Katsaus käynnissä oleviin tuhkaa koskeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Metla-talo, Joensuu Samuli Joensuu

Samankaltaiset tiedostot
Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa Luonnos

TuhkaTie - hankkeen tuloksia

Tuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa

Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien hyötykäyttö Keski-Suomessa - KL-Tuhka

Turvetuhkien hyödyntäminen Seinäjoen seudulla Pienten laitosten tuhkien hyötykäyttömahdollisuudet Seinäjoen seudun teollisuudessa ja lämpölaitoksissa

MARA-asetuksen soveltamisohje

UUSIOMATERIAALIT SUUNNITTELUSSA

Uusiomateriaalit rakentamisessa jätteenpolton pohjakuona betonituotteissa

UUMA2. Lainsäädännön kehittämisen tarve Mara ja Masa. Pirkanmaan UUMA2-alueseminaari UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA UUMA2. Uusiomateriaalit maarakentamisessa Marjo Ronkainen, Ramboll

Luonnos uudeksi MARAasetukseksi. Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, , SYKE

MARA-ASETUS. Jätehuoltopäivät Marjo Koivulahti, Ramboll Finland Oy

UUSIOMAARAKENTAMISEN OHJEET. J. Forsman / Ramboll Finland Oy

Käytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman

1. Tuhkan koostumus. Kuva: J Issakainen / Metla

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa

MARA-asetuksen uudistaminen. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö UUMA2-vuosiseminaari , SYKE

Tuhkan käyttö kivennäismaametsien Projektiraportti 1(51) Samuli Joensuu

Tuhkan rakeistus Pohjois Pohjanmaalla Kehittämishankkeen esittely

Kansallisen tason ylijäämä- ja uusiomaaainesohjaus. Else Peuranen, ympäristöministeriö Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaaainesseminaari

Uusi MARA- asetus. Else Peuranen, ympäristöministeriö / Marjo Koivulahti, Ramboll Kiertotalous kuntien maarakentamisessa - seminaari 14.3.

Tuhkien tilastokysely 2014

Suometsäseminaari, Seinäjoki

Puutuhkan merkitys metsien kiertotaloudelle: Kokemuksia EU:n Valeriehankkeen sidosryhmätyöstä ja Puutuhkaa kivennäismaalle T&K-pilotista

BIOTALOUS - FA Forest Oy

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen

Uuden MARAn mahdollisuudet. Marjo Koivulahti Ramboll Finland Oy

Tuhkan hyödyntämisen liiketoiminta ja logistiikka. Ari Serkkola, johtava tutkija Aalto-yliopisto Rakennetun ympäristön laitos

UUSIOMATERIAALEIHIN LIITTYVÄ OHJEISTUS - NYKYTILANNE JA TULEVAISUUS. J. Forsman / Ramboll Finland Oy

BETONIMURSKEEN HYÖTYKÄYTTÖ MAARAKENTAMISESSA

Tuhkalla ehkäistään valumaveden happamuuspiikkejä rannikon metsänuudistamisaloil la. Samuli Joensuu

Purkubetonin hyödyntäminen Helsingin infrarakentamisessa

Ylijäämämaiden ja uusiomaaainesten

TUHKATYÖPAJA KOOSTE ESITELMISTÄ

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

Siltojen ja muiden taitorakenteiden purkubetonijätteen hyödyntäminen Väyläviraston tutkimuksia 8/2019

Jätteenpolton kuonien hyötykäyttökokemuksia UUMA2-vuosiseminaari Annika Sormunen

Ympäristölupahakemus, jäteasfaltin käyttö tierakenteissa, Kaakkois- Suomen ELY-keskus, Ruokolahti

UUMA2 - Seminaari Rakennuttajanäkökulma Tuotehyväksyntä ja EN-standardit Liikennevirasto/Tuomo Kallionpää

Pohjanmaan UUMA2. Tienrakentamisen mahdollisuuksia. Ari Perttu

ARVO-TUHKA: Tuhkarakentamisen ympäristövaikutukset

Tulisijojen puutuhka metsälannoitteeksi

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua

Miten ravinteiden kierrosta saa liiketoimintaa?

