Kemian tekniikan koulutusohjelma Nanyang Technological University, syksy 2013 Kahdenvälinen vaihtokohde Raporttini saa julkaista www-sivuilla Nanyang Technological University, Singapore Kuva 1. Nanyang technological Universityn logo. Singapore on Kaakkois-Aasiassa hieman yli 100 km päiväntasaajalta pohjoiseen sijaitseva valtio. Tässä noin Suomen pääkaupunkiseudun kokoisessa, trooppisen ilmaston omaavassa valtiossa asuu yli 4,7 miljoonaa asukasta tehden Singaporesta yhden maailman tiheimmin asutuista valtioista. Trooppisen ilmaston ja lähellä päiväntasaajaa olevan sijainnin takia lämpötila vaihtelee lähes päivittäisistä sadekuuroista huolimatta 26-32 O C:n paikkeilla, kosteusprosentin ollessa jatkuvasti 90-100 prosentin välimaastossa.[1] Singapore on yksikaupunkinen valtio, mutta sen kulttuurillinen anti on vertaansa vailla maan väestön ollessa täydellinen sekoitus sukujuuriltaan kiinalaisia, malesialaisia, intialaisia sekä indonesialaisia ihmisiä. Kaakkois-Aasian valtioksi Singapore on erittäin kehittynyt, turvallinen ja hintatasoltaan suhteellisen kallis. Suomalaisen silmin tarkastellessa ruoka on erittäin halpaa ja vallinnanvaraa on todella paljon. Asuminen on kuitenkin yllättävän kallista, monin paikoin jopa kalliimpaa kuin Suomessa. Julkinen liikenne toimii Singaporessa yhtä luotettavasti ja juohevasti kuin Suomessakin (jopa paremmin, koska junayhtiön ei tarvitse yllättyä vuosittaisesta talvesta kuten Suomessa), ja se on noin 50% halvempaa kuin Suomessa.
Kuva 2. Singaporen kuuluisia Marina Bayn alue iltavalaistuksessa Valitsin Singaporen ja Nanyang Technological Universityn (myöhemmin NTU) vaihto-opiskelun kohteekseni eksoottisen ilmaston lisäksi Singaporen todella korkealuokkaisen koulutusjärjestelmän ja englanninkielisen opetuksen takia. Vaihto-opiskeluni aikana tuli erittäin helposti selväksi Singaporen koulutusjärjestelmän laatu ja NTU:n kuuluminen maailman viidenkymmenen parhaan yliopiston joukkoon. Opetus englanniksi oli pääosin erittäin hyvälaatuista, vaikka pahoja huhuja paikallisten Singlish -aksentista olinkin ehtinyt kuulla ennen lähtöäni.
Kuva 3. Näkymä NTU:n luentosalikäytävältä kohti pääkirjastoa. Hakuprosessi sujui Suomen päässä erittäin joustavasti ja vaikka paperisotaa saikin käydä ajoittain muiden koulutöiden ohessa enemmän kuin olisi sillä hetkellä ollut tarpeellista, niin edessä häämöttävä päämäärä motivoi paperien täyttämistä kummasti. Varmistus hyväksymisestä Aalto-yliopiston vaihto-ohjelmaan tuli huhti-toukokuun vaihteessa, jolloin siirryimme Aalto-yliopiston huolenpidosta NTU:n vaihtoopiskelijapalvelun, GEM Trailblazerin, huomaan. Myös prosessin jatkaminen ja yhteydenpito Singaporeen sujui erittäin hyvin ilman minkäänlaisia ongelmia. NTU:n vaihto-opiskelijaportaali oli mielestäni tarpeeksi kattava informaation suhteen ja jokaiselle suoritettavalle toimenpiteelle tuli niin portaalin sisäisesti kuin sähköpostitse selvät toimintaohjeet. Suoritettavia toimenpiteitä olivat esimerkiksi paikan vastaanottamisen varmistaminen, asunnonhakujonoon ilmoittautuminen sekä Singaporen opiskelijaviisumin hakemuksen tekeminen sähköisesti. Suomen kansalaiset saavat Singaporeen saapuessaan 90 päivän mittaisen turistiviisumin, mutta opiskelijaviisumia oli haettava pidempään oleskeluun ja opintojen suorittamiseen. Muita lupakirjoja ei vaihtoonlähtiessä tarvinnut itselleen hankkia, koska suurin osa oli hoidettu jo paikkaa hakiessa Aallon kanssa. Rahoitus vaihto-opiskelulleni koostui kesätöistä säästämistäni rahoista, Aalto-yliopiston vaihtoapurahasta sekä korotetusta opintolainasta. Kansaneläkelaitos maksoi myös normaalisti opintukea ja minimaalisesti korotettua asumislisää koko vaihto-opiskelun ajan. Ennen lähtöä on erittäin tärkeää hoitaa matkavakuutus kuntoon ja varmistaa, että se kattaa koko vaihto-opiskeluajan sekä sisältää myös matkatavaravakuutuksen. Terveydenhuolto, kuten muutkin yliopiston tarjoamat palvelut NTU:ssa, oli korkeatasoista ja verrattavissa Suomen YTHS:ään. Yliopistolle saavuttaessa opiskelijakorttia noudettaessa maksettava terveydenhuolto- ja palvelumaksu oikeuttaa yliopistolla ilmaiseen terveydenhuoltoon ja virkistystilojen käyttöön. Asuminen vaihto-opiskelun aikana muodostui ainakin itselleni alussa ongelmaksi. Sivistyneen arvion mukaan lähes 60% vaihto-opiskelijoista, itseni mukaan luettuna, jäi ilman kampusasuntoa ja joutui hankkimaan itsenäisesti asunnon kampuksen ulkopuolelta. Opiskelija-asuntolat olivat Singaporessa törkeästi ylihintaisia (jaetusta kahden hengen soluasunnosta joutui maksamaan jopa 500 /henkilö) ja
yksityiseltä puolelta on todella vaikea saada asuntoa vuokraksi kohtuuhintaisesti alle kahden vuoden vuokrasopimuksella, joten mielestäni asunnon etsiminen kampusalueen ulkopuolelta oli hienoinen ongelma. Hyvä puoli asiassa oli kuitenkin, ettei ollut tilanteessa yksin. Monet opiskelijat hankkivatkin yksityisen vuokra-asunnon hieman ylihintaan puolenvuoden tai vuoden sopimuksella ja asustivat 4-5 kämppiksen kanssa samassa asunnossa koko vaihto-opiskelun ajan. Tämä oli myös taktiikka, jota itse käytin. Vuokrani viiden kämppiksen kanssa asumassani kolmen huoneen talossa oli noin 330 /kk, joka oli asumisen hintatasoon nähden kohtuullinen ottaen huomioon asuntomme erinomaisen kunnon ja sijainnin kampusalueen läheisyydessä. Kampukselle suoraan vievä bussilinja kulki talomme edustalta ja yhdensuuntaiseen, noin 0.5 maksavaan, matkaan kului aikaa noin 10 minuuttia. Yliopiston kampusmajoituksessa vuokrat jäivät selvästi alle 200 :n kuukaudessa. Kuva 4. Vaihto-opiskeluaikani asuinalue Boon Layn kaupunginosassa. Bussimatka yliopistolle kesti noin 10 minuuttia. Kuva 5. Monien ruotsalaisten vaihtoehto tylsälle kampusasumiselle. Kyseiset Condominiumit sisälsivät oman kuntosalin, grillisekä allasalueen sekä tennis- ja koripallokenttiä.
Opiskelu NTU:lla oli melko samanlaista kuin Suomessakin. Poikkeuksena tietysti se, että Singaporessa lukuvuosi koostuu kahdesta jaksosta: yksi syksyllä ja yksi keväällä. Etenemistahti oli kursseilla jonkin verran nopeampaa kuin Suomessa ja laskuharjoituksissa selitettiin sekä käytiin asiat tarkemmin läpi. Lähes jokainen kurssi sisälsi tentin lisäksi ainakin yhden välikokeen tai laajemman projektityön. Insinöörikursseissa kurssien suoritustavat perustuivat pääsääntöisesti laskutehtäviin ja seminaareja ja projektitöitä ei juurikaan ollut. Taloustieteen ja kauppatieteen kurssit taas perustuivat suurimmaksi osaksi projektitöihin ja seminaariesityksiin. Työmäärä oli mielestäni suurempi kuin Suomeen verrattuna ja singaporelaisten todella kovan kilpailuhenkisyyden takia hyviin arvosanoihin sai tehdä hartiavoimin töitä ja kuluttaa kirjastonpenkkiä. Singaporen arvostelujärjestelmässä kaikki arvosanat määräytyvät Gaussin-käyrän mukaisesti. NTU:ssa saadut kurssisuoritukset sai omasta mielestäni helposti hyväksyttyä Aallossa. Vaihto-opiskelu Singaporessa ei kuitenkaan ollut pelkästään opiskelua, vaan etenkin vaihto-opiskelijoille järjestettiin paljon erilaisia tapahtumia ja bileitä, jos ne vain kiinnostivat. Paikallisten opiskelukulttuuri ei sisältänyt juhlimista ja sitä ns. opiskelijaelämää kuten meillä täällä Suomessa, vaan he keskittyivät suureksi osin opiskeluun koko lukukauden ajan. Singaporessa ei myöskään ollut samanlaista ainejärjestö- ja kiltatoimintaa kuten suomalaisessa opiskelijakulttuurissa. Vapaa-aikana NTU:lla oli myös erinomaiset kuntoilumahdollisuudet, sillä yliopistoalueelta löytyi niin urheilukenttää, uima-allasta, kuntosalia kuin palloiluhallejakin. Kuva 6. Kampusalueen virkistystilarakennus piti sisällään muun muassa kaksi pientä kuntosalia ja palloilusaleja. Samalta alueelta löytyivät myös urheilukenttä ja uima-allas.
Myös yksi erittäin tärkeä vapaa-ajan viettotapa oli ehdottomasti matkustelu ympäri Kaakkois-Aasiaa. Singapore on Kaakkois-Aasian lentoliikenteen keskittymä, josta on mahdollisuus lentää halpaan hintaan niin Australiaan, Japaniin, Etelä-Koreaan, Filippiineille ja muihin Kaakkois-Aasian maihin maailman parhaaksi valituilla halpalentoyhtiöillä. Omasta mielestäni yksi Singaporen vaihto-opiskelun antoisimmista puolista olikin mahdollisuus päästä tutustumaan niin moneen erilaiseen kulttuuriin ja maahan niin helposti. Voin itse ainakin todeta, että omalta kohdaltani tuli vietettyä hyvin harva viikonloppu Singaporen maaperällä. Vaihto-opiskelu antoi minulle todella paljon perspektiiviä omaan opiskeluuni, moniin uusiin kulttuureihin ja antoi mahdollisuuden tutustua moniin erilaisista lähtökohdista tuleviin ihmisiin. Maailma ja ihmiset ovat kirjaimellisesti niin erilaisia kuin ne täältä kylmästä Pohjolasta käsin katsellessa näyttävätkin. On etuoikeutettua päästä näkemään ja kokemaan elämää täysin uudessa ympäristössä ja oppimaan uusista kulttuureista. Suosittelen Singaporea erittäin lämpimästi vaihto-opiskelun kohteeksi erinomaisen koulutustason, kehittyneen ja turvallisen valtion sekä etenkin monien kulttuurien keskittymän takia. Singapore on mahdollisuus kokea Aasian erilaisuus ja erilaisuudet yhdessä paikassa mahtavassa ympäristössä. Singaporessa tutkimusretkeilijä voi löytää uskomattoman paljon asioita jo lähtösatamasta! Kuva 7. Purjeveneitä Boracayn-saarella, Filippiineillä. Kuva 8. Vaeltamassa kohti Kaakkois-Aasian korkeinta huippua Mount Kinabalu vuorella Malesiassa. Kuva 9. Paikallinen temppeli Balilla, Indonesiassa. Lähteet:[1] Wikipedia, http://fi.wikipedia.org/wiki/singapore