ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen
Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot Työnhakijarekisteri Muut rekisterit Tilastokeskus Yritys- ja toimipaikkarekisteri Väestötiedot Opiskelija rekisterit Työssäkäynti Perheet Asuntokunnat Asunnot Rakennukset Kesämökit Tutkintorekisteri
Rekisteripohjaiset aineistot aluetietoina Rekisterit Koordinaattipohjaiset tilastoaineistot X-koordinaatti Y-koordinaatti Alueittaiset tilastot Hallinnolliset aluejaot Muut aluejaot
Minne uusi koulu tulisi sijoittaa? Millaisia lääkärin väestövastuualueiden tulisi olla? Missä pienituloiset vanhukset asuvat? Missä on väestöllinen keskipiste? Millainen on taajamien kehitys?
Kuinka tarkkaa analyysiä halutaan?
100 Väestö 95 iän ja sukupuolen mukaan 1999 90 85 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 50 40 30 20 Miehet (Tuhansia) Väestörakenne ja muutokset Väestö iän ja sukupuolen mukaan vuonna 1950 10 0 10 20 30 40 50 Naiset (Tuhansia)
100 Väestö 95 iän ja sukupuolen mukaan 1999 90 85 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 50 Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2008 40 30 20 Miehet (Tuhansia) 10 0 10 20 30 40 50 Naiset (Tuhansia)
18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 Miehet Naiset Työllisyysasteet 2006
Työvoiman ikääntyminen Työlliset ikäryhmittäin 1990, 1995, 2000 ja 2007 1000 henkeä 450 400 350 300 250 200 150 1990 1995 2000 2007 100 50 0 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74
Työlliset ikäryhmittäin ja toimialoittain 2007 1000 henkilöä 140 Maatalous 120 Teollisuus 100 Rakentaminen 80 Kauppa 60 Liikenne 40 Liike-el.palv. 20 0 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 Julkiset ja muut palvelut
Julkisten ja muiden palveluiden työlliset ikäryhmittäin ja työnantajatyypin mukaan 2007 1000 henkilöä 80 70 60 50 40 30 kunta tai kuntainliitto yksityinen valtio 20 10 0 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74
Kuinka työvoima riittää tulevaisuudessa? Pidemmät työurat nuoret aikaisemmin työmarkkinoille eläköitymisen myöhentäminen Työvoimareservien käyttöönotto Maahanmuutto
55-64-vuotiaiden työllisyysaste 2006, muutos 1997-2006 69,6 Ruotsi 7 60,7 Tanska 9 57,4 Iso-Britannia 9,1 Suomi 54,5 18,9 53,1 Irlanti 12,7 50,1 Portugali 1,6 48,4 Saksa 10,3 47,7 Alankomaat 15,7 45,3 EU-15 8,9 44,1 Espanja 10 42,3 Kreikka 1,3 37,6 Ranska 8,6 35,5 Itävalta 7,2 33,2 Luxemburg 9,3 2006 32,5 Italia Muutos 2006-1997 4,6 32 Belgia 9,9 0 10 20 30 40 50 60 70 Lähde: Eurostat, työvoimatiedustelut
Suomi 2009 -> 2060 Yli 65-vuotiaiden määrä nousee 905 000 -> 1 790 000 Osuus väestöstä 17 % -> 27 % 2008/2009: 65 vuotta täyttäneiden määrä ylittää alle 15-vuotiaiden määrän 1.kertaa Suomen historiassa Alle 15-vuotiaiden määrä vuoden 2007 lopussa alhaisin vuoden 1896 jälkeen Yli 85-vuotiaiden määrä nousee 108 000 -> 463 000 Osuus väestöstä 2 % -> 7 %
Väestöllinen huoltosuhde 1865-2050 80 60 Lapsia ja eläkeikäisiä 100 työikäistä kohti 1912: 70,8 Ikä Yli 65-v. 2026: 70,7 Alle 15-v. 2007: 50,1 40 20 1912: 61 lasta, 10 eläkeikäistä 2007: 25 lasta, 25 eläkeikäistä 2026: 28 lasta, 43 eläkeikäistä 0 1865 1890 1915 1940 1965 1990 2015 2040
Väestöllinen huoltosuhde 1980-2040 Etelä-Savo, Kainuu, Pirkanmaa ja Uusimaa 120 100 80 Väestöllinen huoltosuhde Etelä-Savo Kainuu Pirkanmaa Uusimaa 60 40 20 0 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 Lähde: Tilastokeskus - Väestö- ja kuolemansyytilastot
Ahvenanmaa Itä-Uusimaa Uusimaa Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa
Lappi Kainuu Etelä-Savo
Väestöennustepalvelu
Väestöennustepalvelu
Väestöennustepalvelu
Väestöennustepalvelu
Väestöennustepalvelu
Vuonna 2040 eläkeikäisten osuus väestöstä 23 % (2009 13 %)
Vuonna 2040 eläkeikäisten osuus väestöstä 23 % (2009 14 %)
Suomessa oli vuoden 2008 lopussa 2 499 332 asuntokuntaa Yhden henkilön asuntokuntia oli 1 014 700 eli 40 prosenttia, (Turussa 50 % ja Helsingissä 49 %) Asuntokunnista 73 prosenttia on pieniä yhden tai kahden henkilön asuntokuntia, (Turussa 82 % ja Helsingissä 80 %) Kaupungeissa oli enemmän (43 %) yksinasuvia kuin maaseutumaisissa kunnissa (35 %).
Kotitalouksien keskimääräiset käytettävissä olevat tulot ja kulutusyksikköä kohden lasketut tulot, viitehenkilön iän mukaan, vuonna 2004 45 1000 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Alle 25 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65+ Kaikki Lähde: Tulonjakotilasto Käytettävissä olevat tulot Kulutusyksikköä kohti
Kulutuksen kärkitaloudet Kuluttajatutkimuksen mukaan eniten omistavat ja kuluttavat kahden keski-ikäisen työssä käyvän huoltajan lapsiperheet. Kuluttajabarometrissä selkeästi esiin nousevia ryhmiä ovat kotitalouksien ylin tuloluokka ja ylimmät toimihenkilöt oli kyse sitten kulutuksesta, säästämisestä tai luottamuksesta tulevaisuuden näkymiin. Ylempien toimihenkilöiden talouksia on noin 220 000 eli 9% kaikista talouksista Näistä talouksista on puolestaan noin 40 prosenttia kerääntynyt Uudellemaalle. Kunnittain kolmen kärki ylempien toimihenkilöiden talouksien osuuksista painottuu pääkaupunkiseudulle, Kauniaisissa näitä talouksia on 22, Espoossa 20 ja Helsingissä 16 prosenttia kaikista talouksista.
Lisätietoa asiakkaista Asiakasprofiloinnilla Asiakasrekisteri Tunnistus henkilötunnuksen tai nimen ja osoitteen avulla Tilastokeskuksessa Yhdistely Tilastokeskuksen tietoaineistoihin Profilointitiedosto Tilastotaulukot ja kuviot
Tilastokeskuksen asiakasprofilointi... selvittää koko asiakaskunnan ja eri asiakasryhmien profiilin tuottaa taustatietoa nykyisistä asiakkaista ja käyttämättä jääneestä asiakaspotentiaalista selvittää asiakkuuden suuntauksia, esim. uusien ja vanhojen asiakkaiden kohdalla
Lisätietoja: Jarmo Partanen, p. (09) 1734 3577 jarmo.partanen@tilastokeskus.fi tilastokeskus.fi/tulotjakulutus