Sääntökirja 2008. Markus Martelius Hannu Tervola Pekka Nurmentaus

Sääntökirja 2008 Markus Martelius Hannu Tervola Pekka Nurmentaus

2 Sisällysluettelo Esipuhe 3 Osallistuminen 4 Sääntöjen tulkinta..4 Erivapaudet.4 Viittaukset 4 Kilpailun kulku.5 Suoritusten arvostelu.7 Turvallisuus- ja tekniikkasäännöt 10 Liitteet Tuomarikortti Ajolinja.21 Tuomarikortti Driftauskulma.22 Tuomarikortti Nopeus 23 Nopeustuomarin kerrointaulukko (esimerkki) 24 Tuomarikortti Tandem 25 2

3 ESIPUHE Drifting on maailman nopeimmin leviävä moottoriurheilun muoto, joka vetää puoleensa varsinkin nuoren sukupolven harrastajia. Siksi on koettu tärkeäksi järjestää puitteet kotimaisen kilpadriftingin hallinnoimiselle ei-kaupallisen instanssin toimesta lajin kehityksen, tunnettavuuden ja arvostuksen kohottamiseksi. Finnish Pro Drifting Association on suomalaisten pro-kilpatason drifting-kuljettajien ja heidän valitsemiensa toimihenkilöiden demokraattinen yhteenliittymä. Yhteenliittymän tarkoitus on edistää lajin positiivista kehitystä ja valvoa kuljettajien intressejä sekä oikeusturvaa. FPDA muodostaa oman valtakunnallisen mestaruussarjansa useiden järjestäjien tapahtumien sisällä ajettavista osakilpailuista. FPDA kouluttaa pro-tason kilpailuihin tuomariston, määrittelee säännöt sekä toteuttaa tuomarointi- ja kilpailunjärjestämistoimet toimien yhteistyössä osakilpailun järjestävän tahon kanssa. Yhteenliittymässä jokaisella kuljettajalla on yksi ääni, ja kaikki päätökset syntyvät enemmistön äänin demokraattisessa äänestyksessä. Jokaisella kuljettajalla sekä toimihenkilöllä on oikeus tehdä esityksiä, jotka kannatusta saadessaan päätyvät äänestettäviksi. Äänivaltaiseksi kuljettajajäseneksi pääsee kuka tahansa Suomen kansalainen osoittamalla olevansa pro-tason kuljettaja. Ensivaiheessa jäsenistö on valittu aikaisempien ajonäyttöjen perusteella. Jatkossa tullaan edellyttämään FPDA:n hyväksymän tuomariston yli 65 pisteen arvoiseksi arvostelemaa suoritusta lajitteluajoissa. FPDA:n järjestämään sarjaan ja sen osakilpailuihin ovat vapaita osallistumaan kaikki driftingkuljettajat kansallisuuteen katsomatta, kunhan sekä kuljettaja että kilpailuajoneuvo täyttävät tämän sääntökirjan mukaiset vaatimukset. Kaikkien FPDA:n toiminnassa mukana olevien on syytä paneutua tähän sääntökirjaan huolella ja omaksua sen sisältö tarkasti. 3

4 OSALLISTUMINEN Sarjan osakilpailuun osallistuvan kuljettajan tulee olla ilmoittautunut sarjaan ennakkoilmoittautumisen mukaisesti. Ilmoittautumismaksu sarjaan on 75 euroa joka maksetaan yhdistyksen tilille. Ilmoittautuminen on voimassa maksun kirjautumispäivästä alkaen. Ilmoittautumismaksu sisältää Finnish Pro Drifting Associationin jäsenyyden kalenterivuoden loppuun asti. Jokaisen osakilpailun ilmoittautumismaksu on 50 euroa. Ilmoittautumisen sarjaan ja/tai osakilpailuun voi suorittaa myös kilpailupaikalla. Tällöin kumpaankin lisätään 50 euron käsittelymaksu. Sarjaan voi ilmoittautua missä tahansa vaiheessa kautta. Kilpailijan on oltava vähintään 16 vuoden ikäinen, ja hänellä on oltava voimassa oleva moottoriurheilijan lisenssi, jonka vakuutus on voimassa kyseisessä kilpailussa. Suomalaisen kilpailijan vähimmäislisenssivaatimus on AKK:n peruslisenssi, jonka voi hankkia yli 300 jäsenseuran kautta. Ulkomaisten osallistujien on selvitettävä ja kilpailupaikalla todistettava lisenssinsä vakuutuksen olevan voimassa kyseisessä kilpailussa. FPDA:n kilpailuja varten kilpailija tarvitsee Motorsport ID:n lisäksi erillisen lisenssikortin lisenssivarmennusta varten. Alle 18 vuoden ikäiseltä osallistujalta edellytetään lisenssin ohella vähintään jokamiesluokan tutkintoa, rataleimatutkintoa tai rallitutkintoa. Tutkinnon voimassaolo on pystyttävä todistamaan kilpailupaikalla. 18-vuotiaalta tai vanhemmalta osallistujalta edellytetään voimassa olevaa ajokorttia B-ajoneuvoluokan henkilöautolle. Kilpailun järjestäjä voi kilpailukutsussa vaatia ajoneuvon vakuuttamista vähintään liikennevakuutuksella. Osallistujan tulee ilmoittautua kilpailuun tai harjoitukseen riittävän ajoissa, kilpailukutsussa ilmoitetulla tavalla. SÄÄNTÖJEN TULKINTA Kilpailun aikana FPDA:n äänivaltaisella jäsenkunnalla on viimeinen päätösvalta sääntöjen tulkinnassa. ERIVAPAUDET Kilpailija voi hakea FPDA:lta kirjallisesti riittävän ajoissa (2 viikkoa) ennen kilpailun alkua erivapautta teknisistä määräyksistä, ei kuitenkaan renkaista. VIITTAUKSET Kaikki viittaukset viittaavat voimassaolevaan AKK Motorsport ry:n autourheilun sääntökirjaan. Viittaukset ovat velvoittavia. 4

5 KILPAILUN KULKU Ohjaajakokoukset Jokainen kilpailija on velvollinen osallistumaan kaikkiin päivän aikana järjestettäviin ohjaajakokouksiin. Ohjaajakokoukset pidetään ennen ensimmäistä harjoitusajoa sekä ennen tandem-pariajona suoritettavaa finaalivaihetta. Tuomaristo voi harkintansa mukaan kutsua ajajakokouksen koolle myös ennen lajitteluajon alkamista, tai missä tahansa muussa vaiheessa kilpailuviikonloppua. Ohjaajakokouksista ilmoitetaan kilpailun ilmoitustaululla sekä mahdollisesti kuulutuksissa. Mikäli kilpailuun osallistuu ulkomaalaisia kilpailijoita, pidetään ohjaajakokous myös englannin kielellä. Harjoitukset Kilpailijoille annetaan viikonlopun aikana mahdollisuus vapaaseen harjoitteluun. Tuomariston viimeisimmän päätöksen mukainen vaadittu ajolinja on merkittynä näkyvillä merkinnöillä clippingpisteiden ja alueiden muodossa jokaisessa harjoitussessiossa. Drifting-harjoittelua on ennen lajitteluajoa, kuitenkin saman päivän aikana, järjestettävä vähintään yksi tunti, josta vähintään 20 minuuttia on varattu pelkästään FPDA:n pro-kuljettajille. Kuljettajien sisääntulonopeuksia tarkkaillaan harjoitusten aikana. Tietoa käytetään referenssinä lajitteluajojen arvostelussa. Lajitteluajo Lajitteluajot määräävät kuljettajien paremmuusjärjestyksen finaalivaiheen pudotuskaaviossa. Lajittelun ajosuoritukset suoritetaan yksi auto kerrallaan siten, että jokainen osallistuja saa yhden harjoitusajon sekä kaksi arvosteltavaa suoritusta, joista paremman pistemäärä jää voimaan. Tasapistetilanteissa sijoitukset määräytyvät nopeamman entryn, eli tutkalla mitatun ensimmäiseen mutkaan sisääntulonopeuden hyväksi. Niidenkin mennessä tasan tarkastellaan huonomman lajitteluajon pisteitä ja nopeuksia. 16 korkeimman pistemäärän saanutta kuljettajaa nousevat finaalivaiheeseen, sekä saavat lajittelusta sarjapisteitä seuraavan kaavan mukaisesti: 1. 20p 2. 15p 3. 14p 4. 13p 5. 12p 6. 11p 7. 10p 8. 9p 9. 8p 10. 7p 11. 6p 12. 5p 13. 4p 14. 3p 15. 2p 16. 1p 5

6 Tandem-finaalit Finaalivaiheessa lajittelun 16 parasta muodostavat pudotuskaavion seuraavalla tavalla: Tandem-ajossa kaksi kaaviossa vastakkain asettuvaa kilpailijaa suorittavat radan kahteen kertaan niin, että vuorollaan kumpikin toimii johtavana sekä seuraavana autona. Korkeammat pisteet näistä kahdesta ajosta saanut kuljettaja siirtyy kaaviossa seuraavalle tasolle, jossa hän kohtaa toisen parin voittajan. Tasapistetilanteissa tuomarit määräävät uusinta-ajon. Tällä tavalla kilpailun voittajan tulee edetä finaalivaiheeseen kukistamalla vastustajansa ensin Top16-, sitten Top8- tasolla ja semifinaalissa kohdaten lopulta finaalissa kaavion toisen puolen parhaan kuljettajan. Semifinaalivaiheen putoajat kohtaavat toisensa pronssifinaalissa. Sijat viidestä kahdeksaan määräytyvät Top8-tasolla pudonneiden kesken niin, että heistä lajittelussa korkeimmalle sijoittunut saa sijan viisi, ja heikoiten sijoittunut sijan kahdeksan. Sijat yhdeksästä kuuteentoista määräytyvät vastaavasti siten, että Top16-tasolla pudonneista kuljettajista lajittelun paras saa sijan yhdeksän, ja heikoin sijan kuusitoista. Sijoitukset seitsemästätoista eteenpäin määräytyvät suoraan lajittelun sijoitusten perusteella. Loppusijoitusten mukaan kuljettajat saavat sarjapisteitä seuraavasti: 1. 100p 2. 90p 3. 81p 4. 73p 5. 66p 6. 59p 7. 54p 8. 48p 9. 43p 10. 39p 11. 35p 12. 31p 13. 28p 14. 25p 15. 23p 16. 21p Sarjan loppusijoitusten määräytyminen tasapistetilanteissa Korkeamman sijoituksen tasapistetilanteessa saa kuljettaja, jolla on enemmän voittoja kauden osakilpailuista. Niidenkin mennessä tasan tarkastellaan 2. sijoja, jonka jälkeen 3. sijoja ja niin edelleen. Mikäli sijoitustenkaan perusteella ei paremmuutta saada selvitettyä, tarkastellaan paremmuutta kauden lajitteluajoissa. Tämänkin mennessä tasan tarkastellaan voitettujen lajitteluajojen entry-nopeuksia. Sarjapisteiden takaisinmaksu Kauden päätyttyä maksetaan kunkin kuljettajan saavuttamat sarjapisteet takaisin kaavalla 1 piste = 1 euro. Maksut kustannetaan osakilpailujen osallistumismaksuista. Mahdollisesti ylimenevät osallistumismaksut siirretään seuraavan kauden palkintokassaan. 6

7 Suoritusten arvostelu Drifting on autokontrollia parhaimmillaan. Siinä kuljettaja ajaa ajolinjaa, joka mahdollistaa suurimman nopeuden ja driftauskulman kyseiselle autolle kyseisellä radalla. Tuomarit ilmoittavat halutut ajolinjat ajajakokouksessa aina ennen kilpailun alkua. Kuljettajat pyrkivät noudattamaan määrättyä ajolinjaa niin tarkasti kuin mahdollista, samalla ylläpitäen mahdollisimman suurta kulmaa ja etenemisnopeutta läpi koko radan. Pistevähennykset Spinnaus tai aliohjautuminen: Aina kun auto spinnaa tai voimakkaasti aliohjautuu, seuraa kyseisestä ajosuorituksesta automaattisesti 0 pistettä. Spinnaukseksi luetaan myös osittainen pyörähtäminen tai auton pysähtyminen kesken suorituksen. Radalta poistuminen: Jos ei toisin ole ajajakokouksessa mainittu, niin aina kun kaksi tai useampi rengasta samanaikaisesti tippuvat radan reunan ulkopuolelle, seuraa kyseisestä ajosuorituksesta automaattisesti 0 pistettä. Kaikki radat ovat erilaisia, joten tuomarit osoittavat erikoiskohdissa rajat, jotka luokitellaan ulosajoksi. Clipping-pisteet: Clipping-piste on radan sisä- tai ulkoreunalle tuomariston toimesta määritelty, täydellisen suorituksen ajolinjan osoittava kohta, josta auton kulkureitin tulisi leikata mahdollisimman tarkasti. Kaikki clipping-pisteet merkitään radan reunukselle keiloilla, tai muilla näkyvilla merkinnöillä. Aina auton osuessa sisäradan puoleiseen keilaan/merkkiin on se verrattavissa pois radalta ajoon, ja johtaa vähintään pistevähennykseen riippuen osuman voimakkuudesta. Hipaisua voimakkaampi osuma johtaa 0 pisteeseen. Osuminen ulkokaarteen puoleiseen keilaan muulla auton osalla, kuin takapuskurilla (takarengas, ovi jne) rinnastetaan pois radalta ajoon, ja tuottaa 0 pistettä kyseisestä ajosuorituksesta. Auton osuessa seinään tai muuhun esteeseen sen vaikuttamatta driftauksen suuntaan tai nopeuteen, ei osuma aiheuta pistevähennyksiä. Tuomarointi (Lajittelu, yksittäisajo) Kuljettajat arvostellaan kolmessa kategoriassa: NOPEUS, AJOLINJA JA DRIFTAUSKULMA. Lisaksi pisteitä annetaan SHOWMANSHIPISTA. Kolme arvostelutuomaria arvostelevat ajosuoritukset siten, että kukin tuomari arvostelee ainoastaan yhtä kolmesta kategoriasta. Show-pisteet tuomaristo määrittelee yhteistuumin. Lopuksi pisteet lasketaan ajosuorituskohtaisesti. Kahdesta arvosteltavasta ajosuorituksesta parempi määrittää kuljettajan sijoituksen lajittelussa. DRIFTAUSKULMA: (MAX 30 pistettä) Driftauskulma arvostellaan koko radan alueella. Korjaukset, vajaa kulma ja myöhäinen driftauksen aloitus vähentävät pisteitä. Kuljettajien tulisi aloittaa luisu mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ennen ensimmäistä arvosteltavaa mutkaa, ja säilyttää maksimaalinen luistokulma koko radan matkalla ilman, että ajolinjaa täytyy korjata. 7

8 NOPEUS: (MAX 30 pistettä) Nopeuden arvostelussa tärkein kriteeri on kuljettajan entryn, eli ensimmäiseen mutkaan sisääntulon nopeus. Se antaa nopeusarvosteluun kertoimen seuraavan kaavan mukaan: -Entry 98% sisällä vertailunopeudesta kerroin 2,0 -Entry 95% sisällä vertailunopeudesta kerroin 1,7 -Entry 90% sisällä vertailunopeudesta kerroin 1,4 -Entry 85% sisällä vertailunopeudesta kerroin 1,2 -Entry alle 85% vertailunopeudesta kerroin 1,0 Vertailunopeutena käytetään ensisijaisesti harjoitusten nopeinta entryä, mutta sään tai muiden olosuhteiden muutosten nojalla tuomaristo voi päätöksellään muuttaa vertailunopeutta. Loppuarvostelu tapahtuu kaasun käytön sekä nopeuden ylläpitämisen mukaan. Maksimipistemäärä ennen kertoimen huomioimista on 15p. Osakaasulla ajaminen, löysääminen ja hidas entryn nopeus aiheuttavat matalat pisteet. AJOLINJA: (MAX 30 pistettä) Ajolinja on driftingin tärkein osa-alue lajitteluajoissa. Kuljettajat arvostellaan ns. clipping-pisteistä ja -alueista, jotka osoitetaan kuljettajakokouksessa. Clipping-pisteet voivat sijaita radan sisä- tai ulkoreunalla. Tuomaroinnin perusteet ovat: kuinka lähelle kuljettaja pääsee clipping-pisteitä osumatta niitä osoittaviin merkkeihin. Osuminen clipping-merkkeihin, spinnaaminen tai useamman kuin yhden renkaan pudotus radalta johtaa pistevähennyksiin tai nollaan pisteeseen, paitsi jos kyseisellä radalla tuomarit erikseen antavat luvan/määräävät leveämmän ajolinjan käyttöön. STYLE JA SHOWMANSHIP (MAX 10 pistetta) Tuomarit antavat yhteistuumin maksimissaan 10 pistettä style ja showmanship -kategoriassa. Tämä subjektiivinen tyylikategoria muodostaa neljännen osa-alueen lajitteluajosuorituksessa. Arvosteltavia asioita: SAVUN MÄÄRÄ, KAASU POHJASSA AJO, LÄHELLA SEINÄÄ, MAKSIMAALINEN KULMA, AIKAINEN ENTRY, YLEISÖN REAKTIO yms. Tämä hieman vaihtelee ratatyypin mukaan. Parhaat kuljettajat ajavat yleensä radan läpi näyttävimmin, joka tietenkin johtaa suurempaan pistemäärään. Pisteraja Tandem-pariajoon osallistumiseen vaadittava minimipistemäärä on 65 pistettä kyseisen kilpailun lajitteluajossa. Alle tämän pistemäärän ei kuljettajalla ole oikeutta osallistua pariajoon. Näin pariajoon osallistujat tiedetään riittävän taitaviksi ajamaan myös tandem-vaiheessa, ja virheiden riski on pieni. 5 minuutin sääntö Kilpailun aikana vioittuneille autoille myönnetään 5 minuutin aika mahdollisen vian korjaukseen. Aika alkaa siitä, kun tulee kyseisen kilpailijan vuoro lähteä ajosuoritukseen ja loppuu siihen, kun kyseinen auto liikkuu pois varikko- tai korjausalueelta. Korjausalue ilmoitetaan aina ajajakokouksessa. Aikarajan noudattamista tarkkaillaan tuomariston toimesta tarkasti ajanottolaitteen kanssa. Niissä tapauksissa, joissa auto on vahingoittunut toisen kilpailijan toimesta kilpailun aikana, ja syy ei ollut oma, voidaan myöntää lisäaikaa auton korjaukseen. Mahdollisesta lisäajasta päätöksen tekevät tuomarit. Kilpailija, joka ei saa autoaan ajokuntoon annetussa ajassa on diskattu, ja joutuu siirtymään sivuun kilpailusta. 8

9 Tandem drift, pariajo Tandem-eliminaatio käsittää kahden auton peräkkäin driftauksen niin, että kumpikin vuorollaan ottaa johtoaseman toisen seuratessa takana. Näiden kahden suorituksen perusteella toinen eliminoidaan ja toinen etenee kaaviossa. Pariajot suoritetaan 16 auton pudotuskaaviona. Edellä ajavan auton pyrkimyksenä on ajaa virheetön suoritus seuraavan auton painostuksesta huolimatta. Seuraavan auton pyrkimyksenä yrittää painostaa johtava auto virheisiin seuraamalla identtistä ajolinjaa noudattaen mahdollisimman lähellä edellä ajavaa, ja näin driftata rata johtoautoa paremmin. Tandem-driftauksessa on myös tärkeää, että ajosuoritukset pysyvät yhdenmukaisina koko kilpailun ajan. Kaikkien kuljettajien tulee ajaa vähintään 90% sisällä siitä tasosta, millä he lajittelusta nousivat kaavioon. Tandem-ajossa molemmilla kuljettajilla on aluksi 10 pistettä, joista piste vähennetään jokaisesta ajon aikana sattuneesta virheestä. Kukin kolmesta tuomarista arvostelee tandem-ajon erikseen, pisteet lasketaan yhteen ja niistä otetaan keskiarvo. Näin saadaan pisteytettyä kuljettajien keskinäinen paremmuus tandemissa. Jos pisteet ovat molempien ajokertojen jälkeen tasan, ajetaan uusinta, one more time. Tällöin molemmat ajavat uudelleen sekä johtavana että seuraavana autona. Yhden uusinnan tulee riittää paremmuuden määrittämiseen. Jos molemmat kuljettajat spinnaavat, on molempien tulos 0 pistettä. Jos spinnaus on selvästi toisen kuljettajan syy, tulee 0 pistettä vain spinnauksen aiheuttajalle. Tällöin syyttömän osapuolen saldoon lasketaan vain ennen spinnausta tapahtuneet virheet. Johtava auto Jos johtava auto driftaa alle 90-prosenttisesti lajitteluajon suorituksestaan, seuraa pistevähennys perässä ajavan estämisestä. Johtavan auton tulee driftata rata läpi vähintään tyydyttävällä tasolla seuraavan auton painostuksesta huolimatta. Seuraava auto Seuraavan auton tulisi seurata johtavan auton ajolinjoja ja yrittää painostaa johtavaa autoa. Aina, kun seuraava auto poikkeaa johtavan auton ajolinjasta, seuraa pistevähennys, poislukien tilanteet, joissa johtava auto ajautuu pois ajolinjaltaan oman virheensä seurauksena. Tällöin seuraava auto jatkaa oikeaa ajolinjaa voiden myös tilan riittäessä suorittaa ohituksen sisäkautta. Seuraavan auton tulisi koko radan ajan pysytellä mahdollisimman lähellä johtoautoa driftauksen jatkuessa yhtenäisenä, jotta saisi edun tandem-driftauksessa. Ohittaminen Ohittamista ei suositella tandem-ajossa. Jos johtavan-auton ajolinja on hyvä, on ohittaminen kielletty. Ohittaminen on sallittu ainoastaan silloin, kun johtava auto tekee virheen ja ohittaminen suoritetaan turvallisesti ja ammattimaisesti. Turvallinen ohitus suoritetaan niin, että ohitettavan vauhti tai ajolinja ei kärsi ohituksen seurauksena. Ennen ensimmäisen sisäkaarteen clippingpistettä on ohittaminen ehdottomasti kielletty, ja johtaa 0 pisteeseen. Törmäykset ja kolaritilanteet Törmäyksen sattuessa tandem-driftauksessa, törmäykseen syyllinen osapuoli menettää kaikki tuomaripisteensä kyseisestä ajosuorituksesta. Törmäykseksi ei kuitenkaan lasketa kevyttä autojen koskettamista, joka ei vaikuta sinällään ajosuorituksiin. Rubbing is racing! Kuljettajilta vaaditaan radan loppuun asti driftausta, vaikka toinen auto keskeyttäisi, pyörähtäisi, kolaroisi tms. suorituksen aikana. Jokainen ajosuoritus tuomaroidaan loppuun saakka. Jos kolarin tai törmäyksen vuoksi kumpikaan auto ei voi jatkaa kilpailua, annetaan niille viiden minuutin sijaan 10 minuutin korjausaika. 9

10 TURVALLISUUS- JA TEKNIIKKASÄÄNNÖT A. KULJETTAJAN VARUSTUS 1. Kypärä Kuljettajan on sekä kilpailussa että harjoitusajoissa käytettävä hyväksyntämerkinnällä: Snell Memorial Foundation SA95, SA2000 ja/tai SFI Foundation Spec 31.2, Spec 31.2A ja/tai British Helmet Standard BS 6658:1958 tai uudemmalla hyväksyntämerkinnällä varustettua kypärää. Avoauton ajajan on käytettävä myös visiiriä tai suojalaseja. 2. Ajoasu Harjoitusajossa, lajitteluajossa tai kilpailuajossa kuljettajan on käytettävä kilpailukäyttöön hyväksyttyä yksiosaista ajoasua, sukkia, tulelta suojaavia jalkineita sekä ranteet peittäviä tulelta suojaavia käsineitä. FIA-hyväksyttyä tulenkestävää alusasua suositellaan. B. KILPAILUAJONEUVOA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 1. Kilpailuajoneuvolla tulee olla AKK:n katsastuskortti, joka täsmää ajoneuvon runkonumeroon. 2. Kilpailuajoneuvon tulee olla alkuperältään sarjavalmisteinen henkilöauto. Kaikkien kilpailuun osallistuvien autojen tulee olla takavetoisia. Mikäli käytetään koria, jonka alkuperäinen vetotapa on neliveto, voidaan takavedoksi muuttaminen suorittaa poistamalla vetolaitteet etuakselilta. Mikäli alkuperäinen vetotapa on etuveto, tulee auto muuttaa takavetoiseksi AKK:n sääntökirjan SpecialSaloon-, Autocross- tai Super Rallicross -sääntöjen mukaisin menetelmin. 3. Turvavyöt Kuljettajaa ja mahdollista matkustajan penkkiä varten on oltava vähintään nelipistevyöt, vähintään 50 mm leveät. Turvavyöt tarkastetaan ennen jokaista kilpailua katsastuksen yhteydessä ja niissä ei saa olla hiertymiä eikä muita kulumisen merkkejä. Kolarin seurauksena liitumerkityt vyöt ovat käyttökiellossa. 10

11 Turvavöiden tulee olla kilpailukäyttöön hyväksyttyä mallia ja niissä tulee olla hyväksyntämerkit paikallaan. Hyväksyntämerkinnän aikaraja saa olla umpeutunut mutta jos vyöt ovat hyväkuntoiset ne hyväksytään. Vöiden kiinnityksessä voi käyttää auton alkuperäisiä turvavöiden kiinnityspisteitä. Jos se ei ole mahdollista, tulee kiinnityspaikat tehdä koriin, turvakehikon väliputkeen (voidaan myös luokitella) tai vahvikeputkeen (jonka vahvuus tulee olla vähintään turvakehikon minimit). Olkavöiden tulee suuntautua taakse siten, että ne eivät ole enempää kuin 45 asteen kulmassa vaakatasosta alaspäin. Suositeltavaa kuitenkin on, ettei kyseinen kulma ylittäisi kymmentä astetta. Kiinnityksen tulee kestää 14700 N ja lantiovyön 7200 N. Jos kiinnityspaikkaan kohdistuu kahden vyön kuorma, kaksinkertaistetaan edelliset voimat. Uudet kiinnityspisteet tulee vahvistaa vähintään 40 cm2:n ja 3 mm paksulla teräslevyllä ja putkikiinnitykset AKK:n sääntökirjan liitteen J kohdan 253.6. kuvan mukaisella vahvikkeella. Vöitä ei saa kiinnittää istuimeen tai istuimessa olevaan tukeen. Harjoitusajossa, lajitteluajossa tai kilpailuajossa kuljettajan ja kaikkien matkustajien on käytettävä turvavöitä. Turvavöiden käytön aikana vöiden kaikkien osien on oltava kiinnitettyinä. Suositellaan kuusipistevöitä. 4. Istuimet Kuljettajan istuimen on oltava kilpailukäyttöön tarkoitettu. Mikäli istuin ei omaa FIA-hyväksyntää (aikaraja saa olla ylitetty), on sen käyttölupaa anottava erikseen. Tunnettujen laadukkaita kilpaistuimia valmistavien tehtaiden hyväksymättömät kilpamallit pyritään hyväksymään. Istuimen kiinnitys voidaan tehdä joko auton tai istuimen luokituksen mukaisesti. Istuin tulee kiinnittää ensisijaisesti auton alkuperäisiin istuimen kiinnityspisteisiin, jolloin lisävahvistuksia koriin ei tarvita, tai AKK:n sääntökirjan liite J kohta 253.16 kansainvälisen standardin mukaisesti. Kansallisesti hyväksytään myös em. sääntökirjan kohdan kuvan (kansallinen lisäys) mukainen kiinnitys hitsaamalla koriin. Suositellaan voimakkaasti matkustajan istuimen asentamista median kyydityksiä varten. Matkustajan istuimella on oltava nelipistevyöt. 5. Turvakaari Auto tulee varustaa vähintään liitteen J kohta 253.8 mukaisella suojakehikolla. Sivutörmäyssuojat ovat pakolliset (Ks. liite J 253.8.2.2.5.2). Suositellaan sivutörmäyssuojien erityistä vahvistamista sekä niiden ulottamista myös kuljettajan lantion korkeuden yläpuolelle. 11

12 Suositellaan sivutörmäyssuojien sitomista poikittaistuennoilla auton toisen puolen sivutörmäyssuojiin niin, että poikittaistuennat ovat heti istuimien etu- ja takapuolella, sekä myös niin että takimmainen poikittaistuenta ulottuu kuljettajan rinnan korkeudelle. 6. Tulensammutin Auto on varustettava vähintään yhdellä tulensammuttimella, sammutin kiinnitettynä AKK:n sääntökirjan liitteen J mukaisesti. Sammutinaineen vähimmäismäärä on jauhetta 2.0 kg tai vastaava (Ks. liite J 253.7.2 ja 7.4). Sammuttimen suositellaan olevaksi kuljettajan käsiteltävissä kun kuljettaja on omalla istuimellaan vöihin kiinnitettynä. Voimakkaasti suositellaan kuljettajan laukaistavissa olevaa kiinteätä sammutusjärjestelmää. Suositellaan, että sammutin olisi myös mahdollisen matkustajan käsiteltävissä, kun matkustaja on omalla istuimellaan vöihin kiinnitettynä. 7. Päävirtakatkaisin Autossa on oltava päävirtakatkaisin, josta voidaan aukaista kaikki auton virtapiirit. Päävirtakatkaisinta käytettäessä sekä auton sisäpuolelta että auton ulkopuolelta auton moottorin on sammuttava. Päävirtakatkaisimen tulee olla käytettävissä auton sisäpuolelta ja katkaistavissa ulkopuolelta. Sisäpuolisen katkaisijan tulee olla kuljettajan käsiteltävissä kun kuljettaja on omalla istuimellaan vöihin kiinnitettynä. Suositellaan, että päävirtakatkaisija on myös matkustajien käytettävissä. 8. Akku Akku on kiinnitettävä erittäin tukevasti (liite J 255.5.8.3) tai käytettävä akun valmistajan/maahantuojan nimenomaan kilpailukäyttöön tarkoitettua kiinnikettä. Navat on eristettävä oikosulun estämiseksi. Mikäli akku on sijoitettu tiiviiseen, ulostuulettuvaan laatikkoon tai käytetään ns. suljettua akkua, voidaan akku asentaa ohjaamotilaan. 12

13 9. Polttoaineen täyttöputki Polttoaineen täyttöputki tai sen kansi eivät saa olla ohjaamotilassa. Polttoaineen täyttöputki tai sen kansi eivät saa ulottua korin ulkopuolelle. Täyttöputken kansi on oltava tiiviisti suljettavissa. Täyttöputken ja tankin huohotinputken pää on asennettava vähintään 250 mm:n päähän ohjaamon ovista ja ikkunoista. 10. Polttoainesäiliö Alkuperäinen säiliö, toisen auton säiliö, omavalmiste tai turvatankki on sallittu. Paikkaa voidaan muuttaa. Säiliötä ei saa sijoittaa ohjaamoon ja se on sijoitettava vähintään 200 mm auton rakenteiden sisäpuolelle. Säiliön ja ohjaamon välillä pitää olla tulelta suojaava paloseinä, ja seinässä ei saa olla reikiä joista polttoaine tai mahdollinen palorintama pääsisi ohjaamoon. Säiliön kiinnikkeitä ei saa kiinnittää säiliöön hitsaamalla ellei sellainen rakenne ole tehdastekoinen, silloin kiinnitykseen on käytettävä tärinältä suojaavia lisävarusteita. Mikäli säiliö on auton alkuperäinen (myös sijainniltaan), turvavaahtotäytteen käyttöä suositellaan. Kaikissa muissa tankeissa on turvavaahtotäytteen käyttö pakollista. Omavalmisteisen säiliön pitää olla tiivis ja valmistettu polttoainetta sietävästä ja vuotamattomasta materiaalista. Säiliön pitää kestää tärinää ja lämpöä kaiken sen minkä alkuperäisen mallinen säiliökin kestää. Suositellaan hyväksytyn turvatankin käyttämistä. 10.1 Polttoaine Polttoaineeksi hyväksytään kaikki yleisesti myynnissä olevat bensiini- ja diesel-laadut. (myös yleisesti myynnissä olevat kilpabensiinit, diesel-aineet ja lisäaineet) Kiinteät tai nitrometaaneja sisältävät polttoaineet eivät ole sallittuja polttoaineita. Suositellaan käytettäväksi lyijyttömiä ja/tai rikittömiä polttoainelaatuja. 13

14 11. Putket ja letkut Ohjaamon läpi kulkevat putket on suojattava (Ks. liite J 253.3). Ohjaamossa ei saa olla polttoainetta, voiteluöljyä tai jäähdytysnesteitä sisältäviä letkuja ellei niiden suojana ole metallista putkea joka on kaasutiivis ohjaamoon. Moottoriurheilukäyttöön tarkoitetun punosletkun käyttäminen on sallittua. 12. Paloseinät Ohjaamo, moottoritila ja polttoainesäiliö on erotettava toisistaan nesteenpitävällä ja tulenkestävällä metallisella paloseinällä. Seinässä ei saa olla reikiä joista polttoaine tai mahdollinen palorintama pääsee ohjaamoon. 13. Öljynkeräysastia Autoissa on oltava öljynkerääjäsäiliö (ns. huohotussäiliö) ja sen tilavuuden on oltava vähintään yksi litra. Kampikammion tuuletuksen ollessa suljettu kerääjäsäiliö ei ole pakollinen. Öljyä, polttoainetta tai muita nesteitä vuotavat autot suljetaan pois lajitteluajosta, kilpailuajosta sekä harjoitteluajosta kunnes vuodot ovat korjattu ja korjaus on katsastushenkilön toimesta uudelleen hyväksytty. 14. Jarrujärjestelmä Autossa tulee olla kaksipiirinen jarrujärjestelmä. (Ks. liite J 253.4) 15. Voitelujärjestelmä Öljysäiliöitä tai mitään nestejäähdyttimiä ei saa sijaita korin ulkopuolella tai ohjaamossa. Kaikissa letkuissa on oltava kiinteät liittimet tai uritetut liittimet letkunkiristimillä varustettuna. Ohjaamossa erilliset suljetut jarrunestesäiliöt ja mahdolliset iskunvaimentimien suljetut lisänestesäiliöt ovat sallittuja, kuitenkin niin ettei nestevuotojen vaaraa ole. 14

15 16. Taustapeilit Autossa tulee olla taustapeilit molemmilla sivuilla, suositellaan sisällä olevaa yhtä taustapeiliä. 17. Tuulilasi Tuulilasin on oltava joko laminoitua lasia, jossa lämmitysvastus on sallittu, tai vähintään S = 5 mm polykarbonaattia, jolloin se tulee tukea ikkuna-aukon keskeltä vähintään yhdellä pystysuuntaisella tuella. Suositellaan laminoidun lasisen tuulilasin käyttöä. 18. Lisälukituslaitteet Vähintään kaksi lisälukituslaitetta ovat pakollisia konepellin kiinnityksessä. Tavaratilan ja muiden kansien ja luukkujen on oltava kiinnitetty harjoitusajon, lajitteluajon tai kilpailuajon aikana. Konepellin ja tavaratilan kansien on oltava avattavissa ulkopuolelta ilman työkaluja harjoitusajon, lajitteluajon ja kilpailuajon aikana. Jos alkuperäiset konepellin ja tavaratilan kansien lukitukset on poistettu, kannet pitää kiinnittää vähintään neljällä lukituslaitteella. Alkuperäiset konepellin ja tavaratilan kansien lukitukset suositellaan poistettaviksi. Suositellaan lisälukituslaitteiden käyttöä tavaratilan kannen kiinnityksessä. 19. Kardaanisuoja Mikäli autossa on pituussuuntainen edestä taakse johtava kardaaniakseli, suositellaan kardaanitunneli varustettavaksi koriin hitsatulla turvallisuusrenkaalla. Renkaan tulee olla enintään 100 mm:n etäisyydellä etummaisesta kardaaninivelestä ja valmistettu vähintään 5 mm paksusta ja 50 mm leveästä teräslevystä. Suositellaan kardaaniakselin ylimääräistä suojaamista myös alapuolelta. 15

16 20. Hinaussilmukat Auto on varustettava eteen ja taakse näkyvästi sijoitetuilla hinaussilmukoilla, jotka kestävät auton hinaamisesta johtuvan rasituksen. Hinaussilmukoiden tulee olla maalattu keltaiseksi, punaiseksi tai oranssiksi siten, että ne selvästi erottuvat auton korin värityksestä. Nuolimerkintätarran asentamista silmukkaa osoittamaan suositellaan. Mahdollisessa hinaustilanteessa hinaajan on käytettävä siihen tarkoitettua hinaussilmukkaa. 21. Auton ulkoasu. Auton ulkoasun tulee olla asiallinen ja siisti. Siisteydellä tarkoitetaan ruosteettomuutta, osien kohtuullista yhteensopivuutta, kohtuullisen hyväkuntoista maalipintaa, mahdollista siistiä ja ehjää tarroitusta sekä muita kosmeettisia yksityiskohtia. Jos auto kolhiintuu harjoitusajon, lajitteluajon tai kilpailuajon aikana se tulee korjata välittömästi niin hyvin kuin aika ja muut puitteet antavat siihen mahdollisuuden. Seuraavaan kilpailuun mennessä auton tulee taas näyttää asialliselta ja siistiltä. Sarjasponsorien tarroille varataan tuulilasin yläreunan mainostila sekä molempien etuovien etumaiselta puoliskolta pystyyn käännetyn A3-arkin kokoinen mainostila. Osakilpailun järjestäjällä on oikeus kilpailukutsussa mainittaessa varata mainostila ajoneuvojen katon etureunasta. Kilpailunumerotarrat (korkeus 10cm) asennetaan tuulilasiin, korkeussuunnassa puolivälin yläpuolelle kuljettajasta kauimmaiseen äärilaitaan. Lisäksi numerotarrat liimataan auton takasivuikkunaan, tai mikäli autossa ei sellaisia ole, C-pilariin tai avoautossa muuhun sivulta helposti luettavaan kohtaan. Kilpailijan nimi tulee olla luettavissa joko etuovessa, katossa etuoven yllä tai takasivuikkunassa. Suositellaan kansallisuuslipun liittämistä nimen yhteyteen. Erittäin voimakkaasti suositellaan kuljettajan veriryhmän merkitsemistä nimen yhteyteen. 22. Jäähdytysjärjestelmä Jäähdytinjärjestelmässä tulee olla vähintään yksi yhden litran suuruinen paisuntasäiliö, ja sen on kerättävä jäähdyttimen purkausaukosta mahdollisesti ulostuleva jäähdytysneste. Jäähdyttimien paikkaa ja tilavuutta saa muuttaa. Lisäpuhaltimia sekä lisäpumppuja saa asentaa. Termostaatin saa poistaa tai sitä saa muuttaa. Kiinteän tai puolikiinteän jäähdytysaineen käyttö on kielletty. 16

17 23. Pakokaasujärjestelmä ja äänenvaimennus Pakosarjan ja pakoputken mitoitus ja sijainti on vapaa. Ulostulon on ulotuttava akseleiden puolenvälin takapuolella ja ulotuttava korirakenteen ulkopuolelle. Max melu on 110 db. Melu mitataan kilpa-autoilussa yleisesti käytetyllä tavalla. Harjoitusajon, lajitteluajon tai kilpailuajon järjestäjä voi lisämääräyksellä vaatia alemman maksimimelutason. Huom. Joillakin radoilla suurin sallittu melutaso on 95 db. Suositellaan yhden tai useamman katalysaattorin käyttöä. 24. Runko Rungollisessa ja puolirunkoisessa autossa on runko säilytettävä alkuperäisenä mutta rungon vahvistaminen, muuttaminen ja lisätuenta ovat sallittuja. Suositellaan rungon vahvistamista ja tukemista hitsattavilla lisätuennoilla. 25. Kori Korirakenteen on oltava terästä tai luokitustodistuksen mukaista materiaalia. Keventäminen, vahvistaminen ja lisätukeminen on sallittu. Etukappaleen (lokasuojien välinen poikittaispelti, jossa ovat kiinnitettynä esim. valot, maskit, jäähdytin yms.) ulko-osaa saa muuttaa. Etukappaleen sisäosaa saa muuttaa tai poistaa. Sisälokasuojia saa itsekantavassa korissa muuttaa mutta ei poistaa. Rungollisessa ja puolirunkoisessa korissa ovat sisälokasuojat vapaat. Tulipellin saa muuttaa ja siirtää materiaalin säilyessä alkuperäisenä tai sen kaltaisena. Korin lattian muuttaminen pyöränripustuksia, pakoputkea tai muuta sellaista varten on sallittu mutta materiaalin on oltava alkuperäisen kaltaista. Palavat materiaalit on kielletty. Kardaanitunnelia saa muuttaa. Muutokseen käytettävien työtapojen ja materiaalien on oltava alkuperäisen kaltaisia tai parempia. Tuulilasin huurteenpoisto on pakollinen. Lasiset taka- tai sivulasit saa korvata polykarbonaattimuovilla jonka minimipaksuus on 3 mm. Molempien sivuikkunoiden tulee olla kiinni ajosuorituksen aikana. Suositellaan kuljettajan sivuikkunan kalvottamista sirpaloitumisen ehkäisemiseksi. Autossa tulee olla tuulilasin pyyhkijä vähintään kuljettajan puolella. 17

18 26. Luukut ja ovet Konepeiton, katon ulkopinnan, tavaratilan kannen ja lokasuojat saa vaihtaa hiilikuituisiin, lasikuituisiin, muovisiin tai alumiinisiin. On pidettävä huolta rakenteen siisteydestä ja ulkonäöstä. Ovien aukaisemistavan on oltava alkuperäisen kaltainen. Ovet saa muuttaa tai vaihtaa hiilikuituisiin, lasikuituisiin, muovisiin tai alumiinisiin. On pidettävä huolta rakenteen siisteydestä ja ulkonäöstä. Mahdollinen alkuperäinen sivutörmäyssuoja on säilytettävä alkuperäisellä paikalla tai se on korvattava hitsaamalla tehdyllä turvakaaren osalla. Suositellaan lisättäväksi ylimääräisiä sivutörmäyssuojia. 27. Pyöränripustukset Lisätuennat on sallittu. Jousien materiaali, määrä, tyyppi ja mitat ovat vapaat. Iskunvaimentajat ovat vapaat. Tukivarsien kiinnityspisteitä saa muuttaa mutta ei poistaa. Kallistuksenvakaajat ovat vapaat. Tukivarsia ja puslia saa vaihtaa tai muuttaa, kunhan niiden lujuus on vähintään alkuperäisellä tasolla. 28. Ohjausjärjestelmä Ohjausjärjestelmä on vapaa muutoksille. Ohjausjärjestelmän on oltava mekaaninen ja sitä saa tehostaa. Kaikki muutokset tarkastetaan katsastuksen yhteydessä ja muutoksien tulee olla rakenteeltaan ja lujuudeltaan riittävät. On kiinnitettävä huomiota siihen että drifting-ajossa ohjaukseen kohdistuvat rasitukset ovat varsin suuria. Ohjausakselin on oltava kokoon painuvaa mallia tai vähintään kahdesta kohtaa nivelöity. Rasituksenkesto ei missään osassa saa heikentyä alkuperäisestä muutosten vuoksi. 18

19 29. Sähköjärjestelmä Releet, sulakkeet, johtimet sekä sähkökytkimet ja -katkaisijat ovat vapaat. Kaikki sähkölaitteet on suojattava huolellisesti ja asennettava niin ettei sähköisku-, oikosulku- tai kipinöintivaaraa ole. 30. Valot Autossa tulee olla toimivat ajovalot edessä ja takana. Suuntavilkkujen pitää toimia, hätävilkkujen päällekytkemismahdollisuutta suositellaan. Jarruvalojen täytyy kytkeytyä toimintaan välittömästi jarrupolkimen liikkeen ensimmäisen viiden millimetrin matkalla. Jarruvalojen tulee olla kytkeytyneenä toimintaan niin pitkään kun jarrupoljin on painettuna enemmän kuin viisi millimetriä. Jarruvalojen tulee sammua välittömästi kun jarrupoljin vapautetaan ja poljin pääsee viittä millimetriä lähemmäksi lepotilaansa. Jarruvalojen tulee olla koko palamisaikanaan riittävän kirkkaat jotta niillä on mahdollisuus näkyä myös tuomaristoon asti. Autossa tulee olla toimiva lisäjarruvalo asennettuna auton korin keskilinjalle normaaliajovalojen tasolle tai yläpuolelle, kuitenkin korin korkeimman kohdan alapuolelle. Jarruvalojen toiminta voidaan tarkastaa myös kesken lajitteluajon ja kilpailuajon. Jos jarruvalot havaitaan katkaisijalla tms. tilapäisesti käytöstä poiskytkettäviksi, seuraa kuljettajalle välittömästi sarjapisteiden menetys sekä kilpailukielto kilpailunjohtajan päätöksellä. 31. Auton moottorin käynnistäminen Kuljettajan on kyettävä käynnistämään auton moottori ilman ulkopuolisia energianlähteitä kuljettajan istuimelta vöissä kiinnitettynä. Suositellaan riittävän ison energiavaraston käyttämistä jotta kuljettaja pystyy luotettavasti käynnistämään moottorin. 32. Kilpailuajoneuvon suurin sallittu massa on 2000 kg kilpailukunnossa, kuljettajan kanssa punnittuna. 19

20 33. Sallitut renkaat: Kaikki alkuperämaassaan katukäyttöön sallitut renkaat, myös dot-hyväksytyt mallit. Renkaat, joissa on merkintä Not for road use, For racing use only tai joiden merkintöjä on muutettu, ovat poikkeuksetta kiellettyjä. 34. Erivapauden myöntäminen Kilpailija voi hyvissä ajoin (vähintään kaksi viikkoa) ennen kilpailua hakea FPDA:lta kirjallista erivapautta teknisistä määräyksistä, ei kuitenkaan renkaista. Myönnetty erivapaus mahdollisine lisäehtoineen ilmoitetaan hakijalle kirjallisesti ja julkisesti pääasiallisella tiedotuskanavalla, ja kirjallinen lupa on vaadittaessa esitettävä. Erivapaus on pääsääntöisesti voimassa myöntämisvuoden loppuun kuitenkin erivapauden myöntäjän harkinnan mukaan. 20

21 TUOMARIKORTTI - AJOLINJA Tuomarin nimi: Auton numero: Kuljettaja: Team: Ympyröi pistemäärät Arvostele clipping point kauimmaksi jääneen mutkan mukaan! Ajo 1 Ajo 2 30 Täydellinen, max 0,5m vajaa 30 28 0,5-1,0m vajaa 28 24 1,0-1,5m vajaa 24 22 Yli 1,5m vajaa 22 15 Pysyi radalla 15 0 Spinnaus/pysähtyi/ulosajo/hylkäys 0 Huomioitavaa 1. ajosta Huomioitavaa 2. ajosta 21

22 Tuomarin nimi: Auton numero: Kuljettaja: Team: TUOMARIKORTTI - DRIFTAUSKULMA Ympyröi pistemäärät Ajo 1 Ajo 2 30 Max. kulma, ei korjailua 30 28 Hyvä kulma / korjaa 28 24 Vajaa kulma / toistuvasti korjaa 24 22 Toistuvaa korjausta / aliohjautumista 22 15 Lopetti driftauksen / pitkä aliohjaus 15 0 Spinnaus/pysähtyi/ulosajo/hylkäys 0 Huomioitavaa 1. ajosta Huomioitavaa 2. ajosta 22

23 TUOMARIKORTTI - NOPEUS Tuomarin nimi: Auton numero: Kuljettaja: Team: Ympyröi suoritusten pistemäärät. Täytä nopeus- ja kerroinkentät Ajo 1 Ajo 2 Entry: Kerroin: Entry: Kerroin: 15 Max. nopeus koko radan 15 14 Hidastaa ennen driftausta 14 12 Rullaa / hidastaa suorituksen aikana 12 11 Hidastus / jarrutus 11 7 Huomattava hidastus / jarrutus 7 0 Spinnaus/pysähtyi/ulosajo/hylkäys 0 PISTEET: PISTEET: Huomioitavaa 1. ajosta Huomioitavaa 2. ajosta 23

24 NOPEUSTUOMARIN KERROINTAULUKKO Harjoitusten nopein entry: 200 km/h Poimi kilpailijan nopeutta vastaava kerroin listalta Nopeus Kerroin 98 % 196 tai yli 2 95 % 190 -> 195 1,7 90 % 180 -> 189 1,4 85 % 170 -> 179 1,2 Alle 169 1 Kilpailijan tuomarikortin mukaiset pisteet kerrotaan suoraan ylläolevan taulukon kertoimella 24

25 TUOMARIKORTTI - TANDEM Tuomarin nimi: Johtava auto Seuraava auto Numero Nimi Numero Nimi Ajo 1 Tulos Tulos Johtava auto Seuraava auto Numero Nimi Numero Nimi Ajo 2 Tulos Tulos Ympyröi finaalivaihe TOP16 TOP8 TOP4 3. VS 4. 1. VS 2. 25