Lumoava LIETTUA www.liettua.fi
Muistoja menneiltä vuosisadoilta 2 Kattava kulttuuritarjonta 4 Urbaani viihde-elämä 6 Vehreä luonto 8 Itämeren meripihkaranta 10 Energiaa ja elinvoimaa 12 Perinteiden kiehtova alkuperä 14 Hyvää ruokahalua! 16 Suomalaiset kiinteät kulttuurisuhteet 17
Vuonna 2009 tuhatvuotista historiaansa juhliva Liettua on vehreä maa, josta kolmannes on tiheiden metsien peitossa. Täällä joet mutkittelevat, tuhannet järvet välkkyvät ja Itämeri huuhtelee hiekkarantoja. Liettuan kansa polveutuu aesteista, jotka kauppasivat maansa symbolina pidettyä meripihkaa jo muinaisten roomalaisten aikaan. Uudestisyntyneessä Liettuassa on vilkas kulttuuri- ja viihde-elämä. Maa on pullollaan mielenkiintoisia teatteriesityksiä, perinnejuhlia ja musiikkitapahtumia klassisesta musiikista kansanmusiikkiin. Iltaisin monipuolista viihdetarjontaa täydentävät vielä lukuisat ravintolat, yökerhot ja kasinot. Kylpyläkaupungit tarjoavat ihanteellisen vaihtoehdon rauhaa ja hiljaisuutta etsivälle lomailijalle. Niissä mineraalilähteet pulppuavat ja raikas merituuli hyväilee luontoa. Miellyttävän verkkainen tunnelma vallitsee myös kauniissa kansallispuistoissa ja luonnonrauhaa henkivillä maatiloilla. Liettua on kehittynyt aimo harppauksin itsenäisyytensä palauttamisen jälkeen eli vuodesta 1990 lähtien. Kaupungit ovat kasvaneet ja kansainvälistyneet, ja palvelut modernisoituneet vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Vuonna 2004 Liettuasta tuli NATO:n ja Euroopan unionin täysivaltainen jäsenmaa. Matka Liettuaan on elämys. Liettua on vanha suurvalta, jonka monivivahteinen menneisyys antaa pirteän säväyksen nykyiselle, modernille elämäntavalle. Matka Liettuaan käy helposti mistä päin maailmaa tahansa, sillä maa sijaitsee Ranskan kansallisen maanmittauslaitoksen vuonna 1989 tekemien mittausten mukaan aivan Euroopan keskipisteessä.
Muistoja menneiltä vuosisadoilta Barokin mestariteoksista sotilastukikohtiin
Liettuan ns. kultakauden perintöä ovat goottilainen, barokki- ja renessanssiarkkitehtuuri. Pääkaupunki Vilnan vanhakaupunki on Itä-Euroopan suurin ja kuulunut UNESCO:n maailmanperintökohteisiin vuodesta 1994, jolloin sille myönnettiin ansaitusti maailman kulttuuriperinnön palkinto. Vanhankaupungin lukuisilla kapeilla ja mutkittelevilla kujilla on kauniita valkoisia rakennuksia, viehättäviä pikkupihoja ja sympaattisia kahviloita, sekä kirkkoja ja muita mielenkiintoisia rakennuksia. Neris- ja Vilnelò-jokien yhtymäkohdassa sijaitsee vanhankaupungin todellinen helmi, alkuperäiseen loistoonsa restauroitu katedraali. Kulttuurihistoriallisesti merkittävän katedraalin takana, pienen kukkulan päällä, kohoaa puolestaan Liettuan valtion epävirallinen symboli eli Gediminasin Torni. Lähistöltä löytyy lisäksi Vilnan muinainen yliopisto Alma Mater lukuisine pihoineen. Pihoilla on tarponut opiskelijoita jo yli neljän vuosisadan ajan. Aivan kävelymatkan päässä ovat myös ihastuttava presidentinlinna sekä muita tärkeitä rakennuksia ja muistomerkkejä. Vilnasta kaupunkina saa parhaan käsityksen, kun sitä katselee ympäröiviltä kukkuloilta. Eteen avautuva maisema on erityisen kaunis auringossa kylpevine rakennuksineen ja kirkontorneineen. Liettuan kipeästä lähihistoriasta kertovat korutonta kieltään