Ohjelmistotuotanto, s

Samankaltaiset tiedostot
Lähestymistavat - toiminnallinen

Ohjelmistojen mallintaminen Tietovuokaaviot Harri Laine 1

Ohjelmiston vaatimusmäärittely. Systeemianalyysi

Ohjelmistojen vaatimusmäärittely Helsingin yliopisto, TKTL, s2013. Harri Laine 1. Tietovuokaaviot (data flow diagrams)

Yhteenveto. Menettelytavat

Ohjelmistotekniikan menetelmät, UML

Mallinnus. 5. Järjestelmämallit. Abstraktiot. Mallinnuksen etuja. Arkkitehtuurimalli. Yhteysmallit. Ohjelmistotuotanto, järjestelmämallit Kevät 2005

5. Järjestelmämallit. Mallinnus

Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML

3a. Projektin hallinta (lisäys lukuun 3)

Ohjelmistotuotanto, kuvaustekniikat Syksy Kuvaustekniikat. Miksi kuvaustekniikoita? Abstraktiotasot. Abstrahointi UML

Ohjelmistotekniikan menetelmät, käyttötapauksiin perustuva vaatimusmäärittely

Ohjelmistotuotanto, s

Ohjelmistojen mallintaminen

Ohjelmistojen mallintaminen Olioiden yhteistyö Harri Laine 1

Ohjelmistojen mallintaminen Olioperustainen ohjelmistomalli Harri Laine 1

3. Käsiteanalyysi ja käsitekaavio

Ohjelmistotuotanto, s /3/2003

Ohjelmiston vaatimusmäärittely

Analyysi, dynaaminen mallintaminen, yhteistoimintakaavio ja sekvenssikaavio

Ohjelmistoarkkitehtuurit

Analyysi, dynaaminen mallintaminen, yhteistoimintakaavio ja sekvenssikaavio

Käyttötapaukset. Käyttötapaukset. Käyttötapaukset. Käyttötapaukset. Käyttötapaukset. Käyttötapaukset

Ohjelmistotekniikan menetelmät Luokkamallit ohjelmiston mallintamisessa Harri Laine 1

TIEDONHALLINTA - SYKSY Luento 7. Pasi Ranne /10/17 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences

Ohjelmistojen mallintaminen olioiden elinkaaret - tilakaavio Harri Laine 1

Tietojärjestelmän osat

Ohjelmistojen mallintaminen, sekvenssikaaviot

Ohjelmistojen mallintaminen kertausta Harri Laine 1

Ohjelmistotekniikan menetelmät, luokkamallin laatiminen

Tietokantojen perusteet k2004helsingin yliopisto/tktl Tietokantojen perusteet, s 2007 ER-mallin peruskäsitteet.

Ohjelmien analysointi. ER-kaaviot

PROSESSIMALLINNUS. Ari Wahlstedt, KTT

Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML

Ohjelmistojen mallinnus Ohjelmistoarkkitehtuuri Harri Laine 1

Helsingin yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos Ohjelmistotuotanto, kurssikoe , H. Laine Arvostelu

Ohjelmistotuotanto, s

Projektityö

Testaus käsite. Sekalaista testausasiaa. Testauksen käsitteestä. Kattavuusmitat. Jos ajatellaan, että testaus = V&V, voidaan erottaa:

Palvelusuuntautunut ohjelmistotuotanto Laskuharjoitus 1: Ryhmätöiden alustaminen Toni Ruokolainen,

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Ohjelmistojen mallinnus, s2008 HY/TKTL, 28/10/2008. Harri Laine 1. Ohjelmisto

Luento 3 Tietokannan tietosisällön suunnittelu

Ohjelmistojen mallinnus (OMa) - Johdatus ohjelmistotuotantoon Harri Laine 1

Ohjelmistojen mallintaminen Unified Modeling Language (UML)

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät

Metodit. Metodien määrittely. Metodin parametrit ja paluuarvo. Metodien suorittaminen eli kutsuminen. Metodien kuormittaminen

Arkkitehtuuripankki. Mallintamisen metamalli ja notaatiot

Valmistusprosessin kehittäminen/abb

HELIA 1 (8) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu

Ohjelmistojen mallintaminen, kesä 2010

GroupDesk Toiminnallinen määrittely

Ohjelmistotekniikan menetelmät, mallintaminen ja UML

Toimilohkojen turvallisuus tulevaisuudessa

Pikaohje QPR-käyttöön

Ohjelmistojen mallintaminen, kesä 2009

Ohjelmistotuotanto vs. muut insinööritieteet. (Usein näennäinen) luotettavuus ja edullisuus

Ohjelmistotekniikan menetelmät, kevät 2008

Ohjelmistotekniikan menetelmät, kesä 2008

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus

Siltatiedon tarkkuustason määrittäminen Taitorakennerekisterissä. Maria Vinter

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

Kokonaisarkkitehtuuri Organisaation ja sen ICT tuen yhteistoiminnallista kehittämistä

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen

Luokka- ja oliokaaviot

Kaupunginhallitus Liite 2 203

Johdatus sovellussuunnitteluun, s2000, osa3 Helsingin yliopisto;/tktl. Harri Laine 1. Järjestelmän palvelujen määrittely

Tietojohtamisen tietopohjan toteuttaminen ( ja sitä kautta tiedon hyödyntämisedellytykset) Timo Hakala ICT-projektijohtaja 6.11.

Tietojohtaminen. ja vaikuttavan tietojohtamisen tietopohjan toteuttaminen. ICT-projektijohtaja Timo Hakala

Ohjelmistotuotanto, s

JHS 152 Prosessien kuvaaminen

Automaatit. Muodolliset kielet

Toiminnot eli käyttäytyminen. Tieto eli rakenteelliset ominaisuudet

Prosessien mallinnusohje PHKK

Suunnitteluvaihe prosessissa

OPPILASARVIOINTI TAIDEAINEISSA. Suorittamisen kontrollista osaamisen havainnointiin Mahdollistaako tietojärjestelmä muutoksen?

Tietojohtaminen ja sen kehittäminen: tietojohtamisen arviointimalli ja suosituksia maakuntavalmistelun pohjalta

1. Tarkastellaan seuraavaa kaaviota

Ohjelmistojen mallintaminen Ohjelmiston suunnittelu Model driven development Harri Laine 1

Visma Liikkuvan työn ratkaisut: Työnohjaus. Moderni työkalu työn hallintaan

Prosessien ja toiminnan kuvaamisen kehittämiskohteet, tasot, näkökulmat ja esimerkit

Oppijan palvelukokonaisuus. Tietomallinnuksen laaja katselmointi

StanForD-XML. Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen

Olioiden yhteistyön mallintaminen

Haaga-Helia / TIKO-05 1 (12) Tietokannan suunnittelu ja Toteutus Outi Virkki

Ohjelmistojen mallintaminen luokkamallin lisäpiirteitä

HELIA 1 (17) Outi Virkki Tiedonhallinta

Concurrency - Rinnakkaisuus. Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo

ENNAKOINTIKAMARISEMINAARI Jonna Heliskoski CEO, PhD candidate

Joskus yleistäminen voi tapahtua monen ominaisuuden pohjalta. Myös tällöin voi tulla moniperintätilanteita.

EMCS-järjestelmän sanomarajapinnan toiminnallinen kuvaus asiakkaille Meeri Nieminen

Johdatus sovellussuunnitteluun, s2001, osa 3 Helsingin yliopisto / TKTL. Harri Laine / Inkeri Verkamo 1. Järjestelmän palvelujen määrittely

VEROHALLINTO ILMOITUS SELVITYSVELVOLLISESTA TIETUEKUVAUS 2016

OULUN YLIOPISTON TIETOVARASTO OY-XDW

Uudelleenkäytön jako kahteen

Tuotemallipohjaisen toimintaprosessin mallintaminen

Ohjelmistojen mallintaminen. Luento 2, pe 5.11.

Tiedolla johtamisen ja tietovarastoinnin kehittämistyö AMKE:ssa

KuntaGML - Asemakaavat kunnan palveluna Turussa

Transkriptio:

Toiminnan osiinjako Ohjelmistotuotanto Systeemiteoreettinen lähestymistapa INPUT PROCESS OUTPUT Vaatimusanalyysin menetelmiä systeemi on prosessi, joka saa syötteitä ja tuottaa tuloksia systeemi voidaa jakaa osasysteemeihin tietojärjestelmissä syötteet ja tuotteet ovat tietoa prosessit muokkaavat tietoa 1 Harri Laine 2 Tiedon kulku jalostusprosessissa tiedot kulkevat järjestelmän läpi jalostuakseen alkuperäisistä syötteistä lopullisiksi tulosteiksi yleisin kuvaustekniikka on tietovuokaavio (data flow diagram, DFD) HIPO-kaavioiden (Hierarchy-Input-Process- Output) sisältö on likimain sama kuin tietovuokaavioissa DeMarco & Yourdon 1979, Gane & Sarson 1979 Kuvauksen sisältö toiminnan hierarkkinen osiinjako tiedon kulku toimintojen välillä tiedon säilytys tiedon käyttäjät ja tuottajat Harri Laine 3 Harri Laine 4 PROSESSI (process) toiminto = tehtäväkokonaisuus, kuvaa tekemistä (tietoa muokataan jollain tavoin), ULKOINEN OLIO (external entity) järjestelmän ulkopuolelle rajattu järjestelmä, käyttäjä tai muu olio, joka joko saa systeemiltä tietoa ja/tai antaa systeemille tietoja, suunnittelija ei voi vaikuttaa ulkoisten olioiden toimintaan, prosessi saa syötteitä ja tuottaa tulosteita. joskus erotellaan ulkoiset oliot tiedontuottajiksi (source) ja tiedon hyväksikäyttäjiksi (sink). TIETOVARASTO (data store) kuvaa tiedon tilapäistä tai pitkäaikaista säilytystä, saa tietoa yhdeltä tai useammalta prosessilta, prosessit voivat hakea tietoa tietovarastosta. TIETOVUO (tietovirta) (data flow) kuvaa suoraa tiedonkulkua prosessin ja toisen prosessin / tietovaraston / ulkoisen olion välillä, tietovuon toisena osapuolena on aina prosessi, tietovuolla on suunta. Harri Laine 5 Harri Laine 6 Harri Laine 1

Tietovirtakaavio on monitasoinen mallintaminen perustuu toiminnan hierarkkiseen tarkentamiseen: prosessi kuvataan jakamalla se osaprosesseihin, nämä tarkennetaan jakamalla ne edelleen osaprosesseihin, jne. ylimmän tason kaaviossa (yhteyskaavio, taso 0, context diagram) esitetään järjestelmän yhteydet ympäristöön, järjestelmä esitetään yhtenä prosessina kaikki sidosryhmät mukana kaaviossa kaikki sidosryhmille menevät ja niiltä saatavat tietovuot mukana, mutta ei välttämättä erillisinä vaan sopivasti ryhmiteltyinä. Tärkeimmät tietovuot mukaan erillisinä. Harri Laine 7 Harri Laine 8 U1 V1 V2 U2 P V3 U3 V1 P.1 P.2 V.1 V.2 T.1 V.3 P.3 V2 V3 tarkentamisessa jaetaan tason i kaaviossa oleva prosessi osaprosesseihin. Osat ja niiden väliset tietovuot sekä jaetun prosessin sisäiset tietovarastot esitetään tason i+1 alikaaviossa. yleiskaaviossa (taso 1) näkyvät järjestelmän keskeiset osasysteemit sekä tiedon kulku niiden välillä tietovarastot esitetään kaaviossa vain jos kaksi tai useampia prosesseja käyttää niitä (Jos prosessilla ei ole tarkennusta otetaan kaavioon myös prosessin sisäiset tietovarastot) kunkin alikaavion tulisi mahtua yhdelle A4 arkille => kaaviossa alle 10 toimintoa Harri Laine 9 Harri Laine 10 Tarkennusta jatketaan kunnes päästään niin pieniin osatoimintoihin, että ne on täsmällisesti kuvattavissa vajaa sivun 'tekstikuvauksella': luonnollista kieltä, pseudokieltä, päätöspuita, päätöstauluja tila-automaatteja Alimman tason prosessien tekstikuvauksessa kuvataan mitä prosessissa tehdään prosessiin liittyvät säännöt ja vaatimukset suorittajatietoja ajoitustietoja yms. Tiedon kuvaamista varten on laadittava tietosanasto (data dictionary), jossa tiedot kuvataan: luettelona tai määrittelykielellä tiedon täsmällisempään kuvaukseen voidaan käyttää myös käsiteanalyysia siten, että kunkin tietovuon ja tietovaraston perusteella laaditaan käyttäjänäkemys sen sisältämistä tiedoista Harri Laine 11 Harri Laine 12 Harri Laine 2

yhteyskaavio Yleiskaavio - tärkeimmät prosessit tietovuokaavion kuvaesityksessä ei perusmuodossa esitetä toimintojen aikariippuvuutta eikä toimintaan liittyvää kontrollia, näidenkin kuvaamista varten on kehitetty muunnelma (Ward & Mellor - reaaliaikalaajennos) ohjausprosessit ohjausvuot (-signaalit) Harri Laine 13 Harri Laine 14 Järjestelmän ohjaustiedon siirtyminen prosessien välillä. Osa prosesseista voi olla yksinomaan ohjausprosesseja. ohjaavat muun järjestelmän toimintaa. Myös osa tietovarastoista voi sisältää pelkkää ohjaustietoa. Ajoitussingnaalit yms, ohjausieto Jatkuvat tietovuot. Jatkuva tietovuo kuvaa sellaista tietoa, joka tulee järjestelmään jatkuvasti. Tavallinen tietovuo on diskreettiä: sitä tulee hetken ja sitten tulo loppuu. Esim. antureilta luettavat tiedot ovat jatkuvia. Ohjausprosessit. Ohjausprosessi vaikuttaa tavallisten prosessien tekemiin tehtäviin lähettämällä ohjaustietoja. Ohjaustiedot. Ohjaustieto on jokin järjestelmän tilasta toiseen siirtävä tieto. Harri Laine 15 Harri Laine 16 Ohjaustietovarastot. Ohjaustietovarasto on ohjaustietojen tallennuspaikka. Moniajoprosessit. Tavallinen tai ohjausprosessi, josta voi olla monta samanaikaista kopioa suorituksessa. Näin voidaan kuvata moniajo-ohjelmistoja. Ohjausviittaukset. Ohjausviittaus liittyy johonkin ohjaustietoon. Siinä viitataan ohjauskaaviota vastaavaan tilasiirtymäkaavioon, joka kertoo yksityiskohtaisesti, miten järjestelmän tila muuttuu ohjaustietojen johdosta. Kaikki kaavion ohjausviittaukset viittaavat samaan tilasiirtymäkaavioon. Harri Laine 17 Jatkuva tietovuo Ohjausprosessi, käsittelee ohjaustietoja Ohjausvuo (ohjaussignaali) Ohjausviittaus Samanaikaiset Harri Laine 18 Harri Laine 3

avain Tietovirtakaavioiden laatiminen oikeuskanta Oikeuksien kirjaus tarkistus avaussignaali Oven avaus hälyytys kamerasignaali hierarkkinen ositus (functional decomposition): aloitetaan yleiskaaviosta ja edetään 'top-down' -tyylillä toimintaa osittaen kunnes saavutetaan riittävän pienet prosessit kuvaus riittävän tarkka esim. työmäärä-arvioiden tekemiseksi vasta muutaman tason jälkeen Harri Laine 19 Harri Laine 20 Tietovuokaavioiden laatiminen (uudempi tapa) tapahtumaperustainen koostaminen (event partitioning) rajataan järjestelmä yhteyskaavion avulla luetellaan kaikki järjestelmän piiriin kuuluvat tapahtumat tapahtuma on asia, johon pitäisi reagoida (esim. tilauksen teko, raportin pyytäminen) liitetään jokaiseen tapahtumaan reaktioprosessi ja laaditaan kaavio kuvaamaan tämän prosessin tietotarpeita Harri Laine 21 u1 reaktio reaktioprosessin kaaviossa esiintyvät tietovarastot ovat käsitemallin yksilötyyppejä tai niiden kokoelmia (luokkia) käsitemallia tuotetaan samanaikaisesti - malli esittää myös yksilötyyppien välisiä yhteyksiä t1 t2 Harri Laine 22 reaktioprosessi voidaan tarkentaa tarkentavalla alikaaviolla kun reaktioprosessit on kuvattu, rakennetaan prosessihierakia kootaan yhteen yhteenkuuluvat prosessit ja määritellään kokoelma ylemmän tason prosessiksi yhteenkuuluvuus (vaihtoehtoja): samat ulkoiset oliot tietovarasto saadaan piilotetuksi ylemmän prosessin sisään prosessien välisen tiedonsiirron minimointi Harri Laine 23 Harri Laine 24 Harri Laine 4

Hierarkkisessa koostamisen bottom-up kokoamisessa ei synny prosessien välisiä suoria tietovirtoja, vaan tieto välitetään prosessista toiseen tietovarastojen kautta (vrt. nykyaikainen tietokantajärjestelmä ja tapahtumakäsittelyprosessit) Harri Laine 25 Harri Laine 5