SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA 2018 2021 Liitteet Liite 1. Maakuntaohjelman 2018-2021 laadintaprosessin sidosryhmätapaamiset Liite 2. Maakunnan älykkään erikoistumisen teemat ja kytkeytyminen Komission Platformeille. Liite 3. Satakunnan väestönmuutoksen osa-alueet 1993 2016 Liite 4. Satakunnan väestö on keskittynyt Kokemäenjokilaaksoon ja Rauman seudulle sekä muutamien paikalliskeskusten ympärille. Liite 5. Maakunnan seutukuntien kilpailukyky Liite 6. Satakunnassa on useita valtakunnallisesti ja kansainvälisesti arvokkaita luonto- ja maisemakokonaisuuksia. Liite 7. Pintavesien tilannearvio 2013 Liite 8. Pendelöinti Satakunnassa. Liite 9. Liikenteen tunnuslukuja Liite 10. Joukkoliikenteen katsotaan olevan taloudellisesti kannattavaa alueilla, joilla väentiheys on vähintään 20 asukasta/hehtaari. Liite 11. Maakuntien yhteistoiminta-alueen kehittämislinjaukset Liite 12. Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit LUONNOS
Liite 1. Satakunnan maakuntaohjelman 2018-2021 laadintaprosessiin liittyvät tilaisuudet ja sidosryhmätapaamiset 1.12.2016 Satakunnan Tulevaisuusfoorumi, Huittinen 15.12.2016 Maakuntahallitus, maakuntaohjelman laadinnan aloittaminen, evästyskeskustelu 20.1.2017 SOVA-asetuksen 5 :n mukainen viranomaisen kuuleminen ympäristöselostuksessa annettavista tiedoista (Varsinais-Suomen ELY-keskus) 25.1.2017 Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) evästyskeskustelu osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 30.1.2017 Maakuntahallitus, osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen ja nähtäville asettaminen 7.2.2017 Kulttuurityöpaja, teemana elinvoima, Huittinen 15.2.2017 Kulttuurityöpaja, teemana toimintaedellytykset, Kankaanpää 2.3.2017 Satakunnan maakuntaohjelman 2014-2017 vertaisarvioinnin tulostyöpaja 3.3.2017 Kulttuurityöpaja, teemana saavutettavuus, Pori 6.3.2017 Maakuntahallitus, Maakuntaohjelman laadinnan tilannekatsaus 7.3.2017 Teollisuuden TKI-ryhmä, trenditarkastelu, Pori 8.3.2017 Matkailu TKI-ryhmä, trenditarkastelu, Pori 10.3.2017 Energia- ja resurssitehokkuus TKI-ryhmä, trenditarkastelu, Pori 10.3.2017 Elintarvike TKI-ryhmä, trenditarkastelu, Pori 15.3.2017 Kulttuurin tulevaisuusverstas, Rauma 16.3.2017 Satakunnan aluesuunnittelun yhteistyöryhmä, trenditarkastelu, Pori 16.3.2017 Hyvinvointi- ja turvallisuus TKI-ryhmä, trenditarkastelu, Pori 27.3.2017 Seutukuntatapaaminen Porin seudun kunnat, Pori 28.3.2017 Seutukuntatapaaminen Rauman seudun kunnat, Rauma 3.4.2017 Seutukuntatapaaminen Pohjois-Satakunnan kunnat, Kankaanpää 5.4.2017 Maakunnan yhteistyöryhmä, Maakuntaohjelman laadinnan tilannekatsaus, 10.4.2017 Maakuntahallitus, Maakuntaohjelman laadinnan tilannekatsaus 28.4.2017 Maakuntavaltuusto, Maakuntaohjelman laadinnan tilannekatsaus 8.5.2017 Maakuntahallitus, Maakuntaohjelman laadinnan tilannekatsaus, YTA-sisällöt 24.5.2017 Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö, Maakuntaohjelman laadinnan tilannekatsaus ja alustavien kehittämislinjausten esittely 30.5.2017 Aluesuunnittelun yhteistyöryhmä, maakuntaohjelman alustavien kehittämislinjausten esittely 31.5.2017 Maakunnan yhteistyöryhmä, maakuntaohjelman alustavien kehittämislinjausten esittely, vaikutusten arviointi Kyselyt 27.1.-20.2.2017 Kysely osaamis- ja rakennetekijät sekä kehittämispotentiaali, vastauksia 138 28.4.-15.5.2017 Kysely alustavista kehittämislinjauksista, vastauksia 143
