Taulukko 13. Soranottoalueiden lukumäärä ja pinta-alatiedot koko tutkimusalueelta. Määrä Pinta-ala Keskiarvo Max Min Mediaani

5.10 Koko tutkimusalue Soranottoalueita rajattiin yhteensä 367 ja niiden yhteispinta-ala oli 613 hehtaaria (taulukko 13). Nämä alueet jaettiin vielä jälkihoidon mukaan omiksi alueiksi, joita oli yhteensä 452. Pohjavesialueiden ulkopuolella kokonaan tai enimmäkseen sijaitsevia soranottoalueita rajattiin kuusi. Osalla ottamisalueista oli myös kalliokiviaineksen ottoa. Kuvassa 139 on esitetty soranottoalueiden jakautuminen eri kokoluokkiin. Yli puolet soranottoalueista oli alle puolen hehtaarin kokoisia, mutta niiden osuus pinta-alasta oli noin 6 %. Yli kymmenen hehtaarin kokoisia alueita oli vain muutama prosentti kaikista alueista, mutta niiden osuus pinta-alasta oli noin kolmannes. Taulukko 13. Soranottoalueiden lukumäärä ja pinta-alatiedot koko tutkimusalueelta. Määrä Pinta-ala Keskiarvo Max Min Mediaani 367 kpl 613,19 ha 1,67 ha 35,95 ha 0,02 ha 0,40 ha a) b) 4 % 3 % 6 % 14 % 25 % 54 % 35 % 15 % 28 % Kokoluokka (ha) < 0,5 0,5-2 2-5 5-10 > 10 Kuva 139. Eri kokoluokkaa olevien soranottoalueiden osuudet ottamisalueiden a) lukumäärästä ja b) pinta-alasta. 16 % Maakuntakaavaan merkittyjä soran- ja hiekanoton aluevarauksia (EOh) oli tutkimusalueella yhteensä 23 kappaletta ja niiden pinta-ala oli 550 hehtaaria. EOh -alueet sijaitsivat pääasiassa pohjavesialueilla. Eniten EOh -alueita oli Tammelassa (10 kpl, 185 ha) ja Hattulassa (4 kpl, 190 ha). Hämeenlinnassa ja Ypäjällä niitä ei ollut yhtään. Muissa kunnissa EOh-alueita oli 1 3 kpl ja niiden pinta-ala oli 10 80 ha. Lähes kaikilla EOh -alueilla oli tai oli ollut soranottotoimintaa. Soranottoalueiden jälkihoitoluokkien osuudet ottamisalueista on esitetty kuvassa 140 ja kunnostustarveluokkien osuudet kuvassa 141. Lukumäärän mukaan suurin osa soranottoalueista oli jälkihoitamattomia. Jälkihoitoluokkien pinta-aloja vertailtaessa toiminnassa olevien alueiden osuus on kuitenkin suurin. Kunnostustarveluokista kohtalaisen kunnostustarpeen alueita oli eniten, mutta pinta-alan mukaan suurin luokka oli vähäinen kunnostustarve/ei kunnostustarvetta. Jälkihoitoluokkien osuudet pinta-alasta kunnittain on esitetty kuvassa 142 ja kunnostustarveluokkien osuudet kuvassa 143. 142 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 2007

a) b) 14 % 24 % 35 % 4 % 5 % 34 % lkihoidettu sittain jälkihoidettu uotoiltu Jälkihoidettu Osittain jälkihoidettu Muotoiltu lkihoitamaton iminnassa 9 % Jälkihoitamaton Toiminnassa 8 % 42 % 25 % Kuva 140. Soranottoalueet jälkihoitoluokittain: a) osuudet lukumäärästä, b) osuudet pinta-alasta. a) b) 13 % 8 % 7 % i 30 % 22 % Kunnostustarve Suuri 38 % 41 % alainen äinen/ei tarvetta nmukainen Kohtalainen Vähäinen/Ei tarvetta Luvanmukainen 41 % Kuva 141. Soranottoalueet kunnostustarveluokittain: a) osuudet lukumäärästä, b) osuudet pintaalasta. Jälkihoitoluokat Jälkihoidettu Osittain jälkihoidettu Muotoiltu Jälkihoitamaton Toiminnassa Kalvola Hattula Humppila Hämeenlinna Forssa Ypäjä Tammela Renko Jokioinen 150 100 50 10 Kuva 142. Jälkihoitoluokkien osuudet pinta-alasta kunnittain. ha Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 2007 143

Kunnostustarve Suuri Kohtalainen Vähäinen/Ei tarvetta Luvanmukainen Kalvola Hattula Humppila Forssa Hämeenlinna Ypäjä Tammela Renko Jokioinen 150 100 50 10 ha Kuva 143. Kunnostustarveluokkien osuudet pinta-alasta kunnittain. Kunnostustarpeen jakautumista eri kokoluokan soranottoalueille on tarkasteltu kuvassa 144. Kuvasta nähdään, että vähäinen kunnostustarve/ei kunnostustarvetta -luokan suhteellinen osuus kasvaa, mitä suuremmista ottamisalueista on kyse. Suuren kunnostustarpeen alueet ovat taas enimmäkseen alle hehtaarin kokoisia. 300 250 kpl 200 150 100 Kunnostustarve Suuri Kohtalainen Vähäinen/Ei tarvetta 50 0 < 1 1-5 > 5 Pinta-ala (ha) Kuva 144. Kunnostustarveluokkien lukumäärät eri kokoluokan soranottoalueilla. Soranottoalueet sijoittuvat enimmäkseen luokan I pohjavesialueille. Soranottoalueiden pinta-alasta 64 % on luokan I, 24 % luokan II ja 12 % luokan III pohjavesialueilla. Soranottoalueiden pinta-alat eri pohjavesiluokkien alueilla on esitetty kuvassa 145, jossa on tarkasteltu jälkihoitotilannetta eri pohjavesiluokkien alueilla. Soranottoalueita oli jonkin verran pohjavedenottamoiden läheisyydessä ja paikoin ne olivat aivan pohjavedenottamon vieressä. 500 metrin säteellä pohjavedenottamois- 144 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 2007

ta oli yhteensä 54 soranottoaluetta. Näistä 36 olivat toiminnassa olevia tai sellaisia jälkihoitamattomia ottamisalueita, joilla ei ollut myöskään luontaisesti levinnyttä kasvillisuutta (taulukko 14). Pohjavedenottamon läheisyydessä sijainneet soranottoalueet olivat pääasiassa melko pienikokoisia. Taulukko 14. Pohjavedenottamon läheisyydessä sijaitsevat soranottoalueet. Soranottoalueiden etäisyys pohjavedenottamosta (m) Soranottoalueita yhteensä (kpl) Toiminnassa olevat tai jälkihoitamattomat soranottoalueet (kpl) Yli hehtaarin kokoiset toiminnassa olevat tai jälkihoitamattomat soranottoalueet (kpl) < 500 54 36 9 < 300 28 18 6 < 100 9 5 3 Soranottoalueet olivat keskittyneet lähes yksinomaan pohjaveden muodostumisalueelle. Niiden pinta-alasta noin 95 % oli pohjaveden muodostumisalueella. Soranottoalueiden osuudet pohjavesialueiden muodostumisalueesta olivat tutkimusalueella enimmäkseen alle 10 % luokkaa ja jonkun verran 10 20 % luokkaa (kuva 146). Ainoastaan Hakinharjun pohjavesialueella Hattulan ja Kalvolan rajalla soranottoalueiden osuus ylitti 30 %. Jokioisissa ja osittain myös Forssassa sijaitsevan Särkilammen pohjavesialueella osuus oli yli 20 %. Soranottoalueiden osuus kunkin pohjavesialueen muodostumisalueesta löytyy liitteestä 1. Kuntakohtaisesti muodostumisalueella sijaitsevien soranottoalueiden kokonaispinta-ala oli suurin Hattulassa ja toiseksi suurin Jokioisissa (taulukko 15). Jokioisissa niiden osuus muodostumisalueesta oli selvästi suurin (kuva 147). 450 400 hehtaaria 350 300 250 200 150 Jälkihoidettu Osittain jälkihoidettu Muotoiltu Jälkihoitamaton 100 Toiminnassa 50 0 Luokka I Luokka II Luokka III Kuva 145. Soranottoalueiden jälkihoitotilanne eri pohjavesialueluokkien alueilla. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 2007 145

Taulukko 15. Pohjaveden muodostumisalueiden ja muodostumisalueella sijaitsevien soranottoalueiden ja pinta-alat. Kunta Pohjaveden muodostumisalue (ha) Muodostumisalueella sijaitsevat soranottoalueet (ha) Forssa 506 52 Hattula 2989 155 Humppila 413 34 Hämeenlinna 880 44 Jokioinen 418 85 Kalvola 1516 51 Renko 2780 53 Tammela 2879 84 Ypäjä 103 10 Soranottoalueiden osuus muodostumisalueesta < 10 % 10-20 % 20-30 % > 30 % Kalvola Hattula Hämeenlinna Humppila Forssa Renko Ypäjä Tammela Jokioinen 0 5 10 20 Km Kuva 146. Soranottoalueiden osuus pohjavesialueiden muodostumisalueesta. 146 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 2007

0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % Forssa Hattula Humppila Hämeenlinna Jokioinen Kalvola Renko Tammela Ypäjä Kuva 147. Pohjaveden muodostumisalueella sijaitsevien soranottoalueiden osuus muodostumisalueen pinta-alasta. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 2007 147

6 Yhteenveto ja johtopäätökset Laaja-alainen soranotto ja soranoton ulottuminen lähelle pohjaveden pintaa lisäävät pohjaveden likaantumisriskiä ja haitallisia vaikutuksia pohjaveden laatuun. Asianmukaisella jälkihoidolla voidaan vähentää soranoton haitallisia vaikutuksia pohjaveteen ja maisemaan. Ennen maa-aineslain voimaantuloa vuonna 1982, maa-ainesten ottamiseen ei tarvittu lupaa eikä soranottoalueille ollut jälkihoitovelvoitteita. Maaaineslain voimassaolon alkuvuosinakin jälkihoitovelvoitteissa ja niiden toteuttamisessa oli vielä puutteita. Vanhemmat ottamisalueet ja lupamenettelyn ulkopuolella olevat kotitarveottoalueet ovatkin usein jälkihoitamatta. Tutkimusalue- ja menetelmät Tutkimuksessa selvitettiin vuosina 2006 ja 2007 Forssan, Hattulan, Humppilan, Hämeenlinnan, Jokioisten, Kalvolan, Rengon, Tammelan ja Ypäjän pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden nykytila ja niiden kunnostustarve. Lisäksi tarkasteltiin kirjallisuuden ja muun aineiston perusteella alueen geologiaa, pohjavesialueita, kiviainesvaroja, kiviainesten ottoa ja ottamislupatilannetta sekä kaavoitustilannetta. Tutkimus oli osa Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaa valtakunnallista Soranottoalueiden tila ja ympäristöriskit (SOKKA) -hanketta. Soranottoalueet rajattiin paikkatieto-ohjelmalla ja rajauksessa hyödynnettiin digitaalisia paikkatietoaineistoja. Aineistoa täydennettiin vanhoilta peruskartoilta rajatuilla soranottoalueilla. Maastokartoituksen yhteydessä tarkistettiin soranottoalueiden rajauksia ja tehtiin havaintoja jälkihoidon tilasta, alueen siisteydestä sekä soranoton jälkeisestä muusta toiminnasta. Tehtyjen havaintojen ja ottamisalueiden sijaintien perusteella soranottoalueille arvioitiin kunnostustarve. Soranottoalueista tuotettiin paikkatietoaineisto, jonka ominaisuustietoihin tallennettiin muun muassa tiedot pohjavesi-, jälkihoito- ja kunnostustarveluokista sekä rajauksen perustana käytetystä aineistosta. Maa-ainesten ottamisluvista ja niiden mukaisista suunnitelma-alueista tuotettiin lisäksi oma paikkatietoaineisto. Näiden paikkatietoaineistojen pohjalta soranottoalueiden tilaa ja kunnostustarvetta on tulevaisuudessa mahdollista seurata ja päivittää kaukokartoituksen avulla. Ottamislupatilanne ja soravarat Soran- ja hiekan ottamislupa- ja ottomäärät läntisen Kanta-Hämeen alueella ovat laskeneet koko 2000-luvun. Nykyisin voimassa olevia lupia on yli puolet vähemmän kuin vuonna 1990 ja moni tutkimusalueen soranottoalueista onkin syntynyt 1970 1990 -luvuilla. 2000-luvulla soran- ja hiekanottomäärät ovat olleet suurimmat Hattulassa ja Tammelassa. Vaikka ottotoiminta läntisessä Kanta-Hämeessä on ollut laskussa, Uudenmaan kiviainestarpeet saattavat kuitenkin tulevaisuudessa kohottaa ottomääriä. 148 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 2007

Läntisen Kanta-Hämeen suurimmat soravarat ovat Hattulassa ja Tammelassa. Myös maakuntakaavan soran- ja hiekanoton aluevaraukset ovat tutkimusalueella keskittyneet näihin kuntiin. Rengon soravarat ovat samansuuruisia, mutta maa-aineslain mukaisia soranottoalueita Rengossa on ollut hyvin vähän. Pienimmät soravarat ovat Ypäjällä. Soravarojen epätasainen jakautuminen on myös osasyynä siihen, että soranottoalueiden määrä vaihteli merkittävästi tutkimusalueen kuntien välillä. Soranottoalueet ja niiden sijainti Soranottoalueita oli pohjavesialueilla ja niiden välittömässä läheisyydessä yhteensä 367 ja niiden pinta-ala oli 613 hehtaaria. Eniten soranottoalueita oli Tammelassa (73 kpl) ja Rengossa (69 kpl). Vähiten soranottoalueita oli Ypäjällä (9 kpl) ja Hämeenlinnassa (12 kpl). Pinta-alan mukaan soranottoalueita oli eniten Hattulassa (160 ha) ja vähiten Ypäjällä (10 ha). Soranottoalueista suurin osa oli pieniä kotitarveottoalueita. Esimerkiksi Rengon soranottoalueista lähes 70 % oli alle puolen hehtaarin kokoisia. Pohjavesialueella sijaitsevat soranottoalueet olivat suurimmaksi osaksi sijoittuneet pohjaveden muodostumisalueelle. Soranottoalueiden osuus pohjaveden muodostumisalueen pinta-alasta oli enimmäkseen alle 10 %. Vain Hakinharjun pohjavesialueella Hattulan ja Kalvolan rajalla soranottoalueiden osuus muodostumisalueesta oli yli 30 %. Soranottoalueiden osuudet muodostumisalueesta olivat suuremmat tutkimusalueen länsiosassa, mikä johtuu osin siitä, että siellä on vähemmän pohjavesialueita ja ne ovat pinta-alaltaan pienempiä. Erityisesti Jokioisissa pohjaveden muodostumisalueilla oli paljon soranottoalueita. Osa soranottoalueista sijaitsi pohjavedenottamoiden läheisyydessä. Enimmäkseen nämä olivat joko toiminnassa olevia tai jälkihoitamattomia soranottoalueita. Pohjavedenottamon välittömässä läheisyydessä sijaitsi muutama suurikokoinen ottamisalue, joista osalla oli tai oli ollut maa-aineslain mukainen ottamislupa. Pääasiassa pohjavedenottamoiden läheisyydessä sijaitsevat soranottoalueet olivat kuitenkin alle hehtaarin kokoisia. Harjujensuojeluohjelma-alueilla sijaitsi kymmenen soranottoaluetta. Ne olivat enimmäkseen kotitarveottoalueita, mutta kolmella soranottoalueella oli myös voimassa oleva ottamislupa. Kuusi harjujensuojeluohjelma-alueilla sijaitsevista soranottoalueista oli toiminnassa. Myös Natura-alueilla oli muutamia soranottoalueita. Jälkihoitotilanne ja kunnostustarve Tutkimusalueen soranottoalueista lähes 80 % oli jälkihoitamattomia tai toiminnassa olevia ja vain noin 20 % alueista oli jälkihoidettu, osittain jälkihoidettu tai muotoiltu. Jälkihoidetuista soranottoalueista suurin osa oli luontaisesti metsittyneitä. Pinta-alan mukaan tarkasteltuna noin 40 %:lla alueista oli tehty jälkihoitotoimenpiteitä. Suuremmilla soranottoalueilla oli pienempiä soranottoalueita useammin tehty jälkihoitotoimenpiteitä, koska monilla niistä oli maa-aineslain mukainen lupa siihen liittyvät jälkihoitovelvoitteet. Osa soranottoalueista oli ottotoiminnan jälkeen virkistyskäytössä, kuten urheilukenttänä tai uimapaikkana. Myös epävirallisia motocrossratoja oli syntynyt jälkihoitamattomille ottamisalueille. Jälkihoitamattomat soranottoalueet olivat lähinnä kotitarveottoalueita sekä vanhoja ottamisalueita. Vain harvat soranottoalueet oli jälkihoidettu nykyisten suositusten mukaisesti. Puutteita esiintyi etenkin pintarakennemateriaalien levityksessä ja ottamisalueiden muotoilussa, sekä paikoin myös istutuksissa. Alueet, joille ei ollut levitetty pintarakennemateriaalia kasvualustaksi, olivat usein vähäpuustoisia ja puuston kasvu oli hidasta. Muotoilemattomat alueet erottuivat selvästi ympäröivästä maisemasta ja jyrkät jälkihoitamattomat rinteet näkyivät paikoin kauas. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 2007 149

Soranottoalueista noin puolet oli kunnostuksen tarpeessa. Suuri kunnostustarve oli 8 %:lla ja kohtalainen kunnostustarve 41 %:lla soranottoalueista. Enimmäkseen nämä olivat pieniä, kylien yhteisiä tai vanhoja ottamisalueita. Tyypillisiä kunnostustarvetta kohottavia seikkoja olivat pohjavesi-, maisema- ja viihtyisyystekijät. Näitä olivat esimerkiksi soranottoalueen sijainti pohjavedenottamon läheisyydessä, ottotoiminnan ulottuminen lähelle pohjavedenpintaa tai sen alapuolelle sekä ottamisalueen erottuminen merkittävästi maisemakuvasta ja sen sijainti lähellä asutusta. Soranottoalueet olivat kaiken kaikkiaan melko siistissä kunnossa eikä roskaamista esiintynyt merkittävästi. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää tutkimusalueen kunnissa suunniteltaessa soranottoalueiden kunnostusta. Soranottoalueiden yksityiskohtaisemmat kunnostustoimenpide-ehdotukset määritetään tapauskohtaisesti mahdollisissa jatkoselvityksissä. Tyypillisiä tutkimusalueen soranottoalueilla tarvittavia kunnostustoimia ovat kulkuväylien katkaiseminen esimerkiksi puomein, rinteiden loivennus ja alueen muotoilu, pintarakennemateriaalien levitys ja istutukset. 150 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 2007

LÄHTEET Aartolahti, T. 1968. Die geomorphologie des gebiets von Tammela, Süddfinnland. Fennia 97 N:o 7, Helsinki. Helsingin yliopiston maantieteen laitoksen julkaisuja. Sarja A 59. 97 s. Alapassi, M., Rintala, J. & Sipilä, P. 2001. Maa-ainesten ottaminen ja ottamisalueiden jälkihoito. Ympäristöministeriö, Helsinki. Ympäristöopas 85. 101 s. ISBN 951-37-3473-0. Britschgi, R., Hatva, T. & Suomela, T. (toim.). 1991. Pohjavesialueiden kartoitus- ja luokitusohjeet. Vesi- ja ympäristöhallitus, Helsinki. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja. Sarja B 7. 60 s. ISBN 951-47-4280-X. Haavisto, M., Grönlund, T., Lahermo, P. & Stén, C-G. 1980. Suomen geologinen kartta 1:100 000. Lehti 2024. Someron kartta-alueen maaperä. Geologinen tutkimuslaitos, Espoo. 66 s. Hakkarainen, G. 1994. Geology and geochemistry of the Hämeenlinna-Somero Volcanic belt, southwestern Finland: a Paleoproterozoic island arc. Julk.: Nironen, M. & Kähkönen, Y. (toim.). Geochemistry of Proterozoic supracrustal rocks in Finland: IGCP project 179 stratigraphic methods as applied to the Proterozoic record and IGCP project 217 Proterozoic geochemistry. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. Geological Survey of Finland, Special paper 19. S. 85-100. ISBN 951-690-563-3. Hatva, T., Hyyppä, J., Ikäheimo, J., Penttinen, H. & Sandborg, M. Soranoton vaikutus pohjaveteen. Raportti V: Soranotto ja pohjaveden suojelu. Vesi- ja ympäristöhallitus, Helsinki. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja. Sarja B 15. 120 s. ISBN 951-37-1211-7. ISBN 951-47-6012-9. Hyyppä, J. & Penttinen, H. 1993. Soranoton vaikutus pohjaveteen. Tutkimusraportti II. Alueelliset pohjavesitutkimukset. Osa A. Tutkimustulokset. Vesi- ja ympäristöhallitus, Helsinki. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja 329. 231 s. ISBN 951-47-4692-9. Hämeen liitto 2007. Maakuntakaavamerkinnät, -määräykset ja suositukset 29.11.2004. http://www.hameenliitto.fi/tiedostot/aluesuunnittelu/maakuntakaavamerkinnat_ja_maaraykset.pdf [Viitattu 4.5.2007.] Kanta-Hämeen seutukaavaliitto. 1988. Kanta-Hämeen sora- ja hiekkavarojen käyttöselvitys. Seudullinen maisemaselvitys. Riihimäen seutu. Kanta-Hämeen seutukaavaliitto, Hämeenlinna. Julkaisu II: 150. 77 s. ISBN 951-9208-56-9. Kanta-Hämeen seutukaavaliitto. 1989. Kanta-Hämeen sora- ja hiekkavarojen käyttöselvitys. Seudullinen maisemaselvitys. Hämeenlinnan seutu. Kanta-Hämeen seutukaavaliitto, Hämeenlinna. Julkaisu II: 164. 126 s. ISBN 951-9208-71-2. Kanta-Hämeen seutukaavaliitto. 1990. Kanta-Hämeen sora- ja hiekkavarojen käyttöselvitys. Seudullinen maisemaselvitys. Forssan seutu. Kanta-Hämeen seutukaavaliitto, Hämeenlinna. Julkaisu II: 169. 89 s. ISBN 951-9208-85-2. Lemmelä, R. 1990. Water balance of a sandy aquifer at Hyrylä in southern Finland. Turun yliopisto, Turku. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja A II, Biologica-Geographica-Geologica 73. 340 s. ISBN 951-880-428-1. Maa-aineslaki. 1981. Suomen säädöskokoelma 555/1981. Matisto, A. 1976. Suomen geologinen kartta 1:100 000. Lehti 2132 Valkeakoski. Kallioperäkartan selitykset. Geologinen tutkimuslaitos, Espoo. 34 s. Mäkinen, K., Palmu, J-P., Teeriaho, J., Rönty, H., Rauhaniemi, T. & Jarva, J. 2007. Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Ympäristöministeriö, Helsinki. Suomen ympäristö 14. 120 s. ISBN 978-952-11-2661-1. Paavo Ristola Oy. 2006a. Forssan seudun pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=73370&lan=fi [Viitattu 1.10.2007.] Paavo Ristola Oy. 2006b. Hattulan, Hämeenlinnan, Kalvolan ja Rengon pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=75012&lan=fi [Viitattu 1.10.2007.] Rintala, J. 1997. Soranottoalueiden jälkihoito - pintarakennemateriaalit suojaverhouksessa. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 54. 121 s. ISBN 952-11-0080-X. Rintala, J. 2002a. Maa-ainesten ottomäärät ja ottamislupatilanne 2000 - maa-aineslain mukaiset ottoalueet. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen Ympäristö 538. 62 s. ISBN 952-11-1070-8 (nid.), 952-11-1071-6 (PDF). http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=54892&lan=fi [Viitattu 2.10.2007.] Rintala, J. 2002b. Maa-ainesten ottomäärät ja ottamislupatilanne 2001 - maa-aineslain mukaiset ottoalueet. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen Ympäristö 592. 61 s. ISBN 952-11-1280-8 (nid.), 952-11-1281-6 (PDF). http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=62827&lan=fi [Viitattu 2.10.2007.] Rintala, J. 2002c. Maa-ainesten ottomäärät ja ottamislupatilanne 2002 - maa-aineslain mukaiset ottoalueet. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen Ympäristö 662. 61 s. ISBN 952-11-1553-X (PDF). http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=10037&lan=fi [Viitattu 2.10.2007.] Rintala, J. 2005. Maa-ainesten ottomäärät ja ottamislupatilanne 2003 - maa-aineslain mukaiset ottoalueet. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 760. 64 s. ISBN 952-11-1969-1 (PDF). http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=34016&lan=fi [Viitattu 2.10.2007.] Rintala, J. 2006a. Soranoton ja suojelun tila harjujensuojelualueilla - aluekohtainen tarkastelu. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 1/2006. 170 s. ISBN 952-11-2198-X (PDF). http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=181600&lan=fi [Viitattu 1.5.2007.] Rintala, J. 2006b. Maa-ainesten ottomäärät ja ottamislupatilanne 2004 - maa-aineslain mukaiset ottoalueet. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 818. 71 s. ISBN 952-11-2184-X (PDF). http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=48288&lan=fi [Viitattu 2.10.2007.] Rintala, J. 2007a. Maa-ainesten ottomäärät ja ottamislupatilanne 2005 - maa-aineslain mukaiset ottoalueet. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17/2007. 64 s. ISBN: 978-952- 11-2691-8 (PDF). http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=67615&lan=fi [Viitattu 2.10.2007.] Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 2007 151

Rintala, J. 2007b. Maa-ainesten ottomäärät ja ottamislupatilanne 2006 maa-aineslain mukaiset ottoalueet. Käsikirjoitus 2.10.2007. Julkaisematon raportti. Rintala, J., Hyvärinen, V., Illmer, K., Nylander, E., Pulkkinen, P., Rantala, P. ja Siiro, P. 2007. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat osana vesienhoidon järjestämistä: taustaselvitys. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 7/2007. 62 s. ISBN 978-952-11-2621-5 (PDF). http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=64783&lan=fi [Viitattu 30.9.2007.] Saarnio, J. 1994. Jokioisten Kukonharjun pohjavesien suojelusuunnitelma. Pro Gradu -tutkielma, Turun Yliopisto, Geologian laitos. 97 s. Sandborg, M. 1993. Soranoton vaikutus pohjaveteen. Tutkimusraportti III. Vajovesitutkimukset. Vesi- ja ympäristöhallitus, Helsinki. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja 330. 127 s. ISBN 951-47-4693-7. Siiro, P. (toim.). 2005. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen. Kanta-Hämeen loppuraportti. Hämeen ympäristökeskus, Hämeenlinna. Alueelliset ympäristöjulkaisut 379. 106 s. ISBN 952-11- 1959-4. Simonen, A. 1949. Suomen geologinen kartta 1:100 000. Lehti 2131 Hämeenlinna. Kallioperäkartan selitys. Geologinen tutkimuslaitos, Helsinki. 45 s. Vesilaki. 1961. Suomen säädöskokoelma 264/1961. Virkkala, K. 1965. Lounais-Hämeen maaperästä ja geologisesta kehityksestä. Julk.: Laitakari, I. (toim.). Lounais-Hämeen luonto 21. Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys r.y., Forssa. S. 9-22. Virkkala, K. 1969. Suomen geologinen kartta 1:100 000. Lehti 2131 Hämeenlinna. Maaperäkartan selitys. Geologinen tutkimuslaitos, Espoo. 67 s. Ympäristönsuojelulaki. 2000. Suomen säädöskokoelma 86/2000. Zaitsoff, O.1982. Oripään pohjavesialueen vesitaseesta. Vesihallitus, Helsinki. Vesihallituksen monistesarja 131. 89 s. 152 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 2007

LIITE 1/1 Liite 1. Soranottoalueet ja niiden kunnostustarve pohjavesialuekohtaisesti Pohjavesialueen tunnus ja nimi Luokka Kokonaispinta-ala (ha) Muodostumisalueen pinta-ala (ha) Soranottoalueet Kunnostustarveluokka Yht. Soranottoalueiden osuus 1 2 3 4 muodostumisalueesta Forssa 0406101 Vieremä 0406103 Koijärvi 0406106 Kukkapää Forssassa osittain 0406151 Lunkinharju 0406152 Rämsänkulma 0416951 Latovainio 0416954 Särkilampi 0483451 Mikkostennokka Hattula 408201 Tenhola 0408202 Kerälänharju 0408203 Hurttala 0408204 Vinjalamminharju 0408205 Ruokolahdenharju 0408206 Hietainportinmäki 0408207 Tyrväntö Hattulassa osittain 0408251 Parola 0408252 Hakinharju 0408253 Palssarinkangas 0408254 Linnokangas 0408255 Mustalammi 0421051 Könnölä 0421052 Rimmilä I 437,28 190,58 I 409,34 158,29 I 31,66 31,66 II 492,68 114,1 II 258,95 79,36 I 503,74 160,86 I 408,12 196,46 II 59,29 36,76 I 723,93 474,23 I 482,66 299,37 III 82,63 49,11 II 235,44 152,31 II 304,45 158,4 III 68,3 24,59 I 25,11 25,11 I 446 345,42 III 193,3 125,31 II 582,97 210,47 II 538,44 263,52 III 710,38 371,09 I 426,37 303,53 II 961,34 558,5 kpl 2 4 4 0 10 ha 1,58 13,76 7,55 0,00 22,89 kpl 3 12 4 1 20 ha 0,31 3,91 3,66 14,20 22,08 kpl 0 2 0 2 4 ha 0,00 0,19 0,00 0,91 1,10 kpl 0 4 0 0 4 ha 0,00 0,43 0,00 0,00 0,43 kpl 0 2 0 1 3 ha 0,00 0,43 0,00 0,80 1,23 kpl 0 2 1 0 3 ha 0,00 5,50 0,39 0,00 5,89 kpl 0 1 0 0 1 ha 0,00 0,22 0,00 0,00 0,22 kpl 0 6 1 0 7 ha 0,00 1,32 0,04 0,00 1,36 kpl 2 1 4 2 9 ha 5,80 2,54 13,57 6,60 28,51 kpl 0 0 0 1 1 ha 0,00 0,00 0,00 32,64 32,64 kpl 0 1 2 0 3 ha 0,00 15,23 6,98 0,00 22,21 kpl 0 2 6 2 10 ha 0,00 7,21 30,24 7,65 45,10 kpl 0 8 6 2 16 ha 0,00 3,00 3,70 8,44 15,14 kpl 0 4 1 3 8 ha 0,00 1,03 0,07 5,29 6,39 kpl 0 0 3 0 3 ha 0,00 0,00 0,55 0,00 0,55 kpl 0 1 1 0 2 ha 0,00 0,16 3,66 0,00 3,82 kpl 0 3 1 0 4 ha 0,00 0,30 0,09 0,00 0,39 12,0 % 13,8 % 0,9 % 0,4 % 10,8 % 27,8 % 6,9 % 0,3 % 9,5 % 19,8 % 11,6 % 36,6 % 7,2 % 2,4 % 0,1 % 4,0 % 0,1 % Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 2007 153

LIITE 1/2 Pohjavesialueen tunnus ja nimi Luokka Kokonaispinta-ala (ha) Muodostumisalueen pinta-ala (ha) Soranottoalueet Kunnostustarveluokka Yht. Soranottoalueiden osuus 1 2 3 4 muodostumisalueesta Hattulassa osittain 0469253 Nummi 0469254 Renko Humppila 0410301 Kirkkoharju 0410302 Huhti 0410303 Kenni 0410352 Murronharju Humppilassa osittain 0410351 Kangasniemi Hämeenlinna 0410901 Hattelmalanharju 0410902 Ahvenisto 0410904 Kankainen Hämeenlinnassa osittain 0408251 Parola 0410903 Katiskoski 0416551 Vuortenkylä 0416552 Hietamäki 0416553 Kalpalinnanmäki 0416554 Harviala Jokioisissa osittain 0416951 Latovainio 0416952 Murronkulma 0416953 A Hirsikangas 0416954 Särkilampi Kalvola 0421001 Kankainen 0421002 Kutila I 484,61 162,56 I 2586,42 1468,38 I 85,26 49,2 I 291,36 67,53 II 28,34 15,29 I 360,67 172,42 II 284,36 144,65 I 371,07 211,74 I 558,6 367,52 III 197,35 107,22 I 446 345,42 III 78,18 25,08 I 347,59 149,96 II 331,42 185,12 I 419,67 260,47 II 136,53 43,00 I 503,74 160,86 II 236,21 90,61 II 178,22 45,21 I 408,12 196,46 I 118,51 26,35 I 57,05 29,57 kpl 0 5 1 0 6 ha 0,00 2,20 0,40 0,00 2,60 kpl 0 2 2 0 4 ha 0,00 1,52 1,84 0,00 3,36 kpl 1 6 0 2 9 ha 0,40 2,55 0,00 3,28 6,23 kpl 0 2 2 0 4 ha 0,00 0,48 0,53 0,00 1,01 kpl 1 3 4 3 11 ha 3,31 1,65 7,56 5,74 18,26 kpl 0 5 4 3 12 ha 0,00 1,83 0,69 4,66 7,18 kpl 0 1 3 0 4 ha 0,00 0,85 10,38 0,00 11,23 kpl 0 4 3 0 7 ha 0,00 6,13 6,12 0,00 12,25 kpl 0 1 2 0 3 ha 0,00 2,91 14,88 0,00 17,79 kpl 0 0 1 0 1 ha 0,00 0,00 0,68 0,00 0,68 kpl 1 13 4 4 22 ha 0,37 5,60 4,43 8,24 18,64 kpl 0 3 2 2 7 ha 0,00 4,79 3,33 6,83 14,95 kpl 0 2 1 0 3 ha 0,00 4,39 0,95 0,00 5,34 kpl 6 1 8 2 14 ha 4,43 0,11 44,91 4,41 53,86 kpl 0 2 0 0 2 ha 0,00 2,79 0,00 0,00 2,79 kpl 0 1 1 0 2 ha 0,00 0,05 0,03 0,00 0,08 1,8 % 0,9 % 6,8 % 8,3 % 6,6 % 10,6 % 4,2 % 5,3 % 13,5 % 11,6 % 0,4 % 10,8 % 17,2 % 11,8 % 27,8 % 10,5 % 0,1 % 154 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 2007

LIITE 1/3 Pohjavesialueen tunnus ja nimi Luokka Kokonaispinta-ala (ha) Muodostumisalueen pinta-ala (ha) Soranottoalueet Kunnostustarveluokka Yht. Soranottoalueiden osuus 1 2 3 4 muodostumisalueesta Kalvola 0421004 Saapaslamminharju 0421005 Huntinkivenkangas 0421006 Orjanhirsi 0421008 Viipurinvuori 0421009 Kotkajärvi 0421010 Sauhula Kalvolassa osittain 0408252 Hakinharju 0421051 Könnölä 0421052 Rimmilä 0421054 Uurtaanharjumaanpykälä 0421055 Haukanpesäkangas 0421056 Patamolammi Renko 0469201 Kiikkara 0469202 Hakonummi 0469205 Ahoinen 0469255 Viiala Rengossa osittain 0443351 Pernunnummi 2 0469251 Valajärvi 0469252 Aseminnummi 0469253 Nummi 0469254 Renko Tammela 0483401 Kaukolannummi 0483402 Kuivajärvenharju II 381,49 208,77 II 324,5 189,93 III 108,61 57,88 II 194,63 97,33 II 133,07 78,75 III 138 22,07 III 193,3 125,31 I 426,37 303,53 II 309,67 170,65 II 952,42 558,5 II 122,6 52,72 III 75,65 8,99 I 407,33 217,73 I 629,43 215,36 I 345,94 324,66 II 313,12 152,18 I 4232,86 3130,94 II 759,6 504,43 II 358,6 293,76 I 402,75 162,56 I 2586,42 1468,38 I 671,53 399 I 449,24 198,68 kpl 0 6 3 3 12 ha 0,00 2,98 3,95 5,34 12,27 kpl 0 3 2 0 5 ha 0,00 4,20 0,71 0,00 4,91 kpl 0 3 6 2 11 ha 0,00 0,70 18,58 2,88 22,16 kpl 0 1 0 0 1 ha 0,00 0,10 0,00 0,00 0,10 kpl 0 3 1 0 4 ha 0,00 1,00 0,26 0,00 1,26 kpl 0 0 2 0 2 ha 0,00 0,00 2,59 0,00 2,59 kpl 0 4 3 2 9 ha 0,00 4,72 0,47 3,94 9,13 kpl 0 2 0 0 2 ha 0,00 0,43 0,00 0,00 0,43 kpl 0 0 1 0 1 ha 0,00 0,00 0,23 0,00 0,23 kpl 0 1 1 0 2 ha 0,00 0,10 0,13 0,00 0,23 kpl 0 0 1 0 1 ha 0,00 0,00 0,06 0,00 0,06 kpl 1 1 6 0 8 ha 1,94 0,40 1,80 0,00 4,14 kpl 1 5 5 1 12 ha 0,35 3,68 8,70 0,86 13,59 kpl 1 12 13 1 27 ha 0,31 2,47 13,79 2,16 18,73 kpl 0 1 0 0 1 ha 0,00 0,11 0,00 0,00 0,11 kpl 1 3 6 0 10 ha 0,34 1,07 0,59 0,00 2,00 kpl 0 1 1 0 2 ha 0,00 0,19 0,13 0,00 0,32 kpl 0 2 4 0 6 ha 0,00 0,46 4,02 0,00 4,48 kpl 1 3 7 0 11 ha 3,23 1,73 5,84 0,00 10,80 kpl 4 2 3 1 10 ha 0,75 0,93 2,51 0,78 4,97 kpl 2 3 6 4 14 ha 2,72 0,38 1,20 16,80 21,10 5,7 % 2,4 % 19,3 % 0,1 % 2,7 % 36,6 % 4,1 % 0,1 % 0,1 % 0,5 % 0,3 % 1,9 % 6,1 % 5,6 % 0,4 % 0,4 % 0,1 % 1,8 % 0,9 % 0,6 % 10,4 % Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 2007 155

LIITE 1/4 Pohjavesialueen tunnus ja nimi Luokka Kokonaispinta-ala (ha) Muodostumisalueen pinta-ala (ha) Soranottoalueet Kunnostustarveluokka Yht. Soranottoalueiden osuus 1 2 3 4 muodostumisalueesta Tammela 0483403 Syrjänharju 0483405 Portaansyrjä 0483406 Sahankangas 0483409 Ruostejärvi 0483412 Hosioisnummi 0483413 Laihanlammi 0483414 Kankaanpäänmäet 0483415 Kärmesyrjä 0483416 Liesjärvi 0483417 Palonnummi 0483418 Kurjenpolvi 0483419 Pätinkiharju Tammelassa osittain 0406151 Lunkinharju 0408255 Mustalammi 0416952 Murronkulma 0421054 Uurtaanharjumaanpykälä 0421055 Haukanpesäkangas 0421056 Patamolammi 0443351 Pernunnummi 2 0483451 Mikkostennokka Ypäjä 0498101 Ypäjä kk Ypäjällä osittain 0416953 A Hirsikangas 0498151 Isoniitty 0498152 Kuusjoki I 218,56 134,01 III 96,98 34,08 III 167,51 99,87 I 136,2 97,35 II 166,58 77,92 II 118,78 46,27 II 136,35 75,68 II 60,45 22,26 I 96,33 66,3 II 107,44 63,35 II 100,8 34,44 I 369,22 196,14 II 492,68 114,1 III 710,38 369,32 II 236,21 90,61 II 309,67 170,65 II 122,6 52,72 III 88,67 21,73 I 4232,86 3130,94 II 59,29 36,76 I 170,52 30,49 II 178,22 45,21 I 203,06 31,78 I 189,4 79,45 kpl 2 1 3 0 6 ha 0,99 0,19 6,80 0,00 7,98 kpl 0 0 1 1 2 ha 0,00 0,00 0,06 1,24 1,30 kpl 0 1 0 0 1 ha 0,00 4,54 0,00 0,00 4,54 kpl 0 1 2 0 3 ha 0,00 0,09 0,29 0,00 0,38 kpl 0 2 0 1 3 ha 0,00 0,66 0,00 2,29 2,95 kpl 0 2 0 1 3 ha 0,00 0,30 0,00 3,29 3,59 kpl 0 0 1 0 1 ha 0,00 0,00 0,05 0,00 0,05 kpl 0 1 4 0 5 ha 0,00 0,10 1,20 0,00 1,30 kpl 2 3 4 3 12 ha 0,65 3,56 4,99 15,11 24,31 kpl 0 2 1 0 3 ha 0,00 0,66 0,17 0,00 0,83 kpl 0 0 1 0 1 ha 0,00 0,00 0,10 0,00 0,10 kpl 0 1 2 1 4 ha 0,00 0,13 0,82 2,64 3,59 kpl 3 0 5 5 13 ha 3,25 0,00 0,84 7,36 11,45 kpl 0 1 1 0 2 ha 0,00 2,15 0,44 0,00 2,59 kpl 1 4 2 0 7 ha 0,45 1,04 0,16 0,00 1,65 kpl 0 1 0 0 1 ha 0,00 0,34 0,00 0,00 0,34 kpl 1 1 0 0 2 ha 6,51 1,59 0,00 0,00 8,10 6,0 % 3,8 % 3,8 % 0,5 % 5,9 % 4,7 % 0,2 % 2,0 % 12,3 % 0,9 % 0,1 % 17,1 % 0,4 % 6,9 % 5,4 % 11,8 % 1,1 % 10,2 % 156 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 2007

LIITE 2/1 Liite 2. Pohjavesipinnan yläpuoliset maaperän kiviainesvarat A B C Forssa Hattula Humppila Hämeenlinna Jokioinen Kalvola Renko Tammela Ypäjä 0 50 100 150 200 250 milj.m 3 A B C Yhteensä Forssa 0,8 5,0 17,2 22,9 Hattula 3,4 39,8 166,5 209,8 Humppila 0,6 4,9 19,5 25,0 Hämeenlinna 1,4 18,3 62,0 81,6 Jokioinen 0,5 4,5 16,6 21,6 Kalvola 1,5 10,7 43,4 55,7 Renko 3,1 26,6 184,8 214,5 Tammela 7,0 49,8 183,5 240,4 Ypäjä 0,1 0,7 2,8 3,6 Kuva 1. Maaperän kiviainesvarat (milj.m 3 ) kunnittain (Siiro 2005). Määrissä ei ole huomioitu pohjaveden suojelun edellyttämiä suojakerrospaksuuksia. Luokka A = murskauskelpoinen aines, raekoko 60-900 mm >30 %, luokka B = soravaltainen aines, raekoko 2-60 mm >50 %, luokka C = hiekkavaltainen aines, raekoko 0,2-2 mm. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 2007 157

LIITE 3/1 Liite 3. Kallion kiviainesvarat Forssa Hattula Humppila Hämeenlinna Jokioinen Kalvola Renko Tammela Ypäjä 0 5 10 15 20 25 milj. m 3 Kuva 1. Laadultaan rakentamiseen soveltuvat kallion kiviainesvarat (Siiro 2005). 158 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 2007

LIITE 4/1 Liite 4. Maa-ainesten ottamisluvat 160 Sora ja hiekka/voimassa Kallio/voimassa Sora ja hiekka/toiminnassa Kallio/toiminnassa 140 120 100 kpl 80 60 40 20 0 1990 1995 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Kuva 1. Soran ja hiekan sekä kalliokiviaineksen ottamislupien sekä toiminnassa olleiden ottamisalueiden määrät tutkimusalueella. 35 Forssa Hattula Humppila Hämeenlinna Jokioinen Kalvola Renko Tammela Ypäjä 30 25 20 kpl 15 10 5 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Kuva 2. Voimassa olleet soran- ja hiekanottamisluvat kunnittain. 25 Forssa Hattula Humppila Hämeenlinna Jokioinen Kalvola Renko Tammela Ypäjä 20 15 kpl 10 5 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Kuva 3. Toiminnassa olleet maa-aineslain mukaiset soran- ja hiekanottoalueet kunnittain. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 2007 159

LIITE 5/1 Liite 5. Maa-ainesten ottomäärät 900000 800000 Sora ja hiekka Kalliokiviaines 700000 600000 k-m 3 500000 400000 300000 200000 100000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Kuva 1. Tutkimusalueen soran ja hiekan sekä kalliokiviaineksen ottomäärät maa-aineslain mukaisilta ottamisalueilta. 450000 400000 350000 300000 Forssa Hattula Humppila Hämeenlinna Jokioinen Kalvola Renko Tammela Ypäjä k-m 3 250000 200000 150000 100000 50000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Kuva 2. Soran- ja hiekanottomäärät maaaineslain mukaisilta ottamisalueilta kunnittain. 160 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 2007

Liite 6. Soranottoalueiden kunnostustarve ja sijainti kunnittain. LIITE 6/1 Kunnostustarve Suuri Kohtalainen Vähäinen/Ei tarvetta 0 2,5 5 10 Km Pohjavesialue Kuva 1. Forssan soranottoalueiden kunnostustarve ja sijainti. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 2007 161

LIITE 6/2 Kunnostustarve Suuri Kohtalainen Vähäinen/Ei tarvetta 0 2,5 5 10 Km Pohjavesialue Kuva 2. Hattulan soranottoalueiden kunnostustarve ja sijainti. 162 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 2007

LIITE 6/3 Kunnostustarve Suuri Kohtalainen Vähäinen/Ei tarvetta 0 2,5 5 10 Km Pohjavesialue Kuva 3. Humppilan soranottoalueiden kunnostustarve ja sijainti. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 2007 163

LIITE 6/4 Kunnostustarve Suuri Kohtalainen Vähäinen/Ei tarvetta 0 2,5 5 10 Km Pohjavesialue Kuva 4. Hämeenlinnan soranottoalueiden kunnostustarve ja sijainti. 164 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 2007

LIITE 6/5 Kunnostustarve Suuri Kohtalainen Vähäinen/Ei tarvetta 0 2,5 5 10 Km Pohjavesialue Kuva 5. Jokioisten soranottoalueiden kunnostustarve ja sijainti. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 2007 165

LIITE 6/6 Kunnostustarve Suuri Kohtalainen Vähäinen/Ei tarvetta 0 2,5 5 10 Km Pohjavesialue Kuva 6. Kalvolan soranottoalueiden kunnostustarve ja sijainti. 166 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 2007

LIITE 6/7 Kunnostustarve Suuri Kohtalainen Vähäinen/Ei tarvetta 0 2,5 5 10 Km Pohjavesialue Kuva 7. Rengon soranottoalueiden kunnostustarve ja sijainti. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 2007 167

LIITE 6/8 Kunnostustarve Suuri Kohtalainen Vähäinen/Ei tarvetta 0 2,5 5 10 Km Pohjavesialue Kuva 8. Tammelan soranottoalueiden kunnostustarve ja sijainti. 168 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 2007

LIITE 6/9 Kunnostustarve Suuri Kohtalainen Vähäinen/Ei tarvetta 0 2,5 5 10 Km Pohjavesialue Kuva 9. Ypäjän soranottoalueiden kunnostustarve ja sijainti. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 2007 169

K U VA I L U L E H T I Julkaisija Suomen ympäristökeskus (SYKE) Julkaisuaika Lokakuu 2007 Tekijä(t) Janne Juvonen ja Jari Rintala Julkaisun nimi Soranottoalueiden tila ja kunnostustarve läntisessä Kanta-Hämeessä Julkaisusarjan nimi ja numero Julkaisun teema - Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29/2007 Julkaisun osat/ muut saman projektin tuottamat julkaisut Tiivistelmä Julkaisu on saatava vain internetistä: www.ymparisto.fi/syke/julkaisut Tämän tutkimuksen ensisijainen tavoite oli selvittää läntisen Kanta-Hämeen pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden jälkihoitotilanne sekä arvioida niiden kunnostustarve. Laaja-alaisen soranoton ja soranoton ulottumisen lähelle pohjaveden pintaa on todettu lisäävän pohjaveden likaantumisriskiä ja haitallisia vaikutuksia pohjaveden laatuun. Asianmukaisella jälkihoidolla sekä maankäytön ohjauksella voidaan vähentää soranoton haitallisia vaikutuksia pohjaveteen. Tutkimus oli osa Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaa valtakunnallista Soranottoalueiden tila ja ympäristöriskit (SOKKA) -hanketta. Tutkimusalueeseen kuului Hattulan, Humppilan, Jokioisten, Kalvolan, Renkon, Tammelan ja Ypäjän kunnat sekä Forssan ja Hämeenlinnan kaupungit. Raportissa tarkastellaan myös kirjallisuuden ja muun aineiston perusteella tutkimusalueen geologiaa, pohjavesialueita, kiviainesvaroja, kiviainesten ottoa ja ottamislupatilannetta sekä kaavoitustilannetta. Soranottoalueet rajattiin paikkatieto-ohjelmalla ja rajauksessa hyödynnettiin digitaalisia paikkatieto- ja kaukokartoitusaineistoja. Maastokartoituksen yhteydessä tehtiin havaintoja jälkihoidon tilasta, alueen siisteydestä sekä soranoton jälkeisestä muusta toiminnasta. Tehtyjen havaintojen ja ottamisalueiden sijaintien perusteella niille arvioitiin kunnostustarve. Soranottoalueita rajattiin 367 kappaletta ja niiden pinta-ala oli 613 hehtaaria. Soranottoalueista lähes 80 % oli jälkihoitamattomia tai toiminnassa olevia ja vain noin 20 % alueista oli jälkihoidettu, osittain jälkihoidettu tai muotoiltu. Jälkihoidossa esiintyi puutteita etenkin pintarakennemateriaalien levityksessä ja ottamisalueiden muotoilussa sekä paikoin myös istutuksissa. Jälkihoitamattomat soranottoalueet olivat lähinnä kotitarveottoalueita sekä vanhoja ottamisalueita. Soranottoalueista noin puolet oli kunnostuksen tarpeessa ja 8 %:lla kunnostustarve oli suuri. Asiasanat Rahoittaja/ toimeksiantaja Julkaisun myynti/ jakaja Julkaisun kustantaja soranotto, maa-ainesten otto, pohjavesi, jälkihoito, kunnostus, paikkatietojärjestelmät, kaukokartoitus, Kanta-Häme Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus (SYKE) ISBN (nid.) - Sivuja 172 ISBN (PDF) 987-952-11-2862-2 Kieli suomi ISSN (pain.) - Julkaisu on saatavana vain internetistä: www.ymparisto.fi/syke/julkaisut Suomen ympäristökeskus (SYKE), PL 140, 00251 Helsinki Luottamuksellisuus julkinen ISSN (verkkoj.) 1796-1726 Hinta (sis.alv 8 %) - Painopaikka ja -aika 2007 170 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 2007

P R E S E N TAT I O N S B L A D Utgivare Finlands miljöcentral (SYKE) Datum Oktober 2007 Författare Publikationens titel Publikationsserie och nummer Publikationens tema - Janne Juvonen och Jari Rintala Soranottoalueiden tila ja kunnostustarve läntisessä Kanta-Hämeessä (Grustäkternas tillstånd och behovet av remediering i västra centrala Tavastland) Finlands miljöcentrals raporter 29/2007 Publikationens delar/ andra publikationer inom samma projekt Sammandrag Publikationen finns tillgänglig endast på internet: www.ymparisto.fi/syke/julkaisut Det främsta målet för undersökningen var att utreda eftervårdsläget för grustäkter belägna på grundvattenområden i västra centrala Tavastland samt deras remedieringsbehov. Omfattande grustäkt och täkt nära grundvattenytan har konstaterats öka risken för förorening av grundvattnen och medföra skadliga effekter på grundvattentäkterna. Med lämplig eftervård och styrning av markanvändningen kan man minska dessa effekter. Undersökningen var en del av en riksomfattande utredning av grustäkternas tillstånd och miljörisker (SOKKA) som Finska miljöcentralen koordinerar. Undersökningsområdet bestod av Hattula, Humppila, Jockis, Kalvola, Renko, Tammela och Ypäjä kommuner samt Forssa och Tavastehus städer. Utgående från litteratur och andra källor behandlar rapporten även områdets geologi, grundvattenområden, stenmaterialresurser, grustäkt och täkttillstånden samt planeringssituationen. Grustäkterna avgränsades med ett GIS-program med vilket man kunde tillämpa digitalt GIS- och fjärranalysmaterial. Observationer av eftervårdens tillstånd, hur landskapsgestaltningen gjorts och om det förekom annan verksamhet efter grustäkten gjordes i samband av fältkartläggningen. Efterbehandlingsbehovet avgjordes på basen av dessa observationer och grustäktens placering. Antalet av avgränsade grustäkter var sammanlagt 367 och deras totala areal 613 hektar. Nästan 80 % av grustäkterna hade inte vårdats på något sätt efter att verksamheten upphört eller var ännu verksamma täkter. Endast 20 % hade eftervårdats helt eller delvis eller hade gestaltad markyta. Det fanns brister i efterbehandlingen, särskilt i spridningen av ytmaterialen, landskapsgestaltningen av grusgroparna och delvis även i planteringarna. Grustäkter som inte alls hade eftervårdats var främst äldre grusgropar eller täkter som använts för hushållsbehov. Över hälften av grustäkterna var i behov av eftervård och för 8 % var eftervårdsbehovet stort. Nyckelord grustäkt, marktäkt, grundvatten, eftervård, GIS, geografiskt informationssystem, fjärranalys, centrala Tavastland Finansiär/ uppdragsgivare Beställningar/ distribution Förläggare Miljöministeriet, Finlands miljöcentral (SYKE) ISBN (hft.) - Sidantal 172 ISBN (PDF) 987-952-11-2862-2 Språk Finska ISSN (print) - Offentlighet Offentlig Publikationen finns tillgänglig endast på internet: www.ymparisto.fi/syke/julkaisut Finlands miljöcentral (SYKE), PB 140, 00251 Helsingfors, Finland ISSN (online) 1796-1726 Pris (inneh. moms 8 %) - Tryckeri/tryckningsort och -år 2007 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 2007 171

D O C U M E N TAT I O N PAG E Publisher Finnish Environment Institute (SYKE) Date October 2007 Author(s) Title of publication Publication series and number Theme of publication - Janne Juvonen and Jari Rintala Soranottoalueiden tila ja kunnostustarve läntisessä Kanta-Hämeessä (The State of Gravel Extraction Sites and Need of Remediation in Western Kanta-Häme) Reports of Finnish Environment Institute 29/2007 Parts of publication/ other project publications Abstract The publication is available only in the internet: www.ymparisto.fi/syke/julkaisut The primary objective of this study was to examine the state of the environmental management of gravel extraction sites on groundwater areas in Western Kanta-Häme, and to evaluate the need for their remediation. Studies show that extensive excavation and gravel extraction close to the water table increase risk of groundwater contamination and of harmful effects on water quality. With proper management and land use control the harmful effects can be reduced. The study was part of the nationwide SOKKA-project (State and Environmental Risks of Gravel Extraction Sites) which is coordinated by the Finnish Environment Institute. The study area included the municipalities of Hattula, Humppila, Jokioinen, Kalvola, Renko, Tammela and Ypäjä, and the cities of Forssa and Hämeenlinna. Based on literature and other sources, the geology, groundwater areas, rock reserves, extraction of rock material, and extraction permits, as well as planning of the study area, are reviewed in the report. The gravel extraction sites were marked off with GIS software, using digital GIS and remote sensing data. During the field survey the environmental management and subsequent use of the extraction site were observed. The need for remediation of the extraction sites was evaluated on the basis of these observations and the location of the sites. The number of recognised extraction sites was 367, their total area being 613 hectares. In nearly 80 % of the sites there had been no environmental management, or extraction was still in progress. Only about 20 % of the sites had been remediated at some level. The shortcomings in environmental management were mostly in the spreading of surface soil and landscaping, but sometimes also in replanting. Where no environmental management had been done the sites were mostly used for domestic purposes or old extraction sites. Approximately half of the extraction sites were in need of remediation and in 8 % of them the need was urgent. Keywords gravel extraction, groundwater, environmental management, remediation, GIS, remote sensing, Kanta-Häme Financier/ commissioner For sale at/ distributor Financier of publication Printing place and year Ministry of Environment, Finnish Environment Institute (SYKE) ISBN (pbk.) - No. of pages 172 ISBN (PDF) 987-952-11-2862-2 Language Finnish ISSN (print) - Restrictions For public use The publication is available only in the internet: www.ymparisto.fi/syke/julkaisut Finnish Environment Institute, P.O.Box 140, FIN-000251 Helsinki, Finland 2007 ISSN (online) 1796-1726 Price (incl. tax 8 %) - 172 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 29 2007

Soranotto on keskittynyt samoihin muodostumiin kuin yhteiskunnan vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesi. Laaja-alainen soranotto ja soranoton ulottuminen lähelle pohjaveden pintaa lisäävät pohjaveden likaantumisriskiä ja haitallisia vaikutuksia pohjaveden laatuun. Soranottoalueet heikentävät usein myös maisemakuvaa. Hoitamattomat soranottoalueet mielletään usein joutomaiksi, joille voidaan tuoda ja varastoida kaatopaikalle kuuluvia jätteitä ja romuja. Asianmukaisella jälkihoidolla sekä maankäytön ohjauksella voidaan vähentää soranoton haitallisia vaikutuksia pohjaveteen ja maisemaan. Raportissa tarkastellaan läntisen Kanta-Hämeen pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden jälkihoitotilannetta ja niiden kunnostustarvetta. Kunnostustarve arvioitiin yleispiirteisesti ja yksityiskohtaisemmat kunnostustoimenpide-ehdotukset määritetään tapauskohtaisesti mahdollisissa jatkoselvityksissä. Soranottoalueiden tila ja kunnostustarve läntisessä Kanta- HämeessÄ ISBN 978-952-11-2862-2 (PDF) ISSN 1796-1726 (verkkoj.) Suomen ympäristökeskus