensininen, jaokkeet takaa valkoreunaiset. Siivet ohutsuomuiset, valkeat; etusiivissä lukuisia teräksensinisiä täpliä, takasiipien täplät pienemmät, epäselvemmät. Elintavat. Valoisissa metsissä, pensaikoissa, puutarhoissa, puistoissa. Lepää päivällä puunrungoilla. Koiras tulee hyvin valolle, naaras harvoin. Toukka kellanvalkeahko tai sameankeltainen; nystyrät suuret, mustat; pää, niska- ja peräkilpi mustanruskeat.elää hedelmäpuilla ja muilla lehtipuilla; syö nuorien puiden ohuita runkoja tai oksia, joiden halkaisija on yli 10 cm. Ulkomailla usein tuholainen. Talvehtii kahdesti; koteloituu kuoren alle. 2

Cossus cossus (Linnaeus, 1758) Kuva: SIP Haapala Kuva: Olavi Niemi Tuntomerkit. Siipiväli 59-90 mm. Naaras on suurempi kuin koiras. Päälaki ja kauluksen takareuna vaaleanokrat. Keskiruumis ruskea, takapuolisko valkeahko, takareuna leveälti musta. Takaruumis tummanharmaa, jaokkeiden takareunassa vaaleanharmaita suomuja. Siivet harmaanruskeat, seassa valkeahkoa; niissä lukuisia epäsäännöllisiä, mustia poikkijuovia; vahvempi poikkijuova 2/3 kohdalta etureunasta takakulman lähelle. Ripset, varsinkin etusiivissä, suonien kohdalta tummemmat. Elintavat. Metsissä, puistoissa. Tulee valolle. Toukka nuorena tummanpunainen. Täysikasvuisena kyljistä kellertävä; pää musta; niskakilpi tummanruskea, sivuilta mustatäpläinen.elää raidalla (Salix caprea) ja muilla elävillä lehtipuilla; nuorena kuoren alla, usein lähellä toisiaan; isommat toukat myös kiinteässä puuaineksessa. Kehitys kestää 2-4 vuotta. Täysikasvuinen toukka kaivautuu ulos puunrungosta tehden puun tyviosaan 12-16 mm läpimittaisen aukon etsiäkseen talvehtimispaikkaa. Toukka kaivautuu maahan tai vanhaan kantoon ja rakentaa kehdon silkistä ja maa-aineksesta; talvehtii kehdon sisällä ja koteloituu sinne keväällä. 3

Lamellocossus terebra (Denis & Schiffermüller, 1775) Tuntomerkit. Siipiväli 54-90 mm. Naaras on suurempi kuin koiras. Etusiipien ulkoreuna viisto (vrt. Cossus cossus). Kaulus ja keskiruumis tummanharmaat, keskiruumiin takareuna mustanharmaa. Takaruumis tasaisen hiirenharmaa. Etusiivet keskikohdan ulkopuolelle tummanharmaat, ulko-osa vaaleanharmaa; niissä lukuisia epäsäännöllisiä, harmaanmustia poikkijuovia; vahvemmat poikkijuovat 2/3 kohdalta etureunasta takakulman lähelle sekä siiven keskikohdassa. Takasiivet epäselvästi ja epäsäännöllisesti verkkokuvioiset. Elintavat. Aurinkoisilla haapaa kasvavilla metsänreunoilla ja metsiköissä. Tulee valolle. Toukka valkeahko, roosansävyinen. Pää tummanruskea; niskakilpi jakautunut, siinä 2 sarvimaista täplää. Hengitysaukot ruskeat.elää haavalla (Populus tremula); vanhoissa, kuivissa, vahingoittuneissa rungoissa lämpimissä paikoissa. Nuoret toukat elävät usein pareittain heti kuoren alla. Talvehtii 2-3 kertaa. Ennen viimeistä talvehtimista toukka tekee koteloitumista varten noin 20 cm pitkän käytävän, joka ulottuu miltei kuoreen saakka. Toukka ei poistu puusta etsimään koteloitumispaikkaa vaan valmistaa pitkänomaisen kehdon tekemäänsä käytävään. Koteloituu kehtoon varhain keväällä. 4

Phragmataecia castaneae (Hübner, 1790) Kuva: Jyrki Lehto Tuntomerkit. Siipiväli 32-37 mm. Keskiruumis vaalean ruskehtavanokra. Etusiivet vaalean ruskehtavanokrat; suonien väleissä lukuisia hyvin pieniä, epäselviä, tummia täpliä. Takasiivet hyvin vaalean ruskehtavanokrat. Elintavat. Ruovikoissa. Tulee valolle. Naaraita voi löytää lepäämästä ruokojen varsilta. Toukka okranvalkeahko; sivuselkäjuova epäselvä, punertavanruskea. Pää, niskakilpi ja mesonotum vaaleanruskeat.elää järviruo'on (Phragmites australis) varren alaosassa; talvehtii kahdesti. Koteloituu varren sisään, lähelle toukan tekemää ulostuloaukkoa. Ennen perhosen kuoriutumista kotelo työntyy osittain ulos varresta. Toukan vaivaamat ruo'ot eivät yleensä tuota kukintoa. 5