Yhteisön tutkimuksen kohdentaminen ja integrointi 9. Monialainen tutkimustoiminta, johon osallistuu pk-yrityksiä Työohjelma 1
Sisällysluettelo 9.1 JOHDANTO...3 9.2 TUTKIMUSYHTEISTYÖ ("CRAFT")...3 9.2.1 Tavoitteet...3 9.2.2 Toteutus...4 9.2.2.1 Tutkimusalat...4 9.2.2.2 Osallistujat...4 9.2.2.3 Hyödynsaajat...5 9.2.2.4 Toimityyppi ja käytettävissä oleva budjetti...5 9.2.2.5 TTK-työn suorittajien kustannuksiin sovellettavat ehdot...5 9.2.2.6 Konsortiosopimus...5 9.3 KOLLEKTIIVINEN TUTKIMUS...6 9.3.1 Tavoitteet...6 9.3.2 Toteutus...6 9.3.2.1 Tutkimusalat...6 9.3.2.2 Osallistujat...6 9.3.2.3 Hyödynsaajat...7 9.3.2.4 Toimityyppi ja käytettävissä oleva budjetti...8 9.3.2.5 TTK-työn suorittajien kustannuksiin sovellettavat ehdot...8 9.3.2.6 Konsortiosopimus...8 9.3.2.7 Kaksivaiheinen ehdotusten jättäminen...8 9.4 ERITYISET TUKITOIMET...9 9.5 AIKATAULU JA OHJEELLINEN BUDJETTI...9 9.5.1 Tutkimusyhteistyöhankkeet ("CRAFT")...9 9.5.2 Kollektiiviset tutkimushankkeet...9 9.5.3 Erityiset tukitoimet...10 9.5.4 Ohjeellinen rahoituksen jakautuminen...10 9.6 EHDOTUSPYYNTÖÄ KOSKEVAT TIEDOT...10 9.6.1 Tutkimusyhteistyöhankkeet ("CRAFT")...10 9.6.2 Kollektiiviset tutkimushankkeet ja erityiset tukitoimet...12 2
9 MONIALAINEN TUTKIMUSTOIMINTA, JOHON OSALLISTUU PK- YRITYKSIÄ 9.1 JOHDANTO Monialaiset tutkimustoimet (tutkimusyhteistyö ja kollektiivinen tutkimus) ovat erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä varten toteutettavia toimia. Niiden kohderyhmänä on ensisijaisesti se suuri pk-yritysten joukko, jolla on innovaatiokapasiteettia mutta niukasti tutkimusvalmiuksia. Monialaisia tutkimustoimia varten käytettävissä oleva budjetti on 430 miljoonaa euroa, josta vähintään kaksi kolmannesta osoitetaan tutkimusyhteistyöhankkeisiin. Pk-yritykset voivat lisäksi osallistua kuudennen puiteohjelman ensisijaisilla aihealueilla toteutettaviin toimiin integroitujen hankkeiden ja kohdennettujen tutkimushankkeiden sekä mahdollisesti huippuosaamisen verkostojen kautta. Osallistumiskelpoisia pk-yrityksiä ovat sellaiset oikeussubjektit, jotka ovat komission suosituksessa 96/280/EY (EYVL L 107, 30.4.1996, s. 4 9) esitetyn pk-yrityksen määritelmän mukaisia 1 ja jotka eivät ole tutkimuskeskuksia, tutkimuslaitoksia, tilaustutkimuksia tekeviä organisaatioita tai konsulttiyrityksiä. Vuoden 2005 tammikuun alusta tulee voimaan uusi pk-yrityksen määritelmä 2, mutta sitä ei vielä sovelleta ehdotuspyyntöihin, joiden määräajat ovat vuonna 2004. Myös kehitysmaista, Välimeren alueen kumppanimaista, Länsi-Balkanin maista, Venäjältä ja entiseen Neuvostoliittoon kuuluneista uusista itsenäisistä valtioista lähtöisin olevat osallistujat ovat erittäin tervetulleita osallistumaan pk-yrityksiä varten toteutettaviin monialaisiin toimiin. Näitä osallistujia varten on myös käytettävissä pienehkö budjetti. 9.2 TUTKIMUSYHTEISTYÖ ("CRAFT") 9.2.1 Tavoitteet Tutkimusyhteistyössä on kyse järjestelmästä, jossa joukko eri maiden pk-yrityksiä, joilla on tiettyjä tutkimusongelmia tai -tarpeita, antaa huomattavan osan tarvittavasta tieteellisestä tai teknologisesta tutkimuksesta ulkopuolisten TTK-työn suorittajien tehtäväksi. Työn tulokset jäävät pk-yritysten omistukseen. Tällaisia toimia voivat toteuttaa myös innovatiiviset ja huipputeknologian pk-yritykset yhteistyössä tutkimuskeskusten ja yliopistojen kanssa. Tutkimusyhteistyön avulla voidaan edistää kuudennen puiteohjelman tavoitteiden saavuttamista pk-yritysten osalta erityisesti seuraavasti: - Se auttaa pk-yrityksiä reagoimaan niihin vaatimuksiin, joita jatkuvan innovoinnin ja teknologisten muutosten tarve asettavat. Tällaiset vaatimukset lisääntyvät entisestään Euroopan sisämarkkinoiden toteutuessa ja kilpailun kiristyessä. 1 Pk-yrityksen määritelmä löytyy Eur-Lex-verkkosivustosta (http://europa.eu.int/eur-lex/). 2 Komission suositus C(2003) 1422 lopullinen, 6.5.2003. 3
