Mustankorkea Oy keskisuomalaisten jätteenkäsittelijä Kiitän lämpimästi asiakkaitamme, yhteistyökumppaneitamme ja lähialueen asukkaita hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuotena. Kiitän myös hallitusta ja siitä poisjääneitä henkilöitä hyvästä hallinnoimisesta ja tuesta yhtiön toimivalle johdolle. Yhtiön henkilökunta ansaitsee suurenmoiset kiitokset antamastaan työpanoksesta ja tuloksekkaasta toiminnasta. Vuosi 28 nimettiin Mustankorkean juhlavuodeksi, sillä yhtiön kymmenen toimintavuotta täyttyi vuoden 27 lopussa. Juhlavuoden huipennus oli keväällä pidetty 1- vuotisjuhlaseminaari, jota elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen kunnioitti valtiovallan tervehdyksellä. Juhlavuoden tavoitteena oli lisätä ihmisten tietoisuutta jätteenkäsittelystä sekä sen merkityksestä omalle ympäristölleen. Vastakkainasettelu yksityis- ja kuntasektorin kesken on turhaa Vuonna 28 kestopuheenaiheita tiedotusvälineissä olivat jätteenpoltto, yksityisten jätealan yrittäjien voimakas lobbaus julkista jätehuoltoa vastaan ja jätteiden käsittelyssä ilmenneet vilpilliset tapaukset. Omia tarkoitusperiään ajaen jätealan yrittäjät tuomitsevat jätteen massapolton ja loppusijoituksen ottamatta huomioon, että yhdyskunnassa syntyy aina myös hyödyntämiskelvotonta jätettä, joka on loppusijoitettava. Lisäksi syntyy sekalaista jätettä, jonka voi hyödyntää järkevästi vain polttamalla. Tällaisten yhdyskuntajätteiden käsittelyyn lainsäädäntö edellyttää riittävää infrastruktuuria, jota yksityissektori ei yksin pysty tarjoamaan, eikä ole siihen edes halukas. Vastakkainasettelu yksityis- ja kuntasektorin kesken on siis turhaa, koska molempia tarvitaan. Muutamat Suomessa ilmenneet vilpilliset tapaukset osoittavat, mihin pelkästään markkinalähtöisesti toimiva jätehuolto voi johtaa. Mustankorkean liikevaihto kasvoi Vuosi 28 oli toiminnallisesti vilkas ja liikevaihdoltaan kaikkien aikojen suurin. Liikevaihtoa kasvattivat erityisesti pilaantuneiden maa-ainesten käsittely, pahvin ja paperin paalaus sekä puhdistamolietteiden suuri määrä, mikä johtui tavanomaista suuremmasta lietteen kosteuspitoisuudesta. Loppusijoitettavan yhdyskuntajätteen ja teollisuusjätteen määrässä tapahtui laskua, muut jätemäärät kasvoivat. Merkittävimpiä investointeja olivat kompostointilaitoksen kypsytyshallin ilmastoinnin tehostaminen sekä käytöstä poistetun loppusijoitusalueen kaasunkeräys- salaojien ja kasteluvesijärjestelmän viimeisen vaiheen rakentaminen. Kaasunkeräysjärjestelmän rakentaminen vanhojen alueiden osalta on näin saatu päätökseen. Sulkemistyöt vanhojen loppusijoitusalueiden pintasuojarakenteiden osalta jatkuivat edelleen noin kahden hehtaarin vuosivauhdilla. Maakuntavaltuuston viime kesäkuussa hyväksymässä Keski-Suomen ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa uuden jätteenkäsittelykeskuksen sijoituspaikka on merkitty Laukaan Lievestuoreelle, kunnan entisen Mörkökorven kaatopaikan viereen. Kaava on Ympäristö-ministeriössä vahvistettavana. Uudesta sijoituspaikasta on laadittu yleissuunnitelma ja jätetty ympäristölupahakemus Keski- Suomen ympäristökeskukseen. Toivon mukaan lupakäsittelyn yhteydessä saadaan alueen asukkaille selvitetyksi hankkeen todelliset vaikutukset, joista monelle on jäänyt virheellisiä ja pelkästään negatiivisia mielikuvia. Nykyaikainen jätteenkäsittely kaipaa ympärilleen innovatiivista yritystoimintaa Mustankorkea toimii edelleen kevyellä 16 henkilön organisaatiolla kahden urakoitsijan avustamana. Teemme kuitenkin runsaasti yhteistyötä eri jätehuoltoalan toimijoiden, yhdistysten ja oppilaitosten kanssa ja työllistämme siten välillisesti useita henkilöitä. Jätehuolto ja jätteenkäsittely toimialana tarjoavat lukuisia innovatiivisia mahdollisuuksia yritystoimintoihin, joita sopisi hyvin harjoittaa jätteenkäsittelykeskuksen alueella tai sen läheisyydessä. Synergiaetu yritysten ja jäteyhtiöiden välisestä yhteistyöstä on tällaisissa tapauksissa merkittävä. Siitä on Suomessakin lukuisia esimerkkejä. Valitettavasti nykyisellä Mustankorkean alueella käytettävissä oleva tila asettaa tällaiselle toiminnalle omat rajoitteensa. Siinäkin mielessä uuden alueen käyttöön saaminen lähivuosina Lievestuoreen Mörkökorpeen on hyvin toivottavaa. Nykyaikainen jätteenkäsittely vaatii ympärilleen infrastruktuurin - pelkästään jätteiden kuskaaminen mahdollisimman kauas korpeen ei täytä nykyajan vaatimuksia. Veikko Tissari toimitusjohtaja Mustankorkea edistää jätteiden kierrätystä ja hyötykäyttöä Mustankorkea Oy:n jätteenkäsittelykeskus perustettiin vuonna 1998. Alue on kuitenkin toiminut jo vuodesta 1963 Jyväskylän kaupungin yhdyskuntajätteen vastaanottopaikkana. Mustankorkea Oy on alueellinen jätteenkäsittely-yhtiö, joka hoitaa yhtiön toimintaalueella syntyneiden yhdyskuntajätteiden käsittelyä sekä edistää jätteiden kierrätystä ja hyötykäyttöä. Mustankorkea tarjoaa myös jätehuollon kokonaispalveluratkaisuja elinkeinoelämän ja julkisyhteisön toimijoille. Mustankorkean asiakkaita ovat etupäässä kotitaloudet, yritykset ja yhteisöt, rakennustyömaat ja -toiminta, teollisuus, elinkeinoelämä ja tuottajayhteisöt. Mustankorkean toiminnan perustana ympäristölupa ja sertifioitu toimintajärjestelmä Keski-Suomen ympäristökeskus myönsi Mustankorkea Oy:lle nykyisen ympäristölupapäätöksen 1.6.25. Jätteenkäsittelyalueella saa vastaanottaa, käsitellä, hyödyntää, varastoida ja loppusijoittaa ainoastaan ympäristölupapäätöksen mukaisia yhdyskuntajätteitä ja muita jätejakeita yhteensä 32 t/a. Mustankorkean tulee tehdä 31.12.215 mennessä uusi hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi, mikäli toiminnassa ei sitä ennen tapahdu olennaista muutosta. Mustankorkea Oy on sitoutunut toiminnassaan sertifioitujen ISO 91-laatujärjestelmän sekä ISO 14 1- ja EMAS-ympäristöjärjestelmien toteuttamiseen.
