PÄÄTÖS Nro 110/08/2 Dnro ISY-2008-Y-122 Annettu julkipanon jälkeen 7.11.2008 HAKIJA Kangasniemen kunta ASIA Puulan Ruovedenselän vesialueen ruoppaaminen yhdeksässä eri kohteessa: Jussinlahti, Niirasenlahti, Niirasenranta, Piilosaarensalmi, Pappilansalmi (2 kohdetta), Partiosaari, Pujatsalmen alapuoli ja keskiosa sekä Emäpaju, Kangasniemi HAKEMUS Hanke Kangasniemen kunta on ympäristölupavirastoon 12.5.2008 saapuneessa sekä 15.5., 30.6., 1.8. ja 18.9.2008 täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Kangasniemen kunnassa sijaitsevien, asiakohdassa mainittujen, yhdeksän erillisen kohteen ruoppaamiseen sekä osalla alueista kosteikkojen ja laskeutusaltaan tekemiseen. Ruopattavien alueiden pinta-ala on yhteensä enintään 6,3 ha ja ruopattavia massoja on enintään 44 000 m 3. Kohteista Niirasenrannan, Piilosaarensalmen ja Pujatsalmen alapuolen ruoppaukset sekä osin Pappilansalmen ruoppaus ovat yksityisomistuksessa olevien rantakiinteistöjen vesistönkäyttötarpeita hyödyttäviä. Muut ruoppaukset sekä kosteikkojen ja laskeutusaltaan kaivamis- ja rakentamistyöt ovat yleisen tarpeen vaatimia. Koska yksityistä tarvetta varten tehtävät työt ovat kaikki ruoppauksia eivätkä ne edellytä jatkuvia käyttö- tai kunnossapitotöitä, on luvan hakijana niidenkin osalta Kangasniemen kunta. Yksityistä tarvetta varten tehtävien töiden toteuttaminen on kiinteistöjen omistajien vastuulla, kunta kuitenkin vastaa työaikaisesta lupaehtojen noudattamisen valvonnasta.
2 Hanke on osa laajempaa Puulan pohjoisosan kunnostusprojektia, mihin sisältyy muun muassa haja-asutuksen jätevesien tehostamisen sekä maa- ja metsätalouden päästöjen vähentämistoimien edistämistä. Kunnostusprojektin ovat käynnistäneet Kangasniemen kunta, Etelä-Savon ympäristökeskus ja Salmenkylän osakaskunta. Sijainti ja vesistö Hankealueet sijaitsevat Kangasniemen kunnan Kangasniemen, Salmenkylän ja Pylvänälän kylissä Puulan Ruovedenselän pohjoisosassa ja siihen Pujatsalmen kautta laskevassa Emäpaju-järvessä. Jussinlahden ruoppausalue sijaitsee Kangasniemen kunnan keskustasta etelään ja muut kohteet kunnan keskustasta pohjoiseen. Hankealueella veden laatu on kohtalaisen hyvin virkistyskäyttöön sopivaa. Viime aikoina rehevöityminen on lisääntynyt, minkä seurauksena levähaittoja on aiempaa enemmän ja kalasto on muuttunut rehevöityneille vesistöille tyypilliseen suuntaan. Vesistön käyttö on vilkasta ja monipuolista. Taajama-asutuksen lisäksi rannoilla on runsaasti ympärivuotista haja-asutusta ja loma-asutusta. Kangasniemen satamassa sijaitsevan asteikon mukaan Puulan ylin vesi on +95,32 m, keskiylivesi +94,91 m, keskivesi +94,69 m, keskialivesi +94,44 m ja alin vesi +94,34 m (N 60 -tasossa). Mittaukset ovat vuosilta 1961 1985. Puulan vesi on 23.1.2008 ollut tasolla N 60 +94,85 m. Emäpajun veden pinnan korkeustietoja on käytettävissä vähän. 23.1.2008 Emäpajun vesi on ollut tasolla N 60 +94,98 m eli 13 cm Puulan veden pinnan tasoa korkeammalla. Emäpajusta Puulaan Pujatsalmen kautta tulevaksi virtaamaksi on hakemuksessa arvioitu 0,32 m 3 /s. Puulaa säännöstellään Kissakosken voimalaitospadolla. Säännöstelyn alaraja on N 60 +94,38 m. Yläraja, joka saadaan poikkeuksellisina vesivuosina ylittää, vaihtelee vuoden ajan mukaan ollen +94,56 94,86 m.
3 Kaavoitustilanne Jussinlahden hankealue on Kangasniemen kirkonkylän asemakaavassa merkitty vesialueeksi (W) ja hankealueen lähialueet lähivirkistysalueeksi (VL) ja erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Niirasenlahden hankealueen lähialueet on Kangasniemen kirkonkylän asemakaavassa merkitty puistoksi (P), luonnontilassa säilytettäväksi puistoalueeksi (PL) ja omakotirakennusten korttelialueeksi (AO). Niirasenrannan ruoppausalueeseen rajautuvat rantakiinteistöt on Salmenkylän asemakaavassa merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Partiosaaren ruoppauskohteen itäpuoliset rantaalueet on Lapaskankaan asemakaavassa merkitty puistoalueeksi (P) ja asunto- ja kasvitarharakennusten korttelialueeksi (AV). Muilla hankealueilla on voimassa Kangasniemen kirkonkylän osayleiskaava. Pappilansalmen ruoppausalueeseen rajautuvat kiinteistöt on kaavassa merkitty pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP), matkailupalvelujen alueeksi (RM), lähivirkistysalueeksi (MU) ja loma-asuntoalueeksi (RA). Piilosaarensalmen hankealueeseen rajautuvat kiinteistöt on merkitty lähivirkistysalueeksi (VL) ja pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Pujatsalmen alapuolen hankealueeseen rajautuvat kiinteistöt on merkinnällä RA/AP. Pujatsalmen keskiosan ja Emäpajun hankealueiseen rajautuvat kiinteistöt on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Hankkeen kuvaus Ruoppaus- ja kaivualueiden pinta-alat ja massamäärät ovat seuraavat: Alue Pinta-ala, m 2 Massat, m 3 Jussinlahti 5 000 3 500 Niirasenlahti 4 500 3 700 Niirasenranta 9 100 5 500 Piilosaarensalmi 3 400 2 000 Pappilansalmi 13 000 7 600 Partiosaari 12 500 8 000 Pujatsalmen alapuoli 3 600 2 200 Pujatsalmen keskiosa 2 500 2 500 Emäpaju 9 400 8 900 Yhteensä 63 000 43 900
4 Jussinlahden perukan ruoppauksella kunnostetaan vesikasvillisuuden mataloittamaa ranta-aluetta poistamalla vesikasvillisuus juurineen. Ranta-alue on asuntoalueen yhteisessä käytössä. Ruoppausalue rajautuu rantakiinteistöön Marjoniemi RN:o 2:272. Ruoppaustaso on N 60 +93,50 94,00 m. Niirasenlahdella tehdään kahdella erillisellä alueella vesistön virkistyskäyttöä parantavia ruoppauksia. Massoja ruopataan noin 0,6 m:n syvyydeltä. Ruoppaustaso on N 60 +93,50 m. Alueet rajautuvat rantakiinteistöihin Pieni-Pappila RN:o 1:271 ja Albinpuisto RN:o 2:149. Lisäksi kaivetaan laskeutusallas ravinteiden ja kiintoaineen pidättämistä varten. Niirasenlahteen laskevan ojan kautta tuleva vesi ohjataan laskeutusaltaaseen. Laskeutusaltaan kohdalta massoja ruopataan noin 1 m:n syvyydeltä. Niirasenrannan ruoppauksilla parannetaan rantakiinteistöjen vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksia. Massoja ruopataan noin 0,6 m:n syvyydeltä, jolloin vesikasvillisuus poistetaan juurineen. Vesialuetta voidaan syventää yli 0,6 m, jos se on kiinteistön omistajan mielestä tarpeen kiinteistön käytön kannalta. Alueet rajautuvat rantakiinteistöihin RN:o 6:193, Huhtakallio RN:o 6:194, Rannanjärvi RN:o 6:195, RN:o 6:196, Kiviranta RN:o 6:197, Kotiranta RN:o 6:198, Koivuhaka RN:o 1:199, Lehtoranta RN:o 6:200, RN:o 6:206, RN:o 6:207, RN:o 6:208, RN:o 6:209 ja Kainuranta RN:o 6:31. Kukin kiinteistön omistaja päättää, ruopataanko alue ja kuinka syvältä. Piilosaarensalmen ruoppauksilla syvennetään yhden rantakiinteistön ja yhteiskäytössä olevan valkaman edustoja. Massoja ruopataan noin 0,6 m:n syvyydeltä. Ruoppauksilla myös poistetaan vesikasveja. Ruoppausten tavoitteena on rantakiinteistön vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen ja valkaman syventäminen. Alueet rajautuvat rantakiinteistöihin Papinkallio RN:o 32:0 ja Salmela RN:o 1:78. Pappilansalmen alueella on kaksi erillistä ruoppausaluetta, joista kaakkoispuoleisen alueen ruoppaus riippuu rannan omistajien tarpeista. Ruoppauksilla parannetaan rantakiinteistöjen vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksia. Massoja ruopataan noin 0,6 m:n syvyydeltä, jolloin vesikasvillisuus poistetaan juurineen. Vesialuetta voidaan syventää yli 0,6 m, jos se on kiinteistön omistajan mielestä tarpeen kiinteistön käytön kannalta. Alueet rajautuvat rantakiinteistöihin Tuomela RN:o 6:278, Lähteelä RN:o 7:11, Erkkilä RN:o 7:78, Salmenranta RN:o 9:3, Salmenpuisto RN:o 9:4 ja Linnan-
puisto RN:o 9:5. Kaakkoispuoleisella ruoppausalueella kunkin kiinteistön omistaja päättää, ruopataanko alue ja kuinka syvältä. 5 Partiosaaren ruoppauksella pyritään parantamaan veden vaihtuvuutta syventämällä ja leventämällä saaren ja Lapaskankaan asuntoalueen välistä salmea. Samalla veneilyturvallisuus paranee. Massoja ruopataan noin 0,6 m:n syvyydeltä. Ruoppauksen tavoitetaso on N 60 +93,50 m. Pujatsalmen alapuolen ruoppauksilla parannetaan rantakiinteistön vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksia. Ruoppauksen tavoitetaso on N 60 +93,50 m. Alue rajautuu rantakiinteistöihin Salmenniemi RN:o 6:273 ja Jermula RN:o 6:271. Massoja ruopataan noin 0,6 m:n syvyydeltä. Pujatsalmen keskiosassa kaivetaan 4 6 m leveitä uomia, joita pitkin salmen läpi virtaava vesi pyritään jakamaan tasaisesti vesikasvustoon. Tavoitteena on muodostaa kosteikkoalue pidättämään veden mukana kulkeutuvaa humusta ja ravinteita. Massat läjitetään uomien läheisyyteen saarekkeiksi, joissa vesilinnut voivat pesiä. Osa massoista voidaan läjittää myös ranta-alueille. Salmen ranta-alueet ovat nykyisellään kasvaneet osittain umpeen ja vesi virtaa salmessa lähes ojamaista uomaa pitkin. Hankealue rajautuu rantakiinteistöihin Pujansalmi RN:o 6:236 ja Korteniemi RN:o 15:5. Emäpajulla ruopataan Murhasaaren itäpuolella oleva salmi koko leveydeltään sekä kaivetaan salmen eteläpuoliselle vesialueelle 4 8 m leveä uoma. Ruoppaustaso on N 60 +93,80 m. Uomalla johdetaan salmen läpi virtaava vesi tiheälle kosteikkoalueelle. Uomien ruoppausmassat läjitetään uoman läheisyyteen saarekkeiksi, joissa vesilinnut voivat pesiä. Hankealue rajautuu osittain rantakiinteistöön Salmenranta RN:o 15:4. Pujatsalmen keskiosaan ja Emäpajuun rakennettavat saarekkeet tehdään noin 2,5 m ylintä veden pinnan tasoa (HW) korkeammiksi, mutta eloperäisen aineksen tiivistymisen vuoksi ne mataloituvat huomattavasti. Painumisen jälkeen saarekkeet ovat enintään 1,5 m ylintä veden pinnan tasoa korkeampia. Saarekkeiden pohjia vahvistetaan havuilla ja risuilla. Läjitettyjen massojen poishuuhtoutumista vähennetään peittämällä saarekkeet noin 20 cm:n paksuudelta sedimentin pintaosasta ruopatuilla vähän maatuneilla järviruoko- ym. kasvijätteillä. Kasvittumisen nopeuttamiseksi voidaan saarek-
keisiin istuttaa pajua. Järviruokoa kasvaa todennäköisesti jo ensimmäisenä kesänä saarekkeiden rakentamisen jälkeen ainakin saarekkeiden alaosassa, vesirajan tuntumassa. 6 Osa ruoppauksista tehdään alueilla, joilla ei normaalitalvinakaan ole koneiden painoa kantavaa jäätä, ja näillä kohteilla ruoppaukset tehdään uivalla kalustolla. Työt tehdään kuitenkin pääosin talvella jäältä kaivaen. Viime vuosina on ollut leutoja talvia, minkä takia hankkeen toteuttamiselle on varattava riittävästi aikaa. Hankkeen toteuttaminen kestää vähintään viisi vuotta. Hakija esittää, että töitä voidaan tehdä vuosittain toukoelokuun välistä aikaa lukuun ottamatta. Hankealueen luontoarvot Hakija on 18.9.2008 täydentänyt hakemustaan hankealueen kasvillisuustiedoilla sekä selvityksellä ruopattujen massojen sijoituspaikkojen luontoarvoista. Uhanalaisten vesikasvien kartoitukset tehtiin Partiosaaren, Pappilansalmen, Pujatsalmen ja Emäpajun eteläosan ruoppausalueilla. Niirasenlahden kasvillisuutta ei kartoitettu, koska lahden lajiston arvioitiin olevan samanlaista kuin kartoitusalueella. Kartoituksen teki Etelä-Savon ympäristökeskus. Kartoituksessa ei havaittu uhanalaisia tai rauhoitettuja vesikasveja eikä sammalia. Alueella esiintyi alueellisesti harvalukuisia kapealehtiosmankäämeä, sorsansammalta ja katkeravesirikkoa, mutta niitä esiintyi myös hankealueen ulkopuolella, joten ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan toimenpiderajoituksiin ei ole aihetta. Ruoppausmassoja ei läjitetä sellaisille maa-alueille, jotka kunnan ja seurakunnan omistuksessa olevia läjityspaikkoja koskevan selvityksen mukaan eivät sovellu läjitysalueiksi. Selvityksen on laatinut Etelä-Savon ympäristökeskus. Hyödyt ja haitat sekä vesistövaikutukset ja vaikutusten tarkkailu Hankkeella vähennetään tai ainakin hidastetaan vesistön rehevöitymistä sekä parannetaan vesistön virkistyskäyttöominaisuuksia. Lisäksi hankkeeseen sisältyvät laskeutusallas- ja kosteikkotyöt kohentavat vesilintujen elinolosuhteita. Partiosaaren vierei-
sen salmen ruoppaus edistää veden vaihtuvuutta, minkä lisäksi veneilyolosuhteet paranevat. 7 Ruokokasvustojen ruoppauksella voi olla negatiivinen vaikutus kevätkutuisiin kaloihin, joiden kutu- ja suojapaikkoja erityisesti harvat ruokokasvustot ovat. Alueelle jää kuitenkin runsaasti kasvillisuuden peittämiä ranta-alueita. Kutualueiden vähentämisellä voidaan myös edistää samoja tavoitteita kuin hoitokalastuksella, jolla poistetaan haitallisessa määrin lisääntyneitä särkikaloja. Ruoppaustöistä aiheutuu veden samentumista. Pappilansalmessa sekä Pujatsalmessa ja sen alapuolella tehtävistä ruoppauksista aiheutuva samentuminen leviää jossain määrin alavirtaan. Haitallisten vaikutusten vähentämiseksi työt tehdään myöhäissyksyllä ja talvella, jolloin niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa vesistön virkistyskäytölle. Varsinaista haittaa samennuksesta ei aiheudu ja samennushaittakin on lyhytaikainen. Jokainen ruoppauspaikka tarkistetaan jäiden lähdön jälkeen. Lisäksi ruoppauksen jälkeisenä keväänä selvitetään näkösyvyys viidestä pisteestä. Hankkeesta ei aiheudu pysyviä negatiivisia vaikutuksia vesistölle ja sen käytölle. Hakijan näkemyksen mukaan hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua ja on pääosin yleisen tarpeen vaatima. Omistusolot ja suostumukset Jussinlahden ruoppausalue ja osa Niirasenlahden ruoppausalueesta sijaitsevat Kangasniemen osakaskunnan hallinnoimalla alueella (kiinteistötunnus 213-407-876-1). Osa Niirasenlahden ruoppausalueesta ja siellä laskeutusaltaaksi ruopattava alue sijaitsevat Pylvänälän osakaskunnan hallinnoimalla alueella (kiinteistötunnus 213-420-876-1). Niirasenrannan, Piilosaarensalmen, Pappilansalmen, Partiosaaren ja Pujatsalmen alaosan ruoppausalueet sekä osa Pujatsalmen keskiosan ruoppausalueesta sijaitsevat Salmenkylän osakaskunnan hallinnoimalla alueella (kiinteistötunnus 213-876-4-0). Osa Pujatsalmen keskiosan ruoppausalueesta ja Emäpajun ruoppausalue sijaitsevat