Liite 2. Maakunnan älykkään erikoistumisen teemat 2018-2021 (luonnos) Regional programme S3 Theme Description ENCOURAGING COMMUNITY People-oriented solutions New ways of implementing community services. Innovative solutions for housing, mobility, safety and service production. Opportunities provided by new technology. Respect for different needs and freedom of choice. People participate in decision-making, planning and service implementation. The encouraging community theme aims to reach the maximum number of Satakunta inhabitants, strengthening the competitiveness and vitality of the region, and making life enjoyable in our community as an entrepreneur, student or employee. ICT for Smart Specialisation Key enabling technologies and manufacturing technologies. PURE VITALITY Agrofood & Food Safety Innovation in Agro-Food industry. Food quality, traceability of its origin and food safety systems. Bio-production and bio-services. Intensive agro-food production. Added value and sustainability in the agro-food, aquaculture and fish industries. Exploitation of opportunities resulting from green and blue economy. Development and improvement of food entrepreneurship, environmental services and co-operation between companies, education and research. New technologies are applied to achieve sustainable but efficient Food Systems. Efficient technologies are designed for energy efficiency, traceability, quality management, transparency, and risk management in Food Systems. Blue growth Field of water and materials in contact with water. Research is focused on ensuring and promoting the safety of drinking water quality to the tap of the consumer, enhancing the safety and service life of materials used in the drinking water mains and household plumbing, improving the operating environment of companies by cooperation with commercial enterprises and legislative and standardizing bodies and enhancing the networking and competence within the drinking water field. Also further education and expertise services for food economy and aquatic systems. Bioeconomy and circular economy Research on bio products and biorefineries preparing the bio based economy. Efficient use of waste and CO2 capture by natural and cultivated ecosystems. Improved competitiveness of agriculture and cattle industry by decreasing negative effects of these activities. Experimentation on new models of integrated water cycle management. Circular economy and industrial symbiosis. Sustainable energy and energy efficiency Sustainable management of natural resources. Environmental recovery and risk management. Efficient use of waste. Experimentation on new models of integrated water cycle management. Research on bio products and biorefineries preparing the bio based economy.
Marine industry (arctic) Offshore industry is defined as businesses that support offshore oil and gas exploration and production as well as offshore wind power construction and production. Advanced manufacturing Research and development within manufacturing and industry. Robotics, automation. ICT for Smart Specialisation Key enabling technologies and manufacturing technologies. PEOPLE- ORIENTED SOLUTIONS People-oriented solutions New ways of implementing community services. Innovative solutions for housing, mobility, safety and service production. Opportunities provided by new technology. Respect for different needs and freedom of choice. People participate in decision-making, planning and service implementation. The encouraging community theme aims to reach the maximum number of Satakunta inhabitants, strengthening the competitiveness and vitality of the region, and making life enjoyable in our community as an entrepreneur, student or employee. ICT for Smart Specialisation Key enabling technologies and manufacturing technologies. Well-being enhancing technology and hygienetechnology
Liite 3. Satakunnan väestönmuutoksen osa-alueet 1993 2016
Liite 4. Satakunnan väestö on keskittynyt Kokemäenjokilaaksoon ja Rauman seudulle sekä muutamien paikalliskeskusten ympärille.
Liite 5. Maakunnan seutukuntien kilpailukyky
Liite 6. Satakunnassa on useita valtakunnallisesti ja kansainvälisesti arvokkaita luonto- ja maisemakokonaisuuksia
Liite 7. Pintavesien tilannearvio 2013
Liite 8. Pendelöinti Satakunnassa.
Liite 9. Liikenteen tunnuslukuja
Liite 10. Joukkoliikenteen katsotaan olevan taloudellisesti kannattavaa alueilla, joilla väentiheys on vähintään 20 asukasta/hehtaari.
Liite 11. Maakuntien yhteistoiminta-alueen kehittämislinjaukset Maakuntaohjelman 2018-2021 valmistelu Maakuntien yhteistoiminta-alue: Satakunta ja Varsinais-Suomi Satakunta ja Varsinais-Suomi muodostavat alueiden kehittämislain tarkoittaman yhteistoiminta-alueen. Yhteistoiminta-alueen osalta Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntahallitukset ovat kokouksessaan 9.6.2014 linjanneet keskeisimmiksi asioiksi VT8 II-vaiheen toteuttamisen, meriklusterin ja sen alihankintaverkoston kehittämisen sekä Saaristomeren ja Selkämeren tilan parantamisen. Muita yhteisiä kehittämisalueita ovat ammattikorkeakouluyhteistyö Coastal, Lounais-rannikkoyhteistyö (LOURA), vuosina 2016 2018 toteutettava Pohjoinen kasvuvyöhyke, Lounais-Suomen hiilineutraalisuus haaste, Lounaispaikka -paikkatietoyhteistyö sekä merialuesuunnittelu. Valtatie 8 Turku-Pori yhteysvälihankkeen jatkokehittäminen Valtatie 8 Pori- Turku yhteysvälihanke on Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien tärkein yhteinen hanke liikennejärjestelmän kehittämisessä. Yhteysvälihanke on priorisoitu Satakunnan ja Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmissa ja kirjattu maakuntaohjelmien yhteisiin hankkeisiin. Yhteysväli on osa Turun ja Oulun välistä, länsirannikon satamakaupunkeja yhdistävää valta-tietä 8 (E8). Yhteysväli on tärkeä tavara- ja henkilöliikenteen väylä. Turun ja Porin välillä ei ole suoraa rautatieyhteyttä. Tieosuuden turvallisuus on tällä hetkellä pääteiden huonoimpia. Lisäksi yhteysvälillä on merkittäviä kapasiteettipuutteita ja liikenteellisiä pullonkauloja. Lounais-Suomen positiivinen rakennemuutos lisää entisestäänkin liikennettä ruuhkautuneella tiellä. Edistetään yhteysvälihankkeen toteuttamista Edistetään liikennejärjestelmäsuunnitelmien toteuttamista Meriklusterin ja sen alihankintaverkoston kehittäminen Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnissa merelliset elinkeinot toimivat positiivisen rakennemuutoksen ajureina. Alueella toimii huomattava määrä eri merielinkeinojen harjoittajia, eturintamassa telakat ja niiden alihankintaverkostoon kuuluvat yritykset. LOURA-yhteistyöhön sitoutuneet Pori, Rauma, Turku ja Uusikaupunki ovat nostaneet meriosaamisen yhdeksi lippulaivakseen. Lounais-Suomen meriklusterissa on monipuolista osaamista. Osaamistason ylläpitäminen vaatii jatkuvaa panostamista tutkimus- ja kehittämistyöhön sekä koulutukseen. Jotta uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia pystytään hyödyntämään Suomen kannalta mahdollisimman tehokkaasti, olisi löydettävä toimivat kumppanusmallit siihen, miten osaaminen, uudet teknologiat ja innovaatiot sekä tutkimuksessa syntynyt tieto kanavoituu myös yritysten käyttöön. Sinisen kasvun mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää elinkeinoelämän, tutkimus-ja koulutusorganisaatioiden sekä kuntien ja viranomaisten yhteisiä strategisia tavoitteita ja kehittämislinjauksia. Maakuntien meriklusterin kumppanuusfoorumin kokoaminen julkisen ja yksityisen sektorin klusteriyhteistyön edistämiseksi. Merialuesuunnittelun kytkeminen meri- ja telakkateollisuuden kumppanuusfoorumin kehittämistyön vahvistamiseksi, sillä meren hyvä tila on perusta kestävälle siniselle kasvulle. Meriteollisuuden tilannekuvan päivittäminen merielinkeinon kehittämisen edistämiseksi. Lounais-Suomen meriklusterin monipuolisen osaamistason vahvistaminen. Saaristomeren ja Selkämeren tilan parantaminen Saaristomeren ja Selkämeren tilan parantaminen kytkeytyy merten aluesuunnittelua ohjaavan direktiivin kansalliseen toimeenpanoon, jossa sovitetaan yhteen mm. energia-alojen, liikenteen, kalastuksen ja
vesiviljelyn kestävää kehitystä sekä ympäristön säilyttämistä, suojelua ja parantamista. Tavoitteena on luoda sinistä kasvua lounaisrannikolle. Edistetään kansallisen rannikkostrategian soveltamista Selkämeren rannikolla ja merialueella. Osallistutaan merten aluesuunnittelun rajat ylittävään yhteistyöhön. Laaditaan merialuesuunnitelma Satakunnan ja Varsinais-Suomen aluevesille ja talousvyöhykkeelle maaliskuun 2021 loppuun mennessä. Ammattikorkeakouluyhteistyö Coastal CoastAL on Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Turun ammattikorkeakoulun strateginen liittouma, joka tukee toiminta-alueensa elinvoiman ja kansainvälisen kilpailukyvyn lisäämistä. CoastAL tuottaa lisäarvoa sidosryhmilleen ja jäsenkorkeakoulujen omistajatahot hyötyvät liittoumakorkeakoulujen vahvistuvasta roolista alueilla. Yhteistyötä tehdään mm. laadunhallinnassa, ammattikorkeakoulututkintojen yhteissuunnittelussa, julkaisuissa, tutkimusryhmissä, opiskelijoille suunnatuissa yrityskiihdyttämöissä, tohtorikiihdyttämöissä ja meriteollisuuden tutkimustoiminnassa, palveluissa ja kehittämishankkeissa. Edistetään ammattikorkeakoulujen yhteistoimintaa strategisen liittouman painotusten mukaisesti. Lounaisrannikkoyhteistyö (LOURA) Lounaisrannikkoyhteistyötä (LOURA) tekevät lounaisrannikon kaupungit Pori, Rauma, Turku ja Uusikaupunki LOURA on strateginen yhteistoimintamalli, jonka päämääränä on koko alueen kilpailukyvyn, houkuttelevuuden ja tunnettuuden lisääminen. Yhteistyön lippulaivoja ovat meriosaaminen, energia, matkailu, invest in toiminta ja ennakoiva elinvoimatoiminta. Edistetään LOURA-yhteistyötä. Kasvuvyöhykeyhteistyö Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnat ovat mukana Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kasvusopimuksessa, joka muodostaa Etelä-Suomen 13 kaupungin ja kuuden maakunnan yhteistyöverkoston. Mukana ovat Espoon, Helsingin, Kotkan, Kouvolan, Lahden, Lohjan, Porin, Porvoon, Rauman, Salon, Turun, Uudenkaupungin ja Vantaan kaupungit sekä Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien liitot. Pohjoinen kasvuvyöhyke -yhteistyön koordinaatiosta vastaavat yhdessä hankkeen isäntäorganisaatiot Turun kaupunki ja Uudenmaan liitto. Kesäkuussa 2016 allekirjoitettiin valtion ja alueellisten toimijoiden välillä valtion ja Pohjoisen kasvuvyöhykkeen välinen kasvusopimus 2016-2018. Kasvuvyöhyke kokoaa alueellaan valtion, kaupunkien, elinkeinoelämän sekä tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden keskeiset edustajat rakentamaan uutta liiketoimintaa, työpaikkoja ja elinvoimaa Suomeen. Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä on erinomainen geopoliittinen sijainti, toimiva infrastruktuuri ja monipuolinen osaamisperusta. Se on alusta ennakkoluulottomille digitaalisten palvelukonseptien kokeiluille ja piloteille. Pohjoinen kasvuvyöhyke on kansainvälisesti houkutteleva elinkeinoelämän toimintaympäristö. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kehittäminen pohjautuu hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden edistämiseen ja tähtäimenä on Suomen ja sen alueiden kestävän kasvun ja elinvoimaisuuden edistäminen. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen tavoitteena on luoda kestäviä, perinteisiä ja digitaalisia liikenne- ja kuljetuspalveluita, tuottaa ketterä innovaatioiden kehitysalusta ja hyödyntää kansainvälisen yhteistyön mahdollisuudet innovaatioiden kaupallistamisessa. Tavoitteena on myös lisätä yhtenäisen työmarkkina- ja talousalueen yhteistoiminnallisuutta ja saavuttaa siten skaalautuvia etuja koko alueelle sekä vahvistaa Suomen houkuttelevuutta elinkeinoelämän toimintaympäristönä. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen tavoitteiden edistäminen Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien lähtökohdista, erityisesti huomioiden LOURA-yhteistyön sisällöt.
