To 19.2.2015 klo 19 Sibeliustalo Dalia Stasevska, kapellimestari Martin Malmgren, piano Witold Lutosławski: Musique funébre (1954 58) Prologue Metamorphosis Apogeum Epilogue Sergei Prokofjev: Pianokonsertto nro 5 G-duuri op. 55 Allegro con fuoco Moderato ben accentuato Toccata: Allegro con fuoco Larghetto Vivo väliaika 20 min. Béla Bartók: Konsertto orkesterille Sz.116 Introduzione: Andante non troppo Allegro vivace Giuoco delle coppie: Allegretto scherzando Elegia: Andante non troppo Intermezzo interrotto: Allegretto Finale: Presto Konsertti päättyy n. klo 21. Esitysmerkinnät: Allegretto = Hilpeästi, kevyesti Allegretto scherzando = Nopeahkosti ja leikkisästi Allegro con fuoco = Nopeasti, tulisesti Allegro vivace = Erittäin nopeasti Andante non troppo = Kohtalaisesti, mutta ei liian Larghetto = Hitaasti, leveästi, hieman liikkuvammin kuin largo Moderato ben accentuate = Kohtuullisessa tempossa, hieman painottaen
Witold Lutosławski: Musique funébre Puolan johtaviin säveltäjiin kuuluva Witold Lutosławski (1913 1994) luokitellaan ennen kaikkea suurten muotojen mestariksi. Hän on yksi toisen maailmansodan jälkeisen modernismin suurista hahmoista, joka nousi konserttiyleisön tietoisuuteen varsinkin kehittämänsä aleatorisen kontrapunktin myötä. Tämä sävellysmetodi, jota Lutosławski käytti ensimmäisen kerran 1960-luvun alussa, suo soittajalle määrätyissä yksityiskohdissa tietyn vapauden toimia ilman, että sävellyksen kokonaishahmosta katoaisi mitään olennaista. Aleatoriikka oli Lutosławskin käytössä sittemmin aivan viimeisiin teoksiin saakka, joskin sen osuus musiikissa väheni vuosien mittaan. Lutosławskin oma soitin oli piano, jota hän ryhtyi tapailemaan jo kuuden vuoden ikäisenä. Hän suoritti sittemmin Varsovan konservatorion diplomitutkinnon, ja esiintyi konsertoivana taiteilijana aina 1950-luvun puolivälin tienoille asti. Ensimmäinen suuri menestys oli toisen maailmansodan aikana kypsynyt esikoissinfonia. Sen muotokieli oli vielä klassinen, mutta harmonia paikoin yllättävänkin rohkea. Täyden suvereeniuden orkesterin mestarina Lutosławski saavutti viimeistään 1950-luvun alkupuolella valmistuneella orkesterikonsertollaan, joka käyttää hyväkseen kansanmusiikista poimittuja aiheita. Kumpaakaan teosta ei kuitenkaan virallinen taho hyväksynyt, sillä Puolassa oli vuosina 1945 56 kaikki vähänkin modernistinen taide kielletty. Kun jousille kirjoitettu Musique funébre valmistui vuonna 1958, oli Lutosławskin aleatorinen kausi vielä edessäpäin, mutta Neuvostoliiton asettamat poliittiset ja kulttuuriset rajoitukset jo taakse jäänyttä elämää. Lutosławski oli useissa sodan jälkeisissä haastatteluissa korostanut ihailuaan Bartókin sävelkieltä kohtaan, ja niinpä hän omistikin tämän kapellimestari Jan Krenzin ehdotuksesta syntyneen teoksen vuonna 1945 menehtyneen kollegansa muistolle. Alunperin Krenz oli ehdottanut sävellystä kunnioittamaan Bartókin kuoleman kymmenettä vuosipäivää, mutta monista eri syistä johtunut viivästyminen siirsi kantaesityksen vuoden 1958 maaliskuuhun saakka. Herkästi väreilevä tiivistunnelmainen musiikki koostuu neljästä toisiinsa liittyvästä taitteesta ja perustuu pitkälti 12-säveljärjestelmään, jota säveltäjä käytti ensimmäisen kerran jo vuonna 1940. Teoksessa on aineksia myös eräistä aiemmin syntyneistä opuksista. Sinfonia Lahden nuottitelineillä teos on nyt kolmatta kertaa aiempien esitysten ollen vuosina 1969 ja 1982.