- Se helpottaa valtioiden rajat ylittävää tutkimusalan yhteistyötä pk-yritysten, tutkimuslaitosten ja muiden organisaatioiden välillä. Tällainen yhteistyö on olennaisen tärkeää pk-yritysten kilpailukyvyn ja kansainvälistymisstrategioiden kannalta. - Se helpottaa tutkimustoimiin liittyvien yhteistyösuhteiden luomista pk-yritysten, tutkimuslaitosten ja muiden organisaatioiden välillä ja tarjoaa pk-yrityksille mahdollisuuden hyötyä innovointia tukevan verkostoitumisen monista eduista. Hankkeet ovat suhteellisen lyhyitä. Niiden vähimmäiskesto on yksi ja enimmäiskesto kaksi vuotta. 9.2.2 Toteutus 9.2.2.1 Tutkimusalat Tutkimusyhteistyöhankkeet voivat koskea mitä tahansa tutkimusaihetta koko tieteen ja teknologian alalla. 9.2.2.2 Osallistujat Tutkimusyhteistyöhankkeessa on oltava mukana vähintään: kolme riippumatonta pk-osallistujaa, jotka ovat sijoittautuneet kahteen eri EU:n jäsenvaltioon tai assosioituneeseen valtioon ja joista vähintään yhden on oltava sijoittautunut jäsenvaltioon tai assosioituneeseen ehdokasvaltioon, ja kaksi TTK-työn suorittajaa, jotka ovat riippumattomia kaikista muista osallistujista ja sijoittautuneet kahteen eri EU:n jäsenvaltioon tai assosioituneeseen valtioon ja joista vähintään yhden on oltava sijoittautunut jäsenvaltioon tai assosioituneeseen ehdokasvaltioon. TTK-työn suorittajat ovat organisaatioita, joilla on riittävät valmiudet tutkimuksen tekemiseen pk-osallistujien toimeksiannosta. TTK-työn suorittajia voivat olla esimerkiksi yliopistot, tutkimusorganisaatiot ja teollisuusyritykset. Lisäksi hankkeeseen voi osallistua muita yrityksiä ja loppukäyttäjiä, joilla on erityisiä intressejä löytää ratkaisuja mukana olevien pk-yritysten erityisiin ongelmiin ja tarpeisiin. Näillä osallistujilla ei kuitenkaan saa olla hankkeessa määräävää asemaa. Tällaisten muiden yritysten ja loppukäyttäjien on myös oltava riippumattomia kaikista pkosallistujista ja TTK-työn suorittajista. Tutkimusyhteistyöhankkeiden koordinaattorien tulee huolehtia siitä, että niillä on tarvittavat valmiudet työnsä suorittamiseksi. Keskeisiä koordinointitehtäviä ei voi antaa suoritettavaksi alihankintana. Koko hankekonsortiota koskevat sijoittautumisvaatimukset: hankekonsortion on kokonaisuudessaan oltava sellainen, että osallistujat ovat sijoittautuneet vähintään kolmeen eri jäsenvaltioon tai assosioituneeseen valtioon; sijoittautumisvaltioista vähintään kahden on oltava jäsenvaltioita tai assosioituneita ehdokasvaltioita. 4
Tutkimusyhteistyöhankkeen koordinaattorin on oltava jokin pk-osallistujista tai jokin TTK-työn suorittajista. 9.2.2.3 Hyödynsaajat Tutkimusyhteistyöjärjestelmän tarkoituksena on hyödyttää pk-yrityksiä, jotka tarvitsevat tietynlaista tieteellistä ja teknologista tutkimusta. Näin ollen hankkeiden myötä syntyvät teollis- ja tekijänoikeudet kuuluvat yksinomaan pk-osallistujille. TTK-työn suorittajat ja hankkeen muut osallistujat voivat kuitenkin hyötyä sikäli, että niille voidaan osallistumissääntöjä 3 noudattaen antaa mahdollisuus päästä käsiksi tuloksiin jo varhaisessa vaiheessa sekä suosituimmuusasema niiden käytössä. 9.2.2.4 Toimityyppi ja käytettävissä oleva budjetti Tutkimusyhteistyöhankkeisiin kuuluu kahdentyyppisiä toimia: tutkimukseen ja innovointiin liittyvät toimet konsortion hallinto Yksittäisen hankkeen kustannusten tulisi olla 0,5 2 miljoonaa euroa. Osallistujat laskevat hankkeen kustannukset soveltamiensa kustannusmallien mukaisesti. 9.2.2.5 TTK-työn suorittajien kustannuksiin sovellettavat ehdot TTK-työn suorittajien kustannusten on muodostettava vähintään 40 prosenttia hankkeen tutkimukseen ja innovointiin liittyvien toimien tukikelpoisista kokonaiskustannuksista. Lisäksi TTK-työn suorittajien tukikelpoiset kokonaiskustannukset, jotka aiheutuvat tutkimukseen ja innovointiin liittyvistä toimista hankkeen aikana, olisi katettava 100- prosenttisesti konsortion sopiman enimmäismäärän rajoissa. Myös muiden yritysten ja loppukäyttäjien kustannuksiin on mahdollista saada yhteisön rahoitustukea. Konsortion on käytettävä tällainen rahoitustuki ensisijaisesti siten, että sillä katetaan 100-prosenttisesti TTK-työn suorittajien tukikelpoiset kustannukset, jotka aiheutuvat tutkimukseen ja innovointiin liittyvistä toimista hankkeen aikana. 