KESKI-SUOMEN MUSEON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2016

KESKI-SUOMEN MUSEON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2016 1

2 SISÄLLYS VUOSI 2016 3 TOIMITILAT 6 MUSEORAKENNUS 6 KOKOELMAKESKUS 6 VAPAUDENKATU 28:N TOIMITILAT JA KÄYTTÖARKISTO 7 ERILLISMUSEOT 8 PALVELUT JA AUKIOLO 10 NÄYTTELYT 12 PERUSNÄYTTELYT 12 VAIHTUVAT NÄYTTELYT 12 KIERTONÄYTTELYTOIMINTA 14 MUSEOKASVATUS 15 OPETUS- JA TAPAHTUMATUOTANTO 15 MUU YHTEISTYÖ JA KEHITTÄMISTOIMINTA 16 KESKI-SUOMEN MUSEON ERILLISMUSEOIHIN LIITTYVÄ MUSEOKASVATUS 17 HANKKEET 18 MUSEOKÄVIJÄT JA YLEISÖTYÖ 19 MUSEOKÄYNNIT 19 YLEISÖTAPAHTUMAT JA TYÖPAJAT 20 OPASTUKSET JA YLEISÖTYÖ 28 MUUT YLEISÖTILAISUUDET 29 TIEDOTUS- JA MARKKINOINTI 30 KOKOELMATOIMINTA 31 KOKOELMANHALLINTA 31 TALLENNUS- JA DOKUMENTOINTI 32 ESINE- JA TAIDEKOKOELMAT 34 ERILLISKOHTEIDEN KOKOELMA- JA KONSERVOINTITYÖ 39 KUVA- JA TUTKIMUSARKISTO 42 YRITYS- JA LAITOSMUSEOYHTEISTYÖ 48 ALUEELLINEN TOIMINTA JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ 52 MAAKUNNALLINEN MUSEOTYÖ 52 ARKEOLOGINEN TOIMINTA 58 RAKENNUSTUTKIMUS 60 HALLINTO JA TALOUS 66 MUSEON HENKILÖKUNTA 69 Toimitus Virpi Mäkinen Graafinen suunnittelu Jussi Jäppinen Grano Oy 2017

3 VUOSI 2016 Keski-Suomen museon toiminnassa vuonna 2016 korostui erinomainen yhteistyö niin pitkäaikaisten kumppaneiden kuin museon vanhojen ja uusien asiakkaidenkin kanssa. Samalla museotyöhön etsittiin uusia muotoja ja väyliä, joilla museon aineistot saadaan paremmin saavutettaviksi. Keski-Suomen museossa ja sen erillismuseoissa vieraili 34 830 asiakasta. Kuvakokoelmia julkaistiin kaikille katsottavaksi Jyväskylän kaupungin kuvienhallintajärjestelmässä sekä Kansallisen digitaalisen kirjaston Finna-asiakasliittymässä. Ensimmäisten kuvien joukossa saatiin esille professori Pekka Kivikkään kalliomaalausaineistoja. Vuonna 2015 toimintansa aloittaneen Keski-Suomen museon Murut-asiakasraadin kanssa yhteistyö oli tiivistä. Murut tutustuivat museon toimintaan ja samalla he pohtivat asiakkaan näkökulmasta, millaisia palveluita ja toimintaa maakuntamuseolta odotetaan ja toivotaan. Murut analysoivat museon vanhoja perusnäyttelyjä ja ideoivat, mitä heidän mielestään tulevissa näyttelyissä tulisi olla. Murujen kanssa yhteistyössä kehiteltiin ajatusta puutarhojen ja pihojen tutkimisesta ja dokumentoinnista, muistojen tallentamisesta. Museovirasto myönsikin kaksivuotiselle Puutarhatarinoita-hankkeelle 40 000 euroa innovatiivista avustusta. Vuoden kuluessa saatiin yhdessä paljon aikaan. http://www.puutarhatarinoita.fi/ Nykyajan dokumentointi nousi museon tallennustyössä keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Tapahtumatallennus käynnistettiin Yläkaupungin yössä 21.5. Kotiseutuyhdistysten avustuksella kerättiin tietoa maakunnan keskeisistä tapahtumista, laadittiin ohjeita tapahtumatallennukselle. Nykyajan tallennushankkeita toteuttivat aiempien vuosien tapaan myös Jyväskylän yliopiston museologian opiskelijat. Keski-Suomen museon kokoelmaohjelma päivitettiin vuoden aikana. Se ohjaa museon kokoelmatoimintaa tulevina muutosten vuosina 2017 2021. Painopisteenä on museoiden valtakunnalliseen tallennusvastuun jakoon perustuva TAKO- työ, joka laajeni yhdestä kolmeen pooliin sekä nykyajan dokumentointi, jota varten laadittiin verkkopohjainen ohjeistus. Sen avulla tämän päivän ja lähimenneisyyden ilmiöitä elävää perintöä voivat museon lisäksi tallentaa niin yhteisöt kuin yksityisetkin. Näyttelytoiminta jatkui vielä kertomusvuoden normaaliin tapaan, vaikka jännitystä aiheuttivat museorakennuksen peruskorjaukseen liittyvät seikat. Kiinnostavan näkökulman kuvataiteeseen ja kulttuurihistoriaan tarjosi Lydia, alaston setel ityttö