Sergei Prokofjev: Pianokonsertto nro 5 Ukrainalaissyntyinen Sergei Prokofjev (1891 1953) oli musiikillisesti varhaiskypsä, ja esim. jo yhdeksän ikäisenä hän oli säveltänyt lyhyehkön kolminäytöksisen oopperan. Prokofjevista kehittyi Pietarin konservatoriossa nopeasti erinomainen pianisti ja hänestä tuli pian etenkin omien teostensa räväkkä tulkitsija, joka esiintyi kaikissa tärkeissä musiikkimetropoleissa ympäri Eurooppaa ja Amerikkaa. Opiskeluaikoina hänen luonteensa kapinalliset ja kärsimättömät puolet korostuivat, ja häntä pidettiin eräänlaisena musiikkipiirien kauhukakarana. Aivan nuoresta pitäen Prokofjev oli kirjoittanut paljon musiikkia pianolle, ja vielä ennen kahdettakymmenettä ikävuottaan hän aloitti ensimmäisen pianokonserttonsa työstämisen. Prokofjev sävelsi noin kahden vuosikymmenen aikana kaikkiaan viisi pianokonserttoa. Ne ovat luonteiltaan ja rakenteiltaan melko erityyppisiä, ja vuosien mittaan niistä erottui suosituimmiksi toinen ja kolmas konsertto. Konsertoista kolme viimeistä syntyi aikana, jonka Prokofjev vietti Yhdysvalloissa, Saksassa ja Ranskassa. Tänä aikana (1918 36) Prokofjev kirjoitti myös mm. useita pianosonaatteja, kamarimusiikkia, muutaman sinfonian sekä oopperoita ja baletteja. Hän jatkoi edelleen toimintaansa myös esittävänä taiteilijana, ja oli säveltäjänä yhteistyössä monien teattereiden sekä Djagilevin venäläisen baletin kanssa. Sävellysten suhteen ei ulkomailla vietetyt vuodet olleet kaikkein inspiroituneinta aikaa, sillä monissa teoksissa tyyli oli vähemmän melodista ja karumpaa kuin mihin oli totuttu. Tämä korostuu etenkin 1930-luvun alkupuolella valmistuneissa töissä. Vuonna 1932 sävelletty viides pianokonsertto on luonteeltaan kylmempi ja karumpi kuin esim. kolmas konsertto, eikä se tarjoa aivan yhtä muistettavia melodioitakaan. Toisaalta teos on Prokofjeville tyypillisen musikanttinen, energinen, ennakkoluuloton ja kekseliäs, mutta myös ennen kaikkea solistille teknisesti äärimmäisen vaativa. Säveltäjällä oli näihin aikoihin Pariisissa asuessaan tunne, että hänen musiikkinsa ei ole oikeassa ympäristössä, vaikka yleisön vastaanotto olikin yleensä positiivista. Venäjällä vieraillessaan konserttiyleisön reaktiot olivat hämmentävämpiä: hän ei saanut enää samanlaista sankarin kohtelua kuin aiemmilla kiertueillaan entisessä kotimaassaan. Syyt eivät olleet henkilökohtaisia, vaan Prokofjevin mukanaan tuoma uusi musiikki oli nyt vain erilaista: Venäjällä ei innostuttu esim. toisen sinfonian tai kahden viimeisen pianokonserton niukkailmeisemmästä tyylisuunnasta. Neljättä konserttoa miltei välittömästi seurannut viides sai juhlitun ensiesityksensä syksyllä 1932 Berliinissä filharmonikoiden konsertissa. Solistina taituroi säveltäjä, ja esityksen johti tuolloin uransa huipulla ollut Wilhelm Furtwängler. Prokofjev oli vielä hieman aiemmin kaavaillut teoksen nimeksi Musiikkia pianolle ja orkesterille, koska se ei lyhyehköine viisine osineen vastannut hänen mielestään perinteistä konserttoa. Prokofjev oli etsinyt tiettyä yksinkertaisuutta, koittaen samalla välttää sortumista vanhoihin kliseisiinsä. Lopputulos ei säveltäjää kuitenkaan täysin tyydyttänyt, mutta tuli myöhemmin 1930-luvulla omaksi hämmästyksekseen kokeneeksi konserton parissa eri puolilla maailmaa monia sykähdyttäviä ja antoisia hetkiä. Mainittakoon vielä, että Prokofjev muutti lopullisesti takaisin kotimaahansa 1930-luvun puolivälissä, ja pian tämän jälkeen hän sai valmiiksi yhden tunnetuimmista mestariteoksistaan, baletin Romeo ja Julia. Hannu Kivilä