9.2.2.6 Konsortiosopimus Osallistujien on ennen hankkeen alkamista tehtävä konsortiosopimus. Konsortiosopimuksessa määrätään muun muassa yhteisön rahoitustuen hallinnoinnista, konsortion toiminnan sisäisestä organisoinnista, teollis- ja tekijänoikeuksien hallinnoinnista, tulosten hyödyntämisestä ja konsortion jäsenten välisten riitojen ratkaisusta. Sopimuksen olisi erityisesti sisällettävä määräykset, joilla varmistetaan, että TTK-työn suorittajille korvataan konsortion sopiman enimmäismäärän rajoissa 100- prosenttisesti ne tukikelpoiset kokonaiskustannukset, jotka niille aiheutuvat tutkimukseen ja innovointiin liittyvistä toimista hankkeen aikana. 3 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista Euroopan yhteisön kuudennen puiteohjelman (2002 2006) toteuttamiseen sekä sen tutkimustulosten levittämistä (EYVL L 355, 30.12.2002, s. 23). 5
9.3 KOLLEKTIIVINEN TUTKIMUS 9.3.1 Tavoitteet Kollektiivisessa tutkimuksessa on kyse järjestelmästä, jossa TTK-työn suorittajat tekevät tieteellistä ja teknologista tutkimusta toimialajärjestöjen tai -ryhmittymien 4 hyväksi tavoitteena lujittaa laajojen pk-yritysyhteisöjen tietämysperustaa ja parantaa näin niiden yleistä kilpailukykyä. Työn tulokset jäävät toimialajärjestöjen tai -ryhmittymien omistukseen. Kollektiivisten tutkimushankkeiden kohteita voivat olla esinormatiivinen tutkimus, lainsäädännön laatimiseen ja täytäntöönpanoon liittyvät teknologiset ongelmat tai sellaiset kokonaisten toimialojen teknologiset ongelmat, joita ei ole mahdollista ratkaista tutkimusyhteistyöhankkeissa. Tarkoituksena on, että näihin hankkeisiin kuuluu olennaisena osana tulosten levittäminen laajoille pk-yritysyhteisöille sekä pk-yritysten ja toimialajärjestöjen tai -ryhmittymien henkilöstön koulutus. Kollektiivisten tutkimushankkeiden on määrä olla mittavia hankkeita, joiden kesto on 2 3 vuotta. Myös tätä pidempiaikainen hanke voidaan hyväksyä, jos pidempi kesto on tarpeen hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi ja sille esitetään asianmukaiset perusteet. 9.3.2 Toteutus 9.3.2.1 Tutkimusalat Kollektiiviset tutkimushankkeet voivat koskea mitä tahansa aihetta koko tieteen ja teknologian alalla. Niiden on oltava hyödyllisiä laajojen pk-yritysyhteisöjen kannalta. Niillä on määrä saada aikaan konkreettisia tuloksia, toisin sanoen sovellettavissa olevaa uutta tietämystä, jonka avulla voidaan joko parantaa olemassa olevia tuotteita, prosesseja ja palveluja tai kehittää uusia taikka vastata muihin pk-yritysten tarpeisiin. Hankkeiden kohteena voi olla muun muassa: tutkimus, jonka tavoitteena on lujittaa tietyn alan tai tiettyjen alojen teknologiaperustaa "teknologisten välineiden" (esim. diagnostisten välineiden tai turvalaitteiden) kehittäminen esinormatiivinen tutkimus (tutkimus, jolla luodaan tieteellistä perustaa eurooppalaisia normeja ja standardeja varten) yhteisiä ongelmia ja haasteita koskeva tutkimus (esim. säädösten, kuten työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan lainsäädännön, asettamien vaatimusten täyttäminen, ympäristönsuojelun taso). 9.3.2.2 Osallistujat Kollektiivisessa tutkimushankkeessa on oltava mukana vähintään: 4 Käsitteellä toimialajärjestöt tai -ryhmittymät tarkoitetaan yrityssektorin yhteenliittymiä tai ryhmittymiä. 6
