PÄÄTÖS Nro 50/04/2 Dnro ISY-2003-Y-194 Annettu julkipanon jälkeen 11.6.2004 HAKIJA Pentti Leminen ASIA Veneväylän ja ruoppausmassojen pysyttäminen Puruveden vesialueella Saarelan tilan RN:o 19:33 edustalla, Kesälahti HAKEMUS Pentti Leminen on ympäristölupavirastoon 9.10.2003 saapuneessa ja 6.11.2003 täydennetyssä hakemuksessa lausunut, että hän on teettänyt omistamansa Saarelan tilan RN:o 19:33 edustalla marraskuussa 2002 ruoppauksen. Ruoppauksen tarkoituksena on ollut saada kunnollinen veneenpitopaikka rantaviivan karatessa suhteettoman kauas vesistön vedenkorkeuden ollessa matalalla ja tarvittaessa turvata karjan veden saanti pohjavesien ollessa alhaalla. Leminen oli tehnyt ruoppauksesta ennalta ilmoituksen Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle. Tällöin ympäristökeskus oli edellyttänyt, että ruoppausmassat sijoitetaan rantapuuston taakse tulva-alueen yläpuolelle. Hakemus koskee jo tehdyn ruoppauksen ja läjityksen pysyttämistä. Ruoppausalueen pituus on noin 70 m, leveys on 6-8 m ja pinta-ala noin 500 m 2 sekä ruoppaussyvyys 1,2-1,5 m. Kivisestä hiesusta koostuvien ruoppausmassojen määrä on noin 900 kiinto-m 3 ja 1300 irto-m 3. Ruoppausmassat on läjitetty pääosin ruoppausalueen pohjoispuolelle vesialueelle. Läjityksestä on Kesälahden kylän osakaskunnan vesialueella 2000 m 2 ja hakijan tilan alueella 250 m 2. Ruoppausmassoista noin 1050 m 3 on osakaskunnan alueella ja noin 250 m 3 tilan alueella. Läjityksen pinnan korkeus on +76,0 m. Ruoppausmassojen pohjoispuolella on luoto, jonka korkeus on noin +75,8 m. Hakijan
2 ilmoittama Puruveden keskivedenkorkeus on +75,7 m. Vedenkorkeus oli ollut vuosina 2002 ja 2003 syksyllä keskivedenkorkeuden alapuolella: +75,41 m (10.10.2002) ja +75,53 m (28.10.2003). Läjitys sijoittuu alueelle, joka on ylimmän vedenkorkeuden aikana veden peittämä eli siis tulva-alueelle. Hakemuksessa pyydetään lupaa pysyttää läjitetyt ruoppausmassat nykyisellä läjityspaikalla. Hakija katsoo, että vähäinen massojen läjitys ei näy ympäristöön siten, että siitä olisi kenellekään mitään haittaa. Hakija oli läjittäessään massat kyseiseen paikkaan olettanut läjitysalueen kuuluvan kokonaan omistamaansa tilaan, koska kyseinen alue on merkitty hyväksytyn rantakaavan pohjakartassa virkistysalueeksi. MERKINTÄ Puruveden vedenkorkeudet ovat olleet Savonlinnan ala-asteikon mukaan vuosijaksolla 1961-90 N 60 -tasosta mitattuna seuraavat: ylivesi (HW) 76,87 m keskiylivesi (MHW) 76,20 m keskivesi (MW) 75,85 m keskialivesi (MNW) 75,51 m alivesi (NW) 74,90 m. HAKEMUKSEN TIEDOKSIANTO JA TEHDYT MUISTUTUKSET Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu kuuluttamalla tiedoksi. Muistutukset ja vaatimukset on tullut tehdä ympäristölupavirastolle viimeistään 17.12.2003. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on muistutuksessaan esittänyt kantanaan seuraavaa: "Rantakaavaa hyväksyessään ympäristökeskus ei ole tutkinut kaavakartalla esitetyn maaja vesialueen rajan oikeellisuutta niin tarkkaan, että hakija voisi sillä perustella rantaviivan tai tilansa vesistön puoleisen rajan olevan juuri kaavakartan osoittamalla paikalla. Tilan oikea raja on esitetty tilan lohkomistoimituksen kartalla (liite 3). Kaavan hyväksymismenettelyssä on luotettu kaavoittajan esittämään ja maanmittauslaitoksen hyväksymään kaavan pohjakarttaan. Kaavakartalla Puruveden keskivedenkorkeudeksi (MW) on merkitty N 60 + 75,7 m. Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämän hydrologisen rekisterin mukaan Lauritsalan asteikolla viimeisen kolmen vuosikymmenen keskivedenkorkeus on