Vilnan KGB-museo, Grappletasin neuvostopatsaspuisto sekä Plok tinòn neuvostorakettien tukikohta. Myös ulkoilmamuseot ovat mielenkiintoisia; ehdottomasti vierailun arvoisia ovat Rum i kòsin kansanmuseo, Orvydasin maatilamuseo ja Eurooppa-puisto (Europos Parkas) Euroopan keskipisteessä. Eurooppa-puistossa on esillä toistasataa kansainvälisesti tunnettujen kuvanveistäjien työtä. Muinaiselle taivaankappaleiden tähystyspaikalle rakennettu Etnokosmologian museo puolestaan tarjoaa kävijöille mahdollisuuden tähtien tarkkailuun observatoriossaan. Liettuan omintakeisuudesta kertoo Mehiläismuseo, jonka erikoisuuksiin voi tutustua kansallispuiston upeassa luonnonympäristössä. Maan toiseksi suurimmasta kaupungista, Kaunasista, löytyy âiurlionisin museo, joka on perustettu vaalimaan kunnioitetun säveltäjän Mikalojus âiurlionisin muistoa. Pirumuseota voisi luonnehtia pirullisen hauskaksi museoksi. Siellä saa vierailla vain omalla vastuullaan! Vanhat kartanot, kauniit vesimyllyt ja muinaiset kylät värittävät liettualaista maalaismaisemaa. Perinteinen puuarkkitehtuuri on voimakkaasti esillä esimerkiksi puukirkkojen ja pienrakennusten muodossa. Puusta veistetään liettualaisten perinteiden mukaan myös ristejä. Ristien veistäminen on kansantaiteen laji, joka on valittu myös osaksi UNESCO:n maailmanperintöluetteloa. Kansantaiteeseen liittyy läheisesti iauliain lähellä kohoava matala kumpu, jota kutsutaan Ristikukkulaksi. Mystisen tunnelman omaava nähtävyys on niin ulkomaisten pyhiinvaeltajien kuin tavallisten matkaajienkin suosiossa. Liettuan vanhin tunnettu pääkaupunki Kernavò puolustussaarekkeineen kirjattiin myös UNESCO:n maailmanperintöluetteloon vuonna 2004. Trakai-järven ylle kohoaa puolestaan Itä-Euroopan suurin saarelle rakennettu linna, joka ylvään ulkomuotonsa ja museotarjontansa ansiosta on Trakain kaupungin ehdoton vetonaula. 3
Kattava kulttuuritarjonta Haaveilua ja hauskanpitoa
Konsertit Liettuassa ovat poikkeuksetta varsinaista musiikin riemujuhlaa. Musiikkiesityksiä on jokaiseen makuun, nykymusiikista klassiseen. Kuuluisiin liettualaisiin esittäjiin lukeutuvat mm. Saulius Sondeckisin kamariorkesteri, Gintaras Rinkeviãiusin sinfoniaorkesteri, oopperalaulaja Violeta Urmana sekä pianistit Mappleza Rubackytò ja Petras Geniu as. Kesällä monipuolista musiikkitarjontaa täydentävät Vilnan, Kristupasin ja PaÏaisliyn festivaalien satakunta klassisen musiikin konserttia, joiden esiintyjät ovat maailmanmusiikin parhaimmistoa. Kansallisoopperan ja -baletin taidokkaat esitykset ovat myös ulottuvilla koko teatterikauden ajan. Jazz. Liettua on kuuluisa sekä pitkistä perinteistään jazzmusiikin saralla että loistavista jazzesiintyjistään. Monet maailmankuulut muusikot esiintyvätkin kesäisin Bir tonasin, Kaunasin, Vilnan, Klaipòdan, Nidan ja Lapplekstas-järven kansainvälisillä jazzjuhlilla. Vilnassa järjestettävä Laulu- ja tanssijuhla puolestaan kerää liettualaisia ympäri maailmaa musisoimaan ja tanssimaan. Teatterin suuriin nimiin Liettuassa lukeutuvat Eimuntas Nekro ius ja Oskaras Kor unovas. Heidän esityksiään odottavat vierailulle useat Euroopan maiden teatterit. Teatterin ystäville saattavat olla tuttuja myös Rimas Tuminasin ja Juozas Vaitkusin kansainvälisesti tunnustetut ohjaukset Skandinavian