LÄNSI SUOMEN LUPAPÄÄTÖKSET YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nrot 1) 22/2006/3 2) 23/2006/3 Helsinki Dnrot 1) LSY 2005 Y 59 2) LSY 2005 Y 16 Annettu julkipanon jälkeen 2.3.2006 ASIAT 1) Pohjaveden ottaminen toiminnassa olevalta Sörkän ja tehdasalueen pohjavedenottamolta, Nurmijärvi 2) Pohjaveden ottaminen toiminnassa olevalta Solttilan pohjavedenottamolta, Hyvinkää LUVAN HAKIJA Altia Oyj HAKEMUKSET Altia Oyj on ympäristölupavirastoon 24.1.2005 toimittamissaan hakemuksissa pyytänyt lupaa pohjaveden ottamiseen Rajamäen pohjavesialueella sijaitsevilta Sörkän ja tehdasalueen pohjavedenottamolta 2 600 m 3 /d ja Solttilan pohjavedenottamolta 1 500 m 3 /d hakemuksiin liitetyn suunnitelman mukaisesti Hyvinkään kaupungissa ja Nurmijärven kunnassa. SUUNNITELMA Yleistä Rajamäen pohjavesialue sijaitsee Nurmijärven kunnan ja Hyvinkään kaupungin rajalla. Sörkän ja tehdasalueen vedenottamo sijaitsee pohjavesialueen eteläosassa Nurmijärven kunnan Hyvinkään kylässä Rajamäen yhdistelmä nimisellä tilalla RN:o 32:69. Solttilan vedenottamo sijaitsee pohjavesialueen luoteisreunassa Hyvinkään kaupungin Kytäjärven kylässä Solttila nimisellä kiinteistöllä RN:o 1:542. Vedenottamoalueet sekä vedenottamoille johtavat tiealueet ovat Altia Oyj:n omistuksessa. Sörkän ja tehdasalueen vedenottokaivojen sijoituspaikat on määritelty useassa eri tutkimusvaiheessa vuosina 1933 1977. Vedenotto on ollut käynnissä vuodesta 1934 lähtien tehdasalueelle rakennetusta vedenottokaivosta (Pihakaivo). Vedenottoa on laajennettu Sörkän vedenottoalueelle vuonna 1938, jolloin on otettu käyttöön alueelle rakennettu kuilukaivo. Tehdasalueelle Pihakaivon pohjoispuolelle rakennetusta Jussinlähteen kaivosta vedenotto on aloitettu vuonna
Nykyinen vedenhankinta 2 1973. Sörkän vedenottoalueelle on rakennettu kolme siiviläputkikaivoa vuonna 1977 ja uusien vedenottokaivojen käyttöönoton yhteydessä vanha kuilukaivo on poistettu käytöstä. Nykyisellään vedenottamo on toiminut vuodesta 1977 lähtien. Sörkän pohjavesiesiintymän (Sörkkä ja tehdasalue) luonnolliseksi antoisuudeksi on arvioitu keskimäärin 2 600 m 3 /d. Solttilan pohjavedenottamon sijoituspaikka on määritelty vuosina 1948 1949 suoritettujen pohjavesitutkimusten perusteella. Vedenotto on ollut käynnissä vuodesta 1951 lähtien alueelle rakennetuista kahdesta vedenottokaivosta. Vuonna 1972 alueella suoritettiin lisätutkimuksia, joiden pohjalta alueelle rakennettiin samana vuonna lisäkaivo. Solttilan pohjavesiesiintymän antoisuudeksi on arvioitu keskimäärin 1 500 m 3 /d. Koska vedenottoa aloitettaessa 1930 1950 luvuilla vedenottomäärille ei ollut asetettu rajoituksia, ei vedenotolle ole aikanaan haettu vesioikeuden lupaa. Altia Oyj:n Rajamäen tehtaiden vedenotto tapahtuu Nurmijärven kunnassa Rajamäen pohjavesialueella sijaitsevilta Sörkän ja tehdasalueen ja Marsin vedenottamoilta, Hyvinkään kaupungissa sijaitsevalta Solttilan vedenottamolta sekä Hyvinkään kaupungissa Nopon pohjavesialueella sijaitsevalta Nopon vedenottamolta. Altia Oyj:llä on lisäksi omistuksessaan Nurmijärven kunnassa Rajamäen pohjavesialueella sijaitseva Kaunissyrjän vedenottamo, joka ei ole käytössä. Altia Oyj:n vedenottamoita koskevat tiedot on esitetty seuraavassa taulukossa: Vedenottamo Sijaintikunta Pohjavesialue Antoisuus (m 3 /d) Vedenottolupa (m 3 /d) Käyttö v. 2004 (m 3 /d) Sörkkä ja Nurmijärvi Rajamäki 2 600 1 431 tehdasalue Solttila Hyvinkää Rajamäki 1 500 522 Mars Nurmijärvi Rajamäki 2 000 2 500 532 Kaunissyrjä Nurmijärvi Rajamäki 2 300 0 Noppo Hyvinkää Noppo 4 000 4 000 1 195 Yhteensä 3 680 Nopon pohjavesialueella on pohjavedessä todettu kloorattuja liuottimia ja pohjaveden pilaantumista. Nopon vedenottamolta saatavaa vettä voidaan käyttää ainoastaan jäähdytysvetenä. Kaunissyrjän vedenottamon käytöstä on luovuttu, koska vedenottamo on alentanut lähikiinteistöjen kaivojen vedenpintoja. Vedenottamo ei ole ollut käytössä vuoden 1975 jälkeen.