Béla Bartók: Konsertto orkesterille Béla Bartókin (1881 1945) viimeiset elinvuodet Amerikassa olivat traagisia. Hän oli emigroitunut Unkarista USA:han 1940 vastalauseena kotimaassaan vallalla olleelle fasisteja myötäilevälle politiikalle. New Yorkissa Bartók sai toisarvoisia tehtäviä, kärsi taloudellisista vaikeuksista ja oli eristyksissä hänelle taiteellisessa mielessä niin tärkeästä unkarilaisesta kansanmusiikista. Bartókin terveys heikkeni huolestuttavaa vauhtia, ja 1943 häneltä diagnosoitiin leukemia. Kaikkien vaikeuksien keskellä Bartók sai tilauksen suuren orkesteriteoksen säveltämisestä. Tilaajana oli Serge Koussevitzkyn johtama Boston Symphony Orchestra, mutta todellisina aloitteentekijöinä ja hankkeen rahoittajina olivat Bartókin kaksi ystävää ja maanmiestä, myös USA:han emigroituneet viulisti Joseph Szigeti ja kapellimestari Fritz Reiner. Sävellystyötä varten Bartók matkusti New Yorkin osavaltion Saranac Lakeen, jossa hän työskenteli tilauksen parissa elokuusta lokakuuhun 1943. Päivänvalon näki viisiosainen Konsertto orkesterille, joka kantaesitettiin Bostonissa 1944. Säveltäjä itse sai kuulla teoksensa ensi kertaa New Yorkissa samana vuonna. Konsertto orkesterille edustaa Bartókille tyypillistä kaarimuotoa. Ensimmäinen ja viimeinen osa sisältävät yhteistä materiaalia, samoin toinen ja neljäs. Keskelle jäävä Elegia muodostaa kaaren tukirakenteen. Konserton aineisto on varsin moninaista. Mukana on Bartókille tyypillistä yömusiikkia, vaskikoraaleja ja dalmatialaisten kansanlaulujen intervallirakenteita. Bartók myös siteeraa neljännessä osassa Šostakovitšin Leningrad-sinfonian kuuluisaa marssiteemaa parodisessa mielessä. Bartók on itse todennut teoksen etenevän pimeydestä valoa kohti. Ensiosan avauksen kvarttiaiheesta edetään vaskifanfaareihin, toinen osa muodostuu puhaltimien duetoista, joita jouset säestävät. Synkin vaihe koetaan keskimmäisessä osassa, jonka dramaattista keskivaihetta säveltäjä kutsuu kuolemanlauluksi. Kehitys kulkee IV osan huolettomista tunnelmista kohti ikiliikkujamaisen finaalin loisteliasta päätöstä. Konsertto tarjoaa orkesterille runsaasti kiitollista, virtuoosimaista soitettavaa. Sektiot ja niiden solistit kohtaavat vuorotellen omat haasteensa. Teos on yksi Bartók-ohjelmiston kulmakivistä sinfoniakirjallisuudessa. Pekka Miettinen
Dalia Stasevska Dalia Stasevska on yksi Suomen kiinnostavimmista nuorista kapellimestareista. Stasevska on johtanut Suomen Kansallisoopperan ja Kokkolan Oopperan lisäksi mm. Radion sinfoniaorkesteria, Tapiola Sinfoniettaa, Turun filharmonista orkesteria, Oulu Sinfoniaa, Tampere Filharmoniaa ja Kamariorkesteri Avantia. Savonlinnan Oopperajuhlilla hän on johtanut Mozartin Requiemin ja Kuhmon Kamarimusiikkijuhlilla lukuisia oopperaproduktioita. Kansallisbaletissa hän on johtanut baletit Seitsemän veljestä (Eero Ojanen) ja Glass Pieces (Philip Glass). Keväällä 2015 Stasevska johtaa Kansallisoopperassa Leoš Janáčekin oopperan Ovela