4 piiasta jumalattereksi -näyttely. Se kertoi Jyväskylän maalaiskunnan Puuppolasta lähtöisin olleen Lydia Metsämaan tiestä oman aikansa merkittävimpien suomalaistaiteilijoiden malliksi. Lydia voitiin tunnistaa myös Eliel Saarisen suunnittelemista seteleistä. Metsämaa testamenttasi mallinuraansa liittyvää aineistoa, muun muassa taiteilijoilta lahjaksi saamansa taideteokset Keski-Suomen museolle. Kiinnostava oli myös Suomen arkkitehtuurimuseon tuottama Värikkäämpi, iloisempi, hienostuneempi 1960-luvun suomalaista arkkitehtuuria -näyttely. Näyttelyjen lisäksi järjestettiin muun muassa luentoja (25), muita yleisötapahtumia (52), työpajoja (126) ja opastuksia (2 957). Museoalan vapaaehtoistoimijoille suunnattiin Keski-Suomen Museoyhdistyksen, Jyväskylä Seuran, Museoviraston ja Keski-Suomen liiton kanssa yhdessä järjestämä maakunnallinen museo- ja kotiseutupäivä, jonka teemana oli Elävä perintö. Kulttuuriympäristötyö painottui kertomusvuonna viranomaistoimintaan. Arkeologiseen kulttuuriperintöön ja rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyviä lausuntoja annettiin kaikkiaan 274 kappaletta. Maakuntakaavatyö työllisti kulttuuriympäristötiimiä, joka kokosi kaavaa varten tausta-aineistoja ja loi uudenlaisen kulttuuriympäristön tarkastelunäkökulman tekemällä Keski-Suomen strategista maakuntakaavaa varten kulttuuriympäristötiedosta niin sanottuja kulttuuriympäristön vetovoima-alueita. Koko vuoden museotyön taustalla riitti jännitettävää. Helmikuun alussa ratkesi Keski-Suomen museon ja Alvar Aalto -museon väliin sijoittuvan nivelosan suunnittelukilpailu, johon osallistui 689 ehdotusta. Tarkoituksena oli saada museot toisiinsa liittävän uuden nivelosan luonnossuunnitelma, joka edusti paikan edellyttämää korkeaa arkkitehtonista tasoa. Uudisosan tuli asettua tasapainoisella tavalla arvokkaaseen ympäristöön ja löytää luonteva yhteys Alvar Aallon arkkitehtuurin kanssa. Nivelosa palvelee yhdyskäytävänä, museoiden yhteisenä kauppana ja teknisenä tilana sekä mahdollistaa olemassa olevien näyttelytilojen, henkilöhissin, auditorion, kahvilan ja verstastilojen yhteiskäytön. Suunnittelukilpailun voitti nimimerkki Silmu (Sini Rahikainen, Hannele Cederström, Inka Norros, Kirsti Paloheimo, Maria Kleimola). Katso arvostelupöytäkirja ss. 78 80. Kilpailun ratkettua viimeisteltiin Jyväskylän Tilapalvelun johdolla Keski-Suomen museon peruskorjauksen hankesuunnitelma, johon myös nivelosan toteutus kytkettiin. Samaan aikaan päivitettiin myös Jyväskylän kaupungin museopalveluiden palveluverkkoselvitys 2016 2025. Siinä kuvattiin palveluverkon nykytilanne, tapahtuneet muutokset edellisen, vuonna 2011 valmistuneen selvityksen jälkeen sekä linjattiin laadittujen selvitysten pohjalta tulevat museokokonaisuudet. Selvityksessä esitettiin hankkeiden laajuus, sijainnit ja kustannusvaikutukset sekä toteutusjärjestys vuoteen 2025. Keskeisiksi kehittämiskohteiksi nousivat kaksi museokeskusta, Alvar Aalto -museon ja Keski-Suomen museon muodostama Ruusupuiston museokeskus ja Jyväskylän Lyseon museo- ja kulttuurikeskus,