tai kaksi riippumatonta toimialajärjestöä tai -ryhmittymää, jotka ovat sijoittautuneet kahteen eri EU:n jäsenvaltioon tai assosioituneeseen valtioon ja joista vähintään yhden on oltava sijoittautunut jäsenvaltioon tai assosioituneeseen ehdokasvaltioon, yksi eurooppalainen toimialajärjestö tai -ryhmittymä, joka on sijoittautunut EU:n jäsenvaltioon tai assosioituneeseen valtioon kyseisen valtion kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja koostuu vähintään kahdesta riippumattomasta oikeussubjektista, jotka ovat sijoittautuneet kahteen eri jäsenvaltioon tai assosioituneeseen valtioon ja joista vähintään yhden on oltava sijoittautunut jäsenvaltioon tai assosioituneeseen ehdokasvaltioon. Toimialajärjestöt tai -ryhmittymät ovat yritysryhmittymiä, toisin sanoen oikeussubjekteja, jotka koostuvat suoraan tai epäsuorasti suurimmaksi osaksi pk-yrityksistä ja ajavat niiden etuja. Esimerkkejä tällaisista ovat alakohtaiset toimialajärjestöt, alueelliset toimialajärjestöt ja kauppakamarit. Lisäksi hankkeessa on oltava mukana: ja vähintään kaksi TTK-työn suorittajaa, jotka ovat riippumattomia kaikista muista osallistujista ja sijoittautuneet kahteen eri EU:n jäsenvaltioon tai assosioituneeseen valtioon ja joista vähintään yhden on oltava sijoittautunut jäsenvaltioon tai assosioituneeseen ehdokasvaltioon. TTK-työn suorittajat ovat organisaatioita, joilla on riittävät TTK-valmiudet tutkimuksen tekemiseen toimialajärjestöjen tai -ryhmittymien toimeksiannosta. TTK-työn suorittajia voivat olla esimerkiksi yliopistot, tutkimusorganisaatiot ja teollisuusyritykset. "pk-yritysten ydinryhmä", joka koostuu vähintään kahdesta riippumattomasta pkyrityksestä, jotka ovat peräisin kahdesta eri EU:n jäsenvaltiosta tai assosioituneesta valtiosta ja joista vähintään yhden on oltava sijoittautunut jäsenvaltioon tai assosioituneeseen ehdokasvaltioon. Pk-yritysten ydinryhmän tehtävänä on auttaa varmistamaan, että suuri määrä pk-yrityksiä voi käyttää hankkeen tuloksia. Se voi esimerkiksi opastaa ja avustaa muita osallistujia näiden suorittaessa tehtäviään tai osallistua aktiivisesti teknologioiden validointiin, käyttöönottotoimiin tai koulutus- ja levittämistoimiin. Koko hankekonsortiota koskevat sijoittautumisvaatimukset: hankekonsortion on kokonaisuudessaan oltava sellainen, että osallistujat ovat sijoittautuneet vähintään kolmeen eri jäsenvaltioon tai assosioituneeseen valtioon; sijoittautumisvaltioista vähintään kahden on oltava jäsenvaltioita tai assosioituneita ehdokasvaltioita. Kollektiivisen tutkimushankkeen koordinaattorin on oltava jokin toimialajärjestöistä tai -ryhmittymistä tai jokin TTK-työn suorittajista. Koordinaattorien tulee huolehtia siitä, että niillä on tarvittavat valmiudet työnsä suorittamiseksi. Keskeisiä koordinointitehtäviä ei voi antaa suoritettavaksi alihankintana. 9.3.2.3 Hyödynsaajat Kollektiivisten tutkimushankkeiden tarkoituksena on tukea pk-yrityksiä niiden toimialajärjestöjen tai -ryhmittymien kautta, joihin ne kuuluvat. Hankkeisiin liittyvät 7
teollis- ja tekijänoikeudet kuuluvat yksinomaan toimialajärjestöjen tai -ryhmittymien omistukseen. TTK-työn suorittajat ja pk-yritysten ydinryhmä eivät saa miltään osin omistukseensa hankkeesta syntyviä teollis- ja tekijänoikeuksia. Ne voivat kuitenkin hyötyä sikäli, että niille voidaan osallistumissääntöjä 5 noudattaen antaa mahdollisuus päästä käsiksi tuloksiin jo varhaisessa vaiheessa sekä suosituimmuusasema niiden käytössä. 9.3.2.4 Toimityyppi ja käytettävissä oleva budjetti Kollektiivisiin tutkimushankkeisiin kuuluu kolmentyyppisiä toimia: tutkimukseen ja innovointiin liittyvät toimet konsortion hallinto koulutustoimet. Koulutustoimien kohderyhmänä on pk-yritysten ja toimialajärjestöjen tai -ryhmittymien tekninen ja johtohenkilöstö. Koulutuksessa olisi keskityttävä hankkeesta saatuihin tuloksiin/teknologioihin. Levittämistoimet, kuten konferenssit, julkaisut, workshopit, verkkotiedotus ym., katsotaan tutkimukseen ja innovointiin liittyviksi toimiksi. Yksittäisen hankkeen kustannusten tulisi olla 2 5 miljoonaa euroa. Poikkeustapauksissa voidaan hyväksyä suurempi budjetti, jos sille esitetään asianmukaiset perusteet. Osallistujat laskevat hankkeen kustannukset soveltamiensa kustannusmallien mukaisesti. 