TYÖMAAN SISÄILMASTON OLOSUHDEHALLINTA

TYÖMAAN SISÄILMASTON OLOSUHDEHALLINTA Tommi Karhu Opinnäytetyö Toukokuu 2010 Rakennustekniikka Tekniikan ja liikenteen ala

OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) KARHU, Tommi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 40 Päivämäärä 20.05.2010 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus ( ) saakka Työn nimi TYÖMAAN SISÄILMASTON OLOSUHDEHALLINTA Verkkojulkaisulupa myönnetty ( X ) Koulutusohjelma Rakennustekniikan koulutusohjelma Työn ohjaaja(t) KONTTINEN, Jukka, Lehtori Toimeksiantaja(t) PTS-Kiinteistötekniikka Oy Juhani Koponen Tiivistelmä Opinnäytetyön tehtävänä oli tutkia alipaineistuksen vaikutusta työmaan sisäilman pölymäärään sekä sitä, millaisena työntekijät kokevat alipaineistuksen. Toimeksianto työhön saatiin PTS- Kiinteistötekniikka Oy:ltä. Yksi yrityksen palveluista on alipaineistuksen järjestäminen työmaalle ja sen valvonta. Mittaukset suoritettiin elokuun 2009 ja huhtikuun 2010 välisenä aikana kolmella eri saneeraustyömaalla. Ilman pölymäärää mitattiin TSI DustTrak 8520 mittalaitteella ja työntekijöiden mielipiteet ja asenteet selvitettiin kyselyllä. Tutkimuksissa mitattiin pölynmäärää eri työtehtävissä ja kuinka alipainekoneet vaikuttivat siihen. Työmailla huomioitiin myös, kuinka alipaineistus oli järjestetty ja mitä mahdollisia puutteita siinä esiintyi. Tavoitteena oli kehittää PTS-Kiinteistötekniikka Oy:n palveluita tulosten avulla ja kartoittaa, miten alipainekoneet vaikuttavat rakennustyömaan työntekijöihin. Tuloksista ilmeni, että osastoiden ilmatiiviyttä tulisi parantaa ja osastojen koko tulisi mitoittaa alipainekoneiden tehon mukaan. Työntekijät kokivat pääsääntöisesti alipaineistuksen melko positiiviseksi ja haittapuolina pidettiin melua, lämmönhukkaa ja vedon tunnetta. Tuloksista ilmeni myös paljon laiminlyöntejä henkilökohtaisten suojainten käytössä. Avainsanat (asiasanat) Alipaineistus, sisäilmasto, olosuhdehallinta, pölyntorjunta Muut tiedot

DESCRIPTION Author(s) KARHU, Tommi Type of publication Bachelor s Thesis Pages 40 Date 20.05.2010 Language Finnish Confidential ( ) Until Title INDOOR CLIMATE SITUATION CONTROL AT THE CONSTRUCTION SITE Permission for web publication ( X ) Degree Programme Degree Programme in Civil Engineering Tutor(s) KONTTINEN, Jukka, Senior Lecturer Assigned by PTS-Kiinteistötekniikka Oy Juhani Koponen Abstract The purpose of this thesis was to study the effect of negative pressurization on the amount of dust in indoor air on a construction site and also how the workers experience the negative pressurization. The assignment for this project was given by PTS-Kiinteistötekniikka Oy. One of the services of the company is the surveillance and arrangement of negative pressurization on construction sites. The measurements were performed between August 2009 and April 2010 on three separate renovation sites. The amount of dust in indoor air was measured with the TSI DustTrak 8520 measurement device and a questionnaire was used to find out the opinions and attitudes of the workers. The amount of dust and the effect of the negative pressurization devices on it were measured in various construction tasks. How the negative pressurization was arranged and if there were any deficiencies in it was also taken into consideration on the sites. The objective of the results of this study were to develop the services of PTS-Kiinteistötekniikka Oy and to find out how the negative pressurization air cleaning machines affect the workers on construction sites. Results show that the compartments should be made more airtight and that the size of the compartment should be fitted to the capacity of the negative pressure machine. The workers mainly experienced the negative pressurization as positive but noisy; a loss of heat and the sense of draft were mentioned as disadvantages. The results also show that there is a lot of negligence in the use of personal protective equipment. Keywords Negative pressurization, indoor climate, circumstance control, dust control Miscellaneous

1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 3 2 RAKENNUSPÖLYN TORJUNTA 4 2.1 Lähtökohdat 4 2.1.1 Pölyntorjunnan toimintaperiaate 4 2.1.2 Pölyävät työvaiheet 4 2.1.3 Turvallisuus- ja terveyshaitat 6 2.1.4 Haitallisten aineiden raja-arvot 8 2.1.5 Pölyntorjunnan menetelmät 9 3 KOHDETYÖMAAT 12 3.1 JAO Viitaniemen toimipiste 12 3.2 JAO Harjun oppilasasuntolan kahvila 12 3.3 As OY Kruununtorni 12 4 RAKENNUSPÖLYN MITTAUKSET 13 4.1 Mittausten toteutus 13 4.2 TSI DustTrak 8520 mittalaite 14 4.3 Alipainekoneet 15 4.4 Mittauksiin vaikuttaneet tekijät 17 4.5 Mittaustulokset 18 5 HAASTATTELUT TYÖMAILLA 22 5.1 Haastattelujen toteutus 22 5.1.1 Lomakkeet 22

2 5.1.2 Otanta 23 5.2 Haastatteluun vaikuttaneet tekijät 24 5.3 Haastattelujen tulokset 24 6 YHTEENVETO 27 LÄHTEET 29 LIITTEET 30 Liite 1. Pölyntorjuntamenetelmät 30 Liite 2. Pölyn vaikutus terveyteen 32 Liite 3. Ulkoilman pölymäärät 34 Liite 4. Vastausten prosenttiosuudet 35 Liite 5. Haastattelujen vastausten kappalemäärät 36 Liite 6. Mittauspöytäkirja 38 Liite 7. Kyselylomake 39

3 1 JOHDANTO Toimeksiantona oli tutkia korjausrakentamistyömailla alipainekoneiden vaikutusta työmaan sisäilman laatuun ja alipaineistuksen vaikutusta rakennustyöntekijöihin. Tutkimuskysymykset olivat, kuinka alipainekoneet vaikuttavat työmaan sisäilman pölynmäärään ja kuinka rakennustyöntekijät kokevat alipaineistuksen vaikutuksen. Tutkimuskysymyksiä lähdettiin purkamaan kahden osa-alueen kautta. Ensimmäinen osa-alue oli tutkia työmaiden ilmassa olevaa pölynmäärää DustTrak 8520 mittalaitteella Jyväskylän Ammattiopiston Viitaniemen toimipisteen saneeraustyömaalla, Jyväskylän Ammattiopiston Harjun toimipisteen oppilasasuntolan kahvilan saneeraustyömaalla ja As Oy Kruunutornin saneeraustyömaalla. Tutkimuksessa selvitettiin myös, kuinka alipaineistus on näillä työmailla käytännössä toteutettu. Tutkimuksen toinen osa-alue oli kyselylomakkeilla tehtävä haastattelu, jolla pyrittiin kartoittamaan korjausrakentamistyömaan työntekijöiden kokemuksia ja asenteita alipaineistusta kohtaan. Lomakkeilla haastateltiin rakennustyömaan työntekijöitä Jyväskylän Ammattiopiston Viitaniemen toimipisteen saneeraustyömaalla. Toimeksianto opinnäytetyöhön saatiin PTS-Kiinteistötekniikka Oy:n toimitusjohtajalta Juhani Koposelta. PTS-Kiinteistötekniikka Oy on kiinteistötekniikan insinööritoimisto, jonka toimipiste sijaitsee Jyväskylän Seppälänkankaalla ja toimialue on pääasiassa Keski-Suomi. Yrityksen palveluita ovat rakennuttaminen ja valvonta, kuivauspalvelut, tekniset palvelut, tutkimuspalvelut ja vahinkosaneeraus. (PTS- Kiinteistötekniikka. 2010.) Yrityksen palvelutarjonta on monipuolinen ja laaja, mutta tutkimuksen kannalta oleellisin ja tärkein on tekniset palvelut ja niihin kuuluva työmaapalvelu. Työmaapalveluihin sisältyy pölyttömään rakentamiseen liittyvät suojaus- ja alipaineistamissuunnitelmat sekä tilojen alipaineistamiseen liittyvien laitteiden vuokraus ja huolto. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tuloksia alipaineistuksen toimivuudesta ja yhteenvedon avulla kehittää ja tehostaa yrityksen palveluita. (Palvelut. 2010.)

