YDINLAITOKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYSUOJELU JA SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA

1 OHJE YVL C.2 24.11.2010 LUONNOS 2 Työryhmä: VeR, ATy, MLe YDINLAITOKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYSUOJELU JA SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA 1 Johdanto... 3 2 Soveltamisala... 3 3 Työntekijöiden säteilysuojelu... 4 4 Säteilysuojeluorganisaation toiminta... 6 4. 1 Säteilysuojeluhenkilöstö... 6 4.2 Säteilysuojelukoulutus... 7 4.3 Säteilysuojelua koskeva tulokoulutus... 7 4.4 Muu säteilysuojeluun liittyvä koulutus... 8 4.5 Säteilysuojeluohjeet... 8 5 Ydinlaitoksen säteilyolosuhteiden mukainen alue- ja vyöhykejako... 9 5.1 Yleiset periaatteet vyöhykejaossa... 9 5.2 Tarkkailualue... 9 5.3 Valvonta-alue... 10 5.4 Valvonta-alueen vyöhykkeet... 10 5.5 Valvonta-alueella liikkuminen... 10 5.6 Säteilytyölupa... 11 6 Säteilytyöntekijöiden säteilytyöluokat ja terveystarkkailu... 12 6.1 Säteilytyöluokat... 12 6.2 Terveystarkkailu... 12 7 Säteilyaltistuksen seuranta... 13 7.1 Yleiset periaatteet säteilyaltistuksen seurannassa... 13 7.2 Ulkoisen säteilyannoksen määritys... 14 7.3 Sisäisen säteilyannoksen määritys... 15 7.4 Säteilyannoksen määritys erityistapauksissa... 16 7.5 Reaaliaikainen säteilyaltistuksen seuranta... 17 8 Säteilyannosten ilmoittaminen annosrekisteriin... 17 8.1 Yleiset periaatteet... 17 8.2 Säännöllinen ilmoittaminen... 18 8.3 Poikkeustilanteita koskeva ilmoittaminen... 19 9. Viranomaisvalvonta... 20 Viitteet... 21 Liitteet... 22 Liite 1... 22

kolmannen mukaan 2 Valtuutusperusteet Ydinenergialain H(990/1987) 7r H Säteilyturvakeskuksen tehtävänä on asettaa ydinenergialain mukaisen turvallisuustason toteuttamista koskevat yksityiskohtaiset turvallisuusvaatimukset. Soveltamissäännöt YVL-ohjeen julkaiseminen ei sinänsä muuta Säteilyturvakeskuksen ennen ohjeen julkaisemista tekemiä päätöksiä. Vasta kuultuaan asianosaisia Säteilyturvakeskus antaa erillisen päätöksen siitä, miten uutta tai uusittua YVL-ohjetta sovelletaan käytössä tai rakenteilla oleviin ydinlaitoksiin ja luvanhaltijoiden toimintoihin. Uusiin ydinlaitoksiin ohjeita sovelletaan sellaisenaan. Kun Säteilyturvakeskus harkitsee YVL-ohjeissa esitettyjen, uusien turvallisuusvaatimuksien soveltamista käytössä tai rakenteilla oleviin ydinlaitoksiin, se ottaa huomioon ydinenergialain H(990/1987) 7 a H:ssä säädetyt periaatteet: Ydinenergian käytön turvallisuus on pidettävä niin korkealla tasolla kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista. Turvallisuuden edelleen kehittämiseksi on toteutettava toimenpiteet, joita käyttökokemukset ja turvallisuustutkimukset sekä tieteen ja tekniikan kehittyminen huomioon ottaen voidaan pitää perusteltuina. HYdinenergialain 7 r H momentin mukaan Säteilyturvakeskuksen turvallisuusvaatimukset velvoittavat luvanhaltijaa, kuitenkin niin, että luvanhaltijalla on oikeus esittää muunkinlainen kuin vaatimuksissa edellytetty menettelytapa tai ratkaisu. Jos luvanhaltija vakuuttavasti osoittaa, että esitetty menettelytapa tai ratkaisu toteuttaa tämän lain mukaisen turvallisuustason, Säteilyturvakeskus voi sen hyväksyä. Uusien ydinlaitosten osalta tämä ohje on voimassa x.x.20xx alkaen toistaiseksi. Näiden osalta ohje kumoaa x.x.20xx annetun ohjeen YVL x.x. Rakenteilla olevilla ja käyvillä ydinlaitoksilla tämä ohje saatetaan voimaan erillisellä STUKin päätöksellä.

3 1 Johdanto 101. Ydinenergian käytöstä säädetään ydinenergialaissa (990/1987) ja sen nojalla annetussa ydinenergia-asetuksessa (161/1988) sekä ydinturvallisuutta koskevissa valtioneuvoston asetuksissa (733-736/2008). Ydinenergian käyttöön sovelletaan myös eräitä säteilylain (592/1991) ja säteilyasetuksen (1512/1991) vaatimuksia, joiden tarkoituksena on suojata yksilöä säteilyn haitallisilta vaikutuksilta. 102. Säteilylain 2 :n mukaisesti säteilyn käytön ja muun säteilyaltistusta aiheuttavan toiminnan tulee, ollakseen hyväksyttävää, täyttää seuraavat vaatimukset: 1. toiminnalla saavutettava hyöty on suurempi kuin toiminnasta aiheutuva haitta (oikeutusperiaate); 2. toiminta on siten järjestetty, että siitä aiheutuva terveydelle haitallinen säteilyaltistus pidetään niin alhaisena kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista (optimointiperiaate); 3. yksilön säteilyaltistus ei ylitä asetuksella vahvistettavia enimmäisarvoja (yksilönsuojaperiaate). Säteilysuojelussa optimointiperiaatteesta käytetään nimitystä ALARA- periaate (As Low As Reasonably Achievable). 103. Säteilytyötä koskevat määräykset sisältyvät säteilylain lukuun 9. Ydinlaitosten suunnittelu ja käyttö on toteutettava siten, että työntekijöiden säteilyaltistusta voidaan rajoittaa siten kuin säteilylaissa ja säteilyasetuksessa säädetään. 104. Säteilysuojelu ydinlaitoksissa perustuu toiminnan hyvään suunnitteluun, tarkoituksenmukaisiin työtapoihin, ajanmukaisiin säteilysuojelumenetelmiin, laitteisiin ja suojavarusteisiin, aikaisemman kokemuksen hyväksikäyttöön sekä yhteistyöhön ydinlaitoksen eri organisaatioyksiköiden välillä. Sitoutuminen säteilysuojelun päämäärien toteuttamiseen koskee ydinlaitoksen koko henkilökuntaa. 2 Soveltamisala 201. Tämä ohje koskee ydinlaitoksen työntekijöiden säteilysuojelua, työolojen tarkkailua ja annostarkkailua. STUKin julkaisemat ST-ohjeet koskevat muuta kuin ydinenergian käyttöön liittyvää säteilyturvallisuutta. 202. Ydinlaitoksen säteilymittausjärjestelmiä ja -laitteita sekä rakenteellista säteilyturvallisuutta käsitellään ohjeessa YVL C.1. Ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyjä sekä valmiustilanteissa noudatettavia säteilysuojelumenettelyjä käsitellään ohjeessa YVL C.5. Ydinlaitoksen jätteidenkäsittelyä käsitellään ohjeissa D.3 D.5. Ydinlaitoksen toiminnan raportointia koskee ohje YVL A.9. 203. Ydinlaitoksen organisaatiota ja henkilöstöä käsitellään ohjeessa YVL A.4. Ydinlaitosten