3 Käytössä olevien vedenottamoiden vedenottomäärien vuosikeskiarvot vuosina 2000 2004 ovat vaihdelleet seuraavasti: Sörkkä ja tehdasalue 1 300 2 490 m 3 /d Solttila 318 560 m 3 /d Mars 155 601 m 3 /d Noppo 998 1 379 m 3 /d Pohjaveden ottamisen tarkoitus ja tarvittavan pohjaveden määrä Altia Oyj:n vedenottamoilta pumpattavaa pohjavettä käyttävät Altia Oyj:n lisäksi tehdasalueella toimivat kuusi muuta yritystä. Vedenkulutusmäärät ovat olleet vuonna 2004 yhteensä seuraavat: Talousvesi 2 208 m 3 /d Jäähdytysvesi 1 181 m 3 /d Käyttö yhteensä 3 389 m 3 /d Alueella toimivien yritysten lukumäärästä johtuen tehdasaluetta koskevan luotettavan vedentarve ennusteen laatiminen ei ole mahdollista. Kulutuslukuun voimakkaasti vaikuttava Roal Oy toimii nykyisin tuotantokapasiteettinsa äärirajoilla ja laitoksen laajentaminen on suunnitteilla. Laajenemisen seurauksena laitoksen vedentarve tulee kasvamaan. Altia Oyj on 1980 1990 lukujen vaihteessa pullottanut pohjavettä myyntiä varten ja Vasevo/Autobar on pullottanut vettä vuosina 1997 2000. Vedenkulutuksessa tulee varautua pohjaveden pullotuksen mahdolliseen uudelleen käynnistämiseen. Jäähdytysveden osuus tehdasalueen kokonaiskulutuksesta on nykyisin noin 35 %. Jäähdytysvesi otetaan Nopon pohjavesiesiintymästä. Mikäli Nopon pohjavesiesiintymän käyttöä koskevien rajoitusten vuoksi jäähdytysvesi jatkossa joudutaan ottamaan muualta, tulee Rajamäen pohjavesialueella sijaitseviin vedenottamoihin kohdistuva vedenottotarve voimakkaasti lisääntymään. Marsin ja Solttilan pohjavedenottamoilta vesi (ns. jääkautinen vesi) johdetaan Alkoholijuomatehtaan, Etikkatehtaan ja Fortum Lämpö Oy:n käyttöön ja vedenottamot toimivat toistensa varavedenottamoina. Vedenhankinnan turvaamiseksi vedenjakelun häiriötilanteiden varalle tulee molemmilta vedenottamoilta varautua ottamaan vähintään ottamoiden nykyistä yhteenlaskettua huippukulutusta vastaava vesimäärä. Edellä mainittuihin vedentarvetta lisääviin tekijöihin varautumiseksi sekä tehdasalueen vedenhankinnan turvaamiseksi vedenjakelun häiriötilanteissa tarvitaan Sörkän ja tehdasalueen ja Solttilan vedenottamoilta käyttöön esiintymien antoisuutta vastaavat vesimäärät eli Sörkän ja tehdasalueen vedenottamolta 2 600 m 3 /d ja Solttilan vedenottamolta 1 500 m 3 /d.
Rajamäen pohjavesialue 4 Hankkeiden ympäristövaikutukset Vaikutukset pohjavesiolosuhteisiin Rajamäen pohjavesialue koostuu noin 9 km:n pituisesta, leveydeltään vaihtelevasta, koillinen lounas suuntaisesta, I Salpausselkävyöhykkeeseen liittyvästä reunamuodostumaselänteestä. Pohjavesialueen kokonaispinta ala on noin 17 km 2, josta varsinaista pohjaveden muodostumisaluetta on noin 12,3 km 2. Pohjavesiesiintymän arvioitu kokonaisantoisuus on 8 000 m 3 /d. Maaperä reunamuodostuman alueella koostuu pääosin lajittuneista hiekka soravaltaisista maakerroksista, joiden seassa tavataan myös hienojakoista sekä lajittumattomia, moreenimaisia välikerroksia. Rajamäen taajaman luoteisosassa, Sörkän vedenottamoa ympäröivällä alueella reunamuodostumaan liittyy luode kaakko suuntainen pitkittäisharjumuodostuma, jonka alueella maaperä koostuu hyvin lajittuneesta hiekasta sorasta. Sörkän ja tehdasalueen ja Solttilan vedenottamoiden vaikutuksia pohjavedenpinnan korkeusasemaan on tarkkailtu havaintoputkista kuukausittain suoritettujen mittausten avulla. Säännöllisiä vedenkorkeustietoja on käytettävissä vuoden 2001 joulukuusta lähtien. Vedenottamoiden käytön aikaisia pinnankorkeushavaintoja on vuosilta 1972 1996. Ennen vedenoton aloittamista, vuosina 1934 1949 tehtyjen tutkimusten yhteydessä on käytetty paikallista korkeusjärjestelmää eikä pohjavedenpinnan luonnontilaisesta korkeusasemasta Sörkän ja tehdasalueen ja Solttilan vedenottoalueilla ole tietoja käytettävissä. Sörkän ja tehdasalueen vedenottamo Vuosien 2002 2004 tarkkailujakson aikana pohjavedenpinnan korkeus on ollut Sörkän ja tehdasalueen tarkkailupisteissä +86,82 +98,60 m. Eri vuosien keskivedenkorkeudet ovat vaihdelleet välillä +90,28 +91,51 m ja keskimääräinen korkeus on ollut +91,26 m. Seurantatulosten perusteella korkeusasemassa ei ole tarkkailujakson aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vuosilta 1972 1996 käytettävissä olevien vedenkorkeushavaintojen mukaan pohjaveden korkeus on vaihdellut alueella välillä noin +86,0 +91,5 m. Pohjavedenpinnan korkeutta on tällöin seurattu osittain eri havaintoputkista kuin vuosina 2002 2004. Ennen Jussinlähteen vedenottokaivon käyttöönottoa vuonna 1973 suoritetun koepumppauksen yhteydessä tehtyjen vedenkorkeusmittausten perusteella pohjavedenpinnan korkeus on vaihdellut välillä +87,3 +88,5 m.
Vaikutukset vedenhankintaan 5 Vuosilta 1972 1996 ja 2002 2004 käytettävissä olleiden mittaushavaintojen mukaan Sörkän ja tehdasalueen pohjavedenpinnan korkeudessa ei ole tarkastelujakson aikana tapahtunut oleellisia muutoksia. Solttilan vedenottamo Vuosien 2002 2004 tarkkailujakson aikana pohjavedenpinnan korkeus on vaihdellut Solttilan vedenottamon tarkkailupisteissä välillä +87,38 +91,08 m. Keskimääräinen pohjavedenpinnan korkeus on eri vuosina vaihdellut välillä +88,65 +89,79 m. Lähimpänä vedenottokaivoja sijaitsevassa havaintoputkessa vedenpinta on ollut korkeudella +88,50 m. Keskimääräinen pohjavedenpinnan korkeus tarkkailupisteissä on ollut +89,32 m. Seurantatulosten perusteella pohjavedenpinnan korkeudessa ei tarkkailujakson aikana ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vuosilta 1972 1996 käytettävissä olevien vedenkorkeushavaintojen mukaan pohjaveden korkeus on vaihdellut alueella välillä noin +85,5 91,93 m. Pohjavedenpinnan korkeutta on tällöin seurattu osittain eri havaintoputkista kuin vuosina 2001 2004. Ensimmäiset käytettävissä olevat vedenkorkeushavainnot Solttilan vedenottamoalueelta ovat vuodelta 1958, jolloin ottamoalueen kaivosta tehtyjen mittausten perusteella pohjavedenpinta on ollut korkeudella +88,23 m. Vuosilta 1958, 1972 1996 ja 2002 2004 käytettävissä olleiden mittaushavaintojen mukaan Solttilan vedenottoalueen pohjavedenpinnan korkeudessa ei ole tarkastelujakson aikana tapahtunut oleellisia muutoksia. Sörkän ja tehdasalueen vedenottamo Jussinlähde ja Pihakaivo sijaitsevat tehdasalueella, eikä lähiympäristössä ole yksityisten kiinteistöjen vedenottokaivoja. Pohjavesialueella, Sörkän vedenottamon länsi ja lounaispuolella sijaitsevat asuinkiinteistöt on valtaosin liitetty vesijohtoverkostoon. Alueella on yksi kiinteistö RN:o 16:225, jolla vedenotto tapahtuu omasta talousvesikaivosta. Kaivo sijaitsee noin 280 m etäisyydellä Sörkän vedenottamosta lounaaseen. Solttilan vedenottamo Solttilan vedenottamolta noin 400 m kaakkoon sijaitsevalla Heikkilän kiinteistöllä RN:o 1:265 vedenotto tapahtuu kahdesta kiinteistöllä sijaitsevasta kaivosta. Kiinteistö sijaitsee pohjavesialueen ulkopuolella, maastollisesti 5 m vedenottamoalueen maanpinnan tasoa alempana. Vedenotosta ei ole odotettavissa vaikutuksia kaivojen käytölle.
Vaikutukset luonnonoloihin Vaikutukset pohjavesialueen muuhun käyttöön Pohjavedenottamoiden tarkkailu 6 Muita omien kaivojen varassa olevia asuinkiinteistöjä ei Solttilan vedenottamon ympäristössä ole. Harjumuodostuman reunaosassa Sörkän ja tehdasalueen vedenottamon itäpuolella sijaitsee lähde, jonka kautta pääosa Sörkän pohjavesiesiintymän pohjavesistä on ennen vedenoton aloittamista purkautunut maanpintaan. Nykyisin Altia Oyj:n käytetty jäähdytysvesi (noin 350 m 3 /d) johdetaan lähteen yläpuoliselle alueelle. Jäähdytysveden johtaminen on säädelty siten, että vesi voidaan johtaa suoraan lähteeseen tai kierrättää ojaa pitkin lähdelammen ohi alapuoliseen purkuojaan. Lähdelammen vesimäärää ja vedenpinnan tasoa voidaan näin säädellä vedenjohtamisjärjestelyiden avulla. Lähdelampi on ruopattu ja kunnostettu kesällä 2003. Jussinlähde ja Pihakaivo sijaitsevat tehdasalueella. Sörkän ja Solttilan vedenottamoalueet on aidattu ja varattu yksinomaan vedenhankintakäyttöön. Vedenottojärjestelyt ja vedenhankintakäyttöön varatut alueet tulevat säilymään nykyisellään eikä vedenotosta aiheudu vaikutuksia pohjavesialueen nykyiseen käyttöön. Pohjavedenottamoiden säännöllinen tarkkailu on vuodesta 2001 lähtien sisältynyt ISO 14001 standardin perusteella sertifioituun ympäristöjärjestelmään. Pohjavedenpinnan korkeusasemaa seurataan kuukausittain Sörkän ja tehdasalueen vedenottamolla seitsemästä havaintoputkesta ja Solttilan vedenottamolla neljästä havaintoputkesta. Tarkkailuun on lisäksi sisältynyt pohjaveden laadun tarkkailu vedenottamoilla sosiaali ja terveysministeriön asetukseen 461/2000 perustuvan ja Nurmijärven kunnan terveyslautakunnan hyväksymän valvontatutkimusohjelman mukaisesti neljästi vuodessa. Sörkän ja tehdasalueen ja Solttilan vedenottamoille on laadittu tarkkailuohjelmat lupahakemuksen laadinnan yhteydessä. Uudessa tarkkailuohjelmassa vedenottamoiden säännölliseen käyttötarkkailuun on sisällytetty vedenoton aikana suoritettava säännöllinen pohjavedenpinnan tarkkailu vedenottoalueilla ja muualla pohjavesiesiintymissä. Havaintoputkien lisäksi säännölliseen pohjavedenkorkeuden seurantaan on sisällytetty myös lähimmät yksityiset talousvesikaivot. Lisäksi tarkkailuun sisältyy edelleen pohjaveden laadun seuranta pohjavedenottamoilta voimassa olevan valvontatutkimusohjelman mukaisesti.
Vahingot ja haitat 7 Vedenottamon pitkäaikaisen käyttötarkkailun perusteella vedenotosta ei ole tarkkailujakson aikana aiheutunut oleellisia muutoksia pohjavedenkorkeuteen. Vedenotosta lähiympäristön talousvesikaivoille mahdollisesti aiheutuvat vaikutukset tullaan määrittelemän uuden tarkkailuohjelman mukaisesti suoritettavien tarkkailutoimenpiteiden tulosten perusteella. HAKEMUKSISTA TIEDOTTAMINEN Mahdollisen ilkivallan torjumiseksi vedenottamoalueet on aidattu ja vedenottamoilla on videovalvonta. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asioista ympäristölupavirastossa, Hyvinkään kaupungissa ja Nurmijärven kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemusten johdosta viimeistään 14.4.2005. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Uudenmaan ympäristökeskus on lausunut, että luvan myöntämisedellytykset ovat olemassa eikä hanke aiheuta edunmenetyksiä. Nopon pohjavedenottamon tulevaisuus on auki ja ainakin tilapäisesti siitä saatava pohjavesi voidaan joutua ottamaan yhtiön muista ottamoista. Hanke ei ole luonnonsuojelulain vastainen eikä Solttilassa tai tehdasalueella ole vesilain 1 luvun 17a :ssä tarkoitettuja pienvesiä, jotka päätöstä tehtäessä tulisi ottaa huomioon luontotyyppeinä. Tehdasalueella on aikaisemmin imeytetty jäähdytysvesiä maaperään. Imeytetty vesimäärä on suurimmillaan kohonnut jopa useisiin tuhansiin kuutiometreihin vuorokaudessa, mikä on lisännyt huomattavasti vedensaantimahdollisuuksia Sörkän ja tehdasalueen ottamoista. Suomen Hiiva Oy:n lopetettua hiivan valmistuksen Rajamäellä toukokuussa 1997 luovuttiin jäähdytysvesien vähäisyyden takia tästä imeyttämisestä Sörkän harjualueella. Ilmeisesti tämä ajoittuu samaan aikaan kun Nopon ottamon vedessä todettiin olevan hiilivetyjä. Vesilain 9 luvun 16 :ssä säädetään vesien keinotekoisesta johtamisesta tai suotaamisesta maaperään erilaisissa tilanteissa. Tällainen toiminta edellyttää asian käsittelyä ympäristölupavirastossa ja vesilain mukaista lupaa, jota nyt ei ole haettu. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan imeyttämistoimintaa ei voida jatkaa alueella ilman lupaa sillä perusteella, että toimintaa on harjoitettu ennen edellä mainitun lainkohdan voimaantuloa. Luvan saannille pilaantuneen jäähdytykseen käytetyn pohjaveden johtamiseksi takaisin maaperään ja pohjaveteen ei ole edellytyksiä pohjaveden pilaamiskiellon (YSL 8 ) perusteella. Ympäristökeskus on todennut, että hakijalle riittävät toistaiseksi hieman haettua pienemmät vesimäärät. Veden käyttötarkoitus voita
8 neen asettaa sellaiseksi, että pohjavettä on mahdollisuus käyttää paitsi talousvetenä, myös jäähdytykseen ja veden myyntiin Altia Oy:n vesilaitoksen toiminta alueen ulkopuolelle. Altia Oy on hakenut lupaa vesimäärille, joiden katsotaan edustavan ottamoiden täyttä antoisuutta. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan pitkäaikaiset käyttökokemukset ja tiedot pohjavesiputkien vedenpinnan liikkeistä osoittavat, että haetut vesimäärät ovat teknisesti otettavissa, mutta ilmeisesti yhteisten muodostumisalueiden vuoksi, kun otetaan huomioon myös Kaunissyrjän ja Marsin vedenottamot, pohjavesialueen arvioitu antoisuus ylitettäisiin haetuilla luvilla. Ympäristökeskus on esittänyt, että Sörkän, Pihakaivon ja Jussinlähteen eli Sörkän ja tehdasalueen ottamon kokonaisottomääräksi tulisi asettaa 2 000 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna eikä haettua 2 600 m 3 /d saisi enimmäisottomääränä ylittää. Otettavalle vesimäärälle ei ole syytä asettaa ottamo tai kaivokohtaisia rajoituksia. Solttilan luvaksi ympäristökeskus on esittänyt 1 000 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Ympäristökeskus on lausunut Suunnittelukeskus Oy:n laatimasta esityksestä tarkkailuohjelmaksi muun muassa, että ottamoiden vaikutuspiirissä ei ole luonnontilaisia lähteitä, lampia tai uomia. Pintavesien tarkkailuun alueella ei ole tarvetta. Pohjavedenpinnan tarkkailusta ympäristökeskus on todennut, että hakija on tehnyt esityksen 11 havaintoputken asentamisesta ja talousvesikaivojen tarkkailemisesta. Ympäristökeskus on esittänyt niiden lisäksi kahden uuden havaintoputken asentamista. Ympäristökeskuksen mukaan eräistä havaintoputkista tulisi käynnistää myös veden laadun tutkiminen. Sörkästä, Pihakaivosta, Jussinlähteestä ja Solttilasta otettavia vesimääriä tulee seurata luotettavilla vesimittareilla. Tarkkailuohjelman muuttamisesta luvan saajan tulee tehdä ympäristökeskukselle kirjallinen esitys, jonka hyväksymisestä keskus ilmoittaa erikseen luvan saajalle. Tarkkailuja ja seurantoja koskevat lupamääräykset tulee muotoilla sellaisiksi, ettei pohjavesimittausten osalta tarkkailujen muuttaminen edellytä lupamääräysten muuttamista. Vedenottamoiden suoja alueista ympäristökeskus on lausunut, että Solttilan ottamolle on vahvistettu 6.10.1969 suoja alue Länsi Suomen vesioikeuden päätöksellä nro 84/1969. Muilla luvanhaun piirissä olevilla ottamoilla ei ole suoja aluetta. Marsin ottamo sijaitsee Solttilan suoja alueella, Rajamäen pohjavesialueen ottamoista Kaunissyrjän ottamolla on suoja alue samoin kuin Nopon pohjavesialueen Nopon ottamolla. Solttilan suoja alue koostuu lähi ja kaukosuojavyöhykkeistä. Suojaalue on ollut tarpeen mm. sen vuoksi, että lähisuojavyöhykkeen alueet oli myyty soranottoalueiksi. Nykyään soranotto ei ole samalla tavalla uhka pohjavedelle. Maanomistussuhteet ovat muuttuneet ja suoja alue on kokonaan ja pohjavesialue lähes kokonaan harjujen
9 suojeluohjelma alueella, minkä vuoksi alueeseen liittyvistä maaaineslain mukaisista ympäristörajoituksista muodostuisi todennäköisesti este uusien maa aineslupien myöntämiselle. Suoja alueen rajat ovat epäselvät ja suoja aluemääräykset osittain vanhentuneet. Suoja alueeseen liittyy uudistamistarvetta ja vedenottolupaan tulisi sisällyttää määräys suoja alueeseen liittyvistä menettelytavoista jatkossa. Altia on yhdessä ympäristökeskuksen ja Hyvinkään kaupungin ja Nurmijärven kunnan kanssa käynnistänyt Rajamäen ja Nopon pohjavesialueiden pohjavesiolosuhteita selventävät ja tarkentavat tutkimukset, jotka etenevät kahdessa vaiheessa ja suoritetaan loppuun kolmen seuraavan vuoden aikana. Vasta näiden tutkimusten jälkeen on mahdollista arvioida Solttilan suoja alueen ja myös muiden suojaalueiden alueelliset ja muut muutostarpeet tai mahdollinen lakkauttaminen. Käynnistyneet tutkimukset tulee ottaa huomioon asetettaessa suoja aluetta koskevaa määräystä. Mahdollisessa suoja alueita koskevassa hakemuksessa ja sen johdosta annettavassa päätöksessä on mahdollista antaa myös tarkkailua koskevia määräyksiä. Määräajan asettaminen suoja aluetta koskevien toimien käynnistämiselle tuntuvat tarpeellisia myös siksi, että vesilakia ollaan uudistamassa ja uudistukset tulevat koskemaan myös vedenottamoiden suoja alueita. Tekeillä olevien tutkimusten johdosta saattavat myös käsitykset saatavilla olevista vesimääristä täsmentyä, jolloin Altia voi hakemuksella tarkistuttaa myös ottamoista saatavat vesimäärät. Ympäristökeskus on todennut, että ottamoalueita ei ole laisinkaan määritelty, minkä tulisikin tapahtua nyt lupien myöntämisen yhteydessä ainakin Sörkän ja Solttilan osalta. Jussinlähteen ja Pihakaivon osalta tämä ei ole ehkä tarpeen, koska nämä ottamot sijaitsevat suljetulla ja valvotulla tehdasalueella. 2) Nurmijärven kunnan ympäristölautakunta on lausunut, ettei sillä ole huomautettavaa lupahakemuksiin. HAKIJAN SELITYS Hakija on selityksessään tarkentanut Kaunissyrjän vedenottamon käyttöä. Lupa on myönnetty 24.3.1964. Tämän jälkeen vedenottamo on ollut käytössä, mutta koska vedenotto on aiheuttanut ongelmia lähellä olevan asutuksen vedensaantiin, yhtiö on lopettanut vedenoton Kaunissyrjän vedenottamosta 1970 luvun loppupuolella. Solttilan ja Marsin vedenottamoiden vesi on Altian juomatuotannon käyttämä vesi. Mahdollisten häiriötilanteiden johdosta molemmilta ottamoilta olisi kyettävä ottamaan erikseen nyt niiltä yhteensä pumpattu vesimäärä eli hieman yli 1 000 m 3 /d, joten yhtiö on hakenut Solttilan vedenottamolle vedenottolupaa 1 500 m 3 /d. Sörkän, Pihakaivon ja Jussinlähteen vesi on ns. talousvettä, joka jaetaan vesitornin kautta. Vuonna 2004 tästä vedestä toimitettiin yli
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISUT 10 80 % Roal Oy:lle, joka toimii täydellä kapasiteetilla. Altian tavoite on säilyttää lupahakemuksessa oleva Sörkän, Pihakaivon ja Jussinlähteen yhteenlaskettu ottomäärä 2 600 m 3 /d joko hakemuksessa esitetyn mukaisena tai mahdollisesti siten, että Sörkän, Pihakaivon, Jussinlähteen ja Kaunissyrjän vedenottomäärät eivät ylitä 4 000 m 3 /d. Luparatkaisut 1) Ympäristölupavirasto myöntää Altia Oyj:lle luvan pohjaveden ottamiseen Nurmijärven kunnan Hyvinkään kylässä Rajamäen yhdistelmä nimisellä tilalla RN:o 32:69 sijaitsevasta yhtiön omistamasta Sörkän ja tehdasalueen pohjavedenottamosta lupamääräyksessä 1) sanotun määrän. Vedenottamon sijainti käy ilmi suunnitelmaan liitetystä, 12.1.2005 päivätystä vedenottamoiden sijaintikartasta. 2) Ympäristölupavirasto myöntää Altia Oyj:lle luvan pohjaveden ottamiseen Hyvinkään kaupungin Kytäjärven kylässä Solttila nimisellä kiinteistöllä RN:o 1:542 sijaitsevasta yhtiön omistamasta Solttilan pohjavedenottamosta lupamääräyksessä 2) sanotun määrän. Vedenottamon sijainti käy ilmi suunnitelmaan liitetystä, 12.1.2005 päivätystä vedenottamoiden sijaintikartasta. Pohjavettä saadaan käyttää talousvetenä, jäähdytykseen sekä veden myyntiin Altia Oyj:n vesilaitoksen toiminta alueen ulkopuolelle. Vahingot Lupamääräykset Hankkeista ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on vesilain säännösten lisäksi noudatettava seuraavia lupamääräyksiä. Sörkkä ja tehdasalue 1) Sörkän ja tehdasalueen vedenottamosta otettava vesimäärä saa olla enintään 2 000 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Enimmillään vettä saadaan ottaa 2 600 m 3 /d. Solttila 2) Solttilan vedenottamosta otettava vesimäärä saa olla enintään 1 500 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Vedenotto on kuitenkin mitoitettava siten että Marsin ja Solttilan ottamoiden vedenottomäärät ovat yhteensä enintään 3 000 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Yhteiset lupamääräykset 3) Veden tuhlausta on vältettävä. 4) Pohjavedenottamot on varustettava luotettavalla vesimäärän mittauslaitteella. Vuorokausittain otettavasta vesimäärästä on pidettävä kirjaa Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.
11 5) Luvan saajan on tarkkailtava vedenoton vaikutuksia alueen pohjavesiin Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelma on toimitettava ympäristökeskukselle kahden kuukauden kuluttua tämän päätöksen saatua lainvoiman. Tarkkailutulokset ja tiedot otetuista vesimääristä on toimitettava ympäristökeskukselle sekä Hyvinkään kaupungin ja Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. 6) Luvan saaja on vastuussa vedenotosta aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. Mikäli pohjavedenottamoiden käyttämisestä on seurauksena, että joltakin alueelta veden saanti estyy tai huomattavasti vaikeutuu, luvan saaja on velvollinen, jos asianomainen oikeudenomistaja sitä vaatii, rahalla korvaamisen sijasta ryhtymään sellaisiin toimenpiteisiin kuin vedenottamon omistajan velvollisuudesta alueen omistajan tai vettä muun erityisen oikeuden nojalla ottavan oikeuden turvaamiseksi vesilain 1 luvun 12 :ssä on säädetty. 7) Sörkän ja Solttilan vedenottamoalueet on aidattava ja varustettava selvästi näkyvillä tauluilla. Alueella ei saa harjoittaa muuta kuin vedenottoon ja vedenkäsittelyyn sekä jakeluun liittyvää toimintaa. Perustelut Rajamäen pohjavesialueen kokonaisantoisuudeksi on arvioitu noin 8 000 m 3 /d. Sörkän ja tehdasalueen vedenottamolle haettu vedenottomäärä 2 600 m 3 /d ja Solttilan vedenottamolle haettu vedenottomäärä 1 500 m 3 /d ylittävät Rajamäen pohjavesialueen antoisuuden, kun otetaan huomioon samalla pohjavesialueella sijaitseville vedenottamoille myönnetyt vedenottoluvat. Tämän vuoksi vedenottomääriä on rajoitettu lupamääräyksissä 1) ja 2) esitetyllä tavalla. Lainkohta Vesilain 9 luvun 8 Lausunto muistutuksista Pohjaveden ottamisesta saatavat hyödyt ovat niistä aiheutuviin vahinkoihin, haittoihin ja muihin edunmenetyksiin verrattuna huomattavasti suurempia. Lupien mukaisesta vedenotosta ei aiheudu asutus tai elinkeinooloja huonontavaa veden saannin estymistä tai vaikeutumista laajalla alueella eikä muutakaan vesilain 2 luvun 5 :ssä tarkoitettuun verrattavaa seurausta. Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Pohjavesien tarkkailuohjelma sekä siihen myöhemmin mahdollisesti tehtävät muutokset on tarkoituksenmukaista käsitellä ja hyväksyä Uudenmaan ympäristökeskuksessa. Solttilan vedenottamon suoja alueesta ei anneta määräystä tämän lupa asian yhteydessä. Asianosainen tai viranomainen voivat
12 tehdä erikseen hakemuksen suoja alueen käyttöä koskevista muutoksista sitten, kun Rajamäen ja Nopon pohjavesialueiden pohjavesiolosuhteita selventävät ja tarkentavat tutkimukset on suoritettu loppuun. KÄSITTELYMAKSU 1) 980 euroa 2) 980 euroa Sovellettu oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista 2 (1238/2003)
MUUTOKSENHAKU Liite 13 Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Merja Ahti Juha Helin Pertti Seppänen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Merja Ahti sekä ympäristöneuvokset Juha Helin (tarkastava jäsen) ja Pertti Seppänen. Asian on esitellyt Merja Ahti. MA/ha
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 3.4.2006. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde (09) 173 461 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.