4 2 RAKENNUSPÖLYN TORJUNTA 2.1 Lähtökohdat Voimassa oleva lainsäädäntö edellyttää pölyntorjuntaa ja sen kontrollointia rakennustyössä (A 205/2009. 2009). Korjausrakentamisessa syntyy paljon erilaisia pölyjä johtuen useasta eri työvaiheesta ja monista työstettävistä materiaaleista. Useat eri pölyt ja epäpuhtaudet aiheuttavat turvallisuus- ja terveyshaittoja, sekä valmiiden rakenteiden ja koneiden likaantumista, elektronisten laitteiden toiminta saattaa häiriintyä ja lisäksi kaikki pölyt aiheuttavat kustannuksia siivouksesta ja puhdistustöistä. (RatuTT 13.14 1225-S. 2010.) 2.1.1 Pölyntorjunnan toimintaperiaate Pölyntorjunnassa ensimmäisenä tavoitteena on käyttää sellaisia menetelmiä, ettei pölyä muodostuisi ollenkaan. Jos kuitenkin tulee tilanne, ettei pölyn muodostumista voida kokonaan estää, niin seuraavaksi pölyn muodostumista yritetään vähentää ja rajata pölyn leviäminen. Henkilökohtaiset suojaimet ovat viimeinen ratkaisu, jos kahta aiempaa menetelmää ei voida järkevästi hyödyntää. (RatuTT 13.14 1225-S. 2010.) 2.1.2 Pölyävät työvaiheet Saneerauskohteissa on useita työtehtäviä joissa muodostuu pölyä. Vanhojen rakenteiden ja pintojen purku synnyttää ilmaan runsaasti pölyä ja epäpuhtauksia, jotka ovat terveydelle vaarallisia ja haitallisia. Purkutöiden on vuorossa uusien pintojen ja rakenteiden valmistaminen, myös niitä tehdessä muodostuu helposti pölyä. (RatuTT 13.14 1225-S. 2010.) Seuraavaksi luetellaan pölyä aiheuttavia työvaiheita suunnitteluohjeesta Pölyntorjunta rakennustyössä (2010) mukaan ja avataan niitä hieman. Ensiksi pureudutaan purkutöihin ja sen jälkeen käsitellään uuden rakentamista.

5 - Betonirakenteiden purku. Betonirakenteita puretaan piikkaamalla, hiomalla ja jyrsimällä. Ilmaan vapautuu haitallista kvartsi- ja sementtipölyä. - Tiilirakenteiden purkamisessa ilmaan vapautuu tiili-, laasti- ja kivipölyä. Kivilajeista riippuen ilmaan vapautuva pöly voi sisältää jopa 10 % kvartsia. - Puurakenteita purettaessa orgaaninen pöly aiheuttaa työntekijöille terveyshaitan, kovapuulajit ovat syöpävaarallisia. - Lämmöneristeiden purkaminen vapauttaa ilmaan mineraalivillapölyä sekä muita rakennuspölyjä. - Metallirakenteista vapautuu metallihöyryjä, jos niitä puretaan polttoleikkaamalla. - Maalin poistaminen hiomalla vapauttaa ilmaan maalipölyä. Jos maalia poistetaan kuumentamalla, niin ilmaan vapautuu vaarallisia maalihöyryjä. - Betonirakenteiden työstö muodostaa ilmaan sementti ja kvartsipölyä, kuten betonin purkaminenkin. - Kivi- ja tiilirakenteiden työstössä ilmaan vapautuu kvartsia sisältävää kivi- ja tiilipölyä. - Puurakenteiden työstössä ilmaan vapautuu samalla tavalla orgaanista pölyä kuin puurakenteiden purkutöissäkin. - Äänen- ja lämmöneristeiden työstäminen muodostaa ilmaan pölyä ja kuitua eristeen materiaalista riippuen. - Metallirakenteiden työstäminen polttoleikkaamalla vapauttaa metallihöyryjä. - Hiomisessa ja tasoittamisessa syntyy epäpuhtauksia, jotka voivat sisältää kvartsia, orgaanista muovilateksia, kalsium- ja magnesiumkarbonaatteja.

6 - Koneellisessa ruiskumaalauksessa muodostuu maalisumua joka voi kuivuessaan muuttua pölymäiseksi. - Rakennussiivous, siivouksessa syntyvä pöly sisältää useita epäorgaanisia pölytyyppejä, esimerkiksi kvartsia. 2.1.3 Turvallisuus- ja terveyshaitat Työmaan sisäilman epäpuhtaudet voivat aiheuttaa rakentajille ja tilojen tuleville käyttäjille vakavia sairauksia ja tauteja. Sairauksien laatu riippuu materiaaleista, joista epäpuhtaus on lähtöisin, ja siitä määrästä, jolle henkilö altistuu kyseiselle epäpuhtaudelle. (RatuTT 13.14 1225-S. 2010.) Seuraavassa on listattu yleisimmät epäpuhtaudet ja vaaralliset aineet suunnitteluohje Pölyntorjunta rakennustyössä (2010) mukaan, joita työmailla tulee vastaan. Ensimmäiset neljä kappaletta eli asbesti-, kivihiilipiki-, PCB- ja lyijy ovat terveydelle vaarallisia ja haitallisia aineita, niiden jälkeen listataan, mitä pölyjä työmaalla on. - Asbestipölylle altistuminen voi aiheuttaa keuhkopussin sairauksia ja lisätä riskiä sairastua erilaisiin syöpäsairauksiin. Hengittäessä asbestipöly kulkeutuu ja varastoituu keuhkoihin pysyvästi. - Kivihiilipiki sisältää polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä eli PAHyhdisteitä. Niistä osa on todettu syöpää aiheuttaviksi. PAH-yhdisteet imeytyvät ihon läpi ja kulkeutuvat hengitysteiden kautta elimistöön. Kivihiilipiki luokitellaan ongelmajätteeksi. - PCB-yhdisteet ovat ympäristömyrkkyjä, jotka aiheuttavat kehityshäiriöitä ja syöpää. PCB-pitoisia massoja on käytetty aikanaan julkisivuelementtien, ikkunoiden ja ovien saumaukseen. - Lyijy on myrkky, joka vaikuttaa ihmisen ääreis- ja keskushermostoon. Lyijyä on käytetty maaleissa, saumoissa, viemäriliitosten juotoksissa, sähköjohtojen suojaputkina sekä PCB:tä sisältävissä saumaaineissa kovetteina.

7 - Pölyn hiukkaskoot jaotellaan kolmeen ryhmään niiden hengitysteihin kulkeutumisen ja kertymisen mukaan, nämä ovat hengittyvä jae, keuhkojae ja alveolijae. Hengittyvä jae tarkoittaa hiukkasia, jotka yleensä voivat joutua hengitysteihin. Keuhkojakeella tarkoitetaan hiukkasia, jotka kertyvät keuhkoputkistoon, ja alveolijakeella hiukkasia, jotka kulkeutuvat aina keuhkorakkuloihin saakka. - Ilman pölypitoisuus, korkeat hiukkaspitoisuudet heikentävä keuhkojen toimintaa ja lisäävät astmakohtauksia sekä hengitystietulehduksia. - Betonipölyn haitalliset vaikutukset liittyvät usein kvartsille altistumiseen. Betonipölyn on todettu myös ärsyttävän ihoa ja aiheuttavan kromi- ja kobolttiallergiaa. - Eristevillapölyn terveysvaikutukset liittyvät ihon, kurkun, nenän ja silmien ärsytykseen, myös hengitysvaikeuksia ilmenee. Pitempi altistuminen eristevillapölylle voi olla yhteydessä keuhkosyöpään, mitä tosin ei ole varmistettu. - Homepölylle altistuminen voi aiheuttaa silmien ja hengitysteiden oireita, huonovointisuutta, pahoinvointia, päänsärkyä, allergisia sairauksia sekä toistuvia hengitysteiden infektioita. Vakavimmillaan home voi aiheuttaa pysyvän keuhkovaurion. - Kvartsipölyn vaarallisin osa on alveolijae, eli todella pienet, halkaisijaltaan alle 4,0 µm:n kokoiset kvartsihiukkaset, jotka kulkeutuvat syvälle keuhkorakkuloihin asti sieltä poistumatta. Yksi kvartsin aiheuttamista sairauksista on pölykeuhkosairaus eli silikoosi. Silikoosin ja kvartsipölyn on todettu olevan yhteydessä munuaissairauteen ja keuhkosyöpää. - Laastit ovat emäksisiä, joten ne ärsyttävät ihoa, hengitysteitä ja silmiä. Pahimmillaan laastit ja laastipöly voivat olla syövyttäviä.