kettu. Stasevska on toiminut myös Esa-Pekka Salosen, Los Angelesin filharmonikkojen ja Philharmonia-orkesterin (Lontoo) assistenttina. Hänet on valittu syksystä 2014 alkaen Orchestre de Paris n ja Paavo Järven uudeksi assistentiksi. Kaudella 2014 15 Stasevska debytoi mm. Orchestre de Paris n kanssa. Lisäksi Stasevska palaa kesällä 2015 Savonlinnan Oopperajuhlille. Hän on toiminut Kamarikesä-festivaalin taiteellisena johtajana syksystä 2010 lähtien. Syksyllä 2014 Stasevskalle myönnettiin Hulda Paulo -palkinto. Dalia Stasevska varttui Tampereella suomalais-ukrainalaisessa kuvataiteilijaperheessä. Hän on opiskellut orkesterinjohtoa Jorma Panulan ja Leif Segerstamin johdolla suorittaen syksyllä 2012 kapellimestaridiplomin parhain arvosanoin. Lisäksi Stasevska on opiskellut alttoviulua ja viulua Sibelius-Akatemiassa ja esiintyy jatkuvasti etenkin kamarimuusikkona eturivin muusikoiden kanssa. Sävellysopintoja hän on suorittanut Jouni Kaipaisen ja Juhani Nuorvalan johdolla.
Martin Malmgren Pianisti Martin Malmgren on tullut tunnetuksi monipuolisena esiintyjänä, joka on yhtä lailla kotonaan resitalistina, orkesterisolistina ja kamarimuusikkona. Hänen ohjelmistonsa ulottuu varhaisesta barokista aina aikamme musiikkiin, ja hän tuo konserteissaan mielellään päivänvaloon unohduksiin jääneitä säveltäjiä ja teoksia. Malmgren on voittanut monia pianokilpailuja, mm. Ilmari Hannikainen -kilpailun vuonna 2014 ja Ljunggren-kilpailun Ruotsissa vuonna 2013. Kilpailuvoittojen myötä hänestä on tullut kysytty solisti, ja hän on esiintynyt mm. Helsingborgin sinfoniaorkesterin, Jyväskylä Sinfonian, Mikkelin kaupunginorkesterin ja Camerata Promusin solistina ohjelmistonaan mm. Ravelin pianokonsertto vasemmalle kädelle. Kapellimestareita näissä konserteissa ovat olleet mm. Petri Sakari, Sasha Mäkilä, Eva Ollikainen, Ville Matvejeff, Giancarlo Rizzi ja Erkki Lasonpalo. Vuonna 2015 hänet on kutsuttu säveltäjä Pasi Lyytikäisen musiikin ympärille muodostuvan Pasimusic-festivaalin päätaiteilijavieraaksi. Malmgrenin vakituisia yhteistyöyhtyeitä nykymusiikin saralla ovat olleet mm. NYKY Ensemble ja Focus Ensemble. Malmgren on kiinnostunut viemään musiikkia sellaisiin paikkoihin, joissa musiikkia kuullaan harvoin. Hän esiintyykin usein mm. kirjakaupoissa, iltamissa ja kotikonserteissa, joissa on mahdollisuus kommunikoida läheisesti yleisön kanssa. Hän on ollut aikanaan myös perustamassa klezmeriä ja Balkanin musiikkia esittävää Babalisk-yhtyettä, ja hän on esiintynyt yhtyeen kanssa mm. musiikkiravintoloissa, kansanmusiikkifestivaaleilla ja kotikaupunkinsa Göteborgin kaduilla. Yhteistyö myös mm. pop- ja jazzmuusikkojen kanssa on Malmgrenille tuttua. Martin Malmgrenilla on musiikin kandidaatin tutkinto Tukholman kuninkaallisesta musiikkikorkeakoulusta, jossa hän opiskeli pianonsoittoa Mats Winlundin ja kamarimusiikkia Mats Zetterqvistin johdolla. Hän suoritti hiljattain musiikin maisterin tutkinnon Sibelius-Akatemiassa, jossa Ilmo Ranta on toiminut hänen opettajanaan, ja jossa hänen seuraavana tähtäimenään on musiikin tohtorin tutkinto. Muita merkittäviä opettajia hänelle ovat olleet mm. Konstantin Bogino, Jerome Lowenthal ja Liisa Pohjola. Malmgren on opiskellut myös cembalon- ja fortepianonsoittoa.