4 johtamisjärjestelmiä koskee ohje YVL A.3. 204. Säteilytyöntekijöiden terveystarkkailua kuvataan tarkemmin ohjeessa ST 7.5 [8]. Työntekijöiden altistumista radonille ja näitä koskevia säteilymittauksia käsitellään ohjeessa ST 12.1 [5]. Sisäisestä säteilystä aiheutuvan efektiivisen annoksen kertymän laskeminen ja laskemista varten tarvittavat muuntokertoimet esitetään ohjeessa ST 7.3 [9]. Tietojen ilmoittamista Säteilyturvakeskuksen ylläpitämään annosrekisteriin on kuvattu ohjeessa ST 7.4 [10]. Annosmittauspalvelun hyväksyntää muussa säteilytoiminnassa kuin ydinvoimalaitoksissa koskee ohje ST 1.9 [11]. 3 Työntekijöiden säteilysuojelu 301. Säteilylain 9 luvussa säädetään säteilytoiminnan harjoittajan velvollisuuksista suojella säteilytyössä olevia työntekijöitä. Säteilyaltistuksen seurantaperusteista ja terveystarkkailusta säädetään tarkemmin säteilyasetuksen luvussa 3. 302. Säteilylain 32 :n mukaan toiminnan harjoittajan on suunniteltava ja toteutettava työntekijöiden suojelu seuraavien periaatteiden mukaan: 1. selvitetään ennalta työntekijöihin kohdistuva säteilyaltistus ja siihen vaikuttavat tekijät, missä tulee ottaa huomioon myös tavanomaisesta poikkeavat työskentelyolosuhteet; 2. työskentelypaikat jaetaan tarvittaessa valvonta-alueisiin ja tarkkailualueisiin; sekä 3. luokitellaan erilliseksi ryhmäksi (säteilytyöluokka A) ne työntekijät, joiden säteilyaltistusta on seurattava henkilökohtaisesti. 303. Työntekijöiden annosrajoista säteilytyössä säädetään säteilyasetuksen (1512/1991) 3 :ssä seuraavasti: Säteilytyöstä työntekijälle aiheutuva efektiivinen annos ei saa ylittää keskiarvoa 20 millisievertiä (msv) vuodessa viiden vuoden aikana eikä minkään vuoden aikana arvoa 50 msv. Silmän mykiön ekvivalenttiannos ei saa ylittää arvoa 150 msv vuodessa eikä käsien, jalkojen tai ihon minkään kohdan ekvivalenttiannos arvoa 500 msv vuodessa. 304. Vuosiannoksella tarkoitetaan ulkoisesta säteilystä kalenterivuoden aikana aiheutuvan efektiivisen annoksen ja samana ajanjaksona kehoon joutuvista radioaktiivisista aineista aiheutuvan efektiivisen annoksen kertymän summaa. 305. Annosrajoituksia käsitellään säteilyasetuksen (1512/1991) 7 :ssä. Jotta henkilökohtaiset säteilyaltistukset voitaisiin toteuttaa ALARA-periaatteen mukaisina, ydinlaitoksessa on oltava käytössä edellä esitettyjä annosrajoja pienempiä annosrajoituksia. 306. Säteilyasetuksen 4 :ssä on säädetty annosrajoista nuorten henkilöiden koulutuksessa. Väestön annosrajoja käsitellään säteilyasetuksen 6 :ssä ja sikiön suojelua 5 :ssä. Asetuksessa todetaan mm. seuraavaa:

5 Säteilyn käyttö tulee suunnitella ja järjestää siten, että siitä muulle kuin säteilytyössä olevalle henkilölle aiheutuva efektiivinen annos ei vuoden aikana ylitä arvoa 1 msv. Silmän mykiön ekvivalenttiannos ei saa vuoden aikana ylittää arvoa 15 msv eikä ihon minkään kohdan ekvivalenttiannos arvoa 50 msv. Sikiötä tulee suojella samalla tavoin kuin väestön yksilöä. Kun nainen on ilmoittanut olevansa raskaana, hänen työnsä on järjestettävä niin, että sikiön ekvivalenttiannos on niin pieni kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista, eikä ainakaan jäljellä olevana raskausaikana ylitä arvoa 1 msv. 307. Luvanhaltijan on varmistettava, että säteilysuojelua toteutetaan jatkuvasti viranomaissäädösten, laitoksella hyväksyttyjen ohjeiden ja ALARA-periaatteen mukaisesti. Erityistä huomiota on kiinnitettävä niihin töihin, joissa työskentelyolosuhteista, työn laajuudesta, poikkeuksellisesta luonteesta tai muista syistä johtuen säteilysuojelu ja suojavarusteiden oikeaoppinen käyttö tai käytön valvonta on vaativaa. 308. Säteilysuojelussa havaitut puutteet on korjattava välittömästi. Säteilysuojelun kannalta huomionarvoisista havainnoista, tapahtumista, puutteista, järjestelyistä ja mittaustuloksista on ylläpidettävä järjestelmällistä kirjanpitoa. 309. Työntekijöiden henkilökohtaisten annosten lisäksi kollektiivisia annoksia on seurattava työkohteittain sekä työntekijäryhmittäin. Luvanhaltijan on ryhdyttävä toimenpiteisiin, mikäli kollektiiviset säteilyannokset (yhteenlasketut säteilyannokset) viittaavat siihen, että säteilysuojelumenettelyjä voitaisiin parantaa. 310. Ydinlaitoksella on oltava kirjallinen ohjelma säteilyannosten rajoittamiseksi (ALARAtoimenpideohjelma). Ohjelmasta on ilmettävä sekä lyhyen että pitkän tähtäimen suunnitelmat ja toimenpiteet siitä, miten laitos pyrkii rajoittamaan säteilytyöntekijöiden annokset ALARA-periaatteen mukaisesti. Ohjelmaan tulee asettaa tavoiterajat sekä suurimmille henkilöannoksille vuosiannoksille että kollektiiviselle annokselle. ALARA-toimenpideohjelma on pidettävä ajan tasalla, ja se on toimitettava tiedoksi Säteilyturvakeskukselle. 311. Jos yhdellä ydinvoimalaitosyksiköllä henkilökunnan kollektiivinen säteilyannos kahden peräkkäisen vuoden keskiarvona ylittää arvon 2,5 mansv yhden GW:n nettosähkötehoa kohden, on ylittämisen syistä sekä tarpeellisista säteilyturvallisuuden parantamiseen tähtäävistä toimenpiteistä laadittava raportti ja toimitettava se tiedoksi Säteilyturvakeskukselle. 312. Mikäli ydinlaitoksella jonkun työntekijän henkilökohtainen säteilyannos ottaen huomioon muualla säteilytyössä saatu säteilyannos ylittää 20 msv yhden kalenterivuoden aikana, on säteilyannokseen johtaneista syistä laadittava raportti ja toimitettava se tiedoksi Säteilyturvakeskukselle. 313. Ennen ydinvoimalaitoksen polttoaineenvaihto-, korjaus- ja huoltoseisokkia on laadittava ja toimitettava Säteilyturvakeskukseen selvitys, jossa on esitettävä mm.

6 säteilysuojelun valvonta- ja ohjaustyöhön osallistuvan henkilöstön lukumäärä, vuorojärjestelyt sekä erityisvastuut säteilysuojelukoulutuksen suunnittelu säteilysuojelua, puhtaanapitoa ja jätteidenkäsittelyä koskevat erityisjärjestelyt seisokin aikana annostarkkailun ja kontaminaation seurannan järjestelyt arvio seisokkitöihin osallistuvien työntekijöiden lukumääristä, suurimmista yksilöannoksista sekä työkohtaisista säteilyannoksista arvio kollektiivisesta säteilyannoksesta. 314. Jos ydinlaitoksella tehtävästä yksittäisestä työstä tai työkokonaisuudesta ennakoidaan aiheutuvan säteilyannosta yli 0,05 mansv tai jos siihen liittyy merkittävä sisäisen radioaktiivisen kontaminaation riski, on yksityiskohtainen työsuunnitelma ja säteilysuojelutoimenpiteitä kuvaava asiakirja toimitettava Säteilyturvakeskukselle tiedoksi hyvissä ajoin ennen työn aloittamista. Mikäli tällaisia töitä on useita, asiakirjat voidaan lähettää Säteilyturvakeskukseen yhtenä eränä. 315. Toteutuneista polttoaineenvaihtoseisokeista ja laajoista huolto- ja korjausseisokeista on laadittava säteilysuojelun toteutumista kuvaava yhteenvetoraportti ohjeen YVL A.9 mukaisesti. 4 Säteilysuojeluorganisaation toiminta 4. 1 Säteilysuojeluhenkilöstö 401. Vastuullisen johtajan tehtäviin kuuluu huolehtia säteilysuojelua toteuttavan henkilöstön riittävistä resursseista ja toimintavaltuuksista. Vastuullisen johtajan on osaltaan seurattava toimenpiteitä, jotka tähtäävät säteilyannosten pitämiseen pieninä. Luvanhaltijan on perustettava säteilysuojelun ja muiden laitostoimintojen (esim. käyttö, kunnossapito, turvallisuus) asiantuntijoista koostuva yhteistyöryhmä tai luotava muu menettely, jolla varmistetaan, että säteilysuojelu huomioidaan laitoksella eri tekniikan alueilla riittävässä laajuudessa. 402. Ydinlaitoksen käyttöorganisaatiossa tai sen käytettävissä on oltava yksikkö, jonka tehtävänä on huolehtia käytännön säteilysuojelutyöstä ja koordinoida siihen liittyviä toimintoja. Yksikön esimiehenä toimii laitoksen säteilysuojelupäällikkö. Säteilysuojelun toteuttamista koskevat tehtävä- ja vastuujärjestelyt on esitettävä laitoksen käyttöä koskevissa asiakirjoissa. 403. Säteilysuojelupäällikön on ohjattava ja kehitettävä säteilysuojelun toteutusta laitoksella. Hänen on huolehdittava siitä, että säteilysuojelutoiminnoissa huomioidaan tutkimus sekä kansallinen ja kansainvälinen kehitys. 404. Säteilysuojeluyksikön on tunnettava laitoksen rakenne ja toimintaperiaatteet sekä säteilyn lähteet laitoksella. Yksikön on seurattava mittauksin säteilytilannetta laitoksella sekä valvottava laitoksen