8 - Maalien hengittäminen voi aiheuttaa päänsärkyä, pahoinvointia ja huimauksen tunnetta. Pitkä altistuminen maalihöyryille voi johtaa pysyviin hermovaurioihin. - Kotimaiset puupölyt aiheuttavat hengitysteiden ärsytystä. Puupölyt voivat myös aiheuttaa ärsytystä, iho-oireita ja hengitysvaikeuksia. Suomessa tammi ja pyökki ovat lain mukaan syöpävaarallisia ja niiden pölylle altistuvat henkilöt täytyy kirjata ASA-rekisteriin. Tässä tutkimuksessa mittauksissa keskityttiin betonipölyyn, tasoitepölyyn, kvartsipölyyn ja laastipölyyn, nämä kaikki ovat epäorgaanisia pölyjä. Rakentamisen eri vaiheissa syntyvä pöly voi myös aiheuttaa työmaalla esimerkiksi pölyräjähdyksen. Pölyräjähdys syntyy, kun riittävä määrä hiukkasia suljetussa tilassa syttyy kipinästä tai liekistä. Lähes mikä tahansa ilmassa leijuva pöly voi syttyä palamaan, kunhan pölypitoisuus on suuri ja happea on riittävästi (Mts. 10). 2.1.4 Haitallisten aineiden raja-arvot Työmaan epäpuhtauksille on määritelty raja-arvot, ne löytyvät sosiaali- ja terveysministeriön laatimalta HTP-listalta. Lyhenne HTP tulee sanoista haitallisiksi tunnetut pitoisuudet. Listalla on useiden aineiden sallitut pitoisuudet, mutta tässä tutkimuksessa keskeisiä olivat epäorgaaninen pöly, kvartsi ja sementtipöly. Lukemilla tarkoitetaan keskipitoisuutta kahdeksan tunnin aikana. (HTP-arvot. 2009.) - epäorgaaninen pöly 10 mg/m3 - kvartsi 0,05 mg/m3 - sementtipöly, hengittyvä 5 mg/m3 - sementtipöly, alveolijae 1 mg/m3

9 2.1.5 Pölyntorjunnan menetelmät Pölyn leviämistä voi rajoittaa ja estää monella keinolla, tapauskohtaisesti on aina valittava tarkoitukseen sopiva vaihtoehto. Seuraavassa on listattu yleisimmät menetelmät pölyn torjumiseksi suunnitteluohje Pölyntorjunta rakennustyössä (2010) mukaan. - Yleispoistolla tarkoitetaan työmaan yleisilmanvaihdon lisäämistä. Yleispoistossa ilmaa imetään suodattimella varustetun ilmanpuhdistimen läpi ja johdetaan se ulkoilmaan. Pelkkä yleispoisto on varsin riittämätön keino pölyn torjumiseksi. - Ilmanvaihdolla tarkoitetaan normaalia tuuletusta. Korkeissa pölypitoisuuksissa tuuletus voi olla tehokkaampaa kuin ilmanpuhdistimien käyttö. - Ilmanpuhdistajia käytetään silloin, kun pölyä ei saa tuulettaa ulkoilmaan esimerkiksi kaupungin järjestyssääntöjen takia. - Eristäminen, purkukohde voidaan eristää muista tiloista suojaseinillä ja näin estää pölyn leviämistä. Eristetyssä tilassa tulee käyttää HEPA-suodattimella varustettua ilmanpuhdistajaa. - Osastointi tarkoittaa purkukohteen ilmastollista eristämistä ja alipaineistamista. Alipaineella ohjataan ilmavirrat liikkumaan puhtaasta tilasta likaiseen. Poistoilma ohjataan useimmiten ulkoilmaan. Alipaineella on tarkoitus vaihtaa osaston ilma täydellisesti ja näin estää kokonaan pölyn leviäminen muualle työmaalla. Osastointimenetelmää käytetään varsinkin asbesti- ja krokidoliittipurkutöissä. - Kohdepoistoa käytetään mekaanisessa purkutyössä. Kohdepoistolaitteet jaetaan matalapaineisiin ja korkeapaineisiin järjestelmiin. - Korkeapaineinen kohdepoisto, siinä käytetään rakennusimureita tai keskuspölynimuria. Esierottimella tai HEPA-suodattimella varustettu imuri liitetään työkoneeseen kiinni. - Matalapaineinen kohdepoisto tarkoittaa karkeasuodattimella varustettua pölynkerääjää, joka kytketään ilmanpuhdistajaan ja sijoitetaan pölyävän työn välittömään läheisyyteen.

10 - Purkupussimenetelmää käytetään pieniin, paikallisiin, lyhytkestoisiin ja yllättäviin asbestipurkutöihin. - Koko rakennuksen suojaaminen, telineisiin kiinnitettävillä suojamuoveilla tai teltalla estetään pölyn leviäminen ympäristöön. - Kuljetus, purkujäte täytyy aina kuljettaa suljetussa astiassa jätelavalle tai pudottaa tiivistä poistoputkea pitkin suljetulle lavalle. Purkutyöt tulisi rytmittää niin, että purkujäte voidaan kuljettaa pois samaan tahtiin kuin sitä syntyy. - Siivous on suositeltavaa tehdä rakennusimurilla tai keskuspölynimurilla. Siivouksessa on vältettävä pölyn nousemista uudelleen ilmaan, esimerkiksi kuivaharjaus lisää huomattavasti pölyn määrää ilmassa. Alipainekoneella tarkoitetaan laitetta, joka koneellisesti pyrkii luomaan johonkin tilaan alipaineen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tuossa tilassa poistoilman suhde korvausilmaan on suurempi eli tilasta lähtee enemmän ilmaa kuin sinne tulee. Alipaineistettava tila on saatava tiiviiksi osastoksi, jotta ilmavuotoa ei tapahdu. (Ratu KONE-RATU 08-3008. 1990.) Työmailla käytettävät alipainekoneet saavat ilman liikkumaan niin, että se virtaa kohti laitetta ja siitä poistoputkea pitkin pois tilasta. Laitteen sisällä ilma kulkee erilaisten suodattimien läpi ja näin ollen ilmassa olevat pölyhiukkaset ja muut epäpuhtaudet saadaan kerättyä pois. Alipainekoneilla ja erilaisilla suodattimilla pyritään kontrolloimaan pölyä ja estämään sen leviäminen rakennustyötä ympäröiviin tiloihin. (Ratu KONE-RATU 08-3008. 1990.) Oikein toteutettuna alipaineistus poistaa ilmasta epäpuhtauksia ja tekee ilmasta terveellisemmän, turvallisemman ja raikkaamman. Alipaineistuksessa poistoilman voi johtaa joko suoraan ulos tai sitten puhaltaa puhdistettu ilma sisätiloissa osastoidusta tilasta toiseen tilaan. Alipainekonetta voidaan myös käyttää ilmanpuhdistimena työmaalla niin, ettei kone suoranaisesti poista ilmaa tilasta, vaan kierrättää työmaan sisäilmaa itsensä läpi ja kerää suodattimiin pölyä ja muita epäpuhtauksia. (Pölynhallinta, asbestipurkutyöt, kosteus- ja homevauriokorjaustyöt. n.d.)

11 Tässä tutkimuksessa keskitytään käsittelemään asiaa kohdepoiston, alipaineistuksen ja osastoinnin osalta. Kaikki listatut menetelmät olevat asiat ovat yleisessä käytössä työmailla, mutta niihin ei kiinnitetty enempää huomiota tämän työn yhteydessä.