Sinfonia Lahti Sinfonia Lahtea (Lahden kaupunginorkesteri) on kutsuttu pienen kaupungin ihmeeksi. Levytysyhteistyön aloittaminen ruotsalaisen BIS-levy-yhtiön kanssa oli ensimmäinen vahva signaali paikallistason toimijan suuntautumisesta kohti kansainvälistä orkesterimaailmaa, ja orkesteri on toteuttanut suurimman osan villeimmistä utopioistaan yhdessä ylikapellimestarinsa Osmo Vänskän kanssa (1988 2008). Syyskauden 2008 alusta kevääseen 2011 orkesterin taiteellinen neuvonantaja ja Sibelius-festivaalin taiteellinen johtaja oli kapellimestari Jukka-Pekka Saraste. Orkesterin ylikapellimestarina ja Sibelius-festivaalin taiteellisena johtajana aloitti syksyllä 2011 Okko Kamu. Muusikoiden kanssa yhdessä 1990-luvun alussa asetettu tavoite kansainvälisestä kiertuetoiminnasta, uudesta konserttitalosta ja ennakkoluulottomista projekteista muodosti ajatuksen orkesterista erilaisena edelläkävijänä. Vuodesta 2000 lähtien orkesterin koti on ollut loistavasta akustiikastaan tunnettu Sibeliustalo. Lukuisten levypalkintojen myötä (mm. Grand Prix du Disque 1993, Gramophone Award 1991 ja 1996, Cannes Classical Award 1997 ja 2001, MIDEM Classical Award 2006 ja Diapason d Or de l Année 2011) ovat ovet auenneet myös kansainvälisille areenoille. Ensimmäinen suuri kiertue tehtiin Japaniin vuonna 1999, ja samana vuonna orkesteri debytoi menestyksekkäästi myös Avery Fisher Hallissa New Yorkissa. Näitä voitokkaita esiintymisiä seurasivat uusintakutsut, ja kiertueet toteutettiin Yhdysvaltoihin tammikuussa 2005 ja Japaniin vuosina 2003 ja 2006. Japanilaiset kriitikot valitsivat Tokiossa esitetyn Sibeliuksen Kullervon vuoden 2003 parhaaksi klassisen musiikin esitykseksi Japanissa. Orkesteri on esiintynyt Amsterdamin Concertgebouw ssa, Buenos Airesin Teatro Colónissa, Pietarin Valkeat yöt -festivaalilla, kahdesti BBC Proms -festivaalilla Lontoossa ja kuudessa konsertissa Wienin Musikvereinissa. Lisäksi orkesteri on konsertoinut mm. Kiinassa, Ranskassa, Espanjassa, Puolassa ja Belgiassa saaden esityksistään runsaasti kiitosta kansainväliseltä lehdistöltä. Ennakkoluuloton asenne näkyy mm. orkesterin tekemissä lukuisissa poikkeuksellisissa levytysprojekteissa. Ensimmäinen virsilevy saavutti kultalevyn noin kuukaudessa, ja kaikkiaan orkesterilla on seitsemän kultalevyä. Platinalevyn ovat saaneet Sibelius-elokuvan soundtrack ja lauluyhtye Rajattoman kanssa tehdyt ABBA- ja Queen-levyt. Sibeliuksen lisäksi orkesterin toiminnan ytimessä on ollut pitkä ja tuottoisa yhteistyö kunniasäveltäjänsä Kalevi Ahon kanssa. Aho on säveltänyt orkesterille mm. viisi sinfoniaa, ja orkesteri on levyttänyt suuren osan Ahon laajasta orkesterituotannosta. Nämä levytykset ovat poikkeuksetta saaneet ylistävän vastaanoton kansainväliseltä lehdistöltä, niin kuin itse asiassa lähes kaikki levyt orkesterin lähinnä BIS-yhtiölle tekemästä jo yli 80 äänitteen kokoelmasta. Syksyllä 2009 orkesterin BIS-levyjen kansainvälinen myynti ylitti miljoonan myydyn levyn rajan. Yksi Sinfonia Lahden painopistealueista on lasten ja nuorten kanssa tehtävä työ. Jo kymmenen vuoden ajan orkesterin projektiryhmät ovat esim. jalkautuneet lahtelaisiin kouluihin ja päiväkoteihin tekemään sävellystyötä lasten kanssa Hei, me sävelletään! -projektin merkeissä. Sinfonia Lahden kotisivu: www.sinfonialahti.fi Sinfonia Lahden konsertteja nähtävissä internetissä: www.classiclive.com
SIBELIUS-FESTIVAALI 31.8.-6.9. Sibeliustalo, Lahti Ma 31.8. klo 19 Sibeliustalo AVAJAISKONSERTTI Helsingin kaupunginorkesteri Leif Segerstam, kapellimestari Anu Komsi, sopraano Tapiola Luonnotar Lemminkäis-sarja Ti 1.9. klo 19 Sibeliustalo Sinfonia Lahti Osmo Vänskä, kapellimestari Metsänhaltija Sinfonia nro 3 Sinfonia nro 4 Ke 2.9. klo 19 Sibeliustalo BBC:n sinfoniaorkesteri Sakari Oramo, kapellimestari Johanna Rusanen, sopraano Waltteri Torikka, baritoni Polyteknikkojen Kuoro Satu Kullervo To 3.9. klo 19 Sibeliustalo BBC:n sinfoniaorkesteri Okko Kamu, kapellimestari Sergei Malov, viulu Viulukonsertto Sinfonia nro 2 Pe 4.9. klo 19 Sibeliustalo Sinfonia Lahti Jukka-Pekka Saraste, kapellimestari Sinfonia nro 1 Bardi Sinfonia nro 5 www.sinfonialahti.fi L A H D E N K A U P U N G I N O R K E S T E R I
2015 La 5.9. klo 17 Sibeliustalo Sinfonia Lahti Okko Kamu, kapellimestari Aallottaret Pohjolan tytär Sinfonia nro 6 Sinfonia nro 7 Su 6.9. klo 11 Sibeliustalo SIBELIUSTA PYHÄAAMUNA III kansainvälisen Sibeliuslaulukilpailun palkintovoittaja Kalevi Aho -sali (Lahden musiikkiopisto) KAMARIMUSIIKKIKONSERTIT Tiistaina ja keskiviikkona klo 16.30 Torstaina ja perjantaina klo 15.00 Lauantaina klo 12.30 LIPUT Orkesterikonsertit 49-20 / BBC 89-30 Kamarimusiikkikonsertit 19 / 6.9. 24 Lippupalvelu puh. 0600 10 800 (1,96 /min+pvm) puh. 0600 10 020 (6,79 /puhelu+pvm) Sibeliustalon lipunmyynti puh. 0600 393 949 (1,53 /min+pvm) arkisin klo 12-17, puhelinvaraukset klo 11-17 Ryhmämyynti: Sinfonia Lahden myyntipalvelu puh. (03) 814 4460, e-mail: sinfonialahti@lahti.fi
POIMINTOJA TULEVASTA OHJELMISTOSTA TULE KONSERTTIIN. To 5.3. klo 19 Sibeliustalo - Paljon onnea Sibeliustalo 15 vuotta! Okko Kamu, kapellimestari Tuomas Ylinen, sello Sibelius: Dryadi Prokofjev: Sinfonia Concertante Sibelius: Sinfonia nro 1 klo 18 Sibelius-luento / Veijo Murtomäki: Sibeliuksen musiikki L A H D E N K A U P U N G I N O R K E S T E R I Sinfonia Lahti onnittelee 15 vuoden ikään ehtinyttä puista kotitaloaan Sibeliustaloa ylikapellimestarinsa Okko Kamun johtamalla Sibelius-painotteisella konsertilla. Konsertin avausteoksena kuullaan Sibeliuksen lyhyt, puiden haltija tarta kuvaava sävelruno Dryadi, ja konsertin päättää säveltäjän energinen esikoissinfonia. Konsertin Prokofjev-solistina debytoi hienoa uraa tekevä nuoren polven sellisti Tuomas Ylinen, jota on aiemmin kuultu Lahdessa kamarimuusikkona Sibelius-festivaalilla. Liput: 29-13 aik. / 24-13 eläk. / 8 lapset, opiskelijat ja työttömät (sis. Lippupalvelun toimitus kulun) To 12.3. klo 19 Sibeliustalo NUORTEN SOLISTIEN KONSERTTI Esa Heikkilä, kapellimestari solistit: Hakulinen Johannes, viulu Lidsle Casper, vibrafoni Mattila Salla, laulu Niemi Iida, piano Ollikainen Jenna, viulu Piri Iiris, sello Surkka Veera, urut Terentieva Liza, viulu Uotila Viola, sello Vähätalo Emma, konserttikantele Öhman Ylva, piccolo Ohjelma avoin Pitkästä aikaa järjestettävä Sinfonia Lahden nuorten solistien konsertti tuo Sibeliustalon lavalle orkesterin solisteiksi lahtelaisia tai lahtelaislähtöisiä nuoria muusikoita. Koesoiton perusteella runsaasta hakijajoukosta valittujen nuorten tulkintoina kuullaan monipuolinen konserttiohjelma. Konsertin johtaa nuorten muusikkojen kanssa tekemästään työstä runsaasti tunnustusta saanut kapellimestari Esa Heikkilä. Nyt kannattaa tulla nauttimaan lahjakkaiden lahtelaisnuorten yhteistyöstä oman kaupungin ammattiorkesterin kanssa! Liput: 29-22 aik. / 24-19 eläk. / 8 lapset, opiskelijat ja työttömät (sis. Lippupalvelun toimituskulun)
Hyödyllistä tietoa Lipunmyynti Sibeliustalon lippukassa Puh. 0600 39 3949 (1,53 /min+ pvm) Avoinna ma pe klo 12 17 (puhelinvaraukset klo 11 17), konsertti-iltoina konsertin alkuun asti ja viikonloppuisin tuntia ennen konserttia. Lippupalvelu / Torkkelin Paperi Myyntipisteet kautta maan ja valtakunnallinen puhelinpalvelu: 0600 10 800 (1,96 /min+pvm) 0600 10 020 (6,79 /puhelu + pvm) Lippupalvelun toimituskulu 1,50 3,50 /lippu Liput internetistä: www.lippupalvelu.fi Ryhmämyynti/Sinfonia Lahti Puh. (03) 814 4460 (ma pe klo 9 16) sinfonialahti@lahti.fi Yhteydet Sibeliustalolle Linja 17 (D1) Kauppatori Sibeliustalo Ruoriniemi esim. klo 18 ja 18.35 Ruoriniemi Sibeliustalo Kauppatori esim. klo 21.10 ja 21.45 www.lahdenliikenne.fi Bussiyhteydet Hki-Lahti-Hki Hki klo 16.00 Lahti klo 17.50 Hki klo 16.30 Lahti klo 18.10 Lahti klo 21.15 Hki 22.50 Lahti klo 21.45 Hki 23.15 www.matkahuolto.fi Junayhteydet Hki-Lahti-Hki Z-lähijuna liikennöi joka tunti. Hki klo 16.41 Lahti klo 17.50, 17.41 18.42 Lahti klo 21.17 Hki klo 22.19, 22.17 23.19 www.vr.fi Arvoisa konserttivieras, Sibeliustalossa kuuluu! Tarkistattehan, että matkapuhelimenne on suljettu. Sibeliustalossa on erittäin hyvä ja herkkä akustiikka, siksi musiikki soi siellä niin hyvin. Valitettavasti herkässä salissa kuuluvat myös kaikki äänet yleisöstä moninkertaisesti, ja pyydämmekin ystävällisesti, että peitätte yskäisyn ja vältätte muitakin hälyääniä. Konsertin aikana äänittäminen, valokuvaaminen ja videointi on kielletty. Antoisaa konserttia! Lapset 5-vuotiaat ja sitä vanhemmat lapset ovat tervetulleita kaikkiin Sinfonia Lahden täysimittaisiin konsertteihin. Lisäksi orkesteri tarjoaa muutaman kerran vuodessa lastenkonsertteja ja muita tapahtumia, joihin myös alle 5-vuotiaat lapset voivat osallistua. Jokaisella konserttiin tulijalla pitää olla turvallisuusmääräyksistä johtuen oma paikkalippu salissa (koskee myös lapsia). Ravintolatarjoilut Väliaika- ja tilaustarjoilut Sibeliustalon taidokkaaseen tyyliin! Sibeliustalon ravintolat / Kanresta Oy puh. (03) 814 2816 (ma pe klo 9 16) tai tilaa väliaikatarjoilu netistä www.sibeliustalo.fi Sibeliustalo Shop Sibeliustalon aulaan avataan kevään aikana uudistettu myymälä. Aplodit orkesterille ry Sinfonia Lahden ystäväyhdistys Yhdistyksen infopiste konserttien yhteydessä Metsähallissa. Lisätiedot: Puheenjohtaja Tuija Rajamäki, puh. 050 5570 735, tuija.rajamaki@stala.com
Sinfonisesti yhdessä: Etelä-Suomen Sanomat on Päijät-Hämeen luetuin sanomalehti, joka tavoittaa joka päivä eri-ikäiset ja erilaisissa elämänvaiheissa olevat ihmiset. Lukijoilleen Etelä-Suomen Sanomat on kiinnostava, paikallinen, ihmisläheinen sekä ajankohtainen media. Laadukkaat lehden sisällöt ovat luettavissa päivittäin, painettuna sekä digitaalisena lehtenä, lehteä täydentää verkkopalvelu ess.fi. Polttimo on elintarvikealan konserni ja perheyritys, johon kuuluvat maltaita valmistava Viking Malt Oy sekä elintarvikkeiden ainesosia valmistava ja maahantuova Senson Oy. Viking Maltilla on mallastuotantoa Lahden lisäksi Ruotsissa ja Liettuassa. Sensonin mallasuutteiden ja mallasentsyymien tuotanto tapahtuu Lahdessa. Asiakkaitamme ovat kansainväliset ja kotimaiset elintarvikealan yritykset kuten panimot, tislaamot, leipomot, meijerit sekä eines- ja makeisteollisuus. Arki on elämän vaativin projekti. Stala tarjoaa siihen parhaat mahdolliset työkalut. Ratkaisuja arkeen: pesupöydät ja -altaat, jätevaunut, postilaatikot. Stalatube Oy on luotettava ja asiakasorientoitunut ruostumattomien rakenneputkien ja komponenttien valmistaja, joka tuottaa globaaleille yhteistyökumppaneilleen jatkuvaa lisäarvoa ja kokonaistaloudellisia etuja. Hämeenmaa yli 140 000 asiakkaansa omistama yritys. Osuuskauppa Hämeenmaa toimii Kanta- ja Päijät- Hämeessä 23 kunnan alueella. Hämeenmaa on alueensa suurin yritys, joka tarjoaa asiakasomistajilleen edullisia ja luotettavia kauppapalveluja sekä antaa ostojen keskittämisestä Bonusta. Hämeenmaa käyttää tuloksensa verkostonsa kehittämiseen ja asiakasomistajapalvelujen parantamiseen. Strateginen näkemys. Luova dramatisointi. Kokonaisvaltainen toteutus. Digistä printtiin. Messuista tapahtumiin. Suosittelumedia. Aplodit Orkesterille r.y on avoin yhdistys kaikille konserttimusiikin ja Sinfonia Lahden ystäville. Tervetuloa tutustumaan toimintaamme konserttien yhteydessä Metsähallissa olevaan info- ja levypisteeseemme.