Liite 12. Aluekehityksen seurantaindikaattorit 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015 2016* 2017e Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 222 957 221 535 222 431 Väestönmuutos edellisvuodesta -0,17 % -0,30 % -0,46 % -0,64 % 0,40 % Nettomuutto (maassamuutto) v. 2013-447 -480-755 -1043 Nettomuutto (maassamuutto), % väestöstä, v. 2013-0,20 % -0,21 % -0,34 % -0,47 % Nettomuutto (maahanmuutto), v. 2013 621 525 525 367 527 Nettomuutto (maahanmuutto), % väestöstä, v. 2013 0,28 % 0,23 % 0,24 % 0,17 % 0,24 % Luonnollinen väestönkasvu (osuus väestöstä), 2013-0,24 % -0,26 % -0,28 % -0,40 % 2010 2015 2020e 2025e Vanhushuoltosuhde (yli 65 v./15 64 v.) 0,33 0,41 0,47 0,50 *=ennakkotieto, e=väestöennuste (v. 2015 laadittu) 2. Kilpailukyky Lähtöarvo 2014 2015 2016* 2017* BKT/asukas käypiin hintoihin, v. 2013 34 163 35 147 34 539 35 748 36 999 Liikevaihdon kasvu, v. 2013-4,1 % -0,9 % -1,9 % Aloittaneet yritykset, v. 2013 997 976 929 Lopettaneet yritykset, v. 2013 927 1 070 883 Kasvuyritysten määrä, v. 2011 14 (kasvu väh. 10 %) 286 293 308 323 Viennin osuus tuotannosta (BKT:stä), v. 2013 50,5 % 48,9 % 52,5%t 53,6%t 54,7%t Väestön tulotaso henkeä kohden (Valtionveron alaiset tulot ml. verottomat osingot ja korot), v. 2013 22841 23034 23330 t=tavoite 3. Talouden tasapaino Lähtöarvo 2014 2015 2016* 2017* Kuntien vuosikate euroa/asukas, v. 2013 448 369 253 Valtion menot maakunnittain asukasta kohden, v. 2008 6 671,40 4. Työllisyys Lähtöarvo 2014 2015 2016 2017* Työttömyysaste, v. 2013 11,6 % 12,7 % 13,8 % 13,9 % Työllisyysaste, v. 2013 68,0 % 67,2 % 68,0 % 67,9 % Nuorten työttömyys, v. 2013 15,7 % 16,3 % 18,9 % 18,4 % Pitkäaikaistyöttömyys, v. 2013 26,7 % 27,7 % 29,9 % 30,7 % Työpaikkojen lkm, v. 2013 90 368 88165 Työvoiman lkm, v. 2013 103 476 102710*
5. Alueen sisäiset erot Lähtöarvo 2014 2015 2016* 2017* Tulotason keskihajonta maakunnan kunnissa, v. 2013 (Valtionveron alaiset tulot ml. verottomat osingot ja korot) 1958 1564 1564 1794 Väestön ikärakenteen keskihajonta maakunnan kunnissa (yli 65-vuotiaiden osuus) 2,63 %- yksikköä 2,66 %- yksikköä 2,85 %- yksikköä 6. Osaaminen Lähtöarvo 2014 2015 2016* 2017* Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 v. täyttäneistä, v. 2013 66,4 % 67,4 % 67,9 % Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat 25 29- vuotiaista, v. 2013 16,2 % / 1906 16,0 % / 1860 16,4 % 1912 1740 1680 Kolmen suurimman toimialan osuus työpaikoista, v. 2013 48 % 48 % Julkisen sektorin osuus työpaikoista, v. 2013 29 % 29 % 7. Elinympäristön laatu ja aluerakenne Lähtöarvo 2014 2015 2016* 2017* Väestön määrän muutos, lähtöarvo 2000 2013, muut vuodet vs. 2000 Sisempi kaupunkialue -1,4 % -1,1 % -0,6 % Ulompi kaupunkialue 2,6 % 2,6 % 2,3 % Kaupungin kehysalue -4,4 % -5,0 % -5,6 % Maaseudun paikalliskeskus -2,1 % -2,4 % -3,0 % Kaupungin läheinen maaseutu -2,8 % -3,2 % -4,0 % Ydinmaaseutu -10,3 % -10,9 % -12,2 % Harvaan asuttu maaseutu -16,3 % -17,3 % -19,3 % Uusiutuvan energian osuus energian kulutuksesta 26 % Teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitus vesistöihin