Mustankorkean alue 12 11 15 1 14 1. Jätteiden vastaanotto: vaaka-asema Saapuvat jätekuormat tarkastetaan, punnitaan ja tiedot tallennetaan sähköiseen tietokantaan. Vastaanotossa jätekuormat ohjataan oikeaan paikkaan jätelajista riippuen. Päivittäin vaaka-aseman kautta kulkee keskimäärin 336 jätteentuojaa. 2. Lajittelupiha Kotitalouksien pienten jäte-erien vastaanotto on keskitetty lajittelupihalle. Lajittelupihan tavoitteena on edistää jätteiden lajittelua ja tuottaa vähemmän hyötykäyttöön kelpaamatonta sekajätettä. 5 3 2 Lajittelupihalla otetaan vastaan seuraavia jätelajeja: kuivajäte, rakennusjäte, kyllästetty puu ja muu puutavara, metalli, ongelmajätteet, pahvi, paperi, sähköja elektroniikkaromu ja lasi. 4 8 1 9 3. Ongelmajätteiden vastaanotto ja välivarastointi Kotitalousasiakkaiden pienille ongelmajäte-erille on vastaanottopiste lajittelupihalla. Öljyvahinkojätteille ja muille suuremmille ongelmajäte-erille on omat erilliset vastaanottopisteet. Ongelmajätteet vastaanotetaan ja varastoidaan laatunsa ja ominaisuuksiensa mukaan ja jätteet toimitetaan edelleen luvanvaraisiin käsittelypaikkoihin. 4. Toimistorakennus 5. Pilaantuneiden maa-ainesten käsittely Pilaantuneita maa-aineksia voidaan ottaa vastaan ja käsitellä ympäristöluvan mukaisesti 1 t/a. Käsittelytapa ratkaistaan aina tapauskohtaisesti epäpuhtauksien määrän ja laadun mukaan. 6 Käsittelytapoja ovat: Kiinteytys Kompostointi Huokosilmakäsittely 7 Terminen käsittely sekä Edellisten yhdistelmät 6. Nykyinen loppusijoitusalue Hyötykäyttöön kelpaamaton jäte, kuivajäte ja teollisuusjäte murskataan ja tiivistetään kaatopaikkajyrällä loppusijoitusalueelle. Teurasjätteet, terveydenhuollon ja muut erityisjätteet sijoitetaan loppusijoitusalueen jätetäyttöön kaivettaviin monttuihin ja peitetään. Asbestijätteelle ja tuhkille on loppusijoitusalueella varattu omat sijoituspaikat, jonne jätteet sijoitetaan ja peitetään. Loppusijoitusalueen pohjarakenteelle on asetettu tarkat vaatimukset EU:n kaatopaikkamääräyksien mukaan. Mustankorkean käytössä olevan loppusijoitusalueen pohjarakenne täyttää nämä vaatimukset. Nykyiselle alueelle siirryttiin 1.11.27. 7. Vanha loppusijoitusalue Mustankorkean vanha loppusijoitusalue poistettiin käytöstä 31.1.27. Vanhan loppusijoitusalueen sulkemista jatketaan. 8. Hyötyjätekentät Hyötyjätekentille vastaanotetaan erilleen betoni-, tiili-, puu- ja lajiteltavaa rakennusjätettä. Betoni ja tiili murskataan ja hyödynnetään jätteenkäsittelykeskuksen tierakenteissa. Osa murskatusta puusta hyödynnetään kompostoinnin tukiaineena ja osa toimitetaan energiantuotantoon. Rakennusjätteestä lajitellaan hyötykäyttöön betoni-, tiili-, puu- ja energiajätettä. 9. Kaatopaikkakaasun pumppausasema Kaatopaikkakaasua otetaan talteen jätetäyttöön sijoitetun kaasunkeräysputkiston avulla. Kaasun hyötykäytöstä on tehty sopimus Jyväskylän Energia Oy:n kanssa. Kaasu johdetaan Keltinmäen lämpökeskukseen ja käytetään hyödyksi energiantuotannossa. Kaatopaikalta saatava kaasu riittää lämmittämään noin 1 omakotitaloa vuodessa. 1. Kompostointilaitos Kompostointilaitoksessa voidaan käsitellä biojätettä 14 t/a ja puhdistamolietettä 2 t/a. Puhdistamoliete ja biojäte käsitellään laitoksessa kompostoimalla ne erillään toisistaan. Laitoksessa kompostoidaan vuodessa noin 32 tonnia erilliskerättyä biojätettä, kaupan ja elintarviketeollisuuden biojätettä sekä jätevedenpuhdistamojen lietettä. 11. Jälkikypsytyskenttä Kompostointilaitoksessa tapahtuvan käsittelyn jälkeen kompostimassa jälkikypsytetään hyötykäyttöön soveltuvaksi kompostiksi jälkikypsytyskentällä. Jälkikypsytyskentän koko on noin 4 ha. Valmiin kompostin laatu varmistetaan laboratoriossa, jossa tutkitaan massan hygieenisyys ja ravinteet. 12. Mullan valmistus Valmiin kompostin joukkoon sekoitetaan hiekkaa sekä turvetta ja massa seulotaan. Valmista, ravinteikasta multaa käytetään ja myydään viherrakentamiseen.. Koelaitos Mustankorkean alueella toimii Vapo Oy:n omistama Euroopassa ainutlaatuinen ympäristöteknologian koelaitos. Laitos mahdollistaa jätteenkäsittelyn tutkimisen todellisissa laitosolosuhteissa. Koelaitos otettiin käyttöön 21. Vapon lisäksi koelaitoksella toimii Jyväskylän yliopisto. 14. Erotuskaivolietteiden vastaanottoaltaat Lietteiden vastaanottoaltaisiin otetaan vastaan erotuskaivolietteitä teollisuudesta ja ravitsemusliikkeistä sekä hiekanerotuskaivojen lietteitä. Käsittelyaltaat mahdollistavat lietteiden hyötykäytön, kun neste suodatetaan ja johdetaan viemäriin sekä kiintoaine kompostoidaan ja hyödynnetään jätetäyttöalueen rakennusmateriaalina. 15. Hyötyjätteiden käsittelyterminaali Hyötyjätteiden käsittelyterminaaliin vastaanotetaan kotitalouksien, toimistojen, kirjapainojen, kauppaliikkeiden ja teollisuuden tuottamaa keräyspaperia, -kartonkia ja -pahvia sekä energiana hyödynnettävää jätettä. Käsittelyterminaalissa hyötyjätteet lajitellaan omiin ryhmiinsä, puhdistetaan, paalataan ja toimitetaan teollisuuden raaka-aineeksi sekä energiahyötykäyttöön.
9 8 7 6 VASTAANOTETTU JÄTE 26-28 26 27 28 Vuonna 28 jätteenkäsittelykeskukseen toimitettiin jätteitä yhteensä noin 242 7 tonnia. Vastaanotetun jätteen määrä kasvoi hieman edellisestä vuodesta. Vastaanotetuista jätteistä yhdyskuntajätteitä oli 65 2 tonnia, maa- ja kiviainesjätteitä noin 74 7 tonnia, rakennusjätteitä oli 56 tonnia ja tuotantotoiminnan jätteitä 46 9 tonnia. Rakennusjätteen lajittelutoiminta mahdollistaa materiaalien kierrätyksen Rakennusjätteen lajittelu aloitettiin kesäkuussa 28 Mustankorkean urakoitsijan JL-Maanrakennus Oy:n kanssa. Urakoitsija toimii Mustankorkean jätekeskuksen alueella ja on käsitellyt asiakkaiden jätekeskukseen tuomaa sekalaista rakennusjätettä kesäkuusta alkaen. Sekalaista rakennusjätettä tuovat asiakkaat ohjataan kuormantarkastuksen jälkeen lajittelualueelle. Mustankorkean arvioiden mukaan sekalaisissa rakennusjätekuormissa on yli 6 prosenttia jätettä, joka voidaan hyödyntää uudelleen. Kuormissa on todettu olevan paljon mm. puhdasta puuta, betonia, energiajätettä sekä metallia. Jos taas kuormantarkastuksessa todetaan kuorman sisältävän pääosin hyödyntämiskelvotonta jätettä, asiakas ohjataan suoraan loppusijoitusalueelle. 5 4 Jätemäärä (Tonnia) 3 2 1 yhdyskuntajäte maa- ja kiviaines rakennusjäte tuotantotoiminnan jäte Omistussuhteet Mustankorkea Oy on aloittanut toimintansa vuoden 1998 alussa ja omistajina ovat Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa, Muurame ja Vapo Oy. (Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta yhdistyivät vuoden 29 alusta.) Omistajakuntien lisäksi asiakkaina on 12 keskisuomalaista kuntaa. Yhtiön toimialueella asuu noin 22 asukasta. Osakas- ja asiakaskunnat HYÖDYNNETTÄVÄT JA LOPPUSIJOITETTAVAT JÄTTEET SEKÄ MAA- JA KIVIAINESJÄTTEET Kuivajäte Kuiva- ja biojäte Kuiva- ja biojäte, puhdistamoliete Biojäte Puhdistamoliete Osakaskunnat Maa- ja kiviainesjäte Loppusijoitettu jäte Jätteistä hyödynnetään jo 69 prosenttia Hyödynnetty jäte 25 225 2 175 15 125 1 75 5 25 26 27 28 Mustankorkean jätteidenkäsittelyn hyötykäyttöaste on noussut koko ajan. Tämä tarkoittaa sitä, että yhä suurempi osa jätemäärästä voidaan käsittelyn jälkeen hyödyntää materiaalina, raaka-aineena tai energiana. Mustankorkean hyötykäyttöaste on tällä hetkellä jo 69 %. Vuonna 27 hyötykäyttöaste oli 64 %. Hyötykäyttöasteen nousuun ovat vaikuttaneet erityisesti lisääntynyt pahvin ja paperin paalaustoiminta sekä rakennusjätteen lajittelutoiminta. Hyötykäyttöasteeseen ei ole laskettu mukaan maaja kiviainesjätteitä. OMISTUSSUHTEET Vapo Oy... 55 % Jyväskylän kaupunki... 26 % Jyväskylän maalaiskunta... 1,6 % Laukaa... 5,8 % Muurame... 2,6 %
Organisaatio 28 Ajankohtaista Asiakaspalvelu, neuvonta, laskutus, tilastot Toimistosihteeri Eija Antikainen Hallitus 28 Varsinainen jäsen Myynti ja markkinointi, viestintä, laatu- ja ympäristöasiat Palvelupäällikkö Piia Aho Asko Dahlbom varatoimitusjohtaja Vapo Oy, puheenjohtaja Matti Puuronen liiketoimintajohtaja, Vapo Oy Aarno Rantala myyntijohtaja, Vapo Oy Ilkka Ruippo Business Controller, Vapo Oy Jari Blom kaupungin valtuuston jäsen, Jyväskylän kaupunki, varapuheenjohtaja Anja Lehtonen lakimies, Jyväskylän kaupunki Erkki Talvitie apulaiskunnanjohtaja, Jyväskylän maalaiskunta Tapio Jauhiainen tekninen johtaja, Muuramen kunta Omistajat: Vapo Oy Jyväskylän kaupunki Jyväskylän maalaiskunta Yhtiön hallitus: Laukaa Muurame Vapo 4 paikkaa Jyväskylän kaupunki 2 paikkaa Jyväskylän maalaiskunta 1 paikka Laukaa / Muurame 1 paikka Loppusijoitus, hyötyja ongelmajätteet, pilaantuneet maaainekset Käyttöpäällikkö Timo Nissinen Toimitusjohtaja Veikko Tissari Kompostointi ja hyötyjäteterminaali Laitospäällikkö Jani Burman Jätteen vastaanotto, vaaka-asema Jonna Salminen Pekka Janatuinen Enni Nissinen Henkilökohtainen varajäsen Raimo Rantala talousjohtaja, Vapo Oy Kauko Isomöttönen tekninen johtaja, Vapo Oy Eero Katainen aluemyyntipäällikkö, Vapo Oy Kari Mutka kehitysjohtaja, Vapo Oy Anita Saraste-Kautto kaupunginvaltuuston jäsen, Jyväskylän kaupunki Annaliisa Lehtinen kaupunginlakimies, Jyväskylän kaupunki Markku Kemiläinen kunnaninsinööri, Jyväskylän maalaiskunta Kalevi Virtanen ympäristötoimenjohtaja, Laukaan kunta Jätteiden käsittely Marko Jormakka Timo Raitanen Jarmo Salminen Martti Silvennoinen Jari Satosaari Tommi Krapu Lasse Vilenius Jori Pakarinen Vuosi 28 oli Mustankorkea Oy:n 1-vuotisjuhlavuosi Juhlavuoden 28 aikana pyrittiin lisäämään kuntalaisten ja muiden sidosryhmien tietoisuutta jätteenkäsittelystä ja sen merkityksestä. Tietoisuutta lisättiin mm. näkyvyyskampanjan, vuosikertomuksen juhlavuosipainoksen ja 1-vuotisjuhlaseminaarin kautta. Näkyvyyskampanja Jokainen meistä vaikuttaa ympäristöön rakennettiin yhdessä Mustankorkean markkinointiviestintäkumppanin kanssa. Kampanjaan osallistuivat keulakuvina mm. aerobicurheilija Tuuli Matinsalo ja Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson. Mustankorkean juhlavuosi 28 huipentui keväiseen 1-vuotisjuhlaseminaariin 1-vuotisjuhlaseminaarissa käsiteltiin nykyaikaista ja tulevaisuuden jätteenkäsittelyä. Ohjelmassa oli tiukkaa asiaa jätealan asiantuntijoilta, aikamatka menneeseen ja puhetta nykyaikaisesta jätteenkäsittelystä. Juontajana toimi stand up koomikko Marko Kämäräinen. Vieraina oli noin 1 Mustankorkean sidosryhmien edustajaa. Mahdolliset huomionosoitukset Mustankorkean 1-vuotisjuhlan kunniaksi pyydettiin ohjaamaan Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastoon, jonne lahjoitettiin Mustankorkea Oy:n 1-vuotispäivän johdosta yhteensä 5 65 euroa. Juhlavuoden 28 aikana pyrittiin lisäämään kuntalaisten ja muiden sidosryhmien tietoisuutta jätteenkäsittelystä ja sen merkityksestä. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen toi valtiovallan tervehdyksen ja toivotti onnea ja parasta menestystä myös tulevana 1-vuotiskautena Mustankorkea Oy:lle, yhtiön osakkaille ja ammattitaitoiselle henkilökunnalle. Laukaan Mörkökorpi Mustankorkean uusi sijoituspaikka Mustankorkea on suorittanut Keski-Suomen liiton hyväksymistä kolmesta vaihtoehtoisesta uudesta sijoituspaikasta YVA-menettelyn ja valinnut uudeksi sijoituspaikaksi Laukaan Mörkökorven. Maakuntavaltuusto on kesäkuussa 28 hyväksynyt ensimmäisen aluetta koskevan vaihemaakuntakaavan, joka on tällä hetkellä ympäristöministeriön vahvistettavana. Uudesta sijoituspaikasta on laadittu yleissuunnitelma ja jätetty ympäristölupahakemus Keski-Suomen ympäristökeskukseen.
1 11 Mustankorkea panostaa tutkimukseen ja toimialan kehittämiseen Yhteistyö oppilaitosten kanssa on tiivistä Mustankorkea tekee tiivistä yhteistyötä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston kanssa. Tutkimustieto hyödyttää sekä jätteenkäsittelyä että alan opetusta ja tutkimusta. Viimeisin Jyväskylän yliopiston kanssa yhteistyössä tehty pro gradu tutkielma valmistui vuonna 28 ja tarkasteli kaatopaikan vesitasetta ja pintarakenteiden vaikutusta suotovesien ominaisuuksiin ja ympäristökuormitukseen. Tutkimuksen teki Lasse Häkkinen bio- ja ympäristötieteen laitokselta. Tuorein Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Mustankorkean yhteistyöhanke on luonnonvara-alaa opiskeleva Miika Reilin opinnäytetyö Kaatopaikkakaasun talteenottojärjestelmän toimivuus. Mustankorkealla oli tarve selvittää ja saada tietoa kaasunkeräysjärjestelmän toimivuudesta ja kunnosta sekä järjestelmän optimoinnista. Opinnäytetyö valmistuu alkuvuonna 29. Mustankorkea mukana väitöskirjatutkimuksessa Mustankorkea on ollut mukana Jyväskylän yliopiston Kai Sormusen ympäristötieteen vuonna 28 valmistuneessa väitöskirjassa Characterisation of landfills for recovery of methane and control of emissions (Kaatopaikkojen karakterisointi metaanipotentiaalin hyödyntämiseksi ja päästöjen vähentämiseksi). Sormunen tutki kuinka kaatopaikkojen kaasuntuoton energiapotentiaalia voitaisiin hyödyntää ja vähentää samalla kaatopaikkojen kasvihuonekaasupäästöjä ja muuta ympäristökuormitusta. Sormunen tutki muun muassa erityyppisiä laitosmaisesti esikäsiteltyjä yhdyskuntajätteitä Jyväskylän Mustankorkean kaatopaikalla koerakenteiden avulla. Sormusen tutkimus osoitti, että käytetyillä menetelmillä saadaan lisätietoa kaatopaikoilla muodostuvan kaasun metaanin hyödyntämiseen, päästöjen vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden suunnitteluun ja päästöjen käsittelytarpeen arviointiin sekä kaatopaikan ympäristönsuojelurakenteiden toimivuuden tarkasteluun. Öljyhiilivedyillä pilaantuneiden maaainesten kompostointia tehostetaan Marko Männynsalo tutkii ja kehittää pro gradu tutkielmassaan toimintamallia öljyhiilivedyillä pilaantuneiden maa-ainesten kompostoinnille Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksessa 2.6.28 16.1.29 välisenä aikana. Tutkimushankkeessa kartoitetaan ratkaisuja öljyhiilivedyillä pilaantuneiden maa-ainesten kompostoinnin tehostamiseen. Kompostointiprosessin tehostamista tutkitaan erilaisten aumarakenteiden avulla. Työn tavoitteena on luoda tehokas toimintamalli öljyhiilivedyillä pilaantuneiden maa-ainesten aumakompostoinnille. Tutkimus ja toimintamalli valmistuvat vuoden 29 aikana. Jlrap II -hanke yhdentää jätelaitosten raportointia Vuoden 28 keväällä saatiin päätökseen jätelaitosten raportointi- ja tunnusluvut (Jlrap II) -hanke. Mustankorkea oli mukana Efeko Oy:n, Jätelaitosyhdistys ry:n ja 25 muun jätelaitoksen kanssa yhteisessä hankkeessa, jonka tavoitteena oli luoda jätelaitoksille soveltuvat yhdenmukaiset ja vertailukelpoiset toimintaa kuvaavat tunnusluvut. Ympäristöhallinnon, Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton asiantuntijoiden kanssa varmistettiin tietojen yhdistyminen kansallisiin tilastoihin ja tietotarpeisiin. Mustankorkea on mukana Keski-Suomen uuden ympäristöohjelman valmistelussa Mustankorkea on mukana valmistelemassa uutta Keski- Suomen ympäristöohjelmaa. Hanke alkoi loppuvuodesta 28 ja sen on määrä valmistua vuoden 21 alkuun mennessä. Ohjelman mukaiset toimet toteutetaan viimeistään tavoitevuoden 215 aikana. Mustankorkea on mukana Kauppa, palvelut, jätehuolto ja liikenne -työryhmän työskentelyssä, mikä on yksi neljästä ympäristöohjelmaa valmistelevasta työryhmästä. Työryhmän keskeisiä käsiteltäviä teemoja ympäristöohjelmatyössä ovat mm. liikenne, matkailun ympäristönäkökulmat, jätteet ja jätehuolto sekä kestävä kulutus. Eri työryhmien välillä tehdään myös yhteistyötä. Mustankorkea tekee tiivistä yhteistyötä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston kanssa. Tutkimustieto hyödyttää sekä jätteenkäsittelyä että alan opetusta ja tutkimusta. Luonnos Keski-Suomen alueellisesta jätesuunnitelmasta valmistui Mustankorkea on ollut jäsenenä Keski-Suomen alueellisen jätesuunnitelman laatimisen tueksi perustetussa ohjausryhmässä. Vuoteen 216 ulottuvan suunnitelman tarkoituksena on luoda suuntaviivat jätehuollon kehittämiselle maakunnassa. Ohjausryhmän tehtävänä oli hahmotella suunnitelmassa käsiteltävät teemat ja nimetä erityisiä jätehuollon kehittämiskohteita sekä linjata jätteitä ja jätehuoltoa koskevia tavoitteita ja tarvittavia toimenpiteitä niiden saavuttamiseksi. Tehtävänä oli myös suunnitelman vaikuttavuuden arviointi. Ryhmä arvioi myös koottujen jätehuollon seurantatietojen oikeellisuutta ja riittävyyttä tavoitteiden asettamisen kannalta. Lisäksi ideoitiin uusia keinoja ja konkreettisia toimenpiteitä tavoitteiden toteuttamiseksi. Biokaasusta energiaa! Mustankorkea on toiminut ohjausryhmässä ja osallistunut yritysosuudella Jyväskylä Innovation Oy:n koordinoimaan EAKR-hankkeeseen Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen. Hankkeen toimenpiteillä vahvistetaan Keski-Suomen asemaa biokaasualan johtavana osaamiskeskittymänä Suomessa, luodaan pohjaa kasvavalle biokaasuliiketoiminnalle ja tehostetaan tiedonvälitystä alalla.
12 3Mustankorkean rooli jätehuollossa Palvelukuvaus Mustankorkea ottaa vastaan ja käsittelee yhdyskunta-, rakennus- ja tuotantotoiminnan jätteitä. Lisäksi jätteenkäsittelykeskuksessa käsitellään maa- ja kiviainesjätteitä, jotka pitävät sisällään myös pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyn. Jätehuolto on kansalaisten terveyteen ja elinympäristöön vaikuttava peruspalvelu ja osa toimivien yhdyskuntien infrastruktuuria. Kuntien tehtävänä on huolehtia yhdyskuntajätehuollon järjestämisestä. Mustankorkean osakaskunnat Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa ja Muurame ovat siirtäneet yhdyskuntajätteiden käsittelyvelvoitteen Mustankorkealle. Kunnat ja Mustankorkea tekevät velvoitteen täyttämiseksi tiivistä yhteistyötä. Yhteistoiminnan kautta on luotu mahdollisuudet ja resurssit pitkäjänteiseen kehitystyöhön kiristyvien ympäristövaatimusten täyttämiseksi. Yhdyskuntajätehuollon lisäksi Mustankorkea palvelee myös elinkeinoelämän jätehuoltoa, kuten kaupan ja teollisuuden toimijoita. Yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa Mustankorkeaa huolehtii yritysten ja yhteisöjen Mustankorkean jätteistä ja tarjoaa monipuolisia rooli yhdyskuntajätehuollossa kokonaispalveluratkaisuja jätehuoltoon ja jätteenkäsittelyyn. Käsittely Mustankorkean henkilökunta on aktiivista Henkilöstöllä oli 49 koulutuspäivää Toimintavuonna 28 Mustankorkea Oy:n palveluksessa vakituisessa työsuhteessa oli16 henkilöä. Mustankorkea työllistää myös määräaikaisia sekä kesätyöntekijöitä. Kesätyöntekijöitä oli vuonna 28 kaikkiaan 11 henkilöä ja työsuhteen kesto oli 2- viikkoa. Yksi henkilö työllistettiin tammikuusta kesäkuun loppuun vuokrafirman kautta ja vakinaistettiin heinäkuusta alkaen. Kaikki Mustankorkean vakituisessa palveluksessa olevat henkilöt osallistuivat toimintavuoden aikana vähintään yhteen koulutustilaisuuteen. Koulutuspäiviä oli yhteensä 49 ja kustannukset ilman palkka- ja matkakustannuksia noin 1 92 euroa. Koulutustilaisuudet käsittivät asiakaspalvelu- ja esimieskoulutusta, ongelmajätehuollon täydennyskoulutusta, työsuojelukoulutusta, jätelaitosten taloushallinnon koulutusta sekä osallistumiset valtakunnallisille jätelaitos- ja jätehuoltopäiville ja jätealan seminaareihin. Tavoitteena hyvä ilmapiiri ja toimiva työympäristö Mustankorkean henkilöstö osallistui Vapon henkilöstötutkimukseen vuonna 28. Edellinen henkilöstötutkimus toteutettiin vuonna 25. Tulokset ja yhteenvedot toimintavuoden henkilöstötutkimuksesta valmistuvat vuoden 29 aikana. Kevään 29 aikana Mustankorkea osallistuu myös jätelaitosten työhyvinvointitutkimukseen. Jätelaitosyhdistys ry:n koordinoiman tutkimuksen tarkoituksena on toteuttaa jätelaitosten yhteinen työhyvinvointitutkimus. Mustankorkean ympäristöohjelman ensimmäinen päämääränä on turvallisen ja toimivan työympäristön kehittäminen. Yhtenä tavoitteena on ollut työskentelyolosuhteiden kehittäminen. Merkittävin toimenpide tämän tavoitteen saavuttamiseksi oli kompostointilaitoksen ilmanvaihdon tehostaminen rakennusteknisesti vuonna 28. Työ saatiin lopullisesti valmiiksi tammikuussa 29. Vuoden 29 aikana kompostointilaitoksen sisäilmasta tullaan tekemään työhygieeniset mittaukset. Tutkimuksen jälkeen voidaan arvioida ilmanvaihdon tehostamisen vaikutusta sisäilman laatuun. Keräys Hyödyntäminen HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 1998-28 Miehet Naiset Kuljetus Neuvonta Keräys... Kunnat Kuljetus... Kunnat ja yritykset Neuvonta... Kunnat Käsittely... Mustankorkea Oy 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 Hyödyntäminen... Mustankorkea Oy
14 15 Avoin vuorovaikutus lisää tietoisuutta jätteenkäsittelystä Jokainen meistä vaikuttaa ympäristöön! Mustankorkea on suosittu vierailukohde Mustankorkean vierailijamäärät ovat kasvaneet vuosittain. Viimeisten kolmen vuoden vierailijamäärän keskiarvo on ollut noin 1 henkilöä, kun vuonna 23 vierailijamäärä oli noin 7 henkilöä. Vierailijat ovat pääosin peruskoululaisia, alan opiskelijoita sekä kollegoita, asukasyhdistyksiä, partiolaisia, virkamiehiä kuten suurlähetystön edustajia, kansanedustajia ja kuvernöörejä. Mustankorkeaan tutustuu vuosittain myös kansainvälisiä vieraita esimerkiksi Indonesiasta, Skotlannista, Italiasta, USA:sta, Venäjältä, Nigeriasta, Virosta, Ruotsista ja Romaniasta. Opastusta jätteidenlajitteluun TV Jyväskylän Raksa-ohjelmassa Mustankorkea oli mukana TV Jyväskylän uudessa ohjelmasarjassa Raksa opastaen katsojia jätteidenlajittelussa. TV Jyväskylän Uusi ohjelmasarja Raksa käy läpi vaihe vaiheelta omakotitalon rakentamista aina tontin etsinnästä kohti muuttovalmista uutta kotia. Ohjelmassa seurataan myös erään omakotitalon rakennusprojektia. Kaikki sarjassa esitetyt jaksot ovat katsottavissa myös TV Jyväskylän internetsivuilla KaukoTV:ssä. Seuraava laaja EMAS-selonteko julkaistaan vuonna 21 Tässä osiossa käsitellään jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöasioita. Inspecta Sertifiointi Oy on verifioinut nämä vuosikertomuksen ympäristönsuojeluun liittyvät kohdat. Samalla tämä osio muodostaa Mustankorkean vuoden 28 suppean EMAS-välivuosiraportin ja päivittää vuoden 26 EMAS-raportin tiedot. Julkaisimme myös vuonna 27 välivuosiraportin. Seuraava EMAS-asetuksen mukainen laaja selonteko julkaistaan ensi vuonna 21. Uudella kastelujärjestelmällä säästettiin puhtaan veden kulutusta Määrä (m 3 ) 6 5 4 3 2 1 23 Jätteenkäsittelykeskuksen vesitase Sadanta Jätevesi viemäriin Haihdunta- ja maastoonjohdettu puhdas vesi Vesijohtoveden kulutus 24 25 26 27 28 Joulukuussa 28 Mustankorkealla vieraili Indonesian suurlähettiläs seurueineen. He tapasivat myös Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Anderssonin. Mustankorkea näkyi venäläisessä mediassa Keskisuomalainen jätteenkäsittely on kiinnostanut myös kansainvälistä mediaa. Nykyaikaisen suomalaisen jätteenkäsittelyn mahdollisuudet ja toimintamallit ovat herättäneet mielenkiintoa erityisesti Venäjällä. Mustankorkeasta oli juttu pietarilaisessa Delovoi Peterburg - lehdessä 21.1.8. Jutussa kuvailtiin Mustankorkeaa mm. seuraavasti: Suomalaisella kaatopaikalla on puhtaampaa kuin joissain paikoissa Pietarissa. Tiet ovat lakaistut ja pestyt. Ei nyt sentään tuoksu ruusulta, mutta pahaa hajuakaan ei tunnu. Lehtijutun seurauksena pietarilainen TV 1 halusi tutustua Mustankorkeaan tarkemmin. Ohjelmassa kerrottiin, että suomalaiset tekevät biojätteestä kompostia ja vanhoista lehdistä WC-paperia. Kierrätys ei ole ottanut tulta alle vielä Venäjällä samalla tavalla kuin Suomessa. Noin neljä minuuttia kestävässä lähetyksessä todettiin, että Pietarissa on kaiken kaikkiaan yksi jätteenkäsittelylaitos, joka ei pysty vastaanottamaan kaikkea kaupungin tuottamaa jätettä. Tämän seurauksena muovipullot ja lasinsirut jäävät luontoon kuten ranta-alueille. Roskia poltetaankin yleensä pihalla. Kompostointilaitoksen kastelujärjestelmän tehostaminen ylitti kaikki odotukset ensimmäisenä toimintavuotenaan. Vuoden 27 joulukuussa Mustankorkealle valmistui järjestelmä, jossa osa jätteenkäsittelykeskuksen jätevesistä ohjattiin kompostointilaitoksen kasteluun. Uusi järjestelmä mahdollisti puhtaan talousveden kulutuksen vähentämisen. Vuoden 28 aikana kompostointilaitoksella käytettiin talousvettä 737 m 3, kun vuonna 27 määrä oli 17 544 m 3. Sadanta kasvoi edellisvuoteen verrattuna Jätteenkäsittelykeskuksen vesitaseessa voi huomata sadannan korkean kasvun. Sadanta kasvoi yli 28 prosenttia vuoteen 27 verrattuna, jolloin myös vesitaseen osioiden viemäröity jätevesi sekä veden kierrätys, haihdunta ja maastoon johdettu puhdas vesi kasvoivat. Jätteenkäsittelykeskuksen vesienkäsittely on järjestetty siten, että puhtaat pintavedet ja alueen ulkopuoliset vedet pidetään erillään jätteistä ja kaatopaikkavesistä. Jätetäyttöalueen suotovedet johdetaan Jyväskylän Seudun puhdistamo Oy:n jätevedenpuhdistamolle Nenäinniemeen. Jyväskylän Seudun puhdistamo Oy:lle johdetaan myös prosessi- ja saniteettivedet. Ympäristöpaneeli havainnoi lähialueen ympäristöä Lähialueen asukkaista on muodostettu ympäristöpaneeli, joka seuraa ja raportoi jätteenkäsittelykeskuksen aiheutta- mia häiritseviä hajuja, melua, pölyä ja roskaantumista sekä muita mahdollisia haittoja. Paneelin tulokset käsittelee ja raportoi ulkopuolinen asiantuntija. Vuonna 28 panelistien lukumäärä lisättiin 16 panelistista 2:een. Hajuhavaintojen määrä kuvataan hajuhavaintopäivinä, jolloin yksi tai useampi asukaspaneelin jäsenistä ovat kokeneet jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta aiheutuvia hajuhaittoja. Vastausaktiivisuus nousi hieman vuodesta 27. Vuoden 28 aikana hajuhavaintopäiviä asuinalueilla oli yhteensä 45 eli 12 päivää enemmän kuin vuonna 27. Useimmin hajuhaittaa koettiin Ylä-Myllyjärvellä. Hajuhavainnot liittyivät mm. jäteveden puhdistamon lietekuljetuksiin, paperiteollisuudesta peräisin olevien kuitusavipitoisten massojen käsittelyyn, käytöstä poistetun jätetäyttöalueen sulkemistöihin, kompostointilaitoksen jälkikypsytysvaiheen toimintoihin ja kompostointilaitoksella loppuvuodesta 28 alkaneisiin rakennustöihin, jonka aikana kompostoitavat massat jouduttiin ajamaan heti tunnelivaiheen jälkeen ulos. Kompostointilaitoksen ilmanvaihdon parantamiseen liittyvät rakennustyöt ja ongelmat jätevedenpuhdistamolla ja siten hajuhaitat lietekuljetuksissa olivat tilapäisiä. Hajuhavaintopäivien kasvuun on varmasti vaikuttanut myös panelistien määrän kasvu. Ympäristöpanelistit olivat lisäksi raportoineet liikenteen ja jätteenkäsittelykeskuksen toimintojen aiheuttamasta melusta. Melua aiheutti myös Jyväskylän kaupungin kal-
16 17 Määrä (kpl) liolouhoksella suoritettu kallion louhinta ja murskaus sekä murskattujen massojen siirto rakennustoimintaan. Tämä Jyväskylän kaupungin liikelaitoksen ALTEK Aluetekniikan yksikön toiminta on jatkuvaa. Vuoden aikana ajettiin myös Jyväskylässä rakenteilla olevan Jyväskylän Voima Oy:n Keljonlahden voimalaitoksen työmaalta kivilouhosta Soidenmäen louhosalueelle ja ylimääräisiä kaivumaita Mustankorkean alueelle. Myös tämä poikkeuksellinen toiminta aiheutti melua. 9 8 7 6 5 4 3 2 1 HAJUHAVAINTOPÄIVÄT ASUINALUEILLA 85 23 62 24 26 25 34 26 33 27 45 28 Kerätyn kaatopaikkakaasun määrä laski Kaatopaikkakaasun talteenottojärjestelmän neljäs rakennusvaihe toteutettiin keväällä 28. Järjestelmään rakennettiin imuputkistoa noin 1 metriä lisää vanhan jo suljetun jätetäyttöalueen lakialueelle. Jätteen loppusijoituksessa syntyvät kaatopaikkakaasut johdetaan Keltinmäen lämpökeskukseen ja käytetään hyödyksi energiantuotannossa hyödynnetty energiamäärä vuonna 28 oli 16,6 GWh. Kaasun energiamäärä vastasi noin 1 omakotitalon vuotuista lämmöntarvetta, mikä vastaa noin 1 66 litraa kevyttä polttoöljyä vuodessa. Vuoden 28 aikana kaasukeräysjärjestelmän toimivuudesta teetettiin opinnäytetyö. Selvityksessä todettiin, että laitoksen kapasiteettia ei hyödynnetä vielä täysimittaisesti. Keskeisin tieto oli, että pumppausaseman imulinjojen aktiivisella säädöllä on kaatopaikkakaasua mahdollista saada paremmin ohjattua hyötykäyttöön. Lisäksi analysaattoreissa ja mittausjärjestelmissä todettiin paljon häiriöitä loppuvuodesta. Nämä syyt voivat olla seurausta kerätyn kaatopaikkakaasun määrän laskuun. Laitetoimittaja on aloittanut kehityshankkeen kyseisten järjestelmien toimivuuden parantamiseksi. Määrä (GWh) 2 19 18 17 16 15 14 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 KERÄTYN KAATOPAIKKAKAASUN MÄÄRÄ Hyötykäyttöön ohjattu kaatopaikkakaasu Soihtupoltettu kaatopaikkakaasu Jätteenkäsittelylaitoksen oma energiankulutus 23 24 25 26 27 28 Lintumääriä seurataan Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry on seurannut Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen alueella varis- ja lokkilintujen esiintymismääriä vuosina 24 28. Laskennoissa lintujen yhteislukumäärät näyttäisivät lisääntyneen laskentavuosien myötä. Varis- ja lokkilintujen suhteellisia osuuksia testattiin tilastollisesti ja niiden havaittiin vaihdelleen laskennoissa vuodesta toiseen. Määrä (kpl) 25 2 15 1 5 YHTEISYKSILÖMÄÄRÄT LASKENTAKERROITTAIN (VARIS- JA LOKKILINNUT) Ympäristötavoitteet saadaan toteutettua vuonna 29 Kuluneen vuoden aikana Mustankorkea on toiminut ympäristölupansa edellyttämällä tavalla eikä toiminnassa ole aiheutunut ympäristövahinkoja. Mustankorkean ympäristöasioiden toimenpideohjelmaa on toteutettu vuosien 26 28 välisenä aikana. Mustankorkean ympäristöohjelma on ollut laaja, joten ohjelman toteuttamista jatketaan vielä vuoden 29 ajan. Vuoden 29 aikana toteutetaan ympäristöohjelman loput toimenpiteet. Jätteenkäsittelykeskuksen kattava turvallisuussuunnitelma valmistui vuonna 28. Henkilöstö tullaan kouluttamaan ja perehdyttämään turvallisuussuunnitelmaan ulkopuolisen asiantuntijan johdolla vuoden 29 aikana. 25.1.24 Lokkilinnut 12.4.24 7.6.24 6.8.24 25.1.24 6.2.25 18.4.25.6.25 Varislinnut 17.8.25 22.1.25 Lajeittain tarkasteltuna suurin havaittu muutos ja kokonaismäärien nousua selittävä tekijä on ollut lokkilintujen lukumäärän lisääntyminen laskentojen edetessä. Keski- Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry on vertaillut laskenta-ajan määriä KSLY ry:n havaintoarkiston tietoihin (1987 23) ja todennut, että lukumäärät näyttäisivät kuitenkin pitkällä aikajänteellä vähentyneen. LASKENTAKERTA Valmistunutta turvallisuussuunnitelmaa tullaan hyödyntämään ohjeena myös alueella työskenteleville ulkopuolisille toimijoille. Työturvallisuutta kehitetään myös kameravalvonnan tehostamisella. Tämä kehittämishanke saadaan myös loppuun vuoden 29 aikana. Lisäksi työskentelyolosuhteiden kehittämiseen liittyvä kompostointilaitoksen ilmanvaihdon parantaminen saadaan lopullisesti päätökseen vuonna 29. Ongelmajätehuollon varastoinnin kehittäminen siirtyi alkuperäisestä toteutusvuodestaan (28) eteenpäin yhdellä vuodella. Käsittely- ja varastointitilaan on budjetoitu rahaa vuodelle 29. Ympäristöselonteon päivitystietojen vahvistamispäätös 1.2.26 24.4.26 17.6.26 25.8.26 25.1.26 Inspecta Sertifiointi Oy on akkreditoituna todentajana (FI-V-1) tarkastanut Mustankorkea Oy:n ympäristöjärjestelmän ja vuoden 26 EMAS-selontekoon liittyvät päivitystiedot 28. Tarkastuksen perusteella on todettu 29-6-8, että ympäristöjärjestelmä ja päivitystiedot täyttävät EU:n EMAS-asetuksen (EY) N:o 761/21 vaatimukset. 16.2.27 18.4.27 2.6.27 22.8.27 19.1.27 15.2.28 18.4.28 25.6.28 15.8.28 28.1.28
18 Talous Investoinnit 1 Investointeja olivat loppusijoitusalueen kaasusalaojien ja kasteluvesijärjestelmän rakentaminen, terminaalin pyöräkuormaajan hankinta, opastemerkkien asentaminen ja jälkikypsytyshallin ilmastoinnin parantaminen, joka vuodenvaihteessa oli vielä hieman kesken. Bruttoinvestoinnit vuonna 28 olivat yhteensä noin 424 euroa. 1 ta vuot 1 a vuott vuot ta Tilikauden liikevaihto oli 8 585 36,15 euroa. Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 1 793 471,47 euroa. Ympäristövelvoitteisiin kuuluvaa vanhan loppusijoitusalueen sulkemista tehtiin noin 2, ha. Kustannukset olivat 338 euroa. Ympäristönsuojeluun kuuluvia investointeja ja kuluja kohdistui vuodelle 28 yhteensä 997 euroa. Liikevaihto ja taloudellinen tulos Tilikauden liikevaihto oli 8 585 36,15 euroa. Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 1 793 471,47 euroa. ;V`iVV _~ii ZZ c`~h^iizanh i~/ Mustankorke alle tulevista hyödynnetä jätteistä än uudellee n yli puolet, Mustankorke 57 %. an jätteiden käsittelyn hyö käyttöaste nousee koko tyajan. Mustankorke an toiminna lle on ty ympäristöse rtifikaatti oso myönnettuullisesta ituksena vastavasta toim ia ja huoleht päristöstä. ia ymlaaja EMAS-ym ko tehdään päristöselon joka kolmas tevuosi. 1 ta vuot ;V`iVV _~ iizzc` ~h^iiza nhi~/ ;V`iV V _~iizz 1 a vuott Taseessa on varauduttu tiedossa oleviin ympäristölainsäädännön edellyttämiin hankkeisiin 1 274 546,29 euron pakollisella varauksella. Varaus on edellisvuotta 66 314,96 euroa suurempi. Poistoeron muutoksen ja verojen jälkeen kirjanpidollinen tulos oli 1 395 45,24 euroa voitollinen. ;V`iVV _~ iizzc` TALOUDEN TUNNUSLUKUJA 23-28 28 Liikevaihto, 1 EUR... 8 585 Muutos %...,5 Bruttoinvestoinnit, 1 EUR... 424 % liikevaihdosta... 4,9 Ympäristövelvoitteet... 338 Henkilöstö keskimäärin... 16 Liiketulos, 1 EUR... 1 741 % liikevaihdosta... 2,3 Tilikauden voitto, 1 EUR... 1 395 Taseen loppusumma, 1 EUR... 11 645 27 7 561 1,1 2 197 29,1 564 14 1 46 18,6 937 11 145 26 6 866-8,3 1 183 17,2 311 14 1 3 18,9 764 1 628 25 7 484 1,7 63 8,1 639 1 336 17,9 845 9 629 24 6 763 -, 1 168 17,3 652 1 6 14,9 42 8 89 23 6 772 15,8 87 12,8 818 1 533 22,6 742 8 6 28 Liikevaihto, Me... 8,6 Investoinnit, Me...,4 Ympäristövelvoitteet, Me...,3 27 7,6 2,2,6 26 6,9 1,2,3 25 7,5,6,6 24 6,8 1,2,7 23 6,8,9,8 ~h^iiza nhi~/ c`~h^i izanhi ~/
Keskisuomalaisten jätteenkäsittelijä käyntiosoite: Ronsuntaipaleentie 24 postiosoite: PL 22, 411 Jyväskylä puh. (14) 411 59 fax. (14) 411 5922 etunimi.sukunimi@mustankorkea.fi www.mustankorkea.fi Dot Design 29