N 60 + 75,85 m (MW 1972-2002 ). Tilan edustan rantamatalassa 0,15 m suuruinen poikkeama keskivedenkorkeudesta muuttaa oleellisesti rantaviivan sijaintia. Tilan omistajan tehtyä ympäristökeskukselle vesilain 1 luvun 30 :n tarkoittaman ruoppausilmoituksen ympäristökeskus arvioi tekemässä tarkastuksessaan ruoppauksen ja läjityksen vaikutukset vesiluonnolle ja maisemalle. Lisäksi maa- ja vesialueen raja arvioitiin tarkemmin. Tarkastuksessa havaitun perusteella ympäristökeskus katsoi, että ruoppausmassoja ei saa läjittää ilman vesilain mukaista lupaa tilan edustan rantamatalaan tai tulvaveden vaikutusalueelle. Tämän ympäristökeskus myös totesi hakijalle 12.11.2002 antamassaan lausunnossa. Asia oli tosin selostettu tilan omistajalle jo tarkastuksessa, jolloin hän oli ilmoittanut ajavansa massat toisaalle. Mikäli tilan omistaja kuitenkin olisi ollut asiasta toista mieltä, olisi hänen ennen ruoppaukseen ryhtymistä tullut esittää kantansa ympäristökeskukselle. Massojen läjitykseen olisi yhdessä voitu löytää haitattomampi tapa. Vaihtoehtoisesti hän olisi voinut yrittää hakea esittämänsä mukaiselle ruoppaukselle ja massojen läjitykselle vesilain mukaista lupaa. Näin hän ei kuitenkaan tehnyt. Nyt lupaa haetaan vasta sen jälkeen, kun luvatta tehty läjitys paljastui. Ympäristökeskuksen mielestä tilan omistaja on tietoisesti toiminut vesilain vastaisesti. Läjityksellä on muutettu haitallisesti luhtaisen rannan vesi- ja rantaluontoa. Läjitys rumentaa vesimaisemaa. Alueelta myös liettyy aallokon ja tulvaveden vaikutuksesta hienoainesta vesistöön. Ympäristökeskuksen mielestä läjitys loukkaa yleisempää tarvetta vesija rantaluonnon ja vesimaiseman sellaisenaan säilyttämiseen. Ympäristökeskus toteaa, että veneväylän ruoppaamiselle matalaan rantaveteen on ollut selvästi tarve. Väylä voi olla tarpeen myös karjatilan vedenoton kannalta. Hakemuksen mukaiselle ruoppausmassojen läjitykselle ei ympäristökeskuksen mielestä kuitenkaan ole mitään tarvetta. Tarvetta ei ole myöskään perusteltu hakemuksessa. Ainakaan maa-alueen lisäämiselle tilan edustaa täyttämällä ei ole perusteita. Tilalla on runsaasti maa-aluetta. Ja onhan alueen rantakaavassakin lähdetty siitä, että alue jää V-merkinnällä varustetuksi rakentamattomaksi virkistysalueeksi. Ympäristökeskuksen mielestä kyseisenlainen läjitys on ollut ainoastaan halvin tapa päästä eroon suurehkosta määrästä ruoppausmassoja. Läjitys ei täytä vesilain 2 luvun 3 :n edellytystä rakentamisen mahdollisimman haitattomasta suorittamisesta. Ruoppausmassat olisi voitu läjittää ympäristölle haitattomasti tilan maa-alueelle kustannusten oleellisesti muuttumatta. Ympäristökeskuksen mielestä lupaa läjityksen pysyttämiseen ei tule myöntää, vaan läjitys on määrättävä poistettavaksi ympäristökeskuksen hallintopakkohakemuksessa vaaditulla tavalla. " 3 Pohjois-Karjalan työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö on arvioinut hankkeen kalatalousvaikutusten olevan yleisen kalatalousedun kannalta varsin vähäisiä. Hakijan on kuitenkin siirrettävä vesialueen puolelle läjitetyt ruoppausmassat maa-alueen puolelle Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen hyväksymään paikkaan tulvaveden vaikutusalueen ulkopuolelle. Näin massojen mahdolliset kalataloushaitat, muun muassa veden samentuminen, ravinteiden liukeneminen sekä mahdollisen kutu- ja poikastuotantoalueen peittyminen, saadaan minimoitua.