9.3.2.5 TTK-työn suorittajien kustannuksiin sovellettavat ehdot TTK-työn suorittajien kustannusten on muodostettava vähintään 40 prosenttia hankkeen tutkimukseen ja innovointiin liittyvien toimien tukikelpoisista kokonaiskustannuksista. Lisäksi TTK-työn suorittajien tukikelpoiset kokonaiskustannukset, jotka aiheutuvat tutkimukseen ja innovointiin liittyvistä toimista hankkeen aikana, olisi katettava 100- prosenttisesti konsortion sopiman enimmäismäärän rajoissa. 9.3.2.6 Konsortiosopimus Osallistujien on ennen hankkeen alkamista tehtävä konsortiosopimus. Konsortiosopimuksessa määrätään muun muassa yhteisön rahoitustuen hallinnoinnista, konsortion toiminnan sisäisestä organisoinnista, teollis- ja tekijänoikeuksien hallinnoinnista, tulosten hyödyntämisestä ja konsortion jäsenten välisten riitojen ratkaisusta. Sopimuksen olisi erityisesti sisällettävä määräykset, joilla varmistetaan, että TTK-työn suorittajille korvataan konsortion sopiman enimmäismäärän rajoissa 100- prosenttisesti ne tukikelpoiset kokonaiskustannukset, jotka niille aiheutuvat tutkimukseen ja innovointiin liittyvistä toimista hankkeen aikana. 9.3.2.7 Kaksivaiheinen ehdotusten jättäminen 5 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista Euroopan yhteisön kuudennen puiteohjelman (2002 2006) toteuttamiseen sekä sen tutkimustulosten levittämistä (EYVL L 355, 30.12.2002, s. 23). 8
Kollektiivista tutkimusta koskevien ehdotusten arvioinnissa sovelletaan kaksivaiheista menettelyä. Näin on tarkoitus tehostaa arviointia, kohdentaa hankkeet paremmin ja saavuttaa pidemmälle meneviä tavoitteita. Hakijoiden kannalta tämä yksinkertaistaa prosessia ja vähentää kustannuksia, jotka aiheutuvat täysimittaisten ehdotusten laatimisesta. Ensimmäisessä vaiheessa hakijat jättävät pelkästään ehdotusluonnokset, joissa selostetaan ehdotettu hanke pääpiirteittäin. Nämä ehdotusluonnokset arvioidaan ulkopuolisia asiantuntijoita apuna käyttäen. Ensimmäisen vaiheen ehdotusluonnosten arvioinnissa sovelletaan vain osaa arviointiperusteista. Käytettäviä perusteita ovat "relevanssi kollektiivisen tutkimuksen tavoitteiden kannalta", "tieteellinen ja teknologinen laadukkuus" ja "potentiaaliset vaikutukset". Kynnyspistemääränä ehdotuksen selviämiselle toiseen arviointivaiheeseen on 11/15 (ks. liite B). Toisessa vaiheessa pyydetään niitä hakijoita, joiden jättämät ehdotusluonnokset on hyväksytty ensimmäisessä vaiheessa, jättämään täydelliset ehdotukset. Myös nämä arvioidaan ulkopuolisia asiantuntijoita apuna käyttäen. Toisen vaiheen arvioinnissa sovelletaan kaikkia arviointiperusteita (ks. liite B). 9.4 ERITYISET TUKITOIMET Erityisiksi tukitoimiksi kaivataan toimia, joiden tavoitteena on parantaa pk-yritysten tutkimus- ja innovointivalmiuksia tehostamalla yhteistyötä eri maiden toimien välillä ja luomalla näin lisäarvoa Euroopan tasolla. Ehdotusten arvioinnissa käytetään erityisten tukitoimien tavanomaisia arviointiperusteita (ks. liite B). 9.5 AIKATAULU JA OHJEELLINEN BUDJETTI 9.5.1 Tutkimusyhteistyöhankkeet ("CRAFT") Tutkimusyhteistyöehdotuksia koskeva ehdotuspyyntö julkaistiin Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä 17. joulukuuta 2002. Ehdotusten ensimmäinen määräaika oli 29. huhtikuuta 2003, ja ohjeellinen budjetti sitä varten oli 95 miljoonaa euroa. Toisen määräajan (27. marraskuuta 2003) ohjeellista budjettia on lisätty alkuperäisestä 60 miljoonasta eurosta 75,9 miljoonaan euroon. Joulukuussa 2003 julkaistavalla tutkimusyhteistyöhankkeita koskevalla ehdotuspyynnöllä on yksi määräaika (21. lokakuuta 2004), ja sen ohjeellinen budjetti on 75 miljoonaa euroa. 9.5.2 Kollektiiviset tutkimushankkeet Ensimmäinen ehdotuspyyntö kollektiivista tutkimusta koskevien ehdotusten saamiseksi julkaistiin Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä 17. joulukuuta 2002, ja sen budjetti oli 40 miljoonaa euroa. Toinen kollektiivista tutkimusta koskeva ehdotuspyyntö julkaistaan joulukuussa 2003, ja sen ensimmäisen arviointivaiheen määräaika on 6 huhtikuuta 2004. Ensimmäisestä arviointivaiheesta jatkoon päässeitä hakijoita pyydetään jättämään ehdotus toista 9