alueen tai muiden maiden teattereissa. Taidegallerioita ja -näyttelyitä kiertäessä saattaa myös yllättyä. Omaperäisiä taideteoksiaan esittelevät niin läpimurron kynnyksellä olevat nuoret tulokkaat kuin ammattimaiset kuvataiteilijatkin. Kaikkein arvokkaimmat työt ovat kuitenkin esillä taiteilijoiden omissa ateljeissa. Liettuassa järjestetään kesä lokakuun aikana kymmenen kansainvälistä kansanperinnetapahtumaa, joiden esitykset tempaavat katsojatkin mukaan hauskanpitoon. Tapahtumien yhteydessä järjestetään myös kolmisenkymmentä ns. kansankulttuurileiriä ja kokonaiset sata kansantaiteen näyttelyä. Neljän vuoden välein 5
Urbaani viihde-elämä Ajanvietettä aamuun asti
Liettua on kuuluisa oluestaan. Huurteinen olut maistuu varmasti parhaiten, kun sen nauttii viehättävässä seurassa ja ympäristössä, esimerkiksi vanhan myllyn reunamilla Vilnelò- tai Neris-jokien virran läheisyydessä tai UÏupisin eli Vilnan Montmartren mäellä. Ruoka on yksi elämän suurimmista iloista. Maailman monien kulinaarisesti merkittävien maiden keittiöt ovat edustettuina Vilnassa. Valinnanvaraa löytyy aina kevyestä välipalasta kynttiläillalliseen asti. Makuelämyksiä tarjoavat oluttuvat kellarien uumenissa, erityisesti nuorison ja taiteilijoiden suosiossa olevat kahvilat, modernit laaturavintolat sekä romanttiset maalaistuvat. Vilnan suuriin ostoskeskuksiin kannattaa myös kiinnittää erityistä huomiota. Ostoskeskukset ihastuttavat lukuisten myymälöidensä lisäksi myös vaikuttavilla puitteillaan ja vehreillä levähdysalueillaan. Muutamat ostoskeskukset ovat varsinaisia viihdekeitaita, joista löytyy muun muassa elokuvateattereita, biljardisaleja ja jopa keila- ja luistinratoja. Jokainen löytää varmasti myymälöistä omalle kukkarolleen sopivia tuotteita valikoimien ulottuessa perustuotteista huippumuotiin. Illalla viihde-elämä vetää puoleensa magneetin lailla. Aika kuluu kuin siivillä nautinnollisten musiikkielämysten parissa, joten musiikkia on monipuolisesti tarjolla jazzista rockiin ja latinorytmeistä pelimanniperinteeseen. Tämän päivän kuumimmat hitit löytää puolestaan trendikkäistä diskoista, joissa juhlitaan aamun pikkutunneille asti. Pimeän tullen monenlaista ajanvietettä on tarjolla runsain mitoin. Baarit ja yökerhot houkuttelevat erityisesti upeilla show-esityksillään. Kannattaa myös pistäytyä ainakin yhdessä monista kasinoista ehkäpä Liettuassa pelionni on myötä? Lyhytkin vierailu Liettuassa antaa matkailijalle nipun mahtavia kokemuksia, olipa kyse sitten työ- tai lomamatkasta. Etenkin yli viikonlopun kestävät kaupunkimatkat ovat suosittuja, mutta myös pidemmät lomat kuluvat kuin siivillä, sillä nähtävää ja koettavaa on loputtoman paljon. 7
Vehreä luonto Linnunlaulua ja uusia elämyksiä
kosketeltavan lähelle yöpyjää puistojen leirintäalueilla. Vesiretkeilyn ystäviä hemmotellaan reiteillä, jotka kulkevat jokien kauneimmilla osuuksilla ja parhaimmilla järvialueilla. Liettua on vihreä maa. Maassa on viisi kansallisja 30 alueellista puistoa, jotka ovat tunnettuja kauniista luonnostaan ja mieleenpainuvista näkymistään. Niiden varjoisissa metsissä käyskentelevät kauriit, peurat, villisiat ja monet muut eläimet. Rinteillä ja tasangoilla mutkittelevat kirkasvetiset joet, ja kalaisat järvet piirtävät kuvioitaan maastoon. Puistojen luonto on myös niin vaihtelevaa, että niissä tavataan monia jo ainutlaatuisiksi käyneitä kasveja sekä harvinaisia lintuja ja eläimiä. Nemunas-joen suistoa kutsutaan oikeaksi kalojen ja lintujen paratiisiksi. Aikainen kevät tai myöhäinen syksy ovat loistavia aikoja lintubongareille, sillä suuret lintuparvet muuttavat tulloin. Joen varsi tarjoaakin näin ollen ihanteellisen paikan harvinaisten lintujen tarkkailuun. Matkustaminen kauniissa luonnossa on sekä helppoa että palkitsevaa. Kansallis- ja alueellisiin puistoihin on tehty vaellus- ja kävelyreittejä sekä pyöräteitä. Levähdyspaikkoja ja autojen pysäköintialueita on myös miellyttävän paljon. Upea luonto tulee puolestaan käsin- Mikäli haluaa uppoutua luontoon muutamaksi päiväksi, on parasta lomailla matkailuun erikoistuneella maatilalla. Tiloista suurin osa sijaitsee alueilla, jotka ovat kuuluja kauniista luonnostaan. Kalastus, uiminen, ratsastus, vaellusretket sekä tuore ja luonnonmukaisesti tuotettu ruoka ovat maaseutumatkailun valttikortteja. Lisäksi matkailijaa ilahduttavat niin maasedulla kuin kaupungissakin liettualaisten sydämellisyys ja vieraanvaraisuus. Extreme-urheilusta kiinnostuneet löytävät varmasti oman lajinsa monipuolisen tarjonnan joukosta. Lennot kuumailmapallolla, purjelentokoneella, helikopterilla ja jopa suihkuhävittäjällä eivät jätä huimapäisintäkään seikkailijaa kylmäksi. Lisäksi tarjolla on karting-autoilua öiseen aikaan sekä maastoauto- ja moottoripyöräkisoja sorakuopilla ja soilla. Historiasta kiinnostuneet lomanviettäjät voivat puolestaan kokeilla ampumista neuvostoaseilla tai tehdä sukellusmatkan esihistoriallisille liettualaisille asuinpaikoille Trakai- ja Plateliaijärvien syvyyksiin. 9
Itämeren meripihkaranta Tuulen, veden ja hiekan harmonia
Rauhaa rakastavat matkailijat valitsevat lomailun ainutlaatuisella Kuurin kyntäällä. Yli 50 kilometrin alueelle ulottuva Neringan kaupunki koostuu neljästä asutusalueesta ja lukuisista hiekkarannoista. Nida, Neringan hallinnollinen keskus, on ihastuttanut purjehduksen, riippuliidon ja purjelautailun harrastajia sekä taiteen ystäviä jo vuosikausia. Myös Nobel-kirjailija Thomas Mann kuuluu niihin, jotka ovat viettäneet Nidassa kesänsä. Mannin vanha kesäpaikka on entisöity ja sen yhteydessä toimii nykyään museo. Pohjoisempi asutuskeskus Neringan alueella, vihreä Juodkrantò, houkuttelee puolestaan matkailijoita väriloistoa säteilevillä puutarha-alueillaan. Neringassa on loistavat mahdollisuudet pyöräilyyn, sillä pyöräteitä on paljon ja ne on selkeästi merkitty. Kymmenes EuroVelo -reitti mutkittelee myös Liettuan rannikon läpi. Kiireetöntä lomaa hakevan kannattaa ehdottomasti suunnata hiekkadyynien ja katajien täyttämälle länsirannikolle. Palangan kaupunkia kutsutaan Liettuan kesäpääkaupungiksi, eikä suotta. Upottavaa, pehmeää hiekkaa riittää silmänkantamattomiin ja raikas merituuli hyväilee kulkijoita. Kaupungissa toimii lukemattomia kahviloita, ravintoloita, diskoja, baareja ja yökerhoja sekä yksi kasino. Aktiivilomailun ystävät ilahtuvat monipuolisista ajanvietepalveluista, joihin kuuluvat mm. tenniskentät, vesiskootteriajelut, polkupyöräretket ja uudenaikaiset kylpylä- ja saunapalvelut. Hiekkadyynin huipulla seisoessa ympärille avautuu henkeäsalpaava näkymä: yhdellä puolella näkyy kaukaisuuteen katoavia valkoisia hiekkavuoria ja Itämeren aallot, toisella vihreitä mäntyjä ja seesteinen Kuurin lahti. Tuuli, vesi ja hiekka muodostavat harmonisen kokonaisuuden, jota voisi pysähtyä katselemaan ikuisiksi ajoiksi. Rauha sitä on Kuurin kynnäs. Kynnäs muodostaa yhden Euroopan kauneimmista maisemista ja tämä luonnon mestariteos on kirjattu myös UNESCO:n maailmanperintöluetteloon. Rantalomailun alkaessa kyllästyttää voi tutustua Palangan kiehtoviin nähtävyyksiin. Tunnetun ranskalaisen maisema-arkkitehdin, Eduardas Andrén, suunnittelema Kasvitieteellinen puutarha huokuu 1900-luvun henkeä ja käsittää kokonaiset 110 hehtaaria. Kannattaa myös piipahtaa Meripihkamuseossa, jossa meripihkaan tutustutaan meripihkaverstaiden ja erityisen Meripihkatien avulla. Mikäli lomailu Palangan vauhdikkaassa ympäristössä tuntuu liian hektiseltä, kannattaa suunnata Liettuan kolmanneksi suurimpaan kaupunkiin, Klaipòdaan. Yksi kaupungin mielenkiintoisimmista nähtävyyksistä on Merimuseo, joka kätkeytyy 1800-luvulta peräisin olevan linnoituksen sisälle. Merimuseo on oikeastaan museon ja jättimäisen akvaarion yhdistelmä, jossa pidetään erilaisia museon teemaan liittyviä näyttelyjä ja järjestetään merileijonien ja delfiinien mukaansatempaavia esityksiä päivittäin. 11
Energiaa ja elinvoimaa Terveyden- ja kauneudenhoito
Liettuan hallitsijat lomailivat ja metsästivät mielellään Bir tonasin ja Druskininkain ympäristössä 1400-1500-luvuilla. Kun 1800-luvulla tutkittiin näiden paikkakuntien luonnonmineraalivesiä, kävi ilmi, että ne muistuttavat paljon Euroopan kuuluisimpien kylpyläkaupunkien vesiä. Lisäksi hoitavalla mudalla todettiin olevan ainutlaatuisia, tervehdyttäviä ja antimikrobisia ominaisuuksia. Nykyään Bir tonasin ja Druskininkain kylpylöissä käytetään vain kaikkein uudenaikaisimpia hoitomenetelmiä. Menetelmiin kuuluu paljon lääkitseviä, vain luonnontuotteita sisältäviä vesi-, muta- ja suolahoitoja; hoitavia yrttejä, öljyjä, hunajaa ym. sekä monenlaisia hierontamuotoja. Tarpeen vaatiessa hoitoon voidaan yhdistää myös muun muassa rentouttavaa musiikkia. Lähes kaikkiin vaivoihin löytyy oma hoitotapansa. Kokonaisvaltainen hyvinvointi saavutetaan parhaiten, kun terveydenhoitoon lisätään kauneudenhoito. Tällä hetkellä yli puolet kylpyläkaupunkien vieraista tulee Skandinavian, Puolan ja Israelin alueilta. Ainakin hoitojen veroinen merkitys asiakkaiden hyvinvoinnille on kylpyläkaupunkien kauniilla luonnolla. Oivallisia kävelyreittejä löytyy virkistävistä mäntymetsistä, ihastuttavista pikkukylistä, salaperäisestä Raigardasin laaksosta sekä Nemunas-joen varrelta. Druskininkai on tullut tunnetuksi kahden kansainvälisestikin tunnustetun taiteilijan, taidemaalari ja säveltäjä Mikalojus Konstantinas âiurlionisin (1875-1911) sekä Pariisissa asuneen kuvanveistäjä Îakas Lip icasin (1891-1979), synnyinsijana. 13
Perinteiden kiehtova alkuperä Muinaisten balttien viisaudet
Perinteiset juhlat Liettuassa sisältävät elementtejä balttien muinaisesta mytologiasta. Esimerkiksi suhtautumistapa taivaankappaleisiin ja luontoon on peräisin juuri muinaisen mytologian ajoilta. Yksi hauskimmista juhlista on laskiaisjuhla, jolloin iloinen joukkio piruja, noitia ja vanhoja maalaishahmoja naamiaispuvuissaan ajaa talvea pihalta ja julistaa paksukaisen (talven) tappion ohukaiselle (keväälle). Palmusunnuntaina koko Vilna loistaa täynnä nättejä koristekimppuja. Pääsiäispalmut on tehty vain pääkaupungin ympäristössä punottavista kuivakukista. Pääsiäispalmut, meripihkakorut, pellavapöytäliinat ja -vaatteet, puukäsityöt sekä perinteiset virkkaus- ja neuletyöt ovat matkamuistoja, jotka muistuttavat Liettuan lämminhenkisestä tunnelmasta pitkään. Keväällä Vilnassa pidettävät Kaziukasin markkinat ovat jo yli 400-vuotinen perinne. Värikkäässä tapahtumassa on esillä mitä erilaisimpia puu-, metalli-, keramiikka- ja tekstiilitöitä, joita vanhat käsitöidentaitajat ovat valmistaneet. Iloinen maalaismusiikki raikaa tuolloin kaupungissa ja krouvit houkuttelevat oluelle. Juhannusta (Joninesin päivää) vietetään vuoden lyhimpänä yönä. Tällöin poltetaan kokkoja ja krivapplelò-keppejä, kansanlaulut raikuvat, rituaalitansseja tanssitaan ja ennustuksia tehdään. Juhannusta juhlitaan koko Liettuassa. Juhlan tunnelmaan pääsee parhaiten käsiksi Rum i kòsin Kansantieteellisessä museossa. Valtion päivää, heinäkuun kuudetta, juhlitaan vaikuttavimmin Liettuan ensimmäisessä pääkaupungissa Kernavòssa. Siellä järjestetään ns. elävän historian ja arkeologian päivä, jolloin liettualaisten esi-isät valmistavat ruokaa, työstävät turkiksia ja meripihkaa, sulattavat rautamalmia sekä takovat rahoja ja aseita. Kernavòssa pidetään myös sotaurhojen taistelunäytöksiä ja kilpailuja, joihin ottaa osaa sotakerhoja myös muista maista. 15
Hyvää ruokahalua! Hunajaa ja salviaa Liettuassa on neljä kansallisaluetta ja jokaisella alueella omat perinneruoat. Auk taitija on kuulu erityisesti keitoistaan ja jauhoruoistaan. Alueen tyypillisimmät ruokalajit ovat maito-, borssi- ja kaalikeitot, skryliai eli öljyssä paistetut taikinanyytit, altanosiai eli keitetyt taikinanyytit kirsikoiden tai mustikoiden kera ja virtiniai eli rahkatai sienipelmenit. Erinomainen välipala on savustettu ja hamppuöljyssä rakuunan kanssa kypsennetty pikkukala, muikku. Metsäisessä Dzapplekijassa suositaan sieniruokia. Esimerkiksi sienikeitto, suolatut rouskut, voissa paistetut leppärouskut, kermassa haudutetut kantarellit sekä eri tavoin valmistetut punikkitatit ja ruskotatit eli oikeat herkkutatit ovat yleisiä ruokalajeja. Hyvää on myös dzapplekijalainen ilmakuivattu tai kylmäsavustettu makkara, jonka erikoinen maku tulee katajanmarjoista ja monenlaisista yrteistä. Suvalkijan alueen kuuluisin perinneruoka on nimeltään skilandis. Se on hakatusta lihasta muotoiltu pallo, joka savustetaan kylmässä savussa ja joka muutaman kypsymiskuukauden aikana hapantuu niin, että siitä voi leikata ohuen ohuita lihaviipaleita. Suvalkijalaisten perinteisiin ruokalajeihin kuuluvat myös luumujen kera paistettu sorsa, keitetty suutari omenakastikkeessa ja omenajuusto. Îemaitialaisten oma ruoka, kastinys, on raikkaan kirpeän makuinen kastike. Kastike valmistetaan vaahdoksi vatkatusta smetanasta ja syödään keitettyjen perunoiden kanssa. Juhla- ja kausiruokia ovat puolestaan oluessa keitetyt ravut tai siinä haudutettu naudanliha sekä hunajamarinoitu pähkinätäytteinen sorsa. Jokaiselle säälle ja mielentilalle on oma teelaatunsa. Teen kanssa nautitaan yleensä karkeista jauhoista valmistettuja hunajakakkuja tai valkoista rahkajuustoa, jota voi myös nauttia hillon ja hunajan kera. Erilaiset kylmät keitot, kotikaljaa muistuttava gira tai vaikkapa lasillinen kylmää olutta viilentävät mukavasti kuumana päivänä. Liettuasta löytyy yli 200 olutreseptiä. Eritystilaisuuksissa tarjotaan usein hunajapohjaista ja tuoksuvin yrtein maustettua midus -simaa, jota on saatavana eri vahvuisena (10 56 %). 16
Suomalaiset kiinteät kulttuurisuhteet myöhemmin Kalevalan alkuperän ja levinneisyyden tutkimiseen. A. R. Niemi julkaisi myös kirjoja suomeksi; Liettualaisten kansanlaulujen tutkimus julkaistiin vuonna 1913 ja Liettuan kirjallisuutta käsittelevä teos vuonna 1925. Suomi-Liettua-seura perustettiin Helsinkiin vuonna 1930 Niemen aloitteesta. Liettualaisiin Suomen ystäviin kuuluu etenkin A. R. Niemen kanssa ystävystynyt Adolfas Sabaliauskas (1873 1950, taiteilijanimi Îalia Rappleta). Sabaliauskas oli aikansa tunnettu runoilija ja kansanperinteen tutkija. Hän myös käänsi Kalevalan ja muita suomalaisia teoksia liettuan kielelle. Suomen ja Liettuan väliset kulttuurisuhteet solmittiin 1800-luvulla molempien kansojen kansallisen heräämisen vuosina. Tunnettuja suomalaisia Liettuan ystäviä tuli kielitieteilijä Jooseppi Julius Mikkolasta ja hänen vaimostaan, kirjailija Maila Talviosta, joiden häämatka suuntautui Liettuaan vuonna 1894. Matka innoitti Talvion kirjoittamaan Liettua-aiheisen kertomuksen, joka käsitteli Vincas Kudirkan vangitsemista santarmien toimesta. Kudirka oli tullut tunnetuksi itsenäisyyden puolestapuhujana ja Liettuan kansallislaulun sanoittajana. Huomattavimpana Liettuan ystävänä voidaan kuitenkin pitää August Robert Niemeä. A. R. Niemi opiskeli vähän liettuaa ja keräsi tämän jälkeen talteen noin 3 500 liettualaista kansanlaulua. Kansanlauluja käytettiin Adolfas Sabaliauskasille omistettu muistolaatta paljastettiin vuonna 2001 Melai iain kappelissa (BirÏain alue). Tilaisuutta kunnioitti läsnäolollaan myös A. R. Niemen pojanpoika, Hannu Niemi, joka oli tyytyväinen, että hänen isoisänsä lisäksi myös Sabaliauskas sai synnyinmaahansa oman muistomerkin. Suomi tunnusti itsenäisen Liettuan virallisesti ensimmäisen kerran 12. lokakuuta 1921 ja uudisti kuudentena valtiona maailmassa diplomaattiset suhteensa Liettuaan 28. elokuuta 1991. Helsingissä on Liettuan suurlähetystön lisäksi myös Liettuan matkailuneuvonta. Liettuan matkailuneuvonta Kapteeninkatu 7 00140 Helsinki Puh. (09) 6227 7717, Fax. (09) 6227 7718 Sähköposti: info@liettua.fi www.liettua.fi 17
LIETTUAN MATKAILUNEUVONTA Kapteeninkatu 7, 00140 Helsinki Puh. (09) 6227 7717, Fax. (09) 6227 7718 info@liettua.fi, www.liettua.fi www.lithuaniantravel.com LIETTUAN ULKOASIAINMINISTERIÖ A. Juozapaviãiaus g.13, 09311 Vilna, Liettua Puh. (370) 5 210 8796, Fax. (370) 5 210 8753 info@tourism.lt, www.tourism.lt LIETTUAN MATKAILUSÄÄTIÖ A. Juozapaviãiaus g. 13, 09311 Vilna, Liettua Puh. (370) 5 263 7311 info@travel.lt, www.travel.lt LIETTUAN MATKAILUSÄÄTIÖ Suunnittelija RIC Valokuvaajat V.ValuÏis, K.Vanagas, K.Driskius, S.Platukis, Z.Usinaviãius, M.Ra kovskis Alkuperäinen teksti Roma Statuleviit Kääntäjä Tuija Keronen Paino Petro Ofsetas Tätä julkaisua tukee Liettuan Valtiovarainministeriö