järjestäytymättömän osakaskunnan (kiinteistötunnus 213-876-16-0) hallinnoimalla alueella. 8 Niirasenlahdelta ja Piilosaarensalmelta ruopatut massat sijoitetaan kunnan tai Kangasniemen seurakunnan maille. Jussinlahdelta ruopatut massat sijoitetaan ruoppausalueen lähelle Kangasniemen osakaskunnan hallinnoimalle luhta-alueelle (kiinteistötunnus 213-407-876-1) tai kuljetetaan kunnan maa-alueelle. Partiosaaren lähistöltä ruopatut massat läjitetään ruoppausalueen viereiselle Salmenkylän osakaskunnan hallinnoimalle vesijätölle (kiinteistötunnus 213-876-4-0) tai seurakunnan omistamalle maaalueelle. Pappilansalmelta ja Niirasenrannalta ruopatut massat sijoitetaan joko yksityisten rantakiinteistöjen omistajien maille tai kuljetetaan läjitettäväksi kunnan tai seurakunnan maa-alueelle. Pujatsalmen alapuolelta ruopatut massat sijoitetaan yksityisen rantakiinteistön omistajan maalle. Emäpajun Murhasaaren salmesta ruopatut massat läjitetään salmeen rajoittuvalle kiinteistölle Salmenranta RN:o 15:4 ja salmen eteläpuolelle kaivettavasta uomasta ruopatut massat läjitetään saarekkeiksi järjestäytymättömän vesialueen hallinnoimalle vesialueelle (kiinteistötunnus 213-876-16-0). Pujatsalmen keskiosalta ruopatut massat läjitetään saarekkeiksi osin Salmenkylän osakaskunnan hallinnoimalle vesialueelle (kiinteistötunnus 213-876-4-0) ja osin järjestäytymättömän vesialueen hallinnoimalle vesialueelle (kiinteistötunnus 213-876-16-0). Hakemus täydennyksineen sisältää seuraavat ruoppauksia ja ruoppausmassojen sijoittamista koskevat suostumukset: Kangasniemen (213-407-876-1) ja Salmenkylän (213-876-4-0) osakaskuntien suostumukset ruoppauksiin ja ruoppausmassojen läjittämiseen osakaskuntien omistamille luhta- ja vesialueille Pylvänälän osakaskunnan (213-420-876-1) suostumus ruoppauksiin osakaskunnan omistamalla vesialueella Kangasniemen seurakunnan suostumus maiden läjittämiseen Salmenkylässä sijaitsevalle tilalle Salmela RN:o 1:78 Salmenkylässä sijaitsevien tilojen Jermula RN:o 6:271, Linnanpuisto RN:o 9:5, Tuomela RN:o 6:278, Lähteelä RN:o 7:11, Erkkilä RN:o 7:78, Salmenranta RN:o 9:3, Pujansalmi RN:o 6:236 ja Salmenranta RN:o 15:4 omistajien suostumukset ruopattujen massojen läjittämiseen omistamilleen tiloille. Kiinteistön Salmenranta RN:o 51:4 omistajat esittävät suostumuksen antamisen yhteydessä, että Emäsalon
9 Murhasaaren salmessa olevan jäätien käytön on oltava mahdollista myös ruoppausten jälkeen, jotta pääsy saariin talvella metsäkoneilla ei esty veden virtauksen lisääntyessä salmessa. Järjestäytymättömän osakaskunnan kiinteistötunnus 213-876-16-0 suurimman osakaskiinteistön tilan Korteniemi RN:o 15:5 omistajan suostumus ruoppausten tekemiseen 12.3.2008 päivätyn ruoppaussuunnitelman mukaisesti ja ruoppausmassojen läjittämiseen tilan Korteniemi alueelle. Kiinteistön omistaja esittää suostumuksen antamisen yhteydessä, että vesialueen rajapyykit tulee etsiä ennen työn aloittamista. TIEDOKSIANTO Hakemus on annettu tiedoksi vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti kuuluttamalla. Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet on tullut toimittaa ympäristölupavirastolle kirjallisesti viimeistään 21.8.2008. MUISTUTUKSET Etelä-Savon ympäristökeskus Ympäristökeskus lausuu, että hakemus on osin puutteellinen. "Hakemussuunnitelman yhteydessä ei ole tarkemmin selvitetty ruoppaus- ja läjitysalueiden luontoarvoja. Ruoppaushankkeella ei liene pysyviä haitallisia vaikutuksia linnustoon vaan lintujen elinolosuhteet paranevat hankkeen seurauksena. Työnaikaisia haittoja voidaan vähentää ajoittamalla työt pesimäkauden ulkopuolelle. Ruoppauksella ja läjityksellä on merkittäviä vaikutuksia kasvillisuuteen, joten kaikilta ruoppaus- ja läjitysalueilta tulisi tehdä kasvillisuusselvitys. Ruoppausmassojen sijoittaminen tulisi myös suunnitella tarkemmin. Suunnitellut läjitysalueet ovat monella kohdalla virkistysaluetta ja taajama-asutuksen tuntumassa, mikä edellyttää maisemointia. Esimerkiksi Niirasenlahdella suunniteltu läjitysalue on asemakaavassa PL-merkinnällä ja kaavamääräyksellä "luonnontilassa säilytettävä puistoalue". Kaavamääräys ei ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan mahdollista läjitystä." Töiden toteuttamisessa on huolehdittava erilaisten teknisten verkostojen kuten vesijohtojen, kaapeleiden yms. huomioon ottamisesta. Muutoin ei ympäristökeskuksella ole huomautettavaa suunnitelman suhteen.
"Mikäli hankkeelle myönnetään lupa, ympäristökeskus esittää lupamääräyksiin seuraavaa: Ruoppaus on tehtävä 1.10. 15.4. välisenä aikana ja siten, että vesistön samentuminen jää mahdollisimman vähäiseksi. Maalle läjitettävät ruoppausmassat on sijoitettava siten, etteivät ne pääse valumaan takaisin vesistöön. Töiden päätyttyä työalueet on viimeisteltävä ja maisemoitava ympäristöön sopiviksi. Töiden aloittamisajankohta, sekä lupapäätöksen päivämäärä ja antaja on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Etelä-Savon ympäristökeskukselle. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti Etelä-Savon ympäristökeskukselle 60 päivän kuluessa valmistumisajankohdasta." 10 Etelä-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus "Vesikasvillisuuden poisto hakemuksessa esitetyllä tavalla parantaa käsiteltävien alueiden virkistyskäyttömahdollisuuksia ja parantaa alueen ympäristön tilaa edistämällä veden vaihtuvuutta umpeen kasvaneilla ranta- ja salmialueilla. Kuten hakemuksessa todetaan, kasvillisuuden poisto vähentää kevätkutuisten kalalajien lisääntymisalueita, mutta niitä jää alueelle ruoppausten jälkeenkin aivan riittävästi. Alueen ongelmana on liiallinen särkikalojen määrä, jota vähennetään tehopyynnillä, joten kutupaikkojen vähentäminen suorastaan edistää kalakannan rakennemuutosta." Menettelytapana yksi yhteinen hakemus ruoppausten toteuttamiseen on tarkoituksenmukainen. Ruoppaustyöt tehdään varsinaisen virkistyskäyttökauden ulkopuolella syksyllä ja talvella, joten ruoppauksesta aiheutuva tilapäinen veden samentuminen ei aiheuta ongelmia virkistyskäytölle eikä kalataloudelle. Hanke edistää yleistä kalatalousetua. HAKIJAN SELITYS Hakija on 18.9.2008 antamassaan selityksessä vastannut tehtyihin muistutuksiin ja täydentänyt hakemusta Etelä-Savon ympäristökeskuksen vaatimusten mukaisesti ruoppausalueiden kasvillisuustiedoilla sekä selvityksellä ruopattujen massojen sijoituspaikkojen luontoarvoista. Ruoppausmassoja ei tulla läjittämään sellaisiin kohteisiin, jotka tehdyn selvityksen perusteella eivät sovellu läjitysalueiksi. Selvitysten tulokset on esitetty edellä hakemuksen kertoelmassa tarkemmin. Kaavamääräysten huomioon ottamista ruoppausmassojen sijoituksessa koskevan ympäristökeskuksen vaatimuksen osalta hakija lausuu, että Niirasenlahden alueen asema-
11 kaava on tehty vuonna 1966. Kaavaa voidaan pitää ajallisesti vanhentuneena, mutta sen ajantasaistamiseen ei ole ollut tarvetta. Asemakaavassa käytetty kaavamerkintä PL tarkoittaa uusissa kaavamääräyksissä määräystä VL (lähivirkistysalue), joka mahdollistaa alueelle suunnitellun läjityksen. Kyseinen alue ei myöskään ole enää aikoihin ollut täysin luonnontilaisena, vaan sen läpi kulkee muun muassa noin 15 m leveä sähkölinja. Tekniset verkostot ovat olleet tiedossa jo suunnitelmaa tehtäessä, mutta johtojen sijainnit tullaan tarkistamaan vielä ennen töiden aloittamista. Hakijalla ei ollut huomautettavaa Etelä-Savon TE-keskuksen lausunnon johdosta. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Kangasniemen kunnalle luvan Kangasniemen kunnassa Puulan Ruovedenselän vesialueen ruoppauksiin. Ruoppausalueet sijaitsevat Jussinlahden perukassa, Niirasenlahdella, Niirasenrannalla, Piilosaarensalmella, Pappilansalmella, Partiosaaren lähistöllä, Pujatsalmen alapuolella, Pujatsalmen keskiosalla ja Emäpajussa. Toimenpiteisiin sisältyy lisäksi Niirasenlahden laskeutusaltaan ruoppaus sekä ruoppausmassojen läjittäminen Pujatsalmen keskiosan ja Emäpajun vesialueelle. Rakentamisesta ja toisen omistaman alueen käyttöoikeudesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavia vahinkoja, haittoja tai muita edunmenetyksiä. MÄÄRÄYKSET 1. Ruopattavien alueiden yleispiirteiset sijainnit ilmenevät hakemukseen liitetystä Puulan pohjoisosan kunnostushankkeen ruoppaussuunnitelman yleis- ja indeksikartasta (piirustus nro 2, mittakaava 1:20 000) ja yksityiskohtaiset sijainnit kohdekohtaisista suunnitelmakartoista (piirustukset nro 3/1 3/9, mittakaava 1:1 000 1:2 000). Ruopattavien alueiden yhteispinta-ala on noin 6,3 ha ja ruoppausmassoja on noin 44 000 m 3. Ruoppaukset tehdään piirustuksessa nro 4 (pituus- ja poikkileikkaukset) osoitettujen periaatteiden mukaisesti.
12 2. Ruoppaukset ja muut vesistöä samentavat työt on tehtävä 1.10. 15.4. välisenä aikana. Työt on suoritettava siten, että vesistölle tai sen käytölle ei aiheudu tarpeetonta haittaa. 3. Ennen töiden aloittamista on selvitettävä ruoppausalueilla mahdollisesti sijaitsevat johdot ja kaapelit. Työt on suoritettava niitä vaurioittamatta. 4. Ruoppausmassat on läjitettävä maa-alueelle niin, että ne eivät pääse valumaan takaisin vesistöön. Pujatsalmen keskiosan ja Emäpajun kosteikkoalueille ruopattavien uomien ruoppausmassoja voidaan läjittää myös uomien viereen saarekkeiksi vesialueelle. Saarekkeet on tehtävä niin, että maa-aineksen huuhtoutuminen on mahdollisimman vähäistä ja että alueet kasvittuvat mahdollisimman nopeasti. Ruoppausmassojen sijoittamiseen toisen omistamalle maa-alueelle on oltava omistajan suostumus. Kunnan ja seurakunnan maa-alueilla ruoppausmassojen sijoittaminen tulee tehdä ympäristölupavirastoon 18.9.2008 toimitetun läjitysalueselvityksen periaatteiden mukaisesti. 5. Töiden päätyttyä on ruoppausalueiden ympäristö sekä läjitysalueet siistittävä, viimeisteltävä ja maisemoitava ympäristöön sopiviksi mahdollisimman pian. 6. Hankkeen vesistövaikutusten tarkkailu on suoritettava hakemussuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Etelä-Savon ympäristökeskus voi antaa tarkempia ohjeita ja määräyksiä työnaikaisen tarkkailun ja mahdollisen jälkitarkkailun osalta. 7. Ruoppaustöiden aloittamisajankohta on ilmoitettava etukäteen kirjallisesti Etelä- Savon ympäristökeskukselle ja Kangasniemen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Samalla on ilmoitettava lupapäätöksen antaja ja päivämäärä. 8. Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuu vahingollinen seuraus, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen saattaa asian lupapäätöksen lainvoiman estämättä vesilain 2 luvun 27 :n 2 momentissa säädetyssä ajassa ympäristölupaviraston käsiteltäväksi.
13 9. Työt on aloitettava 4 vuoden kuluessa ja tehtävä valmiiksi 5 vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman, uhalla että lupa on muutoin katsottava rauenneeksi. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja Kangasniemen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa valmistumisajankohdasta. PERUSTELUT Lupahakemuksessa esitetyt toimenpiteet ovat osa Puulan pohjoisosan kunnostusta. Ruoppauksilla parannetaan veden vaihtuvuutta ja lisätään vesistön virkistyskäyttökelpoisuutta. Laskeutusallas ja kosteikot pidättävät veden mukana kulkevaa humusta ja ravinteita. Kosteikkojen kunnostustoimet kohentavat lintujen elinolosuhteita. Hankkeesta aiheutuu vesialueella tilapäistä haittaa, lähinnä veden samentumista. Ruoppaukset tehdään pääasiassa talvityönä jään päältä, jolloin työstä johtuvan samentumisen aiheuttamat haitat vesistön muille käyttömuodoille jäävät vähäisiksi. Osa töistä on tarpeen tehdä avovesiaikaan, mutta työt tehdään silloinkin virkistyskäytön ja luonnon (muun muassa linnuston) kannalta mahdollisimman haitattomaan aikaan, myöhäissyksyllä. Ruoppausten tekemiseen on vesialueita hallinnoivien järjestäytyneiden osakaskuntien suostumukset. Oikeus ruoppauksiin ja massojen läjittämiseen saarekkeiksi järjestäytymättömän osakaskunnan (kiinteistötunnus 213-876-16-0) hallinnoimalla vesialueella voidaan myöntää vesilain 2 luvun 7 :n 2 momentin perusteella. Tämän luvan mukaiset toimenpiteet eivät suunnitelman ja lupamääräysten mukaisesti toteutettuina loukkaa sanottavasti yleistä tai yksityistä etua. Alueiden kaavoitus ei aseta esteitä hankkeen toteuttamiselle. Luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. LAUSUNTO MUISTUTUKSISTA Etelä-Savon ympäristökeskuksen vaatimus ruoppaus- ja läjitysalueiden kasvillisuuden selvittämisestä on tullut otetuksi huomioon hakijan täydennettyä hakemusta tältä osin.
Ruoppausmassojen läjitysalueiden soveltuvuus läjitykseen on myös selvitetty ja selvitys tulee ottaa huomioon massoja läjitettäessä (lupamääräys 4). 14 Asemakaavamääräyksen huomioon ottamista suunnitellulla läjitysalueella koskevan vaatimuksen johdosta ympäristölupavirasto toteaa, että vuodelta 1966 olevassa asemakaavassa luonnontilaiseksi puistoalueeksi merkitty alue sijaitsee asutuksen välittömässä läheisyydessä. Ympäristölupavirasto katsoo, että massojen läjittämiseen alueelle ei hakijan selityksessä esittämät seikat huomioon ottaen ole estettä. Lupamääräyksen 5 mukaan massat tulee maisemoida maisemaan sopivaksi. Etelä-Savon ympäristökeskuksen muut vaatimukset ja Etelä-Savon TE-keskuksen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä näkyvällä tavalla. LAINKOHDAT Vesilain 2 luvun 3, 4, 6 :n 1 momentti ja 7 :n 2 momentti. KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 3 070 euroa Maksutaulukon mukainen käsittelymaksu 3 070 euroa (vesialueen ruoppaus yli 20 000 200 000 m 3 ktr, 10 18 htp). Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006).
15 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Marjo Kaikkonen Viljo Mikkonen Satu Ahola Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet johtaja Marjo Kaikkonen, ympäristöneuvokset Viljo Mikkonen ja Satu Ahola (asian esittelijä). SA/KK Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 040 756 9830
V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 8.12.2008 ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio Asiakaspalvelu: 020 690 180 Telekopio: 020 490 4999 Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo 8.00-16.15 Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y- tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.