12 3 TYÖMAAT 3.1 JAO Viitaniemen toimipiste Jyväskylän Ammattiopiston Viitaniemen toimipisteen koulurakennukseen tehtiin peruskorjausta. Remontoitava alue eristettiin ilmanpuhaltimilla, imureilla ja muoviseinillä, jotta työmaalla syntyvä pöly ei päässyt leviämään käytössä oleviin tiloihin. Saneerattava osio purettiin sisältä rungoille asti, jolloin jäljelle jäi vain rakennuksen kantavat rakenteet. Purkutyöt tässä kohteessa aloitettiin kesällä 2009, jolloin siellä myös tehtiin ensimmäiset tutkimukseen liittyvät pölymittaukset. Viimeiset mittaukset suoritettiin huhtikuussa samalla työmaalla. Huhtikuussa 2010 saneeraus oli edennyt jo sisätyövaiheeseen. Valtaosa tutkimukseen liittyvistä mittauksista tehtiin Viitaniemen toimipisteen saneeraustyömaalla. Tämä oli ainoa työmaa, jossa alipainekoneet olivat käytössä. 3.2 JAO Harjun oppilasasuntolan kahvila Jyväskylän Ammattiopiston Harjun toimipisteen oppilasasuntolan kahviossa tehtiin saneeraustöitä. Alkuperäisestä ruoanvalmistus-keittiöstä tehtiin toimistotiloja ja keittiötilat pienennettiin, koska keittiön käyttötarkoitus muutettiin ruoan valmistuksesta jakelukeittiöksi. Mittaushetkillä työmaalla ei ollut käytössä alipainekoneita. Tutkimuksia työmaalla tehtiin ainoastaan kahtena päivänä. 3.3 As Oy Kruunutorni As Oy Kruunutorni oli saneeraushanke jossa entinen asuntola muutettiin asuinkerrostaloksi. Koulutuskuntayhtymän asuntolasta tehtiin asuinhuoneistoja ja toimistotiloja. Rakennus purettiin sisältä rungoille asti, jotta tarvittavat muutokset pystyttiin tekemään. Tutkimusten aikana alipainekoneet eivät olleet tällä työmaalla käytössä. Kruunutornissa mitattiin koneellisen tasoitustyön synnyttämää pölynmäärää. Mittaukset tehtiin yhden päivän aikana.

13 4 RAKENNUSPÖLYN MITTAUKSET Rakennustyömaiden sisäilmamittauksia suoritettiin kaikkiaan kolmessa kohteessa Jyväskylässä, Jyväskylän Ammattiopiston Viitaniemen toimipisteen saneeraustyömaalla, Jyväskylän Ammattiopiston Harjun toimipisteen oppilasasuntolan kahvilan saneeraustyömaalla ja As Oy Kruunutornin työmaalla. Tarkoituksena oli saada mahdollisimman laaja ja monipuolinen kuva työmaan sisäilmaston pölynmäärästä eri työvaiheissa ja selvittää, kuinka alipaineistus ja alipainekoneet vaikuttivat sisäilmastoon. 4.1 Mittausten toteutus Opinnäytetyön mittaukset aloitettiin 12.8.2009 Jyväskylän Ammattiopiston Viitaniemen toimipisteen saneeraustyömaalla ja viimeiset mittaukset suoritettiin 15.4.2010 samaisessa kohteessa. Mittaukset tehtiin DustTrak 8520 -mittalaitteella, joka laskee ilmasta pölyhiukkasten määrän laseroptisesti (DustTrak -mittalaite esitellään myöhemmin). Tehtyjen mittausten tulokset kirjattiin mittauspöytäkirjaan. Mittauspöytäkirjaan merkattiin myös kaikki asiat, joiden uskottiin mahdollisesti vaikuttavan tuloksiin (mittauspöytäkirja esitellään myöhemmin). Mittaukset jaettiin kahteen eri osaan, puhtaisiin ja likaisiin otoksiin. Puhtaissa otoksissa alipainekoneet olivat käynnissä ja likaisissa otoksissa alipainekoneet oli kytketty pois tai koneita ei ollut koko työmaalla ollenkaan. Tutkimukset suoritettiin niin, että yksi mittaus sisälsi keskimäärin kuusi kappaletta 10 minuutin otoksia, joko puhtaita, likaisia tai molempia. Mittauksia tehtiin yhteensä 36 kappaletta ja ne sisälsivät yhteensä 220 otosta. Puhtaiden ja likaisten otosten jakauma oli seuraavanlainen: puhtaita 117 kappaletta, likaisia 86 kappaletta ja ulkoilmaotokset 17 kappaletta. Mittauksissa tutkimuslaite sijoitettiin laitteen kuljetussalkun päälle ja salkku oli mitattavan tilan lattialla kyljellään. Näin laite mittasi aina samalta korkeudelta eikä laitteelle tarvinnut rakentaa erillistä alustaa. Salkun paksuus oli noin 16 settimetriä, joten laite oli noin 16 senttimetrin korkeudella lattiasta. Otoksista mittauspöytäkirjaan (katso liite 1) kirjattiin ilman pölymäärän minimi-, maksimi- ja keskiarvo. Lopuksi laitteella mitattiin lukemat ulkoilmasta, josta saatiin vertailupohjaa. Ulkona laite oli sal-

14 kun päällä ja otos kesti 10 minuuttia, lopuksi kirjattiin ylös otoksen minimi-, maksimija keskiarvo. Puhtaissa otoksissa mittauslaitetta käytettiin eri etäisyyksillä alipainekoneista. Etäisyydet olivat 5 metriä, 7 metriä, 10 metriä, 13 metriä, 15 metriä, 20 metriä ja 30 metriä tai yli. Näillä vaihteluilla pyrittiin ottamaan selvää, kuinka paljon alipainekoneen sijainti ja etäisyys vaikuttavat tuloksiin. Likaiset otokset otettiin satunnaisilta paikoilta tutkittavasta tilasta. Pölyä aiheuttavan työn etäisyys mittalaitteeseen vaihteli jatkuvasti. Ulkoilmaotokset otettiin satunnaisesta kohtaa työmaan piha-alueelta sääsuojan alla. Ulkoilman pölymäärä mitattiin aina tutkimuspäivän päätteeksi, joten ulkoilmasta otettiin ainoastaan yksi otos yhtä mittauspäivää kohden. 4.2 TSI DustTrak 8520 -mittalaite Tutkimuksessa työmaan sisäilman pölynmäärää mitattiin TSI DustTrak 8520 mittalaitteella, se on pienikokoinen ja helposti liikuteltava aerosolien mittauslaite (esitelty kuviossa 1). Sen toiminta perustuu laser-fotometriaan, laitteen sisäinen pumppu pumppaa ilmanäytteen laitteen sisällä olevaan optiseen näytekammioon, jossa lasersäde osuu ilmassa oleviin hiukkasiin. Ohjelma laskee osumien perusteella hiukkasten lukumäärän ja ilmoittaa digitaalisella näytöllä kuinka monta milligrammaa pölyä on kuutiometrissä ilmaa. (Jansson, K. 2010.) Laitteen antamat tulokset olivat todennäköisesti hieman suurempia kuin todellinen pölymäärä. Tämä johtuu siitä, että tutkimuksessa käytetty DustTrak 8520 mittalaite oli kalibroitu A1-testipölyllä, joka on autiomaahiekkaa ja poikkeaa koostumukseltaan rakennustyössä syntyvästä tasoite- ja hiekkapölystä. Työmailla syntyneet pölyt olivat pääosin massaltaan pienempiä kuin kalibrointipöly, joten laitteen antama tulos ei ollut täysin tarkka. (Andersson T. & Jansson K. 2009.)

15 KUVIO 1. DustTrak 8520-mittalaite (Images. 2010.) 4.3 Alipainekoneet Työmailla käytettiin kahta erilaista alipainekonetyyppiä, Lifa HepaClean 2500 ja Lifa HepaClean 4000. HepaClean 2500 on monikäyttöinen kone, jota käytetään pääasiassa homepöly- ja asbestisaneerauksessa, mutta sitä voidaan käyttää myös ilmanvaihtokanavien alipaineistamiseen. Työkohteesta riippuen koneessa voidaan käyttää erilaisia suodatinkokonaisuuksia. (Pölynhallinta, asbestipurkutyöt, kosteus- ja homevauriokorjaustyöt. n.d.) Laitteen on todettu pystyvän suodattamaan hienojakoisimpiakin pölyjä todella tarkasti, joten sitä voi käyttää monipuolisesti pölyisillä saneeraustyömailla. Kone pystyy puhdistamaan ilmasta asbesti-, home-, rakennus-, kvartsi- ja puupölyn. Laitteeseen voidaan kytkeä myös aktiivihiilisuodatin, jolloin sillä voidaan kerätä kaasumaisia yhdisteitä. (Mt.) HepaClean 4000 on muuten samanlainen kuin edellinen malli, mutta ainoastaan suurempi ja tehokkaampi. Tehokkuutensa ansiosta laite on käytetyimpiä malleja keskisuurilla työmailla. Tarpeen vaatiessa voidaan useampia alipaineistajia kytkeä rinnan, jolloin saadaan virtausta lisättyä. (Pölynhallinta, asbestipurkutyöt, kosteus- ja homevauriokorjaustyöt. n.d.)