5 johon olivat sijoittumassa Jyväskylän taidemuseo, Suomen käsityön museo ja Keski- Suomen museon ylläpitämä Jyväskylän lyseon museo. Jyväskylän kaupungin kulttuuri- ja liikuntalautakunta hyväksyi kokouksessaan 23.3.2016 palveluverkkoselvityksen museopalveluiden kehittämisen perustaksi tulevina vuosina. Samassa kokouksessa käsiteltyyn Keski-Suomen museon peruskorjauksen ja nivelosan hankesuunnitelmaan lautakunnalla ei ollut huomauttamista. Jyväskylän Tilapalvelun johtokunta käsitteli hankesuunnitelmaa huhtikuussa ja kesäkuussa ja esitti 15.6. kokouksessaan, että Keski-Suomen museon peruskorjauksen hankesuunnitelma, nivelosan idealuonnos ja niiden kustannusarvio hyväksytään ja rahoituksesta päätetään vuoden 2017 talousarvion investointiohjelman hyväksymisen yhteydessä. Kaupunginhallitus käsitteli asiaa 20.6. ja päätyi samaan ratkaisuun. Kaupunginvaltuusto kokoontui päättämään vuoden talousarviosta 28.11. ja sinne asti Keski-Suomen museossa jännitettiin ratkaisua. Myönteinen signaali oli kuitenkin opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen Keski-Suomen museoon henkilökohtaisesti tuoma viesti siitä, että museon peruskorjaus ja nivelosa oli hyväksytty ministeriön rahoitussuunnitelmaan. Valtionavustusta oli varattu hanketta varten 2,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2017 talousarviosta päättäessään Jyväskylän kaupunginvaltuusto muutti Talonrakennusinvestointeja siten, että niihin lisättiin Keski-Suomen museon peruskorjausta varten tuloihin ja menoihin 2 miljoonaa euroa vuodelle 2017. Perusteluihin kirjattiin, että mikäli hankkeelle ei saada valtionosuutta, niin sen toteuttaminen arvioidaan uudelleen. Vuoden lopussa museo suljettiin yleisöltä. Merkittävä hallinnollinen muutos Jyväskylän kaupungin museopalveluissa tapahtui 1.9.2016. Vuodesta 2006 museopalveluja johtanut museotoimenjohtaja Päivimarjut Raippalinna jäi tuolloin eläkkeelle. Samalla museonjohtajien määrää vähennettiin niin, että museotoimenjohtaja toimii samalla Jyväskylän taidemuseon ja Keski-Suomen museon johtajana. Suomen käsityön museolla on oma museonjohtaja. Innostuneena otin uuden tehtävän vastaan. Lämmin kiitos jälleen Keski-Suomen museon osaavalle ja innostuneelle henkilökunnalle kuluneesta vuodesta. Heli-Maija Voutilainen museotoimenjohtaja