4 HAKIJAN SELITYS Hakija on vastannut Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen muistutuksessa esitettyyn seuraavaa: "Kannanotossaan ympäristökeskus väittää, että rantaviivan oikeellisuutta ei ole tarkastettu kaavaa vahvistettaessa riittävän huolellisesti. Luvan hakija ei ole voinut vaikuttaa kartan oikeellisuuteen, vaan on luottanut viranomaisilta saatuun tietoon. Kaavan pohjakartta on ollut tarkastettavana kahdesti Joensuun kartasto- ja tietopalvelutoimistossa, 13.11.1992 ja 22.7.1993. Samoin lopullinen kaava hyväksyttiin vasta toisella kerralla Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksessa. Väite, että olisin toiminut tietoisesti vesilain vastaisesti, ei pidä paikkaansa. Rantakaavaan merkitty virkistysalue on kokonaisuudessaan samanarvoista aluetta ja kaavamääräyksissä ei ole minkäänlaista merkintää, etteikö aluetta saisi kunnostaa paremmin virkistyskäyttöön sopivaksi. Koska kyseinen läjitys ei haittaa yleistä etua, hakija esittää, että läjitys saa lupaviranomaisen hyväksynnän." Hakija on vastannut Pohjois-Karjalan TE-keskuksen tekemään muistutukseen, että siinä oleva kannanotto perustuu asiakirjojen perusteella tehtyyn arvioon, koska kalatalousyksikön henkilöt eivät ole käyneet paikan päällä. Kalatalousyksikkö on todennut kalatalousvaikutusten olevan vähäisiä, mutta esittänyt silti massojen poistoa ja siirtoa. Hakijan mielestä tästä aiheutuisi paljon suurempi haitta kalastolle, koska läjitysmaat ovat jo yhden kesän jälkeen heinittyneet siinä määrin, että siirto ei ole kalatalouden kannalta mielekästä. Hakija on esittänyt puhelimitse 28.1.2004 seuraavia perusteluja, jotka hakijan mukaan puoltavat läjitysmassojen nykyiselle paikalle jättämistä. Läjitetyt massat voidaan läjitysalueen pohjan pehmeyden vuoksi kaivaa ja siirtää vain talvityönä: jäädyttämällä ensin kaivualue ja kaivamalla jäältä käsin. Massojen kaivusta, väliaikaisesta läjityksestä ja siirrosta lopulliseen läjitykseen aiheutuu vesistössä uutta samentumista. Työstä aiheutuva samentumishaitta olisi suurempi kuin haitta, mikä aiheutuu läjityspaikalla jo kiinteytyneiden massojen jättämisestä paikalleen. Hakijan mukaan massoja ei voitaisi sijoittaa ympäristökeskuksen esittämään kohtaan, vaan ne jouduttaisiin ajamaan kauemmaksi. Yhteisen vesialueen omistava osakaskunta ei vastusta massojen pysyttämistä. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON TARKASTUS Ympäristölupavirasto on suorittanut asiassa tarkastuksen 11.5.2004. Tarkastuskertomus valokuvineen on liitetty asiakirjoihin.
5 MERKINTÄ Ympäristölupavirasto on tänään antamallaan päätöksellä nro 51/04/2 ratkaissut Pohjois- Karjalan ympäristökeskuksen hallintopakkohakemuksen, joka koskee Pentti Lemisen velvoittamista poistamaan Puruveden vesialueelta Saarelan tilan RN:o 19:33 edustalle läjittämänsä ruoppausmassat. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Pentti Lemiselle luvan ruopatun veneväylän pysyttämiseen Puruveden vesialueella Saarelan tilan RN:o 19:33 edustalla Kesälahden kunnan Kesälahden kylässä. Hankkeesta ei aiheudu vesilain mukaan korvattavia edunmenetyksiä. Luvan saajan on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä. Ympäristölupavirasto hylkää hakemuksen ruoppausmassojen pysyttämistä koskevalta osin. Lupamääräykset 1. Ruopattu veneväylä näkyy hakemuksen 21.10.2003 päivätyistä karttapiirroksesta 1:1 000 ja leikkauspiirroksesta 1:200. 2. Ruoppausalue on viimeisteltävä 30.9.2004 mennessä vesimaisemaan mahdollisimman hyvin sopeutuvaksi. 3. Ruoppausalue on pidettävä kunnossa. Ruopatun veneväylän kunnossapidon yhteydessä mahdollisesti muodostuvat ruoppausmassat on läjitettävä maa-alueelle tulva-alueen ulkopuolelle. 4. Jos tässä päätöksessä tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuu vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun
vaatiessa asianomainen viranomainen lupapäätöksen lainvoiman estämättä saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :ssä säädetyssä ajassa ympäristölupaviraston käsiteltäväksi. 6 Ratkaisun perustelut Hakijan omistaman tilan edustalla tehty ruoppaus on tarpeen veneellä rantaan kulkua ja vesistöstä mahdollisesti tapahtuvaa vedenottoa varten. Ruoppausmassat on läjitetty ruopatun alueen viereen pääosin keskivedenkorkeuden (N 60 + 75,85) määrittämän rantaviivan alapuolelle eli siis vesialueelle. Ruoppausmassojen läjitysalue, jonka läjityskorkeus on + 76,0 m, jää keskimääräisen tulvan (+ 76,20 m) aikana veden peittämäksi. Ympäristökeskuksen muistutukseen liitettyjen valokuvien mukaan ruoppausmassat on levitetty ja tasoitettu läjitysalueelle. Läjitysalue sijaitsee loivasti viettävällä vesistön vedenkorkeusvaihtelun vyöhykkeellä, joka on rannan loivuuden vuoksi leveä. Jos läjitys pysytetään, aiheutuu siitä aallokon vaikutuksesta syöpymistä ja siitä johtuvaa veden samentumista. Koska läjitysalueen pinnan korkeus on alle Puruveden keskimääräisen tulvan pinnan tason, vaikeuttaa aallokon ja talvisen jääpeitteen kuluttava vaikutus pysyvän kasvillisuuden muodostumista alueelle eikä kasvillisuuden ja sen juuriston maaainesta sitovaa vaikutusta pääse syntymään. Siten läjityksen aiheuttama veden samentuminen on pitkäaikaista. Läjityksestä aiheutuu veden samentumisen muodossa haittaa kalastolle ja kalastukselle sekä yleiselle virkistyskäytölle. Vesilain 2 luvun 3 :ssä sanotun haitanvälttämisperiaatteen mukaisesti ruoppausmassat olisi pitänyt läjittää ruoppaustyön yhteydessä mahdollisimman haitattomasti eli maaalueelle ja riittävän etäälle tulva-alueesta. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on vesilain valvontaviranomaisena antanut ruoppausmassojen sijoitusta koskevat ohjeet sekä suullisesti että kirjallisesti ennen ruoppaustöiden aloittamista. Hakija on toiminut vastoin ympäristökeskuksen antamia ohjeita. Koska läjityksestä aiheutuu yleisen edun loukkaus eikä siitä saatava hyöty ole siitä johtuvaan haittaan nähden merkittävä, ei lupaa läjityksen pysyttämiseen voida myöntää.
7 Lainkohdat: vesilain 2 luvun 3 ja 6 :n 2 momentti. Lausunto muistutuksissa esitetyistä vaatimuksista Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen ja Pohjois-Karjalan TE-keskuksen kalatalousyksikön esittämät vaatimukset on otettu huomioon päätöksen ratkaisuosasta ja lupamääräyksistä ilmenevällä tavoin. KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 170 euroa. Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001).
8 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika päättyy maanantaina 12.7.2004. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä.
V A L I T U S O S O I T U S Liite päätökseen nro 50/04/2 Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 12.7.2004 ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio Puhelin: (017) 243 511 Telekopio: (017) 243 665 Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo 8.00-16.15 Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 80 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.
ÄÄNESTYSLAUSUNTO Liite päätökseen Nro 50/04/2 ERIÄVÄ MIELIPIDE Esittelevä jäsen teki seuraavan ratkaisuehdotuksen: "YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Pentti Lemiselle luvan ruopatun veneväylän ja ruoppausmassojen pysyttämiseen Puruveden vesialueella Saarelan tilan RN:o 19:33 edustalla Kesälahden kunnan Kesälahden kylässä. Hankkeesta ei aiheudu vesilain mukaan korvattavia edunmenetyksiä. Ennakoimattomien edunmenetysten varalta annetaan ohjaus lupamääräyksessä 4. Lupamääräykset 1. Ruopattu veneväylä ja ruoppausmassojen läjitysalue näkyvät hakemuksen 21.10.2003 päivätyistä karttapiirroksesta 1:1 000 ja leikkauspiirroksesta 1:200. 2. Ruoppaus- ja läjitysalue on viimeisteltävä 30.9.2004 mennessä vesimaisemaan mahdollisimman hyvin sopeutuvaksi. 3. Ruoppaus- ja läjitysalue on pidettävä kunnossa. Ruoppausmassojen läjitysalueen samentumista aiheuttava syöpyminen on estettävä antamalla alueen kasvettua tulva-alueen luontaisilla kasveilla. Ruopatulla vesialueella myöhemmin mahdollisesti tarvittavien kunnossapitoruoppausten osalta on noudatettava vesilain 1 luvun 30 :n säännöksiä ja muodostuvat ruoppausmassat on läjitettävä maa-alueelle tulva-alueen ulkopuolelle.
2 4. Jos tässä päätöksessä tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuu vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen lupapäätöksen lainvoiman estämättä saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :ssä säädetyssä ajassa ympäristölupaviraston käsiteltäväksi. Ratkaisun perustelut Hakijan omistaman tilan edustalla tehty ruoppaus on tarpeen veneellä rantaan kulkua ja vesistöstä tapahtuvaa vedenottoa varten. Ruoppausmassat on läjitetty ruopatun alueen viereen pääosin keskivedenkorkeuden (N 60 + 75,85) määrittämän rantaviivan alapuolelle eli siis vesialueelle. Ruoppausmassojen läjitysalue, jonka läjityskorkeus on noin + 76,0 m, jää keskimääräisen tulvan (+ 76,20 m) aikana veden peittämäksi. Ruoppausmassat on levitetty ja tasoitettu läjitysalueelle. Läjitysalue sijaitsee loivasti viettävällä vesistön vedenkorkeusvaihtelun vyöhykkeellä, joka on rannan loivuuden vuoksi leveä. Läjityksen ei voi katsoa tarkoittavan tilan käyttökelpoisen maa-alueen laajennusta osakaskunnan omistamalle alueelle, koska läjitysalue jää keskimääräisen tulvan aikana veden alle. Vesilain 2 luvun 3 :ssä sanotun periaatteen mukaisesti ruoppausmassat olisi pitänyt läjittää ruoppaustyön yhteydessä mahdollisimman haitattomasti eli maa-alueelle ja riittävän etäälle tulva-alueesta. Jo tapahtuneen läjityksen pysyttämistä koskevassa asiassa on otettava kuitenkin huomioon myös haitat, joita aiheutuisi ruoppausmassojen uudelleen kaivusta ja poistamisesta, ja verrattava näitä haittoja läjityksen pysyttämisestä aiheutuviin haittoihin. Jos läjitys pysytetään, aiheutuu alkuvuosina, jolloin alueella ei ole vielä kasvillisuutta ja juuriston sitomisvaikutusta, läjitysmassojen syöpymistä ja siitä johtuvaa veden samentumista läjitysalueen ympäristössä. Läjitysalueen aiheuttama veden paikallinen samentuminen olisi todennäköisesti kuitenkin samankaltaista, vaikka ruoppausmassat poistettaisiin, koska tällöinkin kaivualue jäisi aluksi paljaaksi, kasvittomaksi ja aallokon syövyttävälle vaikutukselle alttiiksi. Läjitysaluetta ei ole mahdollista ennallistaa ilman, että syöpymisherkkää kaivupintaa ei muodostuisi. Kasvillisuuden lisääntyessä syöpyminen ja
samennus vähenee ajan myötä merkityksettömäksi kummassakin tapauksessa. Siistittynä läjitysalue ei tule kasvillisuuden lisäännyttyä erottumaan olennaisesti vesimaisemassa. 3 Läjityksestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset kalastolle ja kalastukselle ovat paikallisia. Osakaskunta ei ole vastustanut läjityksen pysyttämistä. Läjityksestä ei aiheudu haittaa yleiselle kalatalousedulle. Jo tehdyn läjityksen poistamiseksi tehtävästä kaivusta ja siirtämisestä aiheutuisi työnaikaista vesistön samentumista. Ruoppausmassojen uudelleen kaivusta aiheutuisi siten enemmän haittaa kuin ruoppausmassojen jättämisestä paikalleen. Kun otetaan huomioon haittojen välttämisperiaate, ei ole riittäviä perusteita määrätä ruoppausmassoja poistettavaksi ja siirrettäväksi maa-alueelle. Ympäristölupavirasto katsoo, että vesialueen ruoppauksen ja läjityksen pysyttämisestä ei aiheudu sanottavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta huomioon ottaen, että osakaskunta ei ole vastustanut läjityksen pysyttämistä. Lupa jo toteutetun ruoppauksen ja läjityksen pysyttämiseen voidaan myöntää. Lainkohdat: vesilain 2 luvun 3 ja 6 :n 1 momentti Lausunto muistutuksissa esitetyistä vaatimuksista Ympäristölupavirasto hylkää ruoppausmassojen siirtoa koskevat vaatimukset edellä luparatkaisun perustelussa esitettyyn viitaten. KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 170 euroa. Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001)."