7 valvonta-alueella tehtäviä töitä ja toimenpiteitä säteilysuojelun kannalta. 405. Säteilysuojeluyksikön on huolehdittava siitä, että riittävä määrä säteilyvalvontalaitteita ja suojavarusteita on käytettävissä. Lisäksi sen on huolehdittava näiden laitteiden ja varusteiden kunnosta sekä siitä, että niitä käytetään annettujen ohjeiden mukaisesti. 406. Säteilysuojeluhenkilöstön on osallistuttava niiden muutostöiden suunnitteluun, joista voidaan ennakoida aiheutuvan työntekijöille säteilyaltistusta. Säteilysuojelu on huomioitava muutostöiden eri toteutusvaiheissa. Säteilysuojeluhenkilöstöllä on oltava riittävät valtuudet toteuttaa toimenpiteitä, jotka tähtäävät säteilyannosten rajoittamiseen, ja valtuudet keskeyttää työnteko säteilysuojelullisin perustein. 407. Polttoaineenvaihtoseisokeissa ja laajoissa huolto- ja korjausseisokeissa luvanhaltijan on toteutettava säteilysuojelun sisäistä laadunseurantaa. Seurantaan on muun muassa kirjattava säteilysuojelun valvontakohteiden päivittäiset tapahtumat, säteilysuojelun keskeiset toimenpiteet ja päätökset, sekä säteilysuojelun poikkeamat sekä niihin kohdennetut korjaavat toimenpiteet. Vastaavaa seurantaa on toteutettava myös laitoksen käytön aikana soveltuvan laajuisena. 408. Mikäli ydinlaitoksen säteilysuojeluhenkilöstön lisäksi laitoksella käytetään tilapäisiä säteilysuojelutyöntekijöitä, heidän on toimittava laitoksen säteilysuojeluohjeiden mukaisesti, ydinlaitoksen kouluttamana ja valvonnassa. Mikäli tilapäisten työntekijöiden hankinta tehdään erillisen toiminimen tai yrityksen kautta, on sen toimintajärjestelmä ja säteilysuojelukoulutuksen riittävyys arvioitava jo ennen työn aloitusta. 4.2 Säteilysuojelukoulutus 409. Säteilylain 36 :n mukaan työntekijöille on järjestettävä toiminnan laadun ja työpaikan olosuhteiden mukainen koulutus ja opastus tehtäviinsä. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota tietoon säteilyn terveydellisistä haitoista ja turvallisuutta korostaviin työtapoihin siten, että tarpeeton altistuminen säteilylle ja poikkeavaan säteilyaltistukseen johtavat tapahtumat voidaan estää. 410. Säteilyturvakeskukselle on ilmoitettava säteilysuojelukoulutuksen sisältö ja koulutussuunnitelmat. Säteilysuojelukoulutusta on annettava hyvissä ajoin ennen laitoksen käyttöönottoa. 4.3 Säteilysuojelua koskeva tulokoulutus 411. Säteilysuojelua koskevan tulokoulutuksen (jatkossa tulokoulutus) tarkoituksena on antaa työntekijöille tietoa säteilylainsäädännöstä ja sen nojalla annetuista määräyksistä sekä antaa edellytykset oikeaoppiseen työskentelyyn valvonta-alueella ja tarkkailualueella sekä vaikuttaa säteilysuojelun tavoitteiden saavuttamiseen. Koulutuksen on annettava edellytykset toimia johdonmukaisesti turvallisuusnäkökohdat huomioiden, mikäli työkohteella syntyy ennalta odottamattomia tilanteita. Koulutuksen ja ohjeiden antamisen yhteydessä on korostettava työntekijän velvollisuutta huolehtia omasta ja muiden henkilöiden säteilyturvallisuudesta.

8 412. Tulokoulutusta on annettava kaikille ydinlaitoksen vakinaisille ja tilapäisille työntekijöille, jotka työskentelevät valvonta-alueella. Koulutus on annettava ydinlaitoksissa kaikille työntekijöille kansallisuudesta riippumatta. 413. Työntekijöiden on kirjallisessa tai tietokonepohjaisessa kokeessa osoitettava säteilyturvallisuustietojensa riittävyys. Kokeesta on laadittava tallenne, josta käy ilmi sekä arvioinnin tehnyt henkilö että kokeen suorittanut työntekijä. 414. Tulokoulutuksen lisäksi on määräajoin annettava kertauskoulutusta. Tulokoulutuksen laajuinen koulutus on järjestettävä vähintään kolmen vuoden välein. 415. Tulokoulutus voidaan katsoa päteväksi koskemaan kaikkia suomalaisia ydinlaitoksia, mikäli koulutuksen yhteydessä on otettu huomioon laitoskohtaiset hallinnolliset ja rakenteelliset erityispiirteet ja eroavaisuudet. Tämä voi tapahtua esimerkiksi työntekijöille jaettavan kirjallisen materiaalin avulla. Ruotsissa saatu tulokoulutus voidaan hyväksyä suomalaisilla ydinlaitoksilla samoin perustein. 4.4 Muu säteilysuojeluun liittyvä koulutus 416. Ydinlaitoksen organisaation toimintaa on jatkuvasti kehitettävä, jotta säteilysuojelussa päästään asetettuihin tavoitteisiin. Säteilysuojelun keskeisissä tehtävissä toimivien henkilöiden ammattitaidon kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi on laadittava koulutusohjelmat. Säteilysuojeluhenkilöstöön kuuluville työntekijöille on pidettävä kuulustelu, jossa heidän on pystyttävä osoittamaan, että he ymmärtävät tehtäviensä edellyttämät säteilysuojelumääräykset ja -toimenpiteet sekä että he osaavat käyttää tarvitsemiaan välineitä ja laitteita. 417. Erityistä säteilysuojelukoulutusta on annettava niille henkilöille, joiden työ (esim. työnsuunnittelu) vaikuttaa merkittävästi säteilysuojelun tuloksiin. Tämä koskee sekä laitoksen omaa henkilöstöä että urakoitsijoita. 418. Työnsuunnittelussa ja säteilysuojelussa vastuullisten toimijoiden on huolehdittava, että työvaiheita on käytävä läpi tai niitä on harjoiteltava, ennen kuin ne toteutetaan säteilysuojelun kannalta vaativissa työkohteissa. 4.5 Säteilysuojeluohjeet 419. Ydinlaitoksella on oltava säteilysuojelun toteuttamista koskevat ohjeet. Ohjeissa on esitettävä ainakin säteilysuojeluperiaatteet ja niiden toteuttamisesta vastaava organisaatio säteilysuojelukoulutuksen järjestäminen määräykset menettelyistä valvonta-alueella ja tarkkailualueella säteilytyöntekijöiden terveystarkkailu ja säteilytyöluokat