6 TOIMITILAT Keski-Suomen museo toimii kolmessa yksikössä Jyväskylän Ruusupuistossa, Vapaudenkatu 28:ssa ja Kokoelmakeskuksessa Salmirannassa. Lisäksi ympäri vuoden ovat avoinna Käsityöläismuseot Toivolan Vanhalla Pihalla. Tilojen ylläpidosta vastaa Jyväskylän Tilapalvelu. MUSEORAKENNUS Keski-Suomen museon museorakennus sijaitsee Ruusupuistossa. Vuonna 1960 valmistuneen, funktionalistista tyyliä edustavan museorakennuksen suunnitteli arkkitehti Alvar Aalto. Rakennuksen laajennusosa valmistui vuonna 1990. Museorakennuksen pinta-ala on 2 531,5 m², josta näyttelytilaa on 1 328,5 m². Kahden perusnäyttelykokonaisuuden lisäksi rakennuksessa on kaksi vaihtuvien näyttelyiden tilaa. Lisäksi rakennukseen kuuluu 84-paikkainen auditorio, luentosali, kahviotila, kolme työhuonetta sekä noin 300 m² muuta käyttötilaa. Sisääntuloaulan yhteydessä toimii museokauppa Vakka. Museorakennukseen sijoittuvat Keski- Suomen museon näyttelytoiminta, museokasvatus ja yleisötyö. Toimintavuoden aikana museorakennuksessa tehtiin normaalien kunnostustöiden lisäksi sähkölaitteiden tarkastuksia, palo-ovien ja hissin kunnostuksia sekä asennettiin osaan perusnäyttelyinteriööreistä langaton paloilmoitinjärjestelmä. Keski-Suomen museon museorakennuksen rahoitus peruskorjaushankkeeseen vuosille 2017 2019 varmistui marraskuussa. Näyttelytoiminta rakennuksessa päättyi toimintavuoden lopussa. KOKOELMAKESKUS Jyväskylän museopalveluiden yhteinen Kokoelmakeskus (Salmirannantie 3) valmistui Salmirannan alueelle vuonna 2009. Kokoelmakeskuksessa on esine- ja taidekokoelmien säilytystilojen lisäksi näyttelynrakennustilat, konservointitilat ja kokoelma-aineistojen käsittelytiloja. Rakennuksessa on museotoimintoihin varattua tilaa kaikkiaan 2 927 m². Keski-Suomen museon käytössä siitä on 1 753 m². Kokoelmakeskuksen yhteydessä sijaitsevat myös kokoelmista vastaavan amanuenssin ja konservaattorin työtilat. Kokoelmakeskuksen A-rakennuksen sivustan kylmävarastoon suunnitellut säilytystilat otettiin isojen esineiden säilytyksen käyttöön toimintavuoden keväällä. Tilaan sijoitettiin Kortesuon navetan vintiltä siirretyt kokoelmaesineet. Kokoelmakeskuksen yhteyteen B-rakennukseen valmistui vuonna 2013 Keski- Suomen museon lepovarasto. Tilassa on vakioilmastoitua säilytystilaa kuva- ja

7 Kokoelmakeskuksen kylmävaraston säilytystila hyllytettiin uudelleen Kortesuon navetan esinemuuton yhteydessä. Osa suurista esineistä sijoitettiin säilytykseen seinäorsille. Kuva: Virpi Mäkinen / Keski-Suomen museo. arkistoaineistoille yhteensä 62 m². Keski-Suomen museon käytössä B-rakennuksessa ovat lisäksi kiertonäyttelyvarasto, kaupungintalon rakennusosavarasto sekä näyttelytarvikevarasto. Myös Keski-Suomen museon valokuvaajan studiotilat (47 m²) on sijoitettu Kokoelmakeskuksen B-rakennukseen. VAPAUDENKATU 28:N TOIMITILAT JA KÄYTTÖARKISTO Keski-Suomen museon hallinto, maakunnallinen museotyö, kulttuuriympäristön hoidon ja arkeologian palvelut sekä arkistopalvelut toimivat Vapaudenkatu 28:ssa. Toimitilat sijaitsevat rakennuksen 1. kerroksessa yhdessä Jyväskylän taidemuseon toimistotilojen kanssa. Keski-Suomen museon käytössä on yhteensä 461 m². Vapaudenkatu 28:n kokonaisuuteen kuuluu työhuonetilojen lisäksi kaksi kokoushuonetta, rakennustutkimuksen ja arkistojen yhteinen asiakaspalvelutila, käsikirjasto sekä aineistojen käsittely- ja varastotiloja. Keski-Suomen museon kuva- ja tutkimusarkiston kokoelma-aineistoille valmistui vuonna 2013 käyttöarkistotilat Jyväskylän kaupunginkirjasto-kansalaisopisto -rakennuksen kellarikerrokseen (Vapaudenkatu 39-41). Käyttöarkistoon sijoit-