arviointivaihetta varten. Toisen vaiheen määräaika on syyskuun puolivälin tienoilla 2004. Tätä ehdotuspyyntöä varten varattu budjetti on 41 miljoonaa euroa. 9.5.3 Erityiset tukitoimet Ensimmäinen erityisiä tukitoimia koskeva ehdotuspyyntö on määrä julkaista vuonna 2003, ja sen ohjeellinen määräaika on 6 huhtikuuta 2004. Tätä ehdotuspyyntöä varten varattu budjetti on 2 miljoonaa euroa. 9.5.4 Ohjeellinen rahoituksen jakautuminen Monialainen tutkimustoiminta, johon Budjetin toteuttaminen osallistuu pk-yrityksiä 2003 (milj. euroa) 2004 (milj. euroa) 2005 (milj. euroa) Tutkimusyhteistyö 59,8 111,9 75 - määräaika 29.4.2003: 95 milj. euroa - määräaika 27.11.2003: 60 + 15,9 milj. euroa - määräaika 21.10.2004: 75 milj. euroa Kollektiivinen tutkimus 40,3 41 - määräaika 6.3.2003: 40,3 milj. euroa - määräaika 6.4.2004: 41 milj. euroa Erityiset tukitoimet 2* - määräaika 6.4.2004: 2 milj. euroa YHTEENSÄ 100,1** 113,9** 116** * Kaikki käyttämättä jäävät erityisiin tukitoimiin tarkoitetut budjettivarat käytetään varallaololuettelossa olevien tutkimusyhteistyöhankkeiden rahoittamiseen. ** Sisältää arviointien kustannukset. 9.6 EHDOTUSPYYNTÖÄ KOSKEVAT TIEDOT 9.6.1 Tutkimusyhteistyöhankkeet ("CRAFT") 1) Erityisohjelma: Eurooppalaisen tutkimusalueen integrointi ja lujittaminen 2) Ensisijainen aihealue/osa-alue: Monialainen tutkimustoiminta, johon osallistuu pkyrityksiä 3) Ehdotuspyynnön nimi: Tutkimusyhteistyöhankkeet 4) Ehdotuspyynnön tunnus: FP6-2003-SME-1 10
5) Julkaisupäivä 6 : 17. joulukuuta 2003 6) Määräaika 7 : 21. lokakuuta 2004 klo 17.00 (Brysselin aikaa) 7) Ohjeellinen kokonaisbudjetti: 75 miljoonaa euroa 8) Tutkimusalueet ja toteutusvälineet: Tutkimusalue Mikä tahansa aihe EY:n perustamissopimuksen 163 artiklan soveltamisalaan kuuluvalla tieteen ja teknologian alalla Toteutusväline Erityisesti pkyrityksiä koskevat tutkimushankkeet (tutkimusyhteistyöhankkeet) 9) Osallistujien vähimmäismäärä 8 : Toteutusväline Erityisesti pkyrityksiä koskevat tutkimushankkeet (tutkimusyhteistyöhankkeet) Vähimmäismäärä 5 riippumatonta oikeussubjektia 3 eri jäsenvaltiosta tai ass. valtiosta, joista väh. 2 jäsenvaltioita tai ass. ehdokasvaltioita 10) Osallistumista koskevat rajoitukset: Vähintään 3 osallistujan on oltava riippumattomia pk-yrityksiä 9, jotka ovat sijoittautuneet vähintään 2 jäsenvaltioon tai assosioituneeseen valtioon, joista vähintään 6 Ehdotuspyynnöstä vastaava pääjohtaja voi aikaistaa tai lykätä ehdotuspyynnön julkaisua enintään yhdellä kuukaudella ilmoitetusta julkaisupäivästä. 7 Jos julkaisupäivää aikaistetaan tai lykätään ilmoitetusta (ks. edellinen alaviite), määräaikaa (tai määräaikoja) siirretään julkaistavissa ehdotuspyynnöissä vastaavasti. 8 Jos jokin jäsenvaltioon tai assosioituneeseen valtioon / assosioituneeseen ehdokasvaltioon sijoittautunut oikeussubjekti koostuu vaadittavasta määrästä oikeussubjekteja, se voi olla epäsuoran toimen ainoa osallistuja. 9 Pk-yrityksen käsite määritellään seuraavassa säädöskohdassa: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista Euroopan yhteisön kuudennen puiteohjelman (2002 2006) toteuttamiseen sekä sen tutkimustulosten levittämistä 11
1 on jäsenvaltio tai assosioitunut ehdokasvaltio. Pk-yritykset eivät saa olla tutkimuskeskuksia, tutkimuslaitoksia, tilaustutkimuksia tekeviä organisaatioita tai konsulttiyrityksiä. Vähintään 2 osallistujan on oltava TTK-työn suorittajia (joilla on valmiudet tehdä tutkimusta pk-yritysten toimeksiannosta). TTK-työn suorittajien on oltava riippumattomia muista osallistujista ja sijoittautuneita 2 jäsenvaltioon tai assosioituneeseen valtioon, joista vähintään 1 on jäsenvaltio tai assosioitunut ehdokasvaltio. Hankkeeseen voi osallistua myös muita oikeussubjekteja, kuten yrityksiä ja loppukäyttäjiä, joilla on erityisiä intressejä löytää ratkaisuja mukana olevien pkyritysten erityisiin ongelmiin. Näillä osallistujilla ei kuitenkaan saa olla hankkeessa määräävää asemaa. Tällaisten yritysten ja loppukäyttäjien on oltava riippumattomia kaikista osallistuvista pk-yrityksistä ja TTK-työn suorittajista. 11) Konsortiosopimus: Tämän ehdotuspyynnön tuloksena toteutettavien TTK-toimien osallistujien on tehtävä ennen hankkeen alkamista konsortiosopimus. 12) Arviointimenettely: Arvioinnissa sovelletaan yksivaiheista menettelyä. Ehdotuksia ei arvioida nimettöminä. 13) Arviointiperusteet: Sovellettavat arviointiperusteet (mukaan luettuina yksittäisten perusteiden painotukset ja kynnyspistemäärät sekä kokonaispisteiden kynnysmäärä) esitetään toteutusvälineittäin työohjelman liitteessä B. 14) Arvioinnin ja sopimusten tekemisen viitteellinen aikataulu: arvioinnin tulokset: arviolta 3 kuukauden kuluessa määräajasta; rahoitustukisopimusten tekeminen: ensimmäisten tähän ehdotuspyyntöön liittyvien rahoitustukisopimusten arvioidaan tulevan voimaan 8 kuukauden kuluttua määräajasta. 9.6.2 Kollektiiviset tutkimushankkeet ja erityiset tukitoimet 1) Erityisohjelma: Eurooppalaisen tutkimusalueen integrointi ja lujittaminen 2) Ensisijainen aihealue/osa-alue: Monialainen tutkimustoiminta, johon osallistuu pkyrityksiä 3) Ehdotuspyynnön nimi: A. Kollektiiviset tutkimushankkeet B. Erityiset tukitoimet (EYVL L 355, 30.12.2002, s. 23), 2 artiklan 17 kohta. Määritelmässä viitataan komission suositukseen 96/280/EY (EYVL L 107, 30.4.1996, s. 4 9). 12
4) Ehdotuspyynnön tunnus: A. FP6-2003-SME-2 B. FP6-2003-SME-3 5) Julkaisupäivä 10 : 17. joulukuuta 2003 6) Määräaika 11 : kollektiivista tutkimusta koskevien ehdotusten ensimmäinen arviointivaihe sekä erityisiä tukitoimia koskevat ehdotukset: 6. huhtikuuta 2004 klo 17.00 (Brysselin aikaa) 7) Ohjeellinen kokonaisbudjetti: Toteutusväline milj. euroa Kollektiivinen tutkimus 41 Erityiset tukitoimet 2 8) Tutkimusalueet ja toteutusvälineet: Tutkimusalue Mikä tahansa aihe EY:n perustamissopimuksen 163 artiklan soveltamisalaan kuuluvalla tieteen ja teknologian alalla Toteutusväline Erityisesti pkyrityksiä koskevat tutkimushankkeet (kollektiiviset tutkimushankkeet) ja erityiset tukitoimet 9) Osallistujien vähimmäismäärä 12 : 10 Ehdotuspyynnöstä vastaava pääjohtaja voi aikaistaa tai lykätä ehdotuspyynnön julkaisua enintään yhdellä kuukaudella ilmoitetusta julkaisupäivästä. 11 Jos julkaisupäivää aikaistetaan tai lykätään ilmoitetusta (ks. edellinen alaviite), määräaikaa (tai määräaikoja) siirretään julkaistavissa ehdotuspyynnöissä vastaavasti. 12 Jos jokin jäsenvaltioon tai assosioituneeseen valtioon / assosioituneeseen ehdokasvaltioon sijoittautunut oikeussubjekti koostuu vaadittavasta määrästä oikeussubjekteja, se voi olla epäsuoran toimen ainoa osallistuja. 13
Toteutusväline Erityisesti pkyrityksiä koskevat tutkimushankkeet (kollektiiviset tutkimushankkeet) Erityiset tukitoimet Vähimmäismäärä 5 oikeussubjektia, joista 3 riippumattomia, kolmesta eri jäsenvaltiosta tai ass. valtiosta, joista väh. 2 jäsenvaltioita tai ass. Ehdokasvaltioita 3 riippumatonta oikeussubjektia 3 eri jäsenvaltiosta tai ass. valtiosta, joista väh. 2 jäsenvaltioita tai ass. Ehdokasvaltioita 10) Osallistumista koskevat rajoitukset: a) Kollektiivinen tutkimus Vähintään 1 osallistujan on oltava eurooppalainen toimialajärjestö tai -ryhmittymä 13, jonka tulee olla sijoittautunut jäsenvaltioon tai assosioituneeseen valtioon. Tämän toimialajärjestön/-ryhmittymän on koostuttava vähintään 2 riippumattomasta oikeussubjektista, jotka ovat sijoittautuneet 2 jäsenvaltioon tai assosioituneeseen valtioon, joista vähintään 1 on jäsenvaltio tai assosioitunut ehdokasvaltio. Eurooppalaisen toimialajärjestön tai -ryhmittymän sijasta osallistujina voi olla vähintään 2 riippumatonta toimialajärjestöä/-ryhmittymää, jotka ovat sijoittautuneet 2 jäsenvaltioon tai assosioituneeseen valtioon, joista vähintään 1 on jäsenvaltio tai assosioitunut ehdokasvaltio. Vähintään 2 osallistujan on oltava TTK-työn suorittajia (joilla on valmiudet tehdä tutkimusta toimialajärjestön tai -ryhmittymän (tai -järjestöjen tai -ryhmittymien) toimeksiannosta). TTK-työn suorittajien on oltava riippumattomia muista osallistujista ja sijoittautuneita 2 jäsenvaltioon tai assosioituneeseen valtioon, joista vähintään 1 on jäsenvaltio tai assosioitunut ehdokasvaltio. Vähintään 2 osallistujan on oltava pk-yrityksiä 14, jotka ovat sijoittautuneet 2 jäsenvaltioon tai assosioituneeseen valtioon, joista vähintään 1 on jäsenvaltio tai assosioitunut ehdokasvaltio. Pk-yritykset eivät saa olla tutkimuskeskuksia, tutkimuslaitoksia, tilaustutkimuksia tekeviä organisaatioita tai konsulttiyrityksiä. 13 Tällä tarkoitetaan yritysryhmittymää, joka määritellään seuraavassa säädöskohdassa: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista Euroopan yhteisön kuudennen puiteohjelman (2002 2006) toteuttamiseen sekä sen tutkimustulosten levittämistä (EYVL L 355, 30.12.2002, s. 23) 2 artiklan 18 kohta. 14 Pk-yrityksen käsite määritellään seuraavassa säädöskohdassa: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista Euroopan yhteisön kuudennen puiteohjelman (2002 2006) toteuttamiseen sekä sen tutkimustulosten levittämistä (EYVL L 355, 30.12.2002, s. 23), 2 artiklan 17 kohta. Määritelmässä viitataan komission suositukseen 96/280/EY (EYVL L 107, 30.4.1996, s. 4 9). 14
b) Erityiset tukitoimet Ei rajoituksia. 11) Konsortiosopimus: Tämän ehdotuspyynnön tuloksena toteutettavien kollektiivisten tutkimushankkeiden osallistujien on tehtävä ennen hankkeen alkamista konsortiosopimus. Tämän ehdotuspyynnön tuloksena toteutettavien erityisten tukitoimien osallistujilta ei edellytetä konsortiosopimuksen tekemistä. 12) Arviointimenettely: Kollektiivista tutkimusta koskevien hanke-ehdotusten arvioinnissa sovelletaan kaksivaiheista menettelyä, joka selostetaan komission antamissa arviointiohjeissa. Ensimmäisessä vaiheessa jätetään ehdotusluonnos, jossa selostetaan ehdotettu hanke pääpiirteittäin. Jos hanke-ehdotus hyväksytään ensimmäisessä vaiheessa, hankkeen koordinaattoria pyydetään toimittamaan täydellinen ehdotus. Tässä yhteydessä ilmoitetaan myös määräaika toisen vaiheen ehdotuksen jättämistä varten (ohjeellinen määräaika syyskuun puolivälissä 2004). Erityisiä tukitoimia koskevien ehdotusten arvioinnissa sovelletaan yksivaiheista menettelyä. Ehdotuksia ei arvioida nimettöminä. 13) Arviointiperusteet: Kollektiivisen tutkimuksen ja erityisten tukitoimien osalta sovellettavat arviointiperusteet (mukaan luettuina yksittäisten perusteiden kynnyspistemäärät sekä kokonaispisteiden kynnysmäärä) esitetään työohjelman liitteessä B. Ehdotusluonnosten tulee sisältää vaadittavat hallinnolliset tiedot sekä enintään 8 sivun mittainen tieteellinen ja tekninen kuvaus. Ehdotusluonnosten arvioinnissa (vaihe 1) sovelletaan vain osaa arviointiperusteista. Käytettäviä perusteita ovat "relevanssi kollektiivisen tutkimuksen tavoitteiden kannalta", "tieteellinen ja teknologinen laadukkuus" ja "potentiaaliset vaikutukset". Kynnyspistemääränä ehdotuksen selviämiselle toiseen arviointivaiheeseen on 11/15 (ks. liite B). Toisen vaiheen arvioinnissa sovelletaan kaikkia arviointiperusteita (ks. liite B). Erityisiä tukitoimia koskevien ehdotusten arvioinnissa käytetään näiden toimien tavanomaisia arviointiperusteita (ks. liite B). 15
14) Arvioinnin ja sopimusten tekemisen viitteellinen aikataulu: kollektiivista tutkimusta koskevien ehdotusten (ensimmäinen vaihe) ja erityisiä tukitoimia koskevien ehdotusten arvioinnin tulokset: arviolta 3 kuukauden kuluessa määräajasta. Hakijoita, jotka pääsevät jatkoon kollektiivista tutkimusta koskevien ehdotusten ensimmäisestä arviointivaiheesta, pyydetään jättämään ehdotus toista arviointivaihetta varten. Toisen vaiheen määräaika on syyskuun puolivälin tienoilla 2004. rahoitustukisopimusten tekeminen: - kollektiivinen tutkimus: ensimmäisten tähän ehdotuspyyntöön liittyvien rahoitustukisopimusten arvioidaan tulevan voimaan 12 kuukauden kuluttua ensimmäisen vaiheen määräajasta; - erityiset tukitoimet: ensimmäisten tähän ehdotuspyyntöön liittyvien rahoitustukisopimusten arvioidaan tulevan voimaan 6 kuukauden kuluttua määräajasta. 16