9 säteilymittaukset valvonta-alueella ja tarkkailualueella työnsuunnitteluprosessi säteilysuojelun kannalta tärkeissä huolto- ja muutostöissä säteilytyölupakäytäntö henkilökohtainen annosvalvonta reaaliaikainen työ- ja henkilöannosvalvonta henkilökohtaisten suojavarusteiden käyttövaatimukset menettelyt, joilla varmistetaan ALARA-periaatteen toteutuminen ja ohjeiden noudattaminen henkilödekontaminointi. Säteilysuojeluohjeet on toimitettava tiedoksi Säteilyturvakeskukselle. 420. Säteilysuojeluohjeet on pidettävä kattavina ja ajan tasalla sekä niitä on arvioitava säännöllisesti ydinlaitoksen johtamisjärjestelmän määrittelemällä tavalla. Säteilysuojeluohjeiden mukaista toimintaa on arvioitava osana laitoksen laadunhallintaa. 421. Säteilysuojeluun liittyen ydinlaitoksella voi olla yksityiskohtaisia ohjeita, joissa on kuvattu säteilysuojeluun ja säteilymittauksiin liittyviä käytäntöjä sekä erilaisiin säteilyä mittaaviin tai analysoiviin laitteisiin tarvittavia tietoja. Näiden ohjeiden on oltava osa laitoksen johtamisjärjestelmää. 5 Ydinlaitoksen säteilyolosuhteiden mukainen alue- ja vyöhykejako 5.1 Yleiset periaatteet vyöhykejaossa 501. Ydinlaitosalueella on tehtävä järjestelmällisesti annosnopeusmittauksia sekä ilman radionuklidikonsentraation ja pintakontaminaation (aktiivisuuskate) määrityksiä. Mittausten tulosten perusteella työskentelypaikat jaetaan valvonta-alueisiin ja tarkkailualueisiin. Valvonta-alueen ja tarkkailualueen ulkopuolinen alue on säteilysuojelun kannalta luokittelematonta aluetta. 5.2 Tarkkailualue 502. Jos efektiivinen annos alueella säännöllisessä työssä voi ylittää 1 msv, silmän ekvivalenttiannos 15 msv tai käsien, jalkojen tai ihon ekvivalenttiannos 50 msv vuodessa, on kyseinen alue luokiteltava vähintään tarkkailualueeksi. 503. Tarkkailualueella on järjestettävä työolojen tarkkailu ja tarvittaessa työntekijöiden annostarkkailu säteilyaltistuksen luonteen ja laajuuden mukaisesti. Alueella sijaitsevat säteilylähteet ja tieto niihin liittyvästä säteilyvaarasta on merkittävä asianmukaisesti. Alueen merkinnöistä on tarvittaessa käytävä ilmi, että kyseessä on tarkkailualue. 504. Työntekijöille on annettava ohjeet työskentelystä tarkkailualueella, säteilylähteiden käytöstä sekä

10 lähteisiin liittyvästä säteilyvaarasta. Tarkkailualueen säteilyolosuhteet, alueen rajaus ja suojelutoimenpiteiden riittävyys on tarkistettava määräajoin. 5.3 Valvonta-alue 505. Valvonta-alueeksi on määriteltävä vähintään ne laitoksen tilat, joissa ulkoinen säteilyannosnopeus saattaa ylittää arvon 3 µsv/h tai joissa 40 tunnin viikoittaisesta oleskelusta voi aiheutua yli 1 msv:n sisäinen säteilyannos vuodessa. 506. Valvonta-alueella on noudatettava erityisiä sääntöjä ja menettelyjä, joiden tarkoitus on suojata työntekijöitä ionisoivalta säteilyltä ja estää radioaktiivisten aineiden leviäminen valvonta-alueen tiloihin ja valvonta-alueen ulkopuolelle. 507. Pintakontaminaatiolle asetettavat raja-arvot alimmalle valvonta-alueen vyöhykkeelle sekä rajat poistuttaessa valvonta-alueelta on esitetty liitteessä 1 (taulukko 1). 5.4 Valvonta-alueen vyöhykkeet 508. Valvonta-alueen tilat on jaettava vyöhykkeisiin ulkoisen annosnopeuden, pintakontaminaation ja ilman radionuklidikonsentraation perusteella. Vyöhykkeitä on oltava vähintään kolme. Vyöhykejako on esitetty liitteessä 1 (taulukko 2). 509. Ulkoinen annosnopeus, pintakontaminaatio tai radionuklidien konsentraatio ilmassa saa paikallisesti ylittää luokitusrajan, mikäli kulku kyseiselle alueelle on rajattu kulkuestein ja selvästi erottuvin merkinnöin tai kohde on merkitty kilvin, joista selviävät säteilytilanne, mahdolliset oleskelurajoitukset ja vaadittava suojavarustus. Poikkeavat säteilylähteet on aina merkittävä näkyvästi [7]. 510. Tilan vyöhykeluokitus ja sen syy on ilmoitettava selkein merkinnöin sisääntulon kohdalla [8]. Jos säteilytilanne muuttuu, on tilan luokitusmerkintä muutettava olosuhteita vastaavaksi. 511. Ydinlaitoksella on ylläpidettävä ajan tasalla olevaa tiedostoa tilojen vyöhykejaosta ja säteilyolosuhteista. Sen on katettava sekä laitoksen normaalin käytön että vuosihuollon aikainen tilanne. 5.5 Valvonta-alueella liikkuminen 512. Valvonta-alueelle pääsyä on valvottava. Huonetilat, joissa annosnopeus voi olla yli 25 µsv/h, on oltava lukittuja tai valvottuja. Valvonta-alueella liikkuvilla on oltava näkyvillä tunnistamista ja kulkuoikeuden tarkistamista varten henkilökohtainen lupakortti. Annostarkkailuun käytettävien laitteiden käyttö on voitava todentaa helposti.

11 513. Suojavaatetuksena on käytettävä vähintään kokosuojapukua ja jalkinesuojuksia täydennettynä tarpeen mukaan tehtävän vaatimilla lisäsuojaimilla (suojakäsineet, suojajalkineet, hengityssuojaimet) [16], [17]. Suojahaalari voidaan korvata suojatakilla perustelluissa poikkeustapauksissa, mikäli vaatteiden kontaminoitumisen mahdollisuus on pieni. Mikäli näistä periaatteista poiketaan, on korvaaville menettelyille haettava hyväksyntä Säteilyturvakeskukselta. 514. Syöminen, juominen ja tupakointi on valvonta-alueella kielletty. Poikkeuksena tähän sääntöön voivat olla erikseen osoitetut kahviot ja taukopaikat. Lisäksi poikkeuksena voi olla juomavesiautomaattien käyttö. Näitä tiloja ja automaatteja voidaan käyttää kuitenkin vain silloin kun säteilymittauksin voidaan varmistaa, ettei työntekijöille aiheudu niiden käytöstä sisäistä säteilyaltistusta. 515. Valvonta-alueelta poistuvien pintakontaminaatio on tarkastettava pintakontaminaation mittauslaitteella. Mittalaitteen mittausgeometrian on oltava sellainen, että se riittävän hyvin kattaa mitattavan kehon, raajat ja pään. Alueelta voidaan poistua normaalisti, jos työntekijän kontaminaatiorajoja ei ylitetä (ks. taulukko 1). 516. Pintakontaminaatiorajan ylittäneet mittaustulokset on rekisteröitävä. Kontaminoituneiden suojavaatteiden vaihtoa varten on oltava menettelyt. Työntekijöiden pintakontaminaation puhdistusta varten on ydinlaitoksella oltava käytettävissä asianmukaisesti varustetut henkilödekontaminointitilat. 517. Valvonta-alueelta ulosvietävän tavaran pintakontaminaatio on tarkastettava mittauksin. Tavaran ulosvienti on sallittu, mikäli taulukossa 1 esitetyt rajat alittuvat. 5.6 Säteilytyölupa 518. Valvonta-alueella tehtäviä töitä varten on laadittava säteilytyölupa. Rutiininomaisia, toistuvaisluonteisia käyntejä varten voidaan laatia pysyväisluonteinen lupa. Säteilytyöluvan myöntämistä koskevat menettelyt ja vastuut on määriteltävä laitoksen säteilysuojeluohjeissa. 519. Säteilytyöluvasta tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ainakin luvan laatija (myös hyväksyjä, mikäli eri henkilö) myöntämisajankohta työntekijöiden nimet (tai työnjohtaja ja lukumäärä) työkohde ja sen säteilyolosuhteet työnkuvaus annosnopeuden, pintakontaminaation ja ilman radionuklidipitoisuuden mittausta koskevat vaatimukset säteilysuojelutoimenpiteet tai -ohjeet ja suojavarusteet. 520. Säteilytyöluvan on oltava nähtävillä työkohteessa. Säteilysuojeluhenkilökunnalla on oltava mahdollisuus tarkastaa säteilytyöluvan mukainen työskentely työkohteessa.