8 tuvat Keski-Suomen museon kuva-arkiston ja tutkimusarkiston kokoelmat. Arkistotilan lisäksi käyttöarkistoon kuuluu kylmäsäilytystila ja työtila. Käyttöarkistossa on yhteensä 206 m². ERILLISMUSEOT Keski-Suomen museon käsityöläismuseot (Cygnaeuksenkatu 2) ovat osa Toivolan Vanhaa Pihaa. Käsityöläismuseokohteeseen kuuluvat vuonna 1842 rakennettu ja vuonna 1850 laajennettu kupariseppä Sjöblomin talo sekä vuonna 1844 valmistunut, hattumaakari Fagerlundin rakennuttama puusepäntalo. Rakennukset siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 2010. Keski-Suomen museon käsityöläismuseot avattiin yleisölle 30.9.2012 osana Toivolan Vanhan Pihan matkailukohdetta. Puusepäntalon sisäseinien maalaus uusittiin toimintavuonna. Myös Sparvinin talon kunnostus osaksi Toivolan Vanhan Pihaa ja Keski-Suomen museon käsityöläismuseoiden toimintaa käynnistyi. Sparvinin taloon on suunniteltu kohteen museokaupan, työpajojen ja näyttelyiden toimintoja. Heiskan taiteilijakoti (Kramsunkatu 8) tuli Keski-Suomen museon hoitoon vuonna 1993. Vuonna 1912 valmistunut ja 1926 laajennettu huvilatyyppinen, kaksikerroksinen ateljeetalo on taidemaalari Jonas Heiskan ja pianonsoiton opettajana toimineen Maikki Heiskan sekä heidän tyttärensä kuvataiteilija Vappu Heiskan koti, joka avattiin yleisölle museona vuonna 1998. Toimintavuonna kohteessa tehtiin paloilmoitinlaitteiston tarkistuksia ja ulkorappauksen korjauksia. Jyväskylän Lyseon museo toimii Jyväskylän Lyseon rakennuksen kellarikerroksessa (Yliopistonkatu 13). Vuonna 1902 valmistuneeseen koulurakennuksen suunniteltu, ensimmäisen suomenkielisen oppikoulun historiaa esittelevä museo avattiin vuonna 1979. Lyseon museoon kuuluu vuonna 2008 uudistettu perusnäyttely ja vaihtuvien näyttelyiden tila. Näyttelyiden käytössä on 346 m² tilaa. Näyttelytilassa havaittu kosteusvaurio ja sen korjaustyö sulki Lyseon museon näyttelyn lokakuussa loppuvuoden ajaksi. Jyväskylän Lyseon koulurakennuksen tyhjennyksen yhteydessä Lyseon kulttuurihistoriallisesti merkittävä kokoelmat tulivat Keski-Suomen museon hoitoon vuoden 2014 alussa ja liitettiin kokoelmiin toimintavuonna. Lyseon kokoelmaaineistoille valmistui uusi säilytystila Savelan Onkapannuun syksyllä 2014. Käytössä on 250 m² vakioilmastoitua säilytystilaa. Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museo sijaitsee Könkkölässä Köhniöjärven rannalla. Vuonna 1984 avattuun museoon kuuluu kuusi rakennusta, joissa on näyttelytilaa 329 m². Rakennuksiin on sijoitettu Jyväskylän kaupungin katurakentamiseen, viemäröintiin ja julkisiin työmaihin liittyvää esineistöä. Piha-alue on varattu museoitaville puistoleikkivälineille. Toimintavuonna Jyväskylän Tilapalve-

9 lu teetätti vihersuunnitelman kunnallistekniikan museon alueelle. Näyttelytilojen turvallisuutta parannettiin lisäämällä museoon kaiteita. Pienmäen talomuseo sijaitsee Hankasalmen Niemisjärvellä. Pihapiirissä on 20 alkuperäisillä paikoillaan sijaitsevaa rakennusta, joista suurin osa on rakennettu 1700- ja 1800-luvulla. Pienmäen talomuseo on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009). Toimintavuonna uusittiin Pienmäen talomuseon pariaitan ja leipäaitan pärekatot sekä pihapiirin aitoja. Myös talomuseon ulko-wc uusittiin kompostoivaksi käymäläksi. Vanha wc-rakennus purettiin pois. Pihapiirin istutuksia kunnostettiin kesä- Erilliskohteiden ympäristönhoitoa kehitettiin toimintavuonna Jyväskylän kaupungin kesätyöpaikkojen avulla. Puutarha-alan opiskelija Jutta Remes työskenteli puisto- ja puutarhatyöntekijänä touko-kesäkuussa kunnostaen muun muassa Pienmäen pihapiirin istutuksia. Kuva: Virpi Mäkinen / Keski-Suomen museo.

