Seurakunta ja parantamisen eetos Kristillisen uskon mahdollisuus ja lupaus Arto Antturi 24.3.2006
2 1. Seurakunnan ihanne Ihanneseurakunta? Seurakunta kuunteli ja noudatti uskollisesti apostolien opetusta. Uskovat elivät keskinäisessä yhteydessä, mursivat yhdessä leipää ja rukoilivat. Ap.t. 2:42 Kr. κοινωνια = lat. communicatio, participatio, societas
3 2. Seurakunnan todellisuus Kirkkolain mukaan (evlut) kirkon jäsenet kuuluvat seurakuntiin, joilla on kullakin määrätty alueensa. Käytäntö nojautuu Martti Lutherin näkemykseen, jonka mukaan kaikkien samalla alueella asuvien kirkon jäsenten tuli kuulua kyseiseen seurakuntaan; näin vältetään teologista ja sosiaalista hajaannusta ja eriarvoisuutta seurakunnassa. (Selvitysmies Erkki Huhdan raportti Kirkko Helsingissä, 2005) Viime vuosikymmeninä on useissa yhteyksissä todettu, että seurakunta hengellisenä yhteisönä toteutuu parhaiten pienissä toimivissa yksiköissä, joissa saavutetaan laajaalaisin ja monipuolisin kosketus seurakuntalaisiin ja heidän elämäänsä. - - Sen kiteytetty idea on, että seurakunnan toimintaa tukeva taloudenhoito, hallinto ja kiinteistötoimi hoidetaan suurehkoissa yksiköissä. Samanaikaisesti on luotavat edellytykset seurakunnan perustyölle, joka keskeisiltä osiltaan edellyttää pieniä, läheisyyteen ja tuttuuteen perustuvia yhteisöjä. (emt.) [Seurakuntarakennetta tulisi kehittää] korostamalla identifioitumisen kohteena jumalanpalvelusyhteisöä ja sen kokoontumispaikkaa sekä seurakunnan muuta toimintaa eikä alueseurakuntaan identifioitumista. (emt.) Kirkon perustehtävä (missio) kiteytyy lähetyskäskyssä ja on riippumaton ajasta, paikasta ja kirkon tai yhteiskunnan järjestysmuodoista. Missiotaan toteuttava kirkko on avoin yhteisö, joka kutsuu kaikkia mukaan. (Kirkko muutosten keskellä, KT 2004)
4 3. Seurakunnan mahdollisuudet I Communicatio eli osalliseksi tekeminen Voi minua, jos en evankeliumia julista! (1Kr 9:16) Kaiken tämän teen evankeliumin vuoksi, jotta olisin siitä itsekin osallinen. (1Kr 9:23) Jeesuksen suuri tehtävänanto (Mt 28:18-20, the Great Commission) priorisoi ja karsii eli tervehdyttää Terve yhteisö toteuttaa tehtävää. Ilman tehtävää seurakunta vajoaa pelon valtaan (vrt. 4Ms 13:32-33). Sant Egidion yhteisön esimerkki: rukous ensisijaista, evankeliumi on toiminnan ydin, ystävyys köyhien kanssa nousee evankeliumista, ystävyys ulottuu rajojen yli (ekumeenisuus ja uskontojen vuoropuhelu)
5 3. Seurakunnan mahdollisuudet II Participatio eli osallisena oleminen Jumala on kutsunut teidät Poikansa Kristuksen Jeesuksen, meidän Herramme, yhteyteen (1Kr 1:9) Kuka on äitini? Ketkä ovat veljiäni? - - Se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon, on minun veljeni ja sisareni ja äitini. (Mk 3:33-35) = lupaus perheensä hylkäämille. Mihin yhteisön jäsenen status perustuu? Pelastava katse, 4Ms 21:4-9 pronssikäärme
6 3. Seurakunnan mahdollisuudet III Societas eli yhteisönä oleminen Egalitaarisen yhteisöeetoksen kaipuu ja mahdottomuus, hengellisen vallankäytön kammo. UT:n yhteisöeetos: Joka tahtoo teidän joukossanne tulla suureksi, se olkoon toisten palvelija. (Mt 20:27) Sairastuva yhteisö haastaa, vrt. 4Ms 12:2; 16:3 Palveleva johtajuus haastetaan palvelemalla paremmin, ei tietämällä tai haluamalla enemmän.
7 Seurakunta ja parantamisen eetos - Jälkiajatus Oikeastaan etsin aina paikkaa - Jolla on, sille annetaan, ja hän on saava yltäkyllin, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin mitä hänellä on (Matt 12:13). Joka on kerran saanut paikan, löytää sen kaikkialta. Samoin syntyy persoonallinen suhde: se, joka on elänyt persoonattomassa ilmapiirissä, tapaa kaikkialta persoonattoman maailman. Ihmisetkin ovat hänelle vain kohteita, esineitä. Sitä vastoin sellainen, joka on kokenut persoonallisen vuorovaikutuksen, kokee sen myöhemmin kaiken olemassaolevan kanssa: veli suden ja veli auringon kanssa kuten Franciscus, eläimien ja esineiden kanssa, kasvien ja kivien kanssa, jotka kaikki yhtä lailla personoituvat hänelle. (Paul Tournier, Ihmisen paikka. WSOY 1971.)