12 6 Säteilytyöntekijöiden säteilytyöluokat ja terveystarkkailu 6.1 Säteilytyöluokat 601. Säteilytyötä tekevät työntekijät on luokiteltava säteilyasetuksen mukaan säteilytyöluokkiin A tai B. Säteilyasetuksen 10 :n mukaan säteilytyöluokkaan A kuuluvat ne työntekijät, joille työstä aiheutuva efektiivinen annos, kun otetaan huomioon työhön liittyvä poikkeavaan säteilyaltistukseen johtavan tapahtuman mahdollisuus, on tai voi olla suurempi kuin 6 msv vuodessa tai ekvivalenttiannos suurempi kuin kolme kymmenesosaa silmän mykiölle, iholle, käsille ja jaloille säädetyistä annosrajoista. 602. Säteilytyöluokkaan B kuuluvalla työntekijällä säteilytyötä tekevää työntekijää, joka ei kuulu säteilytyöluokkaan A. 603 Mikäli luvanhaltija sallii työskentelyn ydinlaitoksen valvonta-alueella säteilytyöluokassa B, on tämän oltava hyvin perusteltua. Mikäli säteilytyöluokkaan B kuuluva työntekijä saa ydinlaitoksella säteilyaltistusta yli 6 msv vuodessa, on tapahtuma ja tapahtuneeseen johtaneet syyt raportoitava välittömästi Säteilyturvakeskukseen. 604. Säteilylain 37 :n mukaan säteilytyötä tekevän henkilön on oltava 18 vuotta täyttänyt. Tätä nuorempi henkilö, ei kuitenkaan alle 16-vuotias, voi osallistua säteilylähteiden käyttöön siinä määrin kuin se on tarpeen hänen ammatillisen koulutuksensa vuoksi. Häntä ei kuitenkaan voida luokitella säteilytyöntekijäksi. 605. Valmiustilanteisiin osallistuvien työntekijöiden terveystarkkailua käsitellään ohjeessa YVL C.5. 6.2 Terveystarkkailu 606. Työntekijöiden työterveyshuollon järjestämisestä säädetään yleisesti työterveyshuoltolaissa (H1383/2001H) ja sen nojalla annetuissa säädöksissä. 607. Luvanhaltijan velvollisuutena on huolehtia, että säteilytyötä tekevät työntekijät kuuluvat säteilytyöhön osallistuville tarkoitettuun terveystarkkailuun. Säteilytyöluokkaan A kuuluvien työntekijöiden terveystarkkailu on järjestettävä säteilylain (H592/1991H) H9 luvussah ja säteilyasetuksen (H1512/1991H) H3 luvussah säädetyn mukaisesti. 608. Säteilytyötä tekevän työntekijän terveystarkkailun tarkoituksena on mm. varmistaa, että työntekijä soveltuu säteilytyöhön eikä hänen terveydentilansa ole esteenä säteilytyön tekemiselle säteilytyöntekijä pystyy käyttämään säteilytyössä tarvittavia suojavarusteita seurata työntekijän terveydentilaa säteilytyön aikana etenkin sellaisten mahdollisten muutosten havaitsemiseksi, jotka muodostavat esteen säteilytyön jatkamiselle

13 määrittää altistuksen terveydellinen merkitys silloin, kun todetaan tai epäillään annosrajan ylittävää tai muuten poikkeavaa altistumista säteilylle. 609. Ydinlaitoksen on annettava ulkopuoliselle työntekijälle joko suoraan tai tämän työnantajan välityksellä tarpeelliset tiedot ja selvitykset työpaikan olosuhteista ja toiminnassa tapahtuneista muutoksista. Nämä tiedot on välitettävä terveystarkkailusta vastaavalle lääkärille. Lisäksi ydinlaitoksen on velvoitettava ulkopuolinen työnantaja välittämään työntekijöidensä annostiedot terveystarkkailusta vastaavalle lääkärille. 610. Ydinlaitoksen on varmistuttava siitä, että myös ulkopuolisen työntekijän terveystarkkailu on järjestetty säteilylain ja -asetuksen mukaisesti. Ydinlaitoksen on ylläpidettävä rekisteriä säteilytyöluokkaan A kuuluvien terveystarkastuksen suorittamisesta. 7 Säteilyaltistuksen seuranta 7.1 Yleiset periaatteet säteilyaltistuksen seurannassa 701. Säteilyasetuksen 11 :ssä todetaan annostarkkailun järjestämisestä seuraavaa: Säteilytyöluokkaan A kuuluville työntekijöille on järjestettävä annostarkkailu työstä aiheutuvien säteilyannosten seuraamiseksi. Tarkkailun tulee perustua henkilökohtaiseen annosmittaukseen tai muuhun henkilökohtaiseen annosmääritykseen. 702. Kaikkien ydinlaitoksen valvonta-alueella liikkuvien henkilöiden säteilyaltistusta on valvottava. Luvanhaltijan on tätä varten järjestettävä ydinlaitoksen työntekijöiden ulkoisen säteilyannoksen mittaus. 703. Henkilökohtaisia annosmittareita on säilytettävä valvonta-alueen sisäänkäynnin yhteydessä tai Säteilyturvakeskuksen hyväksymällä tavalla niin, että mittareiden käyttöä voidaan valvoa altistus taustasäteilylle, ultraviolettisäteilylle ja voimakkaalle valolle on vähäinen säilytyspaikan kosteus ja lämpötila eivät heikennä niiden toimintaa luenta ja pintakontaminaation tarkastus ovat helposti tehtävissä. 704. Annosmittareissa sekä niiden säilytyspaikassa on oltava tunnistetiedot. Vakinaisessa käytössä oleviin annosmittareihin on liitettävä tunnistusnumeron lisäksi vähintään käyttäjän nimi. 705. Henkilökohtainen annosmittari on oltava säteilyannoksen mittauksen kannalta edustavalla paikalla. Henkilökohtaisen annosmittarin lisäksi on käytettävä lisäannosmittareita, jos kehon eri osat altistuvat epätasaisesti säteilylle ja efektiivinen annos voi poiketa merkittävästi henkilökohtaisen annosmittarin tuloksesta. 706. Myös tarkkailualueella työskentelevien säteilyannos on arvioitava.

14 707. Muille kuin säteilytyöluokkaan A kuuluville työntekijöille on säteilyasetuksen 12 :n mukaan järjestettävä annostarkkailu siinä laajuudessa, että 1. tarkkailun perusteella voidaan todentaa, että työntekijät on asianmukaisin perustein luokiteltu säteilytyöluokkiin A ja B; 2. työntekijöiden säteilyaltistus voidaan määrittää; sekä 3. ennalta arvaamattomat poikkeamat työntekijöiden säteilyaltistukseen vaikuttavissa tekijöissä voidaan viivytyksettä havaita. 708. Mikäli ydinlaitoksella tarkkailualueella tai tarkkailualueen ulkopuolella tehdään tavaran siirtoja, joissa työntekijän annos voi poiketa normaalista alueella vallitsevasta taustasäteilystä, kun otetaan huomioon työhön liittyvä poikkeavaan säteilyaltistukseen johtavan tapahtuman mahdollisuus, on työntekijälle järjestettävä henkilökohtainen annostarkkailu. 709. Työntekijöiden aikaisemmat säteilyannokset kuluvalta vuodelta sekä edelliseltä neljältä vuodelta on selvitettävä ennen säteilytyön aloittamista ydinlaitoksella sen varmistamiseksi, ettei annosrajoja ylitetä. Ydinvoimalaitoksen luvanhaltijan on hankittava kansalliseen annosrekisteriin em. annostietojen luentaan tarvittavat käyttöoikeudet. Annostietojen selvittämiseen voidaan tarvittaessa käyttää myös työntekijän säteilypassia tai muuta virallista asiakirjaa. 7.2 Ulkoisen säteilyannoksen määritys 710. Säteilylain 12 mukaan Hyväksytyllä annosmittauspalvelulla tarkoitetaan toimintayksikköä tai palveluntuottajaa, joka vastaa työntekijöiden säteilyaltistuksen seurantaan kuuluvasta henkilökohtaisten säteilyannosten mittaamisesta ja määrittämisestä ja jonka Säteilyturvakeskus on hyväksynyt siten kuin 32 a :ssä säädetään. 711. Säteilylain 32 a toteaa annosmittauspalvelun hyväksymisestä seuraavaa: [ - - ] annosmittauspalvelu on esitettävä Säteilyturvakeskuksen hyväksyttäväksi ennen toiminnan aloittamista. Annosmittauspalvelun hyväksyttävyyttä arvioitaessa tulee kiinnittää huomiota erityisesti mittausmenetelmien soveltuvuuteen, mittaushenkilöstön pätevyyteen sekä toiminnan ohjauksessa käytettävään laatujärjestelmään. Annosmittauspalvelu hyväksytään määräajaksi, enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. 712. Mittaussuureena annostarkkailussa on käytettävä henkilöannosekvivalenttia Hp(10) (syväannos) kovalle fotonisäteilylle sekä Hp(0,07) (pinta-annos) pehmeälle fotonisäteilylle ja beetasäteilylle. 713. Järjestelmän hyväksynnässä, suunnittelussa ja käytössä on otettava huomioon voimassa olevat aluetta koskevat standardit, ohjeet ja suositukset. Kohdassa viitteet on esitetty tämän ohjeen laatimisen hetkellä keskeisimmät huomioon otettavat dokumentit [11], [12], [13], [14].

15 714. Hyväksynnän ja toiminnan edellytyksenä on, että mittausjärjestelmä on testattu, tarkastettu ja se soveltuu kyseiseen tehtävään järjestelmän käyttäjien koulutus ja käyttöorganisaatio on riittävä kyseisen tehtävän hoitamiseksi mittausten luotettavuuden varmistamiseksi on käytössä laadunvalvontaohjelma mittausjärjestelmän kalibrointi on jäljitetty kansalliseen tai kansainväliseen mittanormaalilaboratorioon. 715. Annostarkkailun toiminta edellyttää, että laitoksella on käytettävissä koulutettuja asiantuntijoita, jotka pystyvät tarvittaessa määrittämään lyhyessä ajassa työntekijän saaman annoksen. 716. Henkilökohtaisella annosmittarilla on voitava mitata erikseen syväannos ja pinta-annos luotettavasti gammasäteilyn aiheuttama syväannos alueella 0,1 msv - 1 Sv, kun fotonien energia on välillä 80 kev - 3 MeV tarvittaessa neutroniannos. 717. Annosmittarin vaste fotonisäteilyllä on tunnettava myös em. energia-alueen ulkopuolella. Energiavaste on otettava huomioon efektiivisen annoksen ja pinta-annoksen määrityksessä. 718. Eri säteilylajien ja -energioiden yhtäaikainen esiintyminen voi häiritä annosmittausta. Tämä on otettava huomioon mittareiden ominaisuuksia kartoittavissa testeissä sekä niiden tuloksien arvioinnissa. 719. Ydinlaitoksella on oltava käytössään menettelyt ja toimintaohjeet, joilla varmistetaan, että annostarkkailu pysyy jatkuvasti korkealaatuisena. 720. Annostarkkailun mittaustiedot, niistä lasketut annostiedot sekä tieto käytetystä laskentamenetelmästä on tallennettava. Lisäksi kirjanpito annostarkkailulaitteiston laadunvalvonnasta, huollosta, korjauksesta ja testauksesta on tallennettava. 7.3 Sisäisen säteilyannoksen määritys 721. Luvanhaltijalla on oltava käytössään laitteisto valvonta-alueella työskentelevien työntekijöiden sisäisen radioaktiivisuuden havaitsemista varten. Tämän laitteiston herkkyyden on oltava sellainen, että sillä pystytään riittävällä tarkkuudella havaitsemaan yläkehon alueelta ne ydinvoimalaitosperäiset gammasäteilyä emittoivat radioaktiiviset aineet, joista voi mittaushetken radioaktiivisuuden perusteella aiheutua kirjausrajan ylittävä efektiivinen annos. 722. Ydinlaitoksen käytössä on oltava lisäksi tekninen välineistö ja laskentamenetelmä, jolla voidaan määrittää ydinlaitosperäisten radionuklidien aiheuttama sisäinen annos. Sisäisellä säteilyannoksella tarkoitetaan tässä yhteydessä kehoon joutuneiden radioaktiivisten aineiden aiheuttamaa efektiivisen annoksen kertymää 50 vuoden aikana.

16 723. Nuklidispesifinen mittaus on tehtävä sellaisille työntekijöille, joilla työn luonteen perusteella arvioidaan olevan sisäisen kontaminoitumisen riski. Mittaukseen on valittava työntekijöitä sekä ydinlaitoksen vakinaisista että urakoitsijoiden palveluksessa olevista työntekijöistä. Tähän mittaukseen on valittava riittävän monta työntekijää seurannan edustavuuden varmistamiseksi. 724. Kehon sisäisen säteilyannoksen määrittämisessä tarvittavaa tietoa on tallennettava. Tällaista ovat esimerkiksi tieto altistuspaikasta, altistusajankohdasta, työkohteiden pintakontaminaation ja ilman radionuklidikonsentraation määristä sekä tieto puhdistustoimenpiteitä aiheuttaneista henkilökontaminaatiotapauksista. 725. Sisäisen säteilyn aiheuttama altistus on määritettävä myös silloin, kun valvonta-alueelta poistuvan henkilön ihon ja suojavaatetuksen kontaminaatiomittaus tai muu havainto osoittaa normaalista poikkeavan sisäisen kontaminoitumisen mahdolliseksi. 726. Jos mittaustulosten perusteella todetaan jollain työntekijällä poikkeuksellinen sisäinen altistus, on sisäinen säteilyaltistus määritettävä myös muille samaan työhön osallistuneille. 727. Mittaustulokset on tallennettava. Tallenteissa on ilmettävä mitattavan henkilötiedot, mittausajankohta sekä mitattujen radioaktiivisten nuklidien kokonaisaktiivisuus. Myös tieto havaintorajan alittaneista mittauksista on tallennettava. 728. Sisäisen annoksen arvioinnissa voidaan tarvittaessa käyttää eritenäytteitä tai muita biologisia näytteitä. Mittausten ajankohta on valittava siten, että mahdollinen altistus voidaan parhaiten havaita. 729. Menettely, jolla sisäinen annos määritetään, on oltava Säteilyturvakeskuksen hyväksymä ja menettely on kuvattava luvanhaltijan dokumentaatiossa. Muutokset, joilla voi olla vaikutusta määritykseen, on toimitettava hyväksyttäväksi Säteilyturvakeskukseen. Tällaisia ovat esimerkiksi muutokset mittausperiaatteessa tai annoslaskentamallissa. 730. Sisäisen radioaktiivisuuden havaitsemista varten suunnitellun laitteiston (kokokehoskanneri tai gamma-aktiivisuutta riittävällä tarkkuudella mittaava henkilömonitori), hyväksymisessä sovelletaan ohjetta YVL C.1. 7.4 Säteilyannoksen määritys erityistapauksissa 731. Valvonta-alueella käyvien vierailijoiden säteilyannos on mitattava. Ryhmädosimetreja voidaan käyttää, mikäli niiden mittaama säteilyannos on jokaisen yksilön kannalta edustava. 732. Ydinlaitoksen käytössä on oltava laskentamenetelmä, jolla voidaan määrittää pintakontaminaation tai radioaktiivisen hiukkasen iholle tai silmän mykiölle aiheuttama ekvivalenttiannos.