10 työntekijän kuukauden työjaksolla. Syyskesällä Pienmäen päärakennuksen Ellin kamarissa havaittiin lattiasienikasvustoa Jyväskylän Tilapalvelu käynnisti korjaustyöt välittömästi. Päärakennus tyhjennettiin irtaimistosta, esineistö kuljetettiin kokoelmakeskukseen ja rakennuksen lattiat avattiin. Perustusten laho- ja sienivauriot paljastuivat laajoiksi ja käynnistivät koko päärakennuksen peruskorjauksen. Loppu syksyn aikana selvitettiin katselmuksilla ja koekaivauksilla rakennukselle sopivaa korjaustapaa. Perustukset päätettiin toteuttaa Museoviraston korjauskortin mukaisesti nurkkakivien varaan kivilatomuksena. Korjaustöiden yhteydessä rakennusten uunit dokumentoitiin ja purettiin. Rakennusurakan toteuttaa Rakennusliike Pekka Hämäläinen. Niitynpään työläiskotimuseo (Museopolku) Vaajakoskella siirtyi Keski-Suomen museon hoitoon kuntaliitoksen yhteydessä vuonna 2009. Niitynpään työläiskotimuseoon kuuluu kaksihuoneinen asuinrakennus ja ulkorakennus, jotka esittelevät työväen asumisoloja 1920- ja 1930-luvulla. Niitynpään työläiskotimuseossa puisto- ja puutarhatyöntekijä Jutta Remes laati kesätyöjaksollaan pihan kasvien hoitosuunnitelman. Nojosniemen veneverstas Laukaan Nojosniemessä luovutettiin Keski-Suomen museon hoitoon vuonna 1997. Venemestari Otto Niemisen lahjoittamaan rakennuskokonaisuuteen kuuluu asuinrakennus-veneverstas, paja, sauna ja liiteri. Pihapiirin rakennukset ovat valmistuneet vuosien 1950 1966 välillä. Toimintavuonna uusittiin verstasrakennuksen portaat ja kaide. Majuri C. C. Rosenbröijerin perheen hautakappeli sijaitsee Jääskelän tilan mailla Oravasaaressa. Jyväskylän kaupungin perustamiseen merkittävällä tavalla vaikuttaneen Rosenbröijerin puurakenteinen kappeli on ympäröity hirsiaidalla. Hautakappeli on luokiteltu kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Hautakappelin mittapiirrosten ja hoitosuunnitelman työstämistä jatkettiin toimintavuonna. PALVELUT JA AUKIOLO Museokohteet Keski-Suomen museo: avoinna ti-su klo 11-18. Museon avoinnapidosta vastasivat museoassistentit Anna Muittari, Johanna Puhakka ja Johanna Kotilainen. Pääsymaksut: aikuisilta kuusi euroa, opiskelijoilta, yli 20 hengen ryhmiltä ja kaupungin työntekijöiltä kolme euroa. Museokorttikohde.

11 Lapsille (alle 18-vuotiaille), alan opiskelijoille (museologia, historia, etnologia, taidehistoria, OKL, käsi- ja taideteolliset oppilaitokset) sekä opiskelijaryhmille oli ilmainen sisäänpääsy. Perjantaisin museoon oli kaikille ilmainen sisäänpääsy. Tammi-, marras- ja joulukuun ajan museoon oli ilmainen sisäänpääsy keskisuomalaisella kirjastokortilla. Heiskan taiteilijakoti: avoinna perjantaisin klo 13-14, muina aikoina sopimuksesta. Pääsymaksu aikuisilta kuusi euroa. Lapset, koululaisryhmät ja opiskelijat opintokäynteinä ilmaiseksi. Käsityöläismuseot Toivolan Vanhalla Pihalla: avoinna ma-pe klo 11-16 ja lauantaisin klo 10-15. Ilmainen sisäänpääsy. Museonvalvojina työskentelivät Tarja Ketola, Sirpa Tuhkala, Johanna Kotilainen, Maria Oksanen ja Jaana Tähtinen. Pienmäen talomuseo Hankasalmen Niemisjärvellä: avoinna 17.6-28.8. ke-su klo 11-18. Pääsymaksut olivat samat kuin Keski-Suomen museossa. Museokorttikohde. Museonvalvojana työskenteli Ossi Latvala. Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museo Könkkölässä: avoinna 5.-26.7. tiistaisin klo 13-16. Ilmainen sisäänpääsy. Lyseon museo oli avoinna 15.6.-5.8. keskiviikkoisin klo 12-17, muina aikoina sopimuksesta. Ilmainen sisäänpääsy. Avoinna pidosta huolehtivat Jyväskylän Lyseon lukion opastuskurssilaiset. Niitynpään työläiskotimuseo Vaajakoskella oli avoinna 30.6.-25.8. torstaisin klo 12.30-15. Ilmainen sisäänpääsy. Kohteen avoinna pito ostettiin Naissaaren näyttämöyhdistys ry:ltä. Muut palvelut Keski-Suomen museon kuva-arkisto ja tutkimusarkisto sekä kulttuuriympäristön palvelut olivat suljettuina vuosilomien ja järjestelytöiden vuoksi kesä-elokuussa.