16 Molempiin malleihin on saatavilla HEPA-suodatin, Lifa F7 -hiukkassuodatin ja siihen kuuluva Fp7-esisuodatin, haju- ja hiukkassuodatin ja EU3-esisuodatinkangasta. Tutkimuksena työmailla käytettiin HEPA-suodattimia ja EU3-esisuodatinkangasta. (Alipaineistajat. n.d.) Taulukossa 1 on esitelty molempien käytössä olleiden laitteiden ominaisuudet ja kuvioissa 2 ja 3 on havainnollistettu käytössä olleet mallit. TAULUKKO 1. Alipaineistajien ominaisuudet (Alipaineistajat. n.d.) HepaClean 2500 HepaClean 4000 Max. Ilmavirta ilman suodattimia 2500 m3/h 4190 m3/h Staattinen paine 1150 Pa 1350 Pa Sähköliitäntä 230 V 1~ 230 V 1~ Taajuus 50 Hz 50 Hz Nimellisvirta 7,2 A 7,2 A Moottorinteho 1,1 kw 1,1 kw Sulake 10 A 10 A 1030 mm x 860 mm x 570 Mitat mm Paino (ilman suodattimia) 60 kg 85 kg 1100 mm x 960 mm x 720 mm Materiaalit Kuori maalattua terästä Kuori maalattua terästä Valmiiksi asennettu Lukittavat pyörät ja kantokahvat Lukittavat pyörät ja kantokahvat Koneen varustus Paine-eromittari ja liityntäyhteet Paine-eromittari ja liityntäyhteet Suositeltu tilakoko 130 m2 220 m2

17 KUVIO 2. Lifa-Air HepaClean 2500 (Pölynhallinta, asbestipurkutyöt, kosteus- ja homevauriokorjaustyöt. n.d.) KUVIO 3. Lifa-Air Hepaclean 4000 (Pölynhallinta, asbestipurkutyöt, kosteus- ja homevauriokorjaustyöt. n.d.) 4.4 Mittauksiin vaikuttaneet tekijät Tutkimuksen työmailla havaittiin useita tekijöitä, jotka vaikuttivat alipaineen syntyyn ja pölyn liikkeisiin. Osastoissa, joissa alipainekoneet olivat käytössä, rajapinnat oli rakennettu lankuista ja vanereista, joissain käytettiin kevyitä muovipeiteseiniä (kansankielellä pressuja) ja muutamat osastoinnit oli rajattu muovilla. Vanereista ja lankuista tehdyt rajat eivät olleet ilmatiiviitä, joten niihin ei saatu tehokasta alipainetta

18 syntymään. Muovipeiteseinissä (pressuseinissä) liittymäkohdat eivät olleet täysin tiiviitä ja ne olivat hieman puutteellisia, joten nekään eivät pitäneet ilmaa. Muoviseinät olisivat olleet toimivia, jos oviaukot olisi rakennettu ilmatiiviiksi ja seinät olisi kiinnitetty lattiaan. Oviaukkona käytettiin muoviseinään tehtyä viiltoa ja seiniä ei ollut kiinnitetty lattiaan lainkaan, vaan ilma pääsi kulkemaan seinän ja lattian välistä. Oikein toteutettu osastointi vaatisi rajapintoihin muovikalvot, jotka kiinnitettäisiin tiiviisti liittymäkohdista ja joissa olisi tiivis ovi. Alipaineen muodostuessa muoviseinät olisivat lommollaan, mistä näkisi, että alipaineistus toimii. Käytännössä kuitenkin oikeaoppisten osastointien teko on todella vaikeaa varsinkin keskisuurilla ja suurilla työmailla. Tavaran siirto ja työntekijöiden jatkuva liikkuminen vaikeutuu todella paljon, jos osastoinnit on tehty ilmatiiviiksi. Tiivis rajapinta yleensä löystyy ja rikkoontuu helposti jatkuvan käytön takia. Usein osastoinneissa oli myös aukinaisia ikkunoita ja isoja aukkoja, jotka estivät alipaineen muodostumisen. Mittaustuloksiin vaikutti myös se, että kesken mittausten alipainekoneet oli joskus sammutettu. Tarkkaa syytä tähän ei tiedetä, mutta luultavasti koneen jatkojohtoa oli tarvittu muualla tai sitten koneen ääni oli häirinnyt työntekijöitä. Muutaman kerran myös TSI DustTrak 8520 -mittalaite oli kytketty kesken mittausten pois. Tähänkään ei tarkkaa syytä selvinnyt, mutta ilmeisesti kyse oli epähuomiosta. Osaltaan mittaustuloksiin vaikutti se, että mittaukset tehtiin 16 senttimetrin korkeudella lattiasta, mikä on melko matalalla. Näin lähellä lattiaa pölynmäärä nousee usein hetkellisesti todella korkeaksi ja vaikuttaa keskiarvoon, esimerkiksi laitteen ohi kävelleen työntekijän aiheuttama ilmavirtaus nosti pölyä ilmaan. Tältä korkeudelta suoritetut mittaukset eivät myöskään anna parasta kuvaa siitä pölynmäärästä, joka leijailee hengityskorkeudella. Tiloissa, joissa irtopölyä siivottiin kumilastalla, pölymäärät nousivat hetkellisesti todella korkeiksi, mikä vaikutti myös mittaustulosten keskiarvoon. 4.5 Mittaustulokset Työmaan sisäilman pölynmäärän mittaustulokset hämmästyttivät aluksi, mutta osoittautuivat kuitenkin loogisiksi. Puhtaiden mittausten kaikkien otosten keskiarvojen keskiarvo oli melkein puolitoista kertaa suurempi kuin kaikkien likaisten otosten kes-

19 kiarvojen keskiarvo. Tämä johtuu siitä, että kun alipainekoneet olivat käynnissä, ilmavirta oli suurempi ja pöly liikkui kohti laitteita. Lattialle ja pinnoille laskeutunut pöly nousi uudestaan liikkeelle ja näin ollen ilmassa oli taas lisää pölyä. Koneiden ollessa pois päältä ilmavirtaus oli lähes olematon, joten pöly laskeutui lattialle. Mittauslaitteen mukaan alipaineistetussa ilmassa oli enemmän pölyä, mikä pitää kyllä paikkansa, mutta laitteiden ollessa sammuksissa, pöly kertyi pinnoille ja sitä oli työmaalla enemmän. Kuviossa 4 on esitetty eri työvaiheiden pölynmäärät, lukemat ovat otosten keskiarvoja ja yksikkö on milligrammaa/kuutiometrissä [mg/m3]. 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Purkutyöt Levytystyöt Tasoitetyöt (koneella) Tasoitus (käsin) Maalaus Muuraus Hionta (käsin) Puhtaat otokset Likaiset otokset KUVIO 4. Eri työtehtävien muodostama pölynmäärä [mg/m3] Kuviossa 4 näkyy, kuinka puhtaiden otosten keskiarvo on enimmäkseen suurempi kuin likaisten. Purkutyöt nostavat tätä lukemaa melko korkeaksi. Tämä taas johtuu siitä, että purkutöistä otettiin suhteessa paljon enemmän puhtaita otoksia kuin likaisia. Näin keskiarvo jäi melko korkeaksi. Purkutöiden puhtaiden otosten keskiarvo 16,9 mg/m3 on reilusti yli suositeltujen raja-arvojen. Tällöin käyttöön tulee ottaa henkilö-