Eräiden jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa

Jätteen käyttö maarakentamisessa näkökulmia

Uusiomateriaalien ympäristöhyväksyntä: MARA- ja MASAasetukset

Terveyslannoituksella metsä tuottokuntoon. Savonlinna

KIERTOTALOUDELLA SÄÄSTÖÄ RAKENTAMISEEN

Teollinen hyötykäyttö

Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla

YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN KÄSITTELYSSÄ SYNTYVIEN LIETTEIDEN KÄSITTELYN TULEVAISUUDEN HAASTEET JA SUUNTAVIIVAT

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen

MARA- asetuksen muutokset ja tilannekatsaus. Else Peuranen, ympäristöministeriö , Rakennusteollisuus RT, Helsinki

Haitallisten aineiden riskien. tunnistaminen, arviointi ja hallinta. materiaalien kierrättämisessä. - tarpeita ja mahdollisuuksia

Jätteenpolton pohjakuonien tekninen ja ympäristökelpoisuus maarakentamisessa ja betonituotteissa Kuntatekniikan päivät, Jyväskylä Annika

MAARAKENTAMISEN UUSIOMATERIAALIEN HYÖDYNTÄMISEN TEKNISET OPPAAT

S U C C ESS, RECYC L E D. Kestävää kasvua raaka-aineina olevien teollisten sivuvirtojen tehokkaan kierrättämisen pohjalta

KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA

Ympäristölupahakemus, teräskuonamurskeen ja betonimurskeen käyttö Ivontien katurakenteissa, Imatran kaupunki, Imatra

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

METSÄTEOLLISUUDEN SIVUVIRRAT MAARAKENTAMISESSA. Kiertotalous kuntien maarakentamisessa Seminaari Katja Viitikko UPM

Ajankohtaista YM:ssä Sonja Pyykkönen

UUSIOMATERIAALIT HYÖTYKÄYTTÖÖN SAVO-KARJALAN UUMA-HANKKEEN SEMINAARI Ympäristönäkökulma UUMA-ratkaisujen kannalta

Metsäteollisuuden sivuvirrat

LIUKOISUUDET RAKENTEISSA NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY

MARA-asetuksen uudistus. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari , Helsinki

MARA- asetuksen uudistus. Else Peuranen, ympäristöministeriö , UUMA2-vuosiseminaari Kuntatalo, Helsinki

Tuhkat. Polttoaineet Turve Puu (puujäte, hake, latva/kanto) ruokohelpi lietteet - kivihiilet

UUMA2 Materiaali- ja palvelutuottajan näkökulma

Kierrätyslannoitevalmisteiden kiemurat uusi opas kierrätysravinteiden tuottajille

Ehdotus VNA maa-ainesjätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa MASA-asetus

Juurikäävän torjunta

Huuhtoutumisen merkitys metsäojitusalueiden ravinnekierrossa

BETONIMURSKE INFRARAKENTAMISESSA PURKUBETONIN HYÖDYNTÄMINEN HELSINGIN INFRARAKENTAMISESSA

Metsät, metsätalous ja luonnontuoteala

Jätteestä raaka-aineeksi - Jätevesiliete fosforin lähteenä. Endev Oy

UUMA2 Vuosiseminaari Maija Heikkinen Metsäteollisuus ry

TUHKAN RAKEISTUSLAITOKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA ALUETALOUSVAIKUTUKSET POHJOIS-POHJANMAALLA

Valtakunnallinen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategia ja sen toimeenpano

MAARAKENTAMISEN KIERTOTALOUDEN TYÖPAJA MAAMASSASELVITYKSEN SATOA Anna-Liisa Koskinen

Purkutyömaalla murskatun betonimurskeen laadunvalvonta maarakennuskohteessa

Seinäjoen kaupunki, uusiomateriaalien käyttö maanrakentamisessa

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Uudistuva MARA-asetus

Yhdyskuntajätevesien suositussopimuksen liitemuistio

Jätteenpolton pohjakuonan hyödyntäminen Suomessa YGOFORUM-workshop Annika Sormunen

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Sivutuotteiden ja jätteiden hyötykäytölle hyvät mahdollisuudet Kaakkois-Suomessa

Sisältö. Puutuhka- ja puhdistamolietepohjaisen metsälannoitteen valmistusmahdollisuudet 11/6/2018

Puu- ja turvetuhka kiertoon suopohjat biomassan ja bioenergian tuottajiksi

Valtioneuvoston asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Transkriptio:

Katsaus käynnissä oleviin tuhkaa koskeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin Metla-talo, Joensuu 23.3.2017 Samuli Joensuu

Taustaa Tuhkia syntyy energiateollisuudessa yli miljoona tonnia vuodessa Näistä ns biotuhkia on yli 500 000 tonnia Hyötykäyttöön päätyy suuri osa tuhkista Kaatopaikkaläjitykseen päätyy 10 30 prosenttia Yleisin hyötykäyttö on maarakennus Lannoitekäyttöön ohjautuu alle 10 prosenttia tuhkan määrästä Maarakennusta säätelee MARA-asetus Lannoitekäyttöä MMM:n lannoiteasetus Samuli Joensuu Tapio Oy 12.6.2017 2

Puutuhkan käyttöä kivennäismailla selvitetään Tuhkan hyvät lannoiteominaisuudet turvemailla tunnetaan hyvin Puutuhkan sisältämät ravinteet ja hivenaineet ovat puuston kannalta optimaalisessa muodossa Tuhkalannoituksella ei ole todettu haitallisia vaikutuksia valumavesiin Tällä hankkeella selvitetään tuhkalannoituksen vaikutuksia kivennäismailla Vaikutukset puuston kasvuun Tarvitaanko typpilisäystä? Vaikutukset metsänuudistamisen yhteydessä Vaikutukset marjoihin ja sieniin Hankkeella tuetaan MMM:n lannoiteasetuksen uudistamista Tavoitteena on edistää tuhkalannoitusta, jota tällä hetkellä tehdään noin 10 000 hehtaaria vuodessa Tavoitteena on myös edistää pienten lämpölaitosten lähituhkan hyötykäyttöä

Tuhkalla kantavia metsäteitä Tuhkan käyttö metsätienrakennuksen materiaalina - hanke Testiteiden toteutus ja seuranta 2011-2014 Testissä erilaisia tuhka-murske-pintarakenteita ja tuhkapatja -rakenne Päätavoite oli ympäristövaikutusten selvittäminen Tuhkalisäys parantaa tien kantavuusominaisuuksia, lisäksi tie ei pölise Pohja- ja pintavesiseurannassa todettiin, että tuhkan käyttö ei muuta vesien laatua Tuhkan käyttö on turvallista Tuloksia on hyödynnetty päivitettäessä MARA-asetusta Päivitettävänä olevaan MARA-asetusluonnokseen on kirjattu, että tuhkaa voidaan käyttää metsätienrakennuksen materiaalina ilmoitusmenettelyllä Samuli Joensuu Tapio Oy 12.6.2017 4

Uusi MARA 2017 Mara-asetus eli Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (Vna 561/2006) tulee muuttumaan 2017 Uusi asetus poikkeaa merkittävästi nykyisestä asetuksesta. Haitallisten aineiden liukoisuuspitoisuuksille tulee eri raja-arvot riippuen maarakennuksen käyttökohteista (kenttä, tie). Tämä mahdollistaa useimpien tuhkien hyödyntämisen jatkossa tienrakentamisessa. Kokonaispitoisuuksien raja-arvot poistuvat/vähenevät, mikä mahdollistaa uusien tuhkalaatujen hyödyntämisen asetuksen mukaan. Sisältää mm. jätteenpolton kuonan, joka ei aiemmin kuulunut asetuksen piiriin. Tämä mahdollistaa uusien arvoketjujen muodostumisen kuonan käytölle maarakennustoiminnassa. Uutena maarakennuskohteena yksityistiet ja metsätiet, joka mahdollistaa tuhkan hyödyntämisen esimerkiksi metsätienrakennuksessa pelkällä ilmoitusmenettelyllä Samuli Joensuu Tapio Oy 12.6.2017

Tietoa tuhkasta paremmin toimijoiden käyttöön Tuhkan tuotanto- ja käyttöpotentiaali tiedot Biomassaatlakseen -hanke Kaikki ympäristöluvan tarvitsevat tuhkan tuottajat ilmoittavat tuottamansa tuhkan määrän Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään VAHTI-tietokantaan VAHTI-tieto on tällä hetkellä vain viranomaiskäytössä Tässä hankkeessa on tavoitteena hyödyntää VAHTI-tietokantaa ja luoda Biomassa-Atlakseen kansallisen tason paikkatietoon perustuva tuhka-rekisteri Toimijat voivat hyödyntää rekisteriä, kun he etsivät tietoa lähialueella käytettävissä olevan tuhkan määristä ja käyttömahdollisuuksista lannoitukseen ja metsätienrakennukseen Askel tuhkapörssin suuntaan

Kiitos! Samuli Joensuu Tapio Oy 12.6.2017 7