17 733. Mikäli säteily kohdentuu ensisijaisesti osakehoon (esim. pää, silmät, kädet), on luvanhaltijalla oltava Säteilyturvakeskuksen hyväksymä menettely osakehoannosten määrittämiseen. 734. Neutronisäteilystä aiheutuvan säteilyaltistuksen seurantaan on käytettävä tarkoitukseen soveltuvaa annosmittaria. Henkilökohtainen neutroniannostarkkailu on järjestettävä, jos neutronisäteilystä aiheutuva annos mahdollinen poikkeava tilanne huomioiden voi ylittää 0,2 msv/kk. Tällaisia töitä voivat olla esimerkiksi käytetyn polttoaineen siirrot. 7.5 Reaaliaikainen säteilyaltistuksen seuranta 735. Ydinlaitoksella on oltava työntekijöiden henkilökohtaisen säteilyaltistuksen seurantaan käytettävän järjestelmän lisäksi mittausjärjestelmä, jonka avulla voidaan reaaliaikaisesti valvoa valvonta-alueen työntekijöille ulkoisesta säteilystä aiheutuvan säteilyannoksen kertymistä. 736. Reaaliaikaisen annosmittausjärjestelmän avulla saatavaa tietoa on käytettävä hyväksi varmentamaan, että henkilökohtaiseen annosvalvontaan käytettävät mittausvälineet toimivat luotettavasti. 737. Mikäli varsinainen annosmittaus epäonnistuu mittarin katoamisen tai muun poikkeuksellisen tapahtuman vuoksi, reaaliaikaisen annosmittausjärjestelmän taltioimia annosmittaustietoja voidaan käyttää apuna annosta arvioitaessa. Kyseisen tarkkailujakson annos on tällöin ilmoitettava annosrekisteriin arvioituna annoksena. 738. Reaaliaikaisella säteilyaltistuksen seurannalla on kerättävä tietoja työn suunnittelua varten sekä varmistettava, että säteilysuojelutoimenpiteet ovat riittäviä. Reaaliaikaisissa annosmittareissa on oltava annosnäyttö ja niihin on voitava asettaa annoshälytys sekä tarvittaessa lisäksi annosnopeushälytys. 739. Reaaliaikaisen annosmittausjärjestelmän hyväksymisessä sovelletaan ohjetta YVL C.1. 8 Säteilyannosten ilmoittaminen annosrekisteriin 8.1 Yleiset periaatteet 801. Säteilylain 34 toteaa annosrekisterin pidosta seuraavaa: Säteilyturvakeskus pitää tiedostoa säteilytyössä toimivien työntekijöiden säteilyaltistuksesta (annosrekisteri). Annosrekisteriin tallennetaan kunkin työntekijän tunnistetiedot sekä tiedot säteilytyön laadusta, käytetyistä säteilyaltistuksen seurantamenetelmistä ja säteilyaltistukseen vaikuttavista tekijöistä sekä tiedot säteilyaltistuksen määrityksen tuloksista. Toiminnan harjoittaja vastaa siitä, että rekisteröitävät tiedot ja säteilyaltistuksen seurannan tulokset toimitetaan Säteilyturvakeskukselle sen määräämällä tavalla eriteltyinä siten, että jokaisen työntekijän

18 säteilyaltistus voidaan määrittää. 802. Luvanhaltijan on noudatettava ydinlaitoksen annoskirjanpidossa henkilötietolakia (523/1999). 803. Säteilyannosten ilmoittamismenettelyt (siirto) on kuvattava ydinlaitoksen ohjeissa. Niihin on sisällyttävä menettelyt sekä normaaleja käyttötilanteita että poikkeustilanteita varten. 804. Mikäli muita kuin ydinlaitoksen annosmittareita käytetään ydinlaitoksen valvonta-alueella, on huolehdittava siitä, ettei henkilökohtainen annos tule kirjattua annosrekisteriin kahteen kertaan. Annosrekisteriin on ilmoitettava vain hyväksytyllä menettelyllä määritettyjä säteilyannoksia. 8.2 Säännöllinen ilmoittaminen 805. Luvanhaltijan on ilmoitettava tiedot säteilytyöntekijöiden henkilökohtaisista säteilyannoksista kuukausittain Säteilyturvakeskuksen annosrekisteriin. Samalla on toimitettava rekisteriin annostarkkailun alaisen työn aloittaneiden ja lopettaneiden työntekijöiden henkilötiedot, työn laatu sekä työn aloittamis- ja lopettamisajankohdat. Säteilyasetuksen 11 :n mukaan toiminnan harjoittajan tulee huolehtia siitä, että annostarkkailun tulokset ilmoitetaan asianomaiselle työntekijälle ja vastaavalle lääkärille. 806. Annosraportoinnissa henkilötietoina on käytettävä työntekijän nimeä ja henkilötunnusta sekä ulkomaisella työntekijällä nimeä, syntymäaikaa, sukupuolta ja kansalaisuutta. Lisäksi säteilytyöntekijöiden säteilytyöluokka (A tai B) on esitettävä raportissa. 807. Luvanhaltijan on toimitettava Säteilyturvakeskukselle rekisteriin tallentamista varten myös työnantajan nimi, toimiala, yhteystiedot ja yhdyshenkilö. Ilmoittamista koskevat seuraavat rajat: Kirjauskynnys syväannokselle on 0,1 msv/kk. Tätä pienemmät henkilöannokset ilmoitetaan annosrekisteriin nolla-annoksina. Mitatut neutroniannokset on ilmoitettava annosrekisteriin erillisinä. Kirjauskynnys neutroniannokselle on 0,2 msv/kk. Pinta-annokset ja sormiannokset on ilmoitettava annosrekisteriin erillisinä. Kirjauskynnys näille on 2 msv/kk. Silmäannoksen kirjauskynnys on 0,6 msv/kk. 808. Sisäisen säteilyn aiheuttamat annokset on ilmoitettava annosrekisteriin, mikäli kehoon päässeistä ydinlaitosperäisistä radioaktiivisista aineista aiheutuva annoskertymä ylittää 0,1 msv. Ilmoitusrajan ylittävien annosten arviointitapa sekä kuvaus altistustilanteesta ja -olosuhteista on toimitettava tiedoksi annosrekisteriin. Tiedot sisäisistä säteilyannoksista on raportoitava annosrekisteriin erillisinä kuukauden kuluessa sisäisen aktiivisuuden havaitsemisesta. 809. Luvanhaltijan on huolehdittava siitä, että ulkopuolisen työntekijän työnantaja saa ilmoituksen

19 työntekijälle aiheutuneista säteilyannoksista vähintään kerran kuukaudessa. Edellä esitetty koskee myös ulkomaalaisten työntekijöiden annoksia. Luvanhaltijan on ilmoitettava työnantajalle velvollisuudesta toimittaa säteilyannostiedot myös mahdollisille aliurakoitsijoille, mikäli tällaisia yrityksiä on urakoitsijan palveluksessa. 810. Ydinvoimalaitoksen luvanhaltijan on ilmoitettava ruotsalaisten työntekijöiden annokset myös Ruotsin ydinvoimalaitosten keskusannosrekisteriin Säteilyturvakeskuksen ja Strålsäkerhetsmyndighetin kesken sovitulla tavalla [18]. 811. Työntekijät, jotka esittävät säteilypassin työhön tullessaan, saavat työn lopettamisen yhteydessä siihen Euroopan Unionissa hyväksytyllä tavalla tehdyn merkinnän säteilyaltistuksesta työssään. 812. Henkilökohtaisten annosten valvontajärjestelmän määräaikaistarkastusten tulokset on toimitettava Säteilyturvakeskukseen tiedoksi. 8.3 Poikkeustilanteita koskeva ilmoittaminen 813. Säteilyasetuksen 13a :ssä todetaan raportoinnista poikkeustilanteissa seuraavaa: Toiminnan harjoittajan tulee viipymättä ilmoittaa seuraavista havainnoista asianomaisille työntekijöille, työntekijöiden terveystarkkailusta vastaavalle lääkärille sekä Säteilyturvakeskukselle: 1. todettu tai epäilty annosrajan ylitys; 2. 7 :ssä tarkoitetun annosrajoituksen ylitys; sekä 3. annostarkkailun tulos tai työolojen tarkkailussa tehty havainto, joka turvallisuuden kannalta merkittävästi poikkeaa siitä, mikä on tyypillistä kyseisessä työtehtävässä tai työskentelypaikassa. Toiminnan harjoittaja vastaa siitä, että poikkeavat säteilyaltistukset ja niiden syyt selvitetään ja raportoidaan, ja että tarvittavat korjaavat toimenpiteet toteutetaan. 814. Säteilyaltistus, joka aiheutuu hätätilanteessa säteilyvaaran rajoittamiseksi ja säteilylähteen hallintaan saamiseksi tarvittavista välittömistä toimenpiteistä, on ilmoitettava Säteilyturvakeskuksen ylläpitämään annosrekisteriin erillään säteilytyöstä aiheutuvasta altistuksesta. Annosrekisteriin lähetettävän tiedoston kuvauksessa on määritelty oma kohta tälle tiedolle. Jos altistuksesta ei ole käytettävissä mittaustuloksia, ilmoitetaan arvioitu altistus ja arvioinnin perusteet. Arvioinnin perusteet toimitetaan annosrekisteriin esim. kirjeitse. 815. Annosrekisteriin tallennetaan kunkin työntekijän tunnistetietojen lisäksi tiedot säteilytyön laadusta, käytetyistä säteilyaltistuksen määritystavoista ja säteilyaltistukseen vaikuttavista tekijöistä sekä tiedot säteilyaltistuksen määrityksen tuloksista. 816. Poikkeavat säteilyannoksen määritystapaukset on tallennettava ja ilmoitettava Säteilyturvakeskuksen ylläpitämään annosrekisteriin. Poikkeavan säteilyannoksen määritys on tehtävä, mikäli henkilöannosmittarin luenta epäonnistuu, mittari kontaminoituu, katoaa tai rikkoontuu. Henkilöt, joilla on oikeus suorittaa näitä säteilyannosmäärityksiä, on nimettävä laitoksen sisäisissä ohjeissa.

20 817. Kaikista sellaisista tapahtumista, joissa työntekijän annosraja todetaan ylitetyksi tai säteilyaltistus on epäselvä, on ilmoitettava välittömästi Säteilyturvakeskukselle ohjeen YVL A.10 mukaisesti. 9. Viranomaisvalvonta 901. Säteilyturvakeskus tarkastaa kuvaukset säteilysuojelun menettelyistä sekä käytettävissä olevista mittauslaitteista ja -menettelyistä osana laitoksen alustavan ja lopullisen turvallisuusselosteen ja laitosten ohjeistojen tarkastusta. 902. Säteilyturvakeskus valvoo ydinlaitoksen käyttöä ohjeessa YVL A.1 esitetyllä tavalla. Ohjeessa YVL A.6 käsitellään Säteilyturvakeskuksen suorittamaa vuosihuoltovalvontaa sekä ohjeessa YVL E.3 muutos-, korjaus- ja huoltotöiden valvontaa. 903. Säteilyturvakeskus tarkastaa tässä ohjeessa esitettyjä valvontaa käsitteleviä raportteja sekä hyväksyy ydinvoimalaitoksilla käytettävän annosmittauspalvelun. Säteilymittalaitteiden hankintaan ja käyttöön liittyvää dokumentaatiota käsitellään tarkemmin ohjeessa YVL C.1. 904. Säteilyturvakeskus tarkastaa säteilysuojelun kannalta merkittäviä kohteita, muutostöiden toteuttamista ja tekee muita erillisiä tarkastuksia seisokkien aikana. Osana käytön tarkastusohjelmaa Säteilyturvakeskus tarkastaa säteilysuojelun ja säteilyaltistuksen seurannan toteutumista laitospaikalla. Harkintansa mukaan Säteilyturvakeskus tekee erillistarkastuksia joihinkin säteilysuojelun kannalta keskeisiin toimintoihin. 905. Luvanhaltijan on haettava hyväksyntää ohjeen YVL A.1 mukaisesti merkittävistä muutoksista ydinvoimalaitoksilla. Merkittäville valvonta-alueen muutoksille STUK tekee harkintansa mukaan käyttöönottotarkastuksen. 906. Säteilyturvakeskus tekee harkintansa mukaan annosmittausjärjestelmälle sokkotestejä, joissa tarkistetaan mittanormaalilaboratoriossa dosimetreille annettujen säteilytysten luennan avulla järjestelmän toimintakyky ja tarkkuus. 907. Säteilysuojelun ja säteilyaltistuksen määrityksen osalta Säteilyturvakeskus osallistuu tutkimustyöhön, osallistuu kansainväliseen käyttökokemustyöhön, seuraa kansallista ja kansainvälistä tieteen ja tekniikan kehitystä sekä raportoi säteilyturvallisuuden toteutumisesta raporteissaan (mm. neljännesvuosiraportit, vuosiraportit).

21 Viitteet 1 The 2007 Recommendations of the International Commission on Radiological Protection, ICRP Publication 103, Annals of the ICRP, Volume 37, Nos 2-4 2007, ISBN 978-0-7020-3048-2. 2 ICRP Publication 75, General Principles for the Radiation Protection of Workers. The International Commission on Radiological Protection, Pergamon Press 1997. 3 IAEA Safety Standards Series, Safety of Nuclear Power Plants: Operation, Requirements, IAEA Vienna 2000. 4 Euroopan Neuvoston direktiivi 96/29/Euratom 29.6.1996. 5 Säteilyturvallisuus luonnonsäteilylle altistavassa toiminnassa, ohje ST 12.1, Säteilyturvakeskus, Helsinki 6.4.2000. 6 Säteilyaltistuksen enimmäisarvojen soveltaminen ja säteilyannoksen laskemisperusteet, ohje ST 7.2, Säteilyturvakeskus, Helsinki 9.8.2007. 7 Säteilylähteiden varoitusmerkinnät, ohje ST 1.3, Säteilyturvakeskus, Helsinki 16.5.2006. 8 Säteilytyötä tekevien työntekijöiden terveystarkkailu, ohje ST 7.5, Säteilyturvakeskus, Helsinki 4.5.2007. 9 Sisäisestä säteilystä aiheutuvan annoksen laskeminen, ohje ST 7.3, Säteilyturvakeskus, Helsinki 23.9.2007. 10 Annosrekisteri ja tietojen ilmoittaminen, ohje ST 7.4, Säteilyturvakeskus, Helsinki, 9.9.2008. 11 Säteilytoiminta ja säteilymittaukset, ohje ST 1.9, Säteilyturvakeskus, Helsinki, 17.03.2008. 12 Thermoluminescent dosimetry system for personal and environmental monitoring, International Standard IEC 61066: International Electrotechnical Commission 2006. 13 SFS-EN ISO/IEC 17025 Testaus- ja kalibrointilaboratorioiden pätevyys. Yleiset vaatimukset, 2005-11-07. 14 Technical Recommendations for Monitoring Individuals Occupationally Exposed to External Radiation, RP 160, EC, 2009. 15 IEC 62387-1 ed 1.0 (2007-07) TC/SC 45 B Radiation protection instrumentation - Passive integrating dosimetry systems for environmental and personal monitoring - Part 1: General characteristics and performance requirements. 16 SFS-EN 1073-1 Suojavaatetus radioaktiivista kontaminaatiota vastaan. Osa 1: Vaatimukset ja testausmenetelmät ilmanvaihdolla varustetuille suojavaatteille, jotka suojaavat partikkelimuodossa olevalta radioaktiiviselta kontaminaatiolta, 1998. 17 SFS-EN 1073-2 Suojavaatetus radioaktiivista kontaminaatiota vastaan. Osa 2: Vaatimukset ja testausmenetelmät ilman ilmanvaihtoa varustetuille suojavaatteille, jotka suojaavat partikkelimuodossa olevalta radioaktiiviselta kontaminaatiolta, 2002. 18 Rutin för överföring av kärnkraftentreprenörernas och arbetstagarnas stråldoser mellan Finland och Sverige; 16.6.2006.