20 kohtaiset suojavälineet. Mittausten mukaan pölymäärät jäivät muissa työvaiheissa alle raja-arvojen. Mittauksista kirjattiin myös minimit ja maksimit, otosten maksimiarvoilla ei paljoa ole tietoarvoa, mutta korkeimmat piikit pölynmäärässä tulivat koneellisesta tasoitetyöstä silloin, kun alipainekoneita ei ollut käytössä. Suurin lukema kirjattiin koneellisesta tasoitetyöstä As Oy Kruununtornissa, 150 mg/m3, joka on 15 kertaa suurempi kuin epäorgaanisen pölyn sallittu HTP-arvo. Tietenkään maksimiarvoja ei voida verrata keskiarvoihin, mutta niistä saa suuntaa antavaa tietoa siitä, missä työtehtävissä pölyä syntyy eniten. Mittalaitteen etäisyys alipainekoneista vaihteli, etäisyydet olivat 5 m, 7 m, 10 m, 13 m, 15 m, 20 m ja 30 m. Etäisyyksiä vaihtamalla tutkittiin alipainekoneen etäisyyden vaikutusta pölynmäärään. Taulukosta 8 nähdään, ettei kasvu ollut tasaista poispäin mentäessä, mutta siitä ilmenee, että pölynmäärä selvästi kasvoi mitä kauemmas alipainekoneesta mentiin. Tämä kertoo sen, että alipainekone kannattaa sijoittaa mahdollisimman lähelle työtä, josta pölyä syntyy. Tällöin pöly ei pääse leviämään ympäristöön. 30+ (m) 20 (m) 15 (m) 13 (m) 10 (m) Pölynmäärä [mg/m3] 7 (m) 5 (m) 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 KUVIO 5. Pölynmäärä mitattuna eri etäisyyksiltä alipainekoneesta

21 Ulkoa saadut tulokset olivat todella pieniä riippumatta kuukaudesta tai vuodenajasta. Niiden ei huomattu vaikuttavan työmaan sisäilman pölynmäärään. (katso liite 4.) Tutkimusten aikana havaittiin, että purkutöitä tehneet henkilöt käyttivät kevyitä hengityssuojaimia vain harvoin. Suurimmaksi osaksi henkilökohtaiset suojaimet uupuivat työntekijöiltä. Suojalaseja ei myöskään ollut käytössä tutkimuksen aikana. Keskustelut purkutöitä tehneen yrityksen työntekijöiden kanssa paljastivat, etteivät he olleet aiemmin edes alipainekoneista.

22 5 HAASTATTELUT TYÖMAILLA 5.1 Haastattelujen toteutus Toinen osa tutkimuksesta oli kyselylomakkeilla tehdyt haastattelut. Lomakkeilla pyrittiin selvittämään, kuinka työmaalla työskentelevät henkilöt ovat kokeneet alipaineistuksen vaikutukset ja kuinka he asennoituvat alipainekoneisiin. Kyselyt suoritettiin Jyväskylän Ammattiopiston Viitaniemen toimipisteellä. Kyselylomaketta tarjottiin 30 henkilölle, kyselyyn vastasi 25 henkilöä, yksi kieltäytyjistä ei osannut suomen kieltä ja neljä muuta henkilöä eivät muista syistä halunneet ottaa osaa tutkimukseen. 5.1.1 Lomakkeet Kyselylomakkeissa oli 14 väittämää, joihin vastattiin rasti ruutuun -menetelmällä. Joka väittämän perässä oli viisi vastausvaihtoehtoa, jotka oli merkitty numeroilla. Numero 1 tarkoitti Täysin eri mieltä, numero 2 tarkoitti Jokseenkin eri mieltä, numero 3 tarkoitti En osaa sanoa, numero 4 tarkoitti Jokseenkin samaa mieltä ja numero 5 tarkoitti Täysin samaa mieltä. Kyselylomakkeen yläreunassa oli täytettävät kohdat päivämäärälle, työmaalle ja työtehtävälle. Lomakkeissa ei kysytty työntekijän yritystä eikä työntekijöiden nimiä, joten heille vastaaminen oli helpompaa ja antoi mahdollisuuden vastata rehellisesti. Moni työntekijä rentoutui ja suostui ottamaan osaa tutkimukseen vasta kuultuaan, että nimeä ei kirjata näkyviin. Lomakkeen väittämät oli jaettu viiteen alaotsikkoon: ensimmäisenä oli alipaineistuksen vaikutus työskentelyyn, toisena alipaineistuksen vaikutus sisäilman laatuun, kolmantena alipaineistuksen vaikutus työmaan puhtauteen, neljäntenä alipaineistuksen vaikutus työmotivaatioon ja viidentenä alipaineistuksen vaikutus työterveyteen. Väittämien jälkeen oli vielä vapaat kommentit -kenttä, johon työntekijät saivat kirjoittaa vapaasti mielipiteitään.

23 Väittämät olivat seuraavat: Alipaineistuksen vaikutus työskentelyyn. 1. Alipainekoneet ovat tielläni kun työskentelen. 2. Alipainekoneista lähtevä ääni häiritsee työtäni. 3. Alipainekoneet aiheuttavat vedon tunnetta. 4. Alipainekoneista johtuva lämpöhukka haittaa työtä. Alipaineistuksen vaikutus sisäilman laatuun. 5. Ilmassa oleva pölynmäärä on vähentynyt. 6. Sisätiloissa on parempi hengittää. 7. Sisäilma on raikkaampaa. Alipaineistuksen vaikutus työmaan puhtauteen. 8. Pölyä on vähemmän, joten pinnat ovat puhtaampia. 9. Siivoaminen on helpompaa, koska pölyä on vähemmän. 10. Vähentynyt pölynmäärä helpottaa työtäni. Alipaineistuksen vaikutus työmotivaatioon. 11. Puhtaammat työolot ovat parantaneet työmotivaatiota. 12. Koneista aiheutuvat haitat ovat vähentäneet työmotivaatiota. Alipaineistuksen vaikutus työterveyteen. 13. Työterveyteni on parantunut, koska sisäilmanlaatu on parempi. 14. Työterveyteni on huonontunut johtuen alipainekoneiden haitoista. 5.1.2 Otanta Kyselylomakkeilla tehty tutkimus tehtiin ainoastaan Jyväskylän Ammattiopiston Viitaniemen toimipisteen saneeraustyömaalla. Työmaalla oli työntekijöitä noin 40 henkilöä, ja tutkimukseen osallistui 25 henkilöä, joten otannasta ilmenee valtaosan näkemys. Vastaajien joukossa oli laatoittajia, maalareita, rakennusmiehiä, sisäkattoasentajia, työnjohtajia, mittakirvesmiehiä, tasoitetyöntekijöitä, alakattoasentajia, paikkareita,

24 sähköasentajia, muurareita, ja vastaava mestari. Eri ammattien määrän mukaan myös eri työtehtävien otanta oli varsin hyvä. 5.2 Haastatteluun vaikuttaneet tekijät Kyselyllä tutkittiin työntekijöiden asennoitumista ja kokemuksia alipaineistuksesta, joten luonnollisesti vastauksiin vaikutti heidän mielentilansa. Loppuviikosta ja iltapäivällä suoritetut kyselyt otettiin vastaan positiivisemmin kuin alkuviikosta ja aamupäivällä tehdyt. Tuolloin myös kyselyihin saatiin paremmin vastauksia. Vastaukset kerättiin eri tavoin: - yksi henkilö kerrallaan, työntekijä itse täytti lomakkeen - yksi henkilö kerrallaan, työntekijä vastasi suullisesti ja tutkimuksen tekijä täytti lomakkeen vastausten mukaan - 3-5 hengen ryhmässä, työntekijät itse täyttivät lomakkeen. Parhaiten vastauksia sai, kun työntekijän kanssa keskusteltiin kasvotusten kahden kesken ja kyseltiin kuulumisia, minkä jälkeen hänelle ojennettiin lomake. Näin työntekijä vastasi avoimemmin eikä ollut niin epäluuloinen. Moni vastaaja kieltäytyi ensin, mutta suostui vastaamaan kuultuaan, ettei hänen nimensä tule näkyviin. 5.3 Haastattelujen tulokset Kyselylomakkeiden avulla saatiin hyviä vastauksia siihen, kuinka työntekijät kokevat alipainekoneet työmailla. Vastaukset olivat pääosin informatiivisia ja vain muutamassa kohdassa vaihtoehto en osaa sanoa oli käytetty eniten. Myös vapaat kommentit olivat tiedonlähteinä arvokkaita. Taulukossa 2 on prosenttiosuudet siitä, kuinka vastaukset jakaantuivat väittämissä. Vastaajia oli 25 henkilöä, joten osuudet on laskettu siitä. Vaihtoehtojen numerot tarkoittivat seuraavaa: 1 = Täysin eri mieltä 2 = Jokseenkin eri mieltä 3 = En osaa sanoa 4 = Jokseenkin samaa mieltä 5 = Täysin samaa mieltä.

25 TAULUKKO 2. Haastattelun väittämien vastausten prosenttiosuudet 1 2 3 4 5 1. Alipainekoneet ovat tielläni kun työskentelen. 28 % 36 % 12 % 24 % 2. Alipainekoneista lähtevä ääni häiritsee työtäni. 36 % 16 % 8 % 28 % 12 % 3. Alipainekoneet aiheuttavat vedon tunnetta. 8 % 36 % 24 % 20 % 12 % 4. Alipainekoneista johtuva lämpöhukka haittaa työtä. 32 % 24 % 16 % 16 % 12 % 5. Ilmassa oleva pölynmäärä on vähentynyt. 4 % 4 % 20 % 32 % 40 % 6. Sisätiloissa on parempi hengittää. 8 % 12 % 12 % 36 % 32 % 7. Sisäilma on raikkaampaa. 4 % 16 % 36 % 12 % 32 % 8. Pölyä on vähemmän, joten pinnat ovat puhtaampia. 4 % 28 % 24 % 32 % 12 % 9. Siivoaminen on helpompaa, koska pölyä on vähemmän. 28 % 16 % 44 % 12 % 10. Vähentynyt pölynmäärä helpottaa työtäni. 24 % 24 % 32 % 20 % 11. Puhtaammat työolot ovat parantaneet työmotivaatiota. 12 % 28 % 32 % 28 % 12. Koneista aiheutuvat haitat ovat vähentäneet työmotivaatiota. 13. Työterveyteni on parantunut, koska sisäilmanlaatu on parempi. 14. Työterveyteni on huonontunut johtuen alipainekoneiden haitoista. 40 % 32 % 24 % 4 % 4 % 4 % 72 % 16 % 4 % 24 % 28 % 48 % Alipainekoneiden ei koettu haittaavan työntekoa. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, etteivät koneet olleet heidän tiellänsä työtehtävissä. Mielipide koneista aiheutuvasta melusta jakautui melko tasaisesti vastauksissa, hieman suurempi enemmistö kuitenkin mielsi, ettei koneiden melua huomannut muiden laitteiden seasta. Käytyjen keskustelujen perusteella melu oli tietyille henkilöille asennekysymys ja niin sanottua henkistä melua. Eli erilaisten työkoneiden ollessa käynnissä alipainekonetta ei juuri pystynyt omaan korvaan erottamaan. Tästä päätellen alipainekone kuultiin häiritsevästi, jos se nimenomaan haluttiin kuulla sieltä laitteiden seasta. Näiden henkilöiden asennoituminen vaikutti jo haastattelutilanteessa melko negatiiviselta koko alipaineistusta kohtaan. Vedon tunne jakautui melko tasaisesti, ja moni ei osannutkaan sanoa kantaansa siihen asiaan. Prosenttiosuuksien mukaan se ei haitannut enemmistöä, mutta useiden henkilöiden mielestä se oli alipainekoneiden ainoita haittapuolia. Lämpöhukka ei myöskään ollut enemmistön mielestä työtänsä haittaavaa, yksi työmaamestareista sanoi lämpöhukan aiheuttavan kylmällä kelillä kovia lämmityskustannuksia ja harmia sitä kautta.

26 Lähes kaikki olivat sitä mieltä, että alipaineistuksen myötä sisäilmassa oleva pölynmäärä on vähentynyt ja sitä mukaa sisällä on nykyisin parempi hengittääkin. Sisäilman raikkaudesta moni ei osannut tarkkaan sanoa, mutta siinäkin kolmannes oli havainnut sen parantuneen. Pintojen puhtaudesta henkilöt eivät osanneet paljon kertoa, mutta siinäkin hieno enemmistö piti pintoja puhtaampana kuin ennen. Myös siivoaminen oli enemmistön mielestä helpottunut ja siivouksen tarve vähentynyt. Vähentyneen pölynmäärän oli myös huomattu auttavan henkilöiden työtehtävän suorittamista. Työmotivaatiossa oli huomattu selvästi myös parannusta, enemmistö vastanneista kertoi sen parantuneen. Vaikka monien mielestä alipainekoneista oli hieman haittaa, ei se kuitenkaan ollut huonontanut heidän työmotivaatiotansa. Terveyden parantumisesta kysyttäessä valtaosa ei osannut sanoa, oliko se muuttunut koneiden myötä. Työntekijät, joiden mielestä terveys oli parantunut, kertoivat hengitystieoireiden ja flunssatautien vähentyneen. Kenenkään kohdalla ei käynyt ilmi, että alipainekoneiden haitat olisivat huonontaneet heidän terveyttään. Työntekijät, jotka olivat olleet tehtävissään vasta vähän aikaa, vastasivat eniten kohtaan en osaa sanoa. Kokeneimmat ja vanhemmat työntekijät olivat negatiivisempia mikä saattaa johtua muutosvastarinnasta. Ainakin heidän kanssa käydyt keskustelut jättivät semmoisen kuvan, että asenne oli periaatteesta negatiivinen alipainekoneita ja kaikenlaisia uusia laitteita kohtaan. Koneellista tasoitetyötä tehneet sanoivat, että alipainekoneiden lisäämä ilmavirta kuivattaa tasoitetta liian nopeasti ja näin ollen tasoite ei tartu seiniin eikä kattoon vaaditulla tavalla. Haittapuolina alipaineistuksessa nousivat esille melu, lämpöhukka ja vedontunne. Alipaineistus koettiin kokonaisuutena melko positiiviseksi. Eräskin rakennusmies oli silminnähden tyytyväinen ja onnellinen, että heidän terveyttä pyritään parantamaan ja että tällaisia uudistuksia tulee työmaille. Tutkimuksen aikana nousi esille kaksi mielenkiintoista yksityiskohtaa: pölyävintä työtä tehneet henkilöt käyttivät kaikista vähiten henkilökohtaisia suojavälineitä, ja että nuorilla työntekijöillä suojavälineet olivat paremmin käytössä kuin vanhoilla.

27 6 YHTEENVETO Tutkimuksen tehtävinä oli tutkia työmaan sisäilmaston pölynmäärää eri työvaiheissa ja selvittää, kuinka alipaineistus vaikutti pölynmäärään. Toimeksianto saatiin PTS- Kiinteistötekniikan Juhani Koposelta. Toisena tehtävänä tutkittiin haastattelujen avulla alipainekoneiden vaikutusta työntekijöihin ja kuinka työntekijät asennoituivat alipaineistukseen. Tavoitteena oli saada laaja kuva näistä pölyävistä tehtävistä ja tulosten avulla kehittää alipaineistusta. Mittaukset suoritettiin elokuu 2009 ja huhtikuu 2010 välisenä aikana. Tutkimuksen tuloksien perusteella pölyävimmät työvaiheet olivat purkutyöt ja koneelliset tasoitetyöt. Purkutöissä mitattiin suurimmat keskiarvot ja koneellisesta tasoitetyöstä isoimmat maksimiarvot. Erityisesti näissä töissä alipaineistukseen ja pölynhallintaan tulisi erityisesti kiinnittää huomiota. Vähintäänkin henkilökohtaisten suojainten käyttöä tulisi lisätä. Puhtaiden otosten suurempi pölynmäärä verrattuna likaisiin otoksiin johtui siitä, että koneiden ollessa käytössä ilmavirtaus kasvoi ja pöly liikkui kohti alipainekoneita. Alipainekoneen etäisyydellä oli selvästi merkitystä imutehoon ja pölynpoistoon. Vaikkei tulokset kasvaneetkaan tasaisesti alipainekoneesta kauemmas mentäessä, voidaan niistä silti huomata, että alipainekoneet tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman lähelle pölyä synnyttävää työtä. Ulkoa otetut vertailuarvot olivat todella pieniä ja niiden ei huomattu vaikuttavan sisäilman arvoihin. Ulkoilman tulokset olivat pieniä riippumatta vuodenajasta. Haastatteluiden vastauksista päätellen alipaineistus koettiin pääsääntöisesti melko positiiviseksi, työntekijöiden mielestä sisäilma on puhtaampaa ja ilman pölymäärä on huomattavasti vähentynyt alipainekoneiden myötä. Alipaineistuksen haittapuolina pidettiin melua, lämpöhukkaa ja vedon tunnetta. Meluhaitta vaikutti hieman kyseenalaiselta, koska tutkimuksia tehdessä ei alipainekoneen ääntä erottanut muista työkoneista. Alipaineistuksen ei juuri ollut vielä huomattu vaikuttavan työterveyteen. Työmotivaatio tosin oli parantunut jo useammalla työntekijällä. Asennoituminen pölynhallintaan paranee vuosi vuodelta, mutta se tarvitsee sen, että pölyntorjuntaa opetetaan enemmän jo koulutusvaiheessa. Tällöin pölyntorjunta mielletään itsestään selväksi ja työmaille kuuluvaksi.

28 Henkilökohtaisten suojainten käyttö oli vanhemmilla työntekijöillä vähäisempää kuin nuorilla. Suojaimia käytettiin huonoiten työtehtävissä, joissa pölyä syntyi eniten. Suojainten käyttöä saadaan parannettua esimerkin, koulutuksen ja valvonnan lisääntymisen myötä. Alipaineistuksen osastoinneissa havaittiin puutteita niiden ilmatiiviydessä ja rajapintojen kulkuväylissä. Osastointien väliseinät tulee tehdä muovia käyttämällä, jotta niistä saadaan ilmatiiviit. Osastointien välinen kulku on haasteellista toteuttaa käytännölliseksi ja tiiviiksi, mutta nykyään on jo olemassa eri vaihtoehtoja käytettäväksi väliseinien ovissa. Osastoinnit olivat myös liian suuria käytettyjen alipainekoneiden tehoihin nähden. Lifa-Air HepaClean 4000 laitetta käytettiin monta kertaa suuremmissa tiloissa, kuin mille se on suunniteltu. Osastoinnit olivat niinkin suuria kuin 240 710 m², vaikka kone on suunniteltu käytettäväksi enintään noin 220 m² tilassa. Tulosten laatuun varmasti vaikuttaa mittauslaitteen korkeus lattiasta ja mittausten määrä. Otosten määrää lisäämällä olisi varmasti saatu tarkempia tuloksia eri etäisyyksistä ja työvaiheista. Mielestäni kuitenkin tulokset ovat melko käyttökelpoisia ja luotettavia. Mittauslaite DustTrak 8520 on nopea ja edullinen käyttää, ainoastaan se antaa usein hieman todellista suurempia tuloksia, johtuen siinä käytetystä kalibrointipölystä, joka poikkeaa rakenteellisesti hieman työmaalla syntyvistä pölyistä. Tutkimuksen tuloksista on varmastikin hyötyä PTS-Kiinteistötekniikalle ja yleisesti pölyntorjuntatyölle, vielä ei tosin voi tarkasti tietää, kuinka paljon. Koska pölyntorjunta ja etenkin alipaineistus on rakentamisessa melko uutta, niin kaikki lisätieto ja tutkimukset varmasti edistävät ja auttavat rakentamisen pölyntorjuntaa ja sen kehitystyötä.

29 LÄHTEET A 205/2009. 2009. Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta. Viitattu 17.5.2010. Suomen säädöskokoelma 205/2009. Andersson T. & Jansson K. 2009. Puhtausluokan P1 ilmanvaihdon asennusolosuhteiden ja toimintakoevaiheen ilman pölypitoisuuden raja-arvojen määrittely. Julkaistu teoksessa Sisäilmastoseminaari 2009. Seminaari pidetty Dipolissa, Espoossa 2009. SIY Sisäilmatieto Oy. Alipaineistajat. n.d. Lifa Air Ilmanpuhdistuskoneet. Viitattu 20.5.2010 http://www.lifa.net/brochures/fi/alipaineistajat_netti_4s_a4_030308.pdf HTP-Arvot. 2009. Haitallisiksi tunnetut pitoisuudet. Pdf-tiedosto sosiaali- ja terveysministeriön Internet-sivustolla. Viitattu 24.5.2010 http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=39503&name=dlfe- 9853.pdf Images. 2010. Dawsons Associates, Inc. internet-sivusto. Viitattu 1.3.2010. http://www.dawsonassoc.com/images/tsi%20dusttrak.jpg Jansson, K. 2010. Rakennuslaboratorion asiantuntija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Haastattelu 23.4.2010. Palvelut. 2010. PTS-Kiinteistötekniikan Internet-sivusto. Viitattu 20.5.2010 www.pts-kiinteistötekniikka.fi/palvelut.html PTS-Kiinteistötekniikka. 2010. PTS-Kiinteistötekniikan Internet-sivusto. Viitattu 20.5.2010 www.pts-kiinteitotekniikka.fi Pölynhallinta, asbestipurkutyöt, kosteus- ja homevauriokorjaustyöt. n.d. Esite. Lifa- Air yrityksen Internet-sivusto. Viitattu 14.5.2010. www.lifa.net/suomi/prod_kosteus.asp Ratu KONE-RATU 08-3008. 1990. Pölynpoistolaitteet. Helsinki: Rakennustietokeskus. RatuTT 13.14 1225-S. 2010. Pölyntorjunta rakennustyössä. Helsinki: Rakennustietokeskus.

30 LIITTEET Liite 1. Pölyntorjuntamenetelmät

31

Liite 2. Pölyn vaikutus terveyteen 32

33

34 Liite 3. Ulkoilman pölymäärät Mittaukset ulkoilmasta PVM.: TYÖMAA min. MAX. KA. 12.8.2009 Viitaniemi 0,067 11,80 0,18 19.11.2009 Viitaniemi 0,062 3,40 0,18 23.2.2010 Harju 0,022 1,03 0,92 4.3.2010 Harju 0,021 1,12 1,02 9.3.2010 Viitaniemi 0,004 2,32 0,12 11.3.2010 Viitaniemi 0,009 1,26 0,13 12.3.2010 Viitaniemi 0,002 3,40 0,12 16.3.2010 Viitaniemi 0,019 1,91 0,05 17.3.2010 Viitaniemi 0,040 1,26 0,06 18.3.2010 Viitaniemi 0,003 3,33 0,06 31.3.2010 Viitaniemi 0,039 0,88 0,06 1.4.2010 Viitaniemi 0,171 1,26 0,22 7.4.2010 Viitaniemi 0,011 1,78 0,07 12.4.2010 Viitaniemi 0,009 6,00 0,14 13.4.2010 Kruunutorni 0,001 4,25 0,07 14.4.2010 Viitaniemi 0,004 5,20 0,19 15.4.2010 Viitaniemi 0,005 12,70 0,18

35 Liite 4. Vastausten prosenttiosuudet 1 2 3 4 5 1. Alipainekoneet ovat tielläni kun työskentelen. 2. Alipainekoneista lähtevä ääni häiritsee työtäni. 3. Alipainekoneet aiheuttavat vedon tunnetta. 4. Alipainekoneista johtuva lämpöhukka haittaa työtä. 5. Ilmassa oleva pölynmäärä on vähentynyt. 6. Sisätiloissa on parempi hengittää. 7. Sisäilma on raikkaampaa. 8. Pölyä on vähemmän, joten pinnat ovat puhtaampia. 9. Siivoaminen on helpompaa, koska pölyä on vähemmän. 10. Vähentynyt pölynmäärä helpottaa työtäni. 11. Puhtaammat työolot ovat parantaneet työmotivaatiota. 12. Koneista aiheutuvat haitat ovat vähentäneet työmotivaatiota. 13. Työterveyteni on parantunut, koska sisäilmanlaatu on parempi. 14. Työterveyteni on huonontunut johtuen alipainekoneiden haitoista. 28 % 36 % 12 % 24 % 25 36 % 16 % 8 % 28 % 12 % 25 8 % 36 % 24 % 20 % 12 % 25 32 % 24 % 16 % 16 % 12 % 25 4 % 4 % 20 % 32 % 40 % 25 8 % 12 % 12 % 36 % 32 % 25 4 % 16 % 36 % 12 % 32 % 25 4 % 28 % 24 % 32 % 12 % 25 28 % 16 % 44 % 12 % 25 24 % 24 % 32 % 20 % 25 12 % 28 % 32 % 28 % 25 40 % 32 % 24 % 4 % 25 4 % 4 % 72 % 16 % 4 % 25 24 % 28 % 48 % 25