12 NÄYTTELYT Vuosi 2016 päätti pitkän odotuksen, kun Keski-Suomen museon museorakennus ja näyttelytilat sulkeutuivat vuoden lopussa peruskorjausta varten. Samalla poistuivat käytöstä pitkään palvelleet perusnäyttelyt Keski-Suomi maakuntako sekin on? ja Jyväskylä kaupunkiko sekin on? Museon näyttelytoiminnasta vastasi kertomusvuonna intendentti Ilja Koivisto. Näyttelyt pystytti museomestari Tuukka Eskola ja esineiden vaatimien erityisrakenteiden osalta konservaattori Esko Ahola. Näyttelypystytyksessä avustivat myös näyttelytilojen siivouksesta huolehtineet Pirkko Wirlander-Ojala, Leena Reho ja Minna Laurikainen. Näyttelyihin liittyvästä tiedotuksesta vastasi museolehtori Tuula Vuolio-Vallenius apunaan museoassistentit Johanna Puhakka ja Anna Muittari sekä hänen sijaisenaan Johanna Kotilainen. PERUSNÄYTTELYT Keski-Suomen museon perusnäyttelyt, vuonna 1996 valmistunut Keski-Suomi maakuntako sekin on? ja vuonna 1994 avautunut Jyväskylä kaupunkiko sekin on?, olivat avoinna viimeistä kertaa yleisölle uudenvuoden aattona, jolloin näyttelyihin oli vapaa pääsy. Koko joulukuun ajan mainostettiin viimeistä mahdollisuutta tutustua perusnäyttelyihin muun muassa sanomalehti Keskisuomalaisessa. Vuoden aikana kerättiin yleisöltä palautetta sulkeutuvista perusnäyttelystä uusien perusnäyttelyjen suunnittelun pohjaksi. Museoraatilaiset arvioivat näyttelyjä iltatapaamisessa tammikuussa ja yleisö sai vapaasti jättää kommentteja Post it -lapuilla Jyväskylä-näyttelyyn Jyväskylä-viikon aikana ja Keski-Suomi -näyttelyyn Keski-Suomi -viikon aikana. VAIHTUVAT NÄYTTELYT Keski-Suomen museon vaihtuvien näyttelyiden tiloina toimivat museorakennuksessa 1. kerroksen alahalli ja 4. kerroksen taidehalli. Pienimuotoisia vaihtuvia näyttelyjä oli esillä myös sisääntulokerroksen aulatilassa. Vuoden aikana esillä oli 13 vaihtuvaa näyttelyä, joista kaksi jatkui edelliseltä vuodelta. Museon omana tuotantona valmistui vuoden aikana kaksi näyttelyä. Vuoden 2015 puolella avattu Mitalin kaksi puolta se on fiftysixty -näyttely esitteli mitalien ja mitalinvalmistuksen historiaa. Perinteisessä pääsiäisnäyttelyssä esiteltiin ikonien sijasta ortodoksisia kirkkotekstiilejä pääasiassa Jyväskylän ortodoksisen seurakunnan ja Suomen ortodoksisen kirkkomuseo Riisan kokoelmista. Toinen oman tuotannon näyttelyistä oli Lydia alaston setelityttö piiasta jumalattareksi, joka kertoi Suomen tunnetuimman alastonmallin, Puuppolasta kotoisin olleen Lydia Metsä-

13 Lydia alaston setelityttö -näyttely täytti Keski-Suomen museon alahallin kesäkuukausina. Näyttelyyn liittyi runsas oheisohjelma. Kuva: Pekka Helin / Keski-Suomen museo. maan elämäntarinan taiteen kautta. Näyttelyn rungon muodosti Lydia Metsämaan Keski-Suomen museolle testamenttaama taidekokoelma. Sen lisäksi lainassa oli teoksia Suomen Pankista, Kