SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2007 N:o 321 333 SISÄLLYS N:o Sivu 321 Laki polttoturpeen turvavarastoista... 1015 322 Laki polttoturpeesta lauhdutusvoimalaitoksissa tuotetun sähkön syöttötariffista... 1018 323 Laki sähkötuotannon eräiden tehoreservien käytettävyyden varmistamisesta annetun lain 3 :n muuttamisesta... 1023 324 Valtioneuvoston asetus polttoturpeesta lauhdutusvoimalaitoksissa tuotetun sähkön syöttötariffista 1024 325 Valtioneuvoston asetus valtioneuvoston ohjesäännön muuttamisesta... 1026 326 Valtiovarainministeriön asetus julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunnan maksullisista suoritteista annetun valtiovarainministeriön asetuksen muuttamisesta... 1027 327 Valtiovarainministeriön asetus Mikael Agricola ja suomen kieli -juhlarahasta... 1028 328 Maa- ja metsätalousministeriön asetus poronhoitovuodelta 2007/2008 maksettavan eläinkohtaisen tuen hakuajasta ja hakemisesta... 1030 328 Maa- ja metsätalousministeriön asetus poronhoitovuodelta 2007/2008 maksettavan eläinkohtaisen tuen hakuajasta ja hakemisesta (Saamenkielinen käännös)... 1031 329 Maa- ja metsätalousministeriön asetus perus- ja kasvulohkoista ja niiden ulko- ja sisärajoja koskevista tuen myöntämisen edellytyksistä... 1032 330 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta vuoden 2007 kasvihuonetuen ennakon maksatuksesta... 1035 331 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta vuoden 2006 viljelmäkohtaisten satovahinkokorvausten maksatuksesta... 1036 332 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta tilatuen non food -kesannon ehdoista vuonna 2007... 1037 333 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta energiakasvituen ehdoista vuonna 2007... 1038 N:o 321 Laki polttoturpeen turvavarastoista Annettu Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2007 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus Maan huoltovarmuuden ja polttoturpeen saatavuuden turvaamiseksi voidaan perustaa ja ylläpitää polttoturpeen turvavarastoja tuotanto-olosuhteiden vaihteluiden varalta sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. 2 Turvavarasto Turvavarastolla tarkoitetaan sellaista lämmön tai sähkön tuotantoa varten perustettua polttoturvevarastoa, jota polttoturpeen toimittaja sopimukseen perustuen ylläpitää liiketoiminnassaan tarvitsemansa varaston lisäksi. HE 100/2006 TaVM 23/2006 EV 255/2006 53 2007 895043
1016 N:o 321 Turvavaraston voi perustaa polttoturpeen toimittaja, joka toimittaa polttoturvetta lämmön tai sähkön tuotantoa varten vähintään 100 000 megawattituntia vuodessa. 3 Turvavarastosopimus Huoltovarmuuskeskus tekee turvavarastoinnista sopimuksen turvavaraston perustavan polttoturpeen toimittajan (turvavarastoija) kanssa. Sopimuksessa turvavarastoija sitoutuu perustamaan sovitun suuruisen ja sovitunlaatuisen polttoturpeen turvavaraston sekä ylläpitämään sitä kolmen vuoden ajan. Tarkemmat säännökset turvavarastosopimuksen sisällöstä annetaan valtioneuvoston asetuksella. 4 Turvavaraston käyttölupa Turvavarastoija voi hakea Huoltovarmuuskeskukselta lupaa turvavaraston käyttämiseen, jos turvavarastoijan muussa varastossa kuin turvavarastossa olevan toimitusvalmiin polttoturpeen määrä ei riitä odotettavissa oleviin toimituksiin. Käyttölupa voidaan myöntää, jos turvavarastoijan liiketoiminnassaan tarvitsema polttoturvevarasto on jäänyt päättyneiden tuotantokausien sääoloista ja niihin rinnastettavista, turvavarastoijan vaikutusvallan ulkopuolella olevista syistä johtuen merkittävästi turvavarastoijan keskimääräisiä vuotuisia toimituksia pienemmäksi. Käyttölupaan voidaan liittää lain tavoitteiden toteutumisen kannalta tarpeellisia ehtoja. Käyttölupa voidaan myöntää lokakuun 1 päivän ja seuraavan vuoden huhtikuun 30 päivän välisenä aikana. 5 Turvavarastointikorvaus Huoltovarmuuskeskus maksaa turvavarastoijalle huoltovarmuusrahaston varoista korvauksen toteutuneesta turvavarastoinnista. Korvauksen määrä on 0,03 euroa megawattitunnilta polttoturvetta kuukaudessa. Turvavarastointikorvaukseen oikeutetun polttoturpeen määräksi turvavarastossa voidaan sopia turvavarastosopimuksessa vähintään viisi ja enintään 50 prosenttia turvavarastoijan keskimääräisten toimitusten määrästä. Keskimääräisenä toimitusten määränä pidetään sopimuksen solmimisvuotta edeltävän kolmen edellisen vuoden toimitusten määrästä kahden suurimman keskiarvoa. Tarkemmat säännökset varastotason laskemisesta ja turvavarastointikorvauksen maksatuksesta annetaan valtioneuvoston asetuksella. 6 Turvavarastoijan ilmoitukset Huoltovarmuuskeskukselle Turvavarastoija on velvollinen vuosittain ilmoittamaan Huoltovarmuuskeskukselle polttoturpeen tuotantonsa määrän sekä lämpö- ja sähkövoimalaitoksille toimittamansa polttoturpeen määrät. Tarkemmat säännökset ilmoituksen ajankohdasta, sisällöstä ja muodosta annetaan valtioneuvoston asetuksella. 7 Turvavarastomäärien todentaminen Työvoima- ja elinkeinokeskukset valvovat toimialueellaan turvavarastojen ylläpitoa. Turvavarastoijan on ilmoitettava valvontaa varten työvoima- ja elinkeinokeskukselle varastoissaan olevan polttoturpeen määrät ja sijainnit. Työvoima- ja elinkeinokeskuksen virkamiehellä on oikeus tutustua turvavarastoijan materiaalikirjanpitoon ja tehdä tarkastuksia polttoturpeen varastointipaikoilla. 8 Turvavarastointikorvauksen palauttaminen ja takaisinperintä Joka käyttää turvavarastoaan tämän lain tai turvavarastosopimuksen vastaisesti, on velvollinen palauttamaan saamansa turvavarastointikorvauksen huoltovarmuusrahastolle. Turvavaraston luvattoman käytön johdosta tapahtuvaan turvavarastointikorvauksen pa-
N:o 321 1017 lauttamiseen ja takaisinperintään sovelletaan, mitä valtionavustuslaissa (688/2001) säädetään valtionavustuksen takaisinperinnästä. Virheellisesti, liikaa tai perusteettomasti maksetun turvavarastointikorvauksen palauttamiseen ja takaisinperintään sovelletaan, mitä valtionavustuslaissa säädetään valtionavustuksen takaisinperinnästä. 9 Turvavarastosopimuksen purkaminen Turvavarastoija voi purkaa turvavarastosopimuksen kesken sopimuskauden, jos varastoija siirtyy toiselle toimialalle tai jos varastoija tuotantomenetelmissä tapahtuneiden muutosten taikka siihen verrattavien syiden johdosta ei enää tarvitse turvavarastoon varastoitua polttoturvetta toimituksissaan. Jos turvavarastoijalle myönnetyn turvavarastointikorvauksen määrää sopimuksen voimassa ollessa alennetaan, on turvavarastoijalla oikeus purkaa sopimus kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun muutos on annettu turvavarastoijalle tiedoksi. Jos turvavarastoija on tahallaan käyttänyt varastoitua polttoturvetta tämän lain tai turvavarastosopimuksen vastaisesti, Huoltovarmuuskeskuksella on oikeus kolmen kuukauden kuluessa rikkomuksen havaitsemisesta purkaa sopimus. 10 Asetuksenantovaltuus Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella. 11 Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2007. Tätä lakia ei sovelleta polttoturpeen turvavarastoon, jonka ylläpitämisestä on voimassa turvavarastolain (970/1982) mukainen turvavarastointisopimus. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2007 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
1018 N:o 322 Laki polttoturpeesta lauhdutusvoimalaitoksissa tuotetun sähkön syöttötariffista Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Annettu Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2007 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on sähköntoimitusvarmuuden turvaamiseksi määrätä, että Suomen sähköjärjestelmässä annetaan voimalaitosten ajojärjestyksessä etusija kotimaista polttoturvetta polttoaineena käyttäville lauhdutusvoimalaitoksille kivihiiltä, maakaasua ja polttoöljyä polttoaineena käyttäviin lauhdutusvoimalaitoksiin verrattuna. Ajojärjestyksen etusijan mahdollistamiseksi maksetaan kotimaisesta polttoturpeesta lauhdutusvoimalaitoksessa tuotetulle sähkölle syöttötariffia siten kuin tässä laissa säädetään. 2 Määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan: 1) verkonhaltijalla sähkömarkkinalaissa (386/1995) tarkoitettua verkonhaltijaa; 2) sähkön lauhdutustuotannolla muuta lämpövoimalaitoksen sähköntuotantoa kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/8/EY hyötylämmön tarpeeseen perustuvan sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämisestä sisämarkkinoilla ja direktiivin 92/42/ETY muuttamisesta liitteen II mukaisesti määritettyä yhteistuotantoa; 3) väliottolauhdutuslaitoksella voimalaitoksen osana olevaa laitosta, jossa osa sähköntuotantoon käytettävän höyryturpiinin läpi lauhduttimeen kulkevasta höyrystä voidaan johtaa kesken paisuntaprosessin lämmöntuotantoon; 4) monipolttoaineyksiköllä voimalaitosta tai voimalaitoksen osana olevaa laitosta, jossa voidaan samanaikaisesti tai vuorotellen käyttää kahta tai useampaa polttoainetta. 2 luku Syöttötariffijärjestelmä 3 Syöttötariffijärjestelmän piiriin kuuluva sähkön tuotanto Syöttötariffia maksetaan verkonhaltijan verkkoon syötetylle sähkölle, joka on tuotettu kotimaista polttoturvetta polttoaineena käyttäen: 1) lauhdutusvoimalaitoksessa, jonka pääasiallinen polttoaine on polttoturve ja jonka generaattorin teho on vähintään 120 megavolttiampeeria; 2) lauhdutustuotantona voimalaitoksen väliottolauhdutuslaitoksessa, jonka pääasiallinen polttoaine on polttoturve ja generaattorin teho on vähintään 120 megavolttiampeeria. HE 100/2006 TaVM 23/2006 EV 255/2006 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/54/EY; (32003L0054); EYVL N:o L 176, 15.7.2003, s. 37
N:o 322 1019 4 Syöttötariffi Syöttötariffia maksetaan 3 :ssä tarkoitetulle sähkölle kalenterikuukauden pituiselle jaksolle määritettävänä lisähintana seuraavasti: Lisähinta, euroa megawattitunnilta=1,00 euroa megawattitunnilta ( P + ε P ) ( P + ε P ) t t e h h e +, jossa η t η h P t = polttoturpeen hinta sähkön lauhdutustuotannossa arvonaan 7,00 euroa megawattitunnilta; εt = polttoturpeen ominaispäästökerroin arvonaan 0,377 hiilidioksiditonnia megawattitunnilta; P e = päästöoikeuden hinta aritmeettisena keskiarvona Euroopan talousalueen vaihdoltaan kolmen suurimman päästöoikeuspörssin päivittäiskaupan hintanoteerausten päiväkeskiarvosta kyseisenä kalenterikuukautena, euroa hiilidioksiditonnilta; η t = polttoturvetta polttoaineena käyttävän lauhdutusvoimalaitoksen hyötysuhde arvonaan 0,37; P h = kivihiilen hinta sähkön lauhdutustuotannossa Tilastokeskuksen julkaiseman polttoaineen hintatekijän h (yksi kuukausi) verottomana arvona kyseisenä kalenterikuukautena, euroa megawattitunnilta; ε h = kivihiilen ominaispäästökerroin arvonaan 0,337 hiilidioksiditonnia megawattitunnilta; η h = kivihiiltä polttoaineena käyttävän lauhdutusvoimalaitoksen hyötysuhde arvonaan 0,40. Syöttötariffia maksetaan kalenterivuodessa enintään sähkömäärälle, joka vastaa lauhdutusvoimalaitoksessa sen nimellistehoa kerrottuna 3 900 tunnilla ja väliottolauhdutuslaitoksessa sen nimellistehon puolikasta kerrottuna 3 900 tunnilla. Tarkemmat säännökset syöttötariffin määrittämisestä annetaan tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella. 5 Syöttötariffin maksaminen sähkön tuottajalle Järjestelmävastuuseen määrätty kantaverkonhaltija (maksaja) maksaa syöttötariffin sähkön tuottajan hakemuksesta jälkikäteen kuuden kuukauden jaksoissa. Maksamisen edellytyksenä on, että: 1) sähkön tuotantotapa ja sen energialähde on varmennettu tämän lain mukaisesti; 2) verkkoon syötetyn sähkön määrä on mitattu luotettavasti maksajan asettamien kohtuullisten vaatimusten mukaisella tavalla; 3) sähkön tuottaja on ilmoittanut muut maksamisen edellyttämät tiedot maksajalle. Mikäli maksaja katsoo, ettei syöttötariffia voida maksaa hakemuksen mukaisesti sähkön tuottajalle, sen on siirrettävä asia Energiamarkkinaviraston ratkaistavaksi. Siirtoilmoituksessa on ilmoitettava esteen syyt. Energiamarkkinaviraston tehtävänä on ratkaista päätöksellään hakijan oikeus syöttötariffiin. Tarkemmat säännökset syöttötariffin hakemisesta ja maksamisesta annetaan valtioneuvoston asetuksella. 6 Syöttötariffijärjestelmän rahoitus Syöttötariffijärjestelmä rahoitetaan erillisellä syöttötariffimaksulla, jonka järjestelmävastuuseen määrätty kantaverkonhaltija kerää kantaverkkoon suoraan tai välillisesti liittyneeltä sähkön kulutukselta tasapuolisella ja syrjimättömällä tavalla. Syöttötariffimaksulla voidaan kattaa sähkön tuottajille maksettujen syöttötariffien
1020 N:o 322 kustannukset sekä maksajalle aiheutuneet kohtuulliset kustannukset ja kohtuullinen korvaus syöttötariffijärjestelmän hoitamisesta. Syöttötariffimaksu ja sen määräytymisperusteet tulee julkaista sekä ilmoittaa Energiamarkkinavirastolle. 7 Syöttötariffijärjestelmään liittyvien toimintojen eriyttäminen Järjestelmävastuuseen määrätyn kantaverkonhaltijan tulee eriyttää syöttötariffijärjestelmän hoitaminen muista yrityksen harjoittamista liiketoiminnoista siten kuin sähkömarkkinalain 28 34 :ssä säädetään. Järjestelmän hoitaminen voidaan antaa myös järjestelmävastuuseen määrätyn kantaverkonhaltijan kokonaan omistaman tytäryhtiön tehtäväksi. 3 luku Voimalaitoksen tuotantotavan ja energialähteen varmentaminen 8 Voimalaitoksen tuotantotavan ja energialähteen varmentaminen Todentajan on ennen syöttötariffin maksamista varmennettava voimalaitoksen tuotantotapa sekä syöttötariffin maksamista koskevan hakemuksen kohteena olevan sähkön energialähde. Monipolttoaineyksikössä on energialähteiden varmentamisessa noudatettava yhdenmukaisia laskentamenetelmiä ja vastaavaa tarkkuutta kuin päästökauppalaissa (683/2004) on säädetty päästöjen tarkkailusta ja todentamisesta. Kukin hakemuksen kohteena oleva sähkömäärä on varmennettava erikseen. Todentajan antaman varmennustodistuksen tulee sisältää syöttötariffin maksamisessa tarvittavat tiedot voimalaitoksen tuotantotavasta ja sen käyttämistä energialähteistä sekä vahvistuksen sille, että maksamista koskevassa hakemuksessa tarkoitettu sähkö täyttää 3 :ssä säädetyt vaatimukset. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä varmennuksesta ja varmennustodistuksen sisältämistä tiedoista. 9 Voimalaitoksen tuotantotapaa ja energialähteitä koskevien tietojen säilyttäminen Sähkön tuottajan, jolle on maksettu syöttötariffia, tulee huolehtia siitä, että käytettyä tuotantotapaa ja käytettyjä energialähteitä koskevien tietojen luotettavuus voidaan varmistaa vähintään kuuden vuoden ajan sen kalenterivuoden päättymisestä, jota tiedot koskevat. Tarkempia säännöksiä tietojen säilyttämisestä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. 10 Todentaja Energiamarkkinaviraston päästökauppalain mukaan hyväksymä todentaja, jonka pätevyysalueeksi on määritetty polttolaitosten todentaminen, on kelpoinen toimimaan myös tässä laissa tarkoitettuna todentajana. 11 Todentajan kelpoisuuden peruuttaminen Jos todentaja toimii tämän lain säännösten vastaisesti, Energiamarkkinaviraston on kehotettava todentajaa korjaamaan puute määräajassa. Jos puutetta ei korjata määräajassa, Energiamarkkinavirasto voi peruuttaa todentajan kelpoisuuden toimia tämän lain mukaisena todentajana. 4 luku Täydentävät säännökset ja voimassaolo 12 Valvonta Energiamarkkinaviraston tehtävänä on valvoa tämän lain noudattamista.
N:o 322 1021 13 Tietojen antaminen Energiamarkkinavirastolle Sähkön tuottaja, joka on hakenut tai jolle on maksettu syöttötariffia, on velvollinen kehotuksesta antamaan syöttötariffin maksatuksen oikeellisuuden valvomiseksi Energiamarkkinavirastolle voimalaitoksensa tuotantotapaa ja sen käyttämiä energialähteitä sekä sen tuottamia sähkömääriä koskevia tietoja. Järjestelmävastuuseen määrätty kantaverkonhaltija ja todentaja ovat velvollisia kehotuksesta antamaan Energiamarkkinavirastolle tietoja, jotka ovat tarpeen syöttötariffin maksatuksen ja syöttötariffijärjestelmän rahoituksen sekä niiden perusteiden oikeellisuuden tai tässä laissa säädettyjen velvoitteiden valvomiseksi. Energiamarkkinavirastolla on oikeus tarkastaa tietojen oikeellisuus valvottavan hallinnassa olevissa tiloissa, jotka eivät kuulu kotirauhan piiriin. 14 Syöttötariffin palauttaminen ja takaisinperintä Virheellisesti, liikaa tai ilmeisen perusteettomasti maksetun syöttötariffin palauttamiseen ja takaisinperintään sovelletaan, mitä valtionavustuslaissa (688/2001) säädetään valtionavustuksen palauttamisesta ja takaisinperinnästä, ellei tässä laissa toisin säädetä. Palautus ja viivästysseuraamus tuloutetaan syöttötariffijärjestelmään. Energiamarkkinavirasto hoitaa syöttötariffin palauttamista ja takaisinperintää koskevissa asioissa valtionavustuslaissa valtionapuviranomaiselle säädettyjä tehtäviä sekä tekee päätöksen syöttötariffin takaisinperinnästä ja viivästysseuraamuksesta. Palautus ja viivästysseuraamus pannaan täytäntöön ilman erillistä tuomiota tai päätöstä siten kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/1961) säädetään. Maksaja hoitaa palautuksen ja viivästysseuraamuksen perimisen. 15 Pakkokeinot Jos joku rikkoo tai laiminlyö tässä laissa tai sen nojalla annetuissa säädöksissä säädettyjä velvoitteitaan, Energiamarkkinaviraston on velvoitettava hänet korjaamaan virheensä tai laiminlyöntinsä. Velvoitepäätöksessä voidaan määrätä, millä tavoin virhe tai laiminlyönti tulee korjata. Energiamarkkinavirasto voi asettaa 1 momentissa tarkoitetun velvoitepäätöksensä taikka tässä laissa säädettyä tietojenantovelvoitetta koskevan päätöksensä tehosteeksi uhkasakon. Uhkasakon asettamisessa ja sen tuomitsemisessa maksettavaksi noudatetaan uhkasakkolaissa (1113/1990) säädettyä menettelyä. 16 Maksajan ja todentajan velvoitteet sen hoitaessa julkista hallintotehtävää Maksajan ja todentajan on tässä laissa tarkoitettua julkista hallintotehtävää hoitaessaan noudatettava, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999), sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003), kielilaissa (423/2003) ja hallintolaissa (434/2003) säädetään. Asiakkaan pyynnöstä voidaan kuitenkin poiketa kielilain vaatimusten soveltamisesta varmennustodistuksessa käytettävän kielen osalta. 17 Muutoksenhaku hallintopäätöksistä Energiamarkkinaviraston tämän lain nojalla antamaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. 18 Muutoksenhaku todentajan päätöksistä Todentajan varmennustodistusta koskevaan päätökseen saa hakea oikaisua päätöksen an-
1022 N:o 322 tajalta 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätökseen on liitettävä oikaisuvaatimusohjeet. Oikaisumenettelystä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Todentajan oikaisumenettelyssä antamaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. 19 20 Voimassaolo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2007 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2010. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Asetuksenantovaltuus Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan valtioneuvoston asetuksella. Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2007 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
1023 N:o 323 Laki sähkötuotannon eräiden tehoreservien käytettävyyden varmistamisesta annetun lain 3 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2007 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan sähköntuotannon eräiden tehoreservien käytettävyyden varmistamisesta 8 päivänä joulukuuta 2006 annetun lain (1082/2006) 3 :n 4 kohta sekä lisätään 3 :ään uusi 5 kohta seuraavasti: 3 Voimalaitoksille asetettavat vaatimukset Voimalaitoksen haltija voi tarjota järjestelmään Suomen sähköjärjestelmään liitettyä erillistä lauhdutusvoimalaitosyksikköä, joka täyttää seuraavat vaatimukset: 4) yksikköön kohdistuvat ympäristöluvat ja -vaatimukset eivät estä yksikön käyttämistä täydellä teholla vähintään 200 tuntia 1.12. ja 28.2. välisenä aikana; 5) yksikkö ei kuulu polttoturpeesta lauhdutusvoimalaitoksissa tuotetun sähkön syöttötariffista annetun lain (322/2007) soveltamisalaan. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2007. Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2007 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen TaVM 23/2006 EV 255/2006 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/54/EY; (32003L0054); EYVL N:o L 176, 15.7.2003, s. 37 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/89/EY; (32005L0089); EYVL N:o L 33, 4.4.2006, s. 22 2 895043/53
1024 N:o 324 Valtioneuvoston asetus polttoturpeesta lauhdutusvoimalaitoksissa tuotetun sähkön syöttötariffista Annettu Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2007 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä, säädetään polttoturpeesta lauhdutusvoimalaitoksissa tuotetun sähkön syöttötariffista 30 päivänä maaliskuuta 2007 annetun lain (322/2007) nojalla: 1 Soveltamisala Tätä asetusta sovelletaan polttoturpeesta lauhdutusvoimalaitoksissa tuotetun sähkön syöttötariffista annetussa laissa (322/2007) säädettyyn syöttötariffijärjestelmään. 2 Syöttötariffin määrittäminen Syöttötariffia määritettäessä noudatetaan seuraavaa: 1) Euroopan talousalueen vaihdoltaan kolme suurinta päästöoikeuspörssiä määräytyvät syöttötariffin maksatuskauden aikaisen päivittäiskaupan vaihdon perustella; 2) voimalaitoksen nimellisteho määräytyy sen generaattorin nimellispätötehon perusteella. 3 Syöttötariffin hakeminen Syöttötariffin maksatusta koskeva hakemus on toimitettava maksajalle kolmen kuukauden kuluessa maksatuskauden päättymisestä tai, jos todentajan varmennustodistusta koskevaan päätökseen on haettu oikaisua tai muutosta, kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun varmennustodistus on saanut lainvoiman. Hakemuksessa on ilmoitettava: 1) hakijan nimi, kotipaikka ja yhteystiedot; 2) voimalaitoksen nimi ja yhteystiedot; 3) maksuyhteystiedot; 4) hakemuksen kohteena oleva sähkön määrä kalenterikuukausittain jaoteltuna; 5) ajanjakso, jonka kuluessa hakemuksen kohteena oleva sähkö on tuotettu. Hakemukseen on liitettävä todentajan antama varmennustodistus. 4 Syöttötariffin maksaminen Syöttötariffina maksetaan rahamäärä, joka on sähkön tuottajan kalenterikuukauden aikana verkonhaltijan sähköverkkoon syöttämän, vaatimukset täyttävän lauhdutussähkön määrän ja saman kalenterikuukauden ajalle määritetyn lisähinnan tulo. Maksatuksen perusteena käytettävää lauhdutussähkön määrää laskettaessa määritetään polttoturpeen osuus voimalaitoksen polttoaine-energiasta ja siihen perustuva polttoturpeesta tuotetun sähkön määrä erikseen kullekin kalenterikuukaudelle. Kalenterikuukauden sähkömääränä käytetään verkonhaltijan sähköverkkoon syötettyjen tuntikohtaisten polttoturpeesta tuotettujen lauhdutussähkömäärien summaa. Syöttötariffi maksetaan kaksi kertaa vuodessa. Maksatuskaudet ovat 1 päivän tammikuuta ja 30 päivän kesäkuuta välinen aika sekä 1 päivän heinäkuuta ja 31 päivän joulukuuta välinen aika. Syöttötariffia ei makseta, jos hakemusta ei ole jätetty asetetussa määräajassa. 5 Varmennustodistus Todentajan on annettava suorittamastaan varmennuksesta sähkön tuottajalle kirjallinen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/54/EY (32003L0054); EYVL N:o L 176, 15.7.2003, s. 37
N:o 324 1025 todistus. Varmennustodistuksesta on käytävä ilmi: 1) todentajan nimi ja yhteystiedot; 2) tiedot todentajan hyväksymisestä; 3) tiedot henkilöistä, jotka ovat osallistuneet varmentamiseen sekä heidän tehtävänsä ja vastuunsa varmentamisessa; 4) varmentamisen kohteena olleen voimalaitoksen nimi, sijaintipaikka ja yhteystiedot; 5) ajanjakso, jota varmennustodistus koskee; 6) varmennetut kuukausittaiset sähkömäärät, joiden perusteella sähkön tuottaja hakee syöttötariffia; 7) varmennetut kuukausittaiset polttoainemäärät, joiden perusteella sähkön tuottaja hakee syöttötariffia (megawattituntia); 8) kuukausittaiset verkonhaltijan sähköverkkoon syötetyt sähkömäärät (megawattituntia); 9) kuukausittaiset tuotetut bruttosähkömäärät koneistoittain (megawattituntia); 10) kuukausittain tuotetut hyötylämpömäärät turpiineittain (megawattituntia); 11) selostus lauhdutussähkön määrän määrittämisessä käytetyistä menetelmistä; 12) todentajan antama vahvistus sille, että 6 kohdassa tarkoitetut sähkömäärät on syötetty verkonhaltijan sähköverkkoon ja että sähkö täyttää polttoturpeesta lauhdutusvoimalaitoksissa tuotetun sähkön syöttötariffista annetun lain 3 :ssä säädetyt vaatimukset; 13) tieto siitä, minkä verkonhaltijan sähköverkkoon 6 kohdassa tarkoitetut sähkömäärät on syötetty; 14) varmentamisessa ilmenneet epävarmuustekijät sekä niiden huomioon ottaminen ja vaikutukset. Varmentamisesta vastuussa olevan henkilön on allekirjoitettava varmennustodistus. 6 Todentajan päätöksiä koskeva oikaisumenettely Todentajan päätöstä koskeva oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava: 1) päätös, johon oikaisua haetaan; 2) miltä kohdin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi; 3) perusteet, joilla oikaisua vaaditaan. Oikaisuvaatimusohjeissa on mainittava; 1) oikaisuvaatimuksen käsittelevä taho; 2) oikaisuvaatimuksen tekemisen määräaika ja mistä se lasketaan; 3) tiedot oikaisuvaatimuksen perille toimittamisesta; 4) tiedot oikaisuvaatimukselle säädetyistä muoto- ja sisältövaatimuksista. 7 Voimassaoloaika ja siirtymäsäännökset Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2007 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2010. Sähkön enimmäismäärä, jolle syöttötariffia kalenterivuoden aikana voidaan polttoturpeesta lauhdutusvoimalaitoksissa tuotetun sähkön syöttötariffista annetun lain 4 :n 2 momentin mukaan maksaa, suhteutetaan syöttötariffin maksatuksessa vuonna 2007 siihen aikaan, jonka laki on vuoden 2007 aikana voimassa. Syöttötariffin ensimmäinen maksatuskausi on lain voimaantulopäivän ja 31 päivän joulukuuta 2007 välinen aika. Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2007 Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen Neuvotteleva virkamies Arto Rajala
1026 N:o 325 Valtioneuvoston asetus valtioneuvoston ohjesäännön muuttamisesta Annettu Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 2007 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtioneuvoston kanslian esittelystä, kumotaan 3 päivänä huhtikuuta 2003 annetun valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 21 :n 7 kohta, muutetaan 3 :n 20 kohta, 6 :n 7 kohta, 12 :n 4 kohta ja 45 :n 6 kohta, sellaisina kuin niistä ovat 12 :n 4 kohta asetuksessa 1235/2005 ja 45 :n 6 kohta asetuksessa 1401/2004, sekä lisätään 3 :ään, sellaisena kuin se on osaksi asetuksessa 284/2004, uusi 21 kohta, 12 :ään, sellaisena kuin se on mainitussa asetuksessa 1235/2005, uusi 5 kohta ja 45 :ään, sellaisena kuin se on mainitussa asetuksessa 1401/2004, uusi 7 kohta seuraavasti: 3 Valtioneuvoston yleisistunnossa ratkaistavat yleiset asiat Valtioneuvoston yleisistunto käsittelee ja ratkaisee seuraavat yleiset asiat: 20) pysyväisluontoisten ministeriön yhteydessä toimivien neuvoa-antavien toimielimien asettaminen; 21) määräaikaisen komitean asettaminen yhteiskuntapoliittisesti merkittävän asian valmistelua varten. 6 Valtioneuvoston ratkaistaviksi laissa tai asetuksessa säädetyt asiat Sen lisäksi, mitä 3 5 :ssä säädetään, valtioneuvoston yleisistunto käsittelee ja ratkaisee seuraavat laissa tai asetuksessa valtioneuvoston ratkaistaviksi säädetyt asiat: 7) sisärajatarkastusten palauttamiseen ja rajanylityspaikan väliaikaiseen sulkemiseen liittyvät päätökset; 12 Valtioneuvoston kanslian toimiala Valtioneuvoston kanslian toimialaan kuuluvat: 4) valtioneuvoston yleisten toimintaedellytysten ja palvelujen järjestäminen; 5) valtionyhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden yleinen omistajapolitiikka. 45 Kansliapäällikön tehtävät Kansliapäällikön tehtävänä on johtaa, kehittää ja valvoa ministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa sekä siinä tarkoituksessa: 6) vastata ministeriön hallinnonalan organisaatiosta ja sen kehittämisestä; 7) huolehtia ministeriön ja sen hallinnonalan yleisestä turvallisuudesta sekä varautumisesta. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2007. Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 2007 Pääministeri Matti Vanhanen Hallitusneuvos Seija Salo
1027 N:o 326 Valtiovarainministeriön asetus julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunnan maksullisista suoritteista annetun valtiovarainministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 2007 Valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti lisätään julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunnan maksullisista suoritteista 14 päivänä elokuuta 2006 annettuun valtiovarainministeriön asetukseen (704/2006) uusi 3 a seuraavasti: 3a Julkisuuslain perusteella annettavat suoritteet Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 34 :n 2 momentissa tarkoitetusta tiedon esille hakemisesta sekä saman lain 34 :n 3 momentissa tarkoitetusta tiedon antamisesta jäljennöksenä tai tulosteena perittävistä maksuista päättää JHTT-lautakunta noudattaen, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 34 :ssä säädetään. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2007. Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 2007 Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma Neuvotteleva virkamies Petri Syrjänen
1028 N:o 327 Valtiovarainministeriön asetus Mikael Agricola ja suomen kieli -juhlarahasta Annettu Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 2007 Valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään metallirahasta 27 päivänä maaliskuuta 1998 annetun lain (216/1998) 1 :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 378/2002: 1 Mikael Agricolan kuolinvuodesta on kulunut 450 vuotta, minkä johdosta lyödään 10 euron Mikael Agricola ja suomen kieli -juhlaraha. 2 Juhlaraha on hopeaseosta, jonka painosta 925 promillea on hopeaa ja 75 promillea kuparia. Pitoisuudet saavat vaihdella enintään ± 10 promilleyksikköä. 3 Juhlarahan halkaisija on 38,6 ± 0,1 millimetriä ja paino 25,5 ± 0,5 grammaa. Enintään 5 prosenttia rahoista saa poiketa halkaisijastaan enemmän kuin ± 0,1 millimetriä. 4 Juhlarahat ovat ympyrän muotoisia. Kuvat ja kirjoitukset laakapinnoilla on sijoitettu siten, että rahoja kirjan lehden tavoin käännettäessä kumpikin puoli on oikein päin. Rahassa on sen suunnitelleen taiteilijan sukunimen alkukirjain P ja Rahapaja Oy:n tunnus. 5 Juhlaraha on seuraavan selitelmän ja kuvan mukainen. Rahan tunnuspuolella koko kuvan peittää plastinen pinta, jossa on syvennyksenä koristekuvioita. Pinnan oikeassa puoliskossa on syvennyskuviona kasvon piirteitä. Vasemmalla on kehän muotoisina kohokuvioina alhaalta ylös teksti MIKAEL AGRICOLA ja vaakasuoraan vuosiluku 1557. Rahan arvopuolella on plastinen pinta, jossa on vasemmalla ja oikealla syvennyskuviona suurikokoiset fraktuuratyyppiset kirjaimet. Kirjaimia yhdistää syvennyskuviona koristeviiva, joka muodostaa osan sulkakynästä. Ylhäällä on kaaren muotoisena kohokuviona arvomerkintä ja vuosiluku 10 2007 ja alhaalla kaaren muotoisena kohokuviona teksti SUOMI FINLAND. 6 Osa juhlarahoista lyödään erikoislyöntinä, jolloin rahoissa on peilikiiltoinen pohja ja mattapintainen kuvio.
N:o 327 1029 7 Juhlarahojen tarkemmat yksityiskohdat ilmenevät Rahapaja Oy:n hallussa olevista perusmalleista ja -työkaluista. 8 Tämä asetus tulee voimaan 5 päivänä huhtikuuta 2007. Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 2007 Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma Hallitusneuvos Raine Vairimaa
1030 N:o 328 Maa- ja metsätalousministeriön asetus poronhoitovuodelta 2007/2008 maksettavan eläinkohtaisen tuen hakuajasta ja hakemisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2007 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun lain (1559/2001) 25 :n 3 momentin nojalla: 1 Soveltamisala Tämä asetus koskee poronhoitovuodelta 2007/2008 maksettavasta eläinkohtaisesta tuesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (271/2007) tarkoitetun tuen hakuaikaa ja tuen hakemista. 2 Tuen hakeminen Tässä asetuksessa tarkoitettu tukihakemus on toimitettava viimeistään 31 päivänä elokuuta 2007 työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosastolle tai sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka toimialueella hakijan paliskunta sijaitsee. Tukea on haettava ruokakunnittain tehdyllä kirjallisella hakemuksella (Lnro 227). 3 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 4 päivänä huhtikuuta 2007. Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2007 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Ylitarkastaja Sauli Jokela
1031 Liite Saamenkielinen käännös Nr 328 Eanan- ja meahccedoalloministeriija ásahus boazodoallojagi 2007/2008 mávssihahtti ealliguovdasaš lassidoarjaga ohcanáiggis ja ohcamis Addojuvvon Helssegis njukčamánu 30. beaivve 2007 Eanan- ja meahccedoalloministeriija mearrádusa mielde ásahuvvo eanan- ja šaddogárdedoalu váldegottálaš doarjagiin juovlamánu 28. beaivve 2001 addojuvvon lága (1559/2001) 25 :a 3 momeantta vuođul: 1 Heivehansuorgi Dát ásahus guoská boazodoallojagi 2007/2008 mávssihahtti ealliguovdasaš lassidoarjagis addojuvvon stáhtaráđi ásahusas (271/2007) oaivvilduvvon doarjaga ohcanáiggi ja ohcamuša. 2 Doarjaga ohcan Dán ásahusas oaivvilduvvon doarjjaohcamuš galgá doaimmahuvvot maŋimusat borgemánu 31. beaivve 2007 bargofápmo- ja ealáhusguovddáža dálonguovloossodahkii dahje dan gieldda dálonguovloealáhuseiseváldái, man doaibmaguovllus ohcci bálges lea. Doarjja galgá ohccojuvvot borramušveagaid mielde ráhkaduvvon čálalaš ohcamušain (Snr 227). 3 Fápmuiboahtin Dát ásahus boahtá fápmui cuoŋománu 4. beaivve 2007. Helssegis njukčamánu 30. beaivve 2007 Eanan- ja meahccedoalloministtar Juha Korkeaoja Allagohcci Sauli Jokela
1032 N:o 329 Maa- ja metsätalousministeriön asetus perus- ja kasvulohkoista ja niiden ulko- ja sisärajoja koskevista tuen myöntämisen edellytyksistä Annettu Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2007 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun lain (1559/2001) 9 :n 4 momentin, sellaisena kuin se on laissa 1446/2006, Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta 8 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1100/1994) 11 :n, sellaisena kuin se on laissa 273/2003, sekä maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä 18 päivänä joulukuuta 1992 annetun lain (1336/1992) 13 :n nojalla: 1 Soveltamisala Tätä asetusta sovelletaan perus- ja kasvulohkojen ulko- ja sisärajoja koskeviin tuen myöntämisen edellytyksiin seuraavien tukijärjestelmien ja tukien osalta: 1) yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N:o 2019/93, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001, (EY) N:o 1454/2001, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 1251/1999, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 1673/2000, (ETY) N:o 2358/71, (EY) N:o 2529/2001 muuttamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 III osaston ja IV osaston 2, 5, 6 ja 9 lukujen tukijärjestelmät; 2) Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen ja tiettyjen asetusten muuttamisesta ja kumoamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/1999 V ja VI luvuissa tarkoitetut tuet, jotka ovat osa Euroopan yhteisöjen komission hyväksymää Manner-Suomea koskevaa horisontaalista maaseudun kehittämisohjelmaa vuosille 2000 2006 sekä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 37 ja 39 artiklassa tarkoitetut tuet, jotka ovat osa Euroopan yhteisöjen komission hyväksymää Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa vuosille 2007 2013; sekä 3) maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) 9 :ssä tarkoitetut kasvintuotannon tuet sekä 10 a :ssä tarkoitetut tuet. 2 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) peruslohkolla hakijan viljelemää ja hänen hallinnassaan olevaa maantieteellisesti yhtenäistä yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 säädettyjen täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 796/2004 2 artiklan 26 kohdan mukaista viitelohkoa;
N:o 329 1033 2) kasvulohkolla yhteen peruslohkoon kuuluvaa yhtenäistä aluetta, jolla viljellään yhtä kasvilajia tiettyä tarkoitusta varten, jota kesannoidaan, pidetään hoidettuna viljelemättömänä tai jota käytetään muihin tarkoituksiin; 3) reunaojalla ojaa joka rajaa peruslohkoa; 4) sarkaojalla ojaa joka on peruslohkon sisällä ja johtaa pääasiassa vain kyseiseltä peruslohkolta kertynyttä vettä sekä on tarpeen pellon peruskuivatuksen takia ja 5) valtaojalla kaivettua avouomaa, jonka tarkoituksena on kerätä kuivatusalueen piiri-, sarka- ja salaojista tulevat vedet sekä yläpuoliselta valuma-alueelta tulevat vedet ja johtaa ne pois kuivatusalueelta. 3 Perus- ja kasvulohkot Peruslohko voi kuulua vain yhdelle maatilalle lukuun ottamatta yhteislaitumia ja kasvinvuorotteluun perustuvia säännöllisiä vuosittaisia kasvulohkojen vaihtoja maatilojen välillä sekä mahdollisia peruslohkon vuokrauksen ulkopuolelle jätettyjä kotitarvekasvimaita, joille ei haeta tukea. Kasvulohko on enintään peruslohkon suuruinen. Kasvulohko liittyy aina yhteen peruslohkoon ja sillä voi olla vain yhden viljelykasviryhmän kasvia. 4 Peruslohkon rajan määrittäminen Peruslohkon raja on pellon reunassa, jos peruslohkoa rajaa vesistö, tie, metsä, omistusoikeuden raja, tuotantoalueen raja, kesantokelpoisuuden raja, tilatukiominaisuus, kunnan raja tai muu vastaava raja. 5 Reunaojan hyväksyminen perus- ja kasvulohkon alaan Perinteiseen viljely- ja maankäyttötapaan kuuluva enintään kolme metriä leveä reunaoja voidaan hyväksyä perus- ja kasvulohkon tukikelpoiseen pinta-alaan peruslohkon rajalle asti. Peruslohkon raja on tällöin reunaojan keskikohdassa. Jos reunaoja on yli kolme metriä leveä, on pellon peruslohkon raja reunaojan ja pellon taitekohdassa eli ojan niskassa. Peruslohkon rajalta kasvulohkon kasvuston reunaan mitatun reunaojan ja sen viljelemättömän pientareen yhteinen leveys voi olla enintään kaksi metriä. Viljelemättömällä pientareella tarkoitetaan piennarta, jolla ei kasva kasvulohkon viljelykasvia. Poiketen siitä, mitä edellä 2 momentissa säädetään, voidaan suorien tukien täydentäviin ehtoihin liittyvistä hyvän maatalouden ja ympäristön vähimmäisvaatimuksista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (183/2006) mukainen piennar, maatalouden ympäristötuen ehtojen mukainen piennar, keskimäärin enintään kolmen metrin suojakaista, ympäristötuen ehtojen mukainen muu alue, taikka viljelytekninen päiste vesistön tai valtaojaksi luokitellun reunaojan varrella hyväksyä perus- ja kasvulohkon tukikelpoiseen pinta-alaan. Viljelyteknistä päistettä ei kuitenkaan voida hyväksyä edellä mainittuun pinta-alaan, jos on kyse vilja-, öljy- tai valkuaiskasvien viljelystä. 6 Sarkaojan hyväksyminen perus- ja kasvulohkon alaan Perinteiseen viljely- ja maankäyttötapaan kuuluva enintään yhteensä kolme metriä leveä sarkaoja ja sen viljelemättömät pientareet voidaan hyväksyä perus- ja kasvulohkon tukikelpoiseen pinta-alaan. 7 Puisten ja pensoittuneiden alueiden vähentäminen Puut ja pensaikot on vähennettävä peruslohkon alasta. Vähennystä ei kuitenkaan tehdä, jos kyseessä on suorien tukien täydentäviin ehtoihin liittyvistä hyvän maatalouden ja ympäristön vähimmäisvaatimuksista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 16 :ssä tarkoitetun pysyvän laitumen tukikelpoisuusedellytykset täyttävä kasvulohko. Peruslohkoon kuuluvassa ojassa, tai viljelemättömällä pientareella olevat puita tai pen-
1034 N:o 329 saikkoa kasvavat alueet on vähennettävä peruslohkon alasta. 8 Maatalouden ympäristötuen mukaiset suojakaistat, pientareet ja muut alueet kasvulohkolla Maatalouden ympäristötuen ehtojen mukaiset enintään keskimäärin kolme metriä leveät suojakaistat, pientareet ja muut ympäristötuen mukaiset alueet hyväksytään kasvulohkon alaan. 9 Viljelytekniset päisteet ja puutarhakasvien hoito- ja ajokäytävät Kasvin normaaliin viljelytapaan kuuluvat välttämättömistä viljelyteknisistä syistä jätetyt keskimäärin enintään kolme metriä leveät päisteet voidaan hyväksyä kasvulohkon pinta-alaan lukuunottamatta 5 :n 3 momentissa mainittuja kasveja. Monivuotisilla puutarhakasveilla kasvien viljelytapaan kuuluvat hoitokäytävät ja viljely- tai sadonkorjuukoneiden liikkumisen kannalta välttämättömät ajokäytävät voidaan hyväksyä kasvulohkon pinta-alaan. Hoito- ja ajokäytävien on oltava kyseisen kasvin viljelyn kannalta välttämättömiä ja kooltaan, sijainniltaan ja määrältään tarkoituksenmukaisia. 10 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 4 päivänä huhtikuuta 2007. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2007 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Ylitarkastaja Suvi Ruuska
1035 N:o 330 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta vuoden 2007 kasvihuonetuen ennakon maksatuksesta Annettu Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2007 Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa Suomen säädöskokoelmasta 25 päivänä helmikuuta 2000 annetun lain (188/2000) 4 :n nojalla: Maa- ja metsätalousministeriö on antanut seuraavan asetuksen: MMM:n määräyskokoelman n:o voimaantulopäivä Asetuksen nimike antopäivä MMMa vuoden 2007 kasvihuonetuen ennakon maksatuksesta... 23/07 30.3.2007 4.4.2007 Edellä mainittu asetus on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelmassa. Asetus on saatavissa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta, osoite (Mariankatu 23, Helsinki), PL 310, 00023 Valtioneuvosto, puhelin 020 77 2005. Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2007 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Ylitarkastaja Velimatti Mukkila
1036 N:o 331 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta vuoden 2006 viljelmäkohtaisten satovahinkokorvausten maksatuksesta Annettu Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2007 Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa Suomen säädöskokoelmasta 25 päivänä helmikuuta 2000 annetun lain (188/2000) 4 :n nojalla: Maa- ja metsätalousministeriö on antanut seuraavan asetuksen: MMM:n määräyskokoelman n:o voimaantulopäivä Asetuksen nimike antopäivä MMMa vuoden 2006 viljelmäkohtaisten satovahinkokorvausten maksatuksesta... 26/07 30.3.2007 4.4.2007 Edellä mainittu asetus on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelmassa. Asetus on saatavissa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta, osoite (Mariankatu 23, Helsinki), PL 310, 00023 Valtioneuvosto, puhelin 020 77 2005. Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2007 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Ylitarkastaja Velimatti Mukkila
1037 N:o 332 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta tilatuen non food -kesannon ehdoista vuonna 2007 Annettu Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2007 Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa Suomen säädöskokoelmasta 25 päivänä helmikuuta 2000 annetun lain (188/2000) 4 :n nojalla: Maa- ja metsätalousministeriö on antanut seuraavan asetuksen: MMM:n määräyskokoelman n:o voimaantulopäivä Asetuksen nimike antopäivä MMMa tilatuen non food -kesannon ehdoista vuonna 2007... 27/07 30.3.2007 4.4.2007 Edellä mainittu asetus on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelmassa. Asetus on saatavissa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta, osoite (Mariankatu 23, Helsinki), PL 310, 00023 Valtioneuvosto, puhelin 020 77 2005. Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2007 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Ylitarkastaja Mirja Eerola
1038 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 333 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta energiakasvituen ehdoista vuonna 2007 Annettu Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2007 Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa Suomen säädöskokoelmasta 25 päivänä helmikuuta 2000 annetun lain (188/2000) 4 :n nojalla: Maa- ja metsätalousministeriö on antanut seuraavan asetuksen: MMM:n määräyskokoelman n:o voimaantulopäivä Asetuksen nimike antopäivä MMMa energiakasvituen ehdoista vuonna 2007... 28/07 30.3.2007 4.4.2007 Edellä mainittu asetus on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelmassa. Asetus on saatavissa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta, osoite (Mariankatu 23, Helsinki), PL 310, 00023 Valtioneuvosto, puhelin 020 77 2005. Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2007 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Ylitarkastaja Mirja Eerola JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o 321 333, 3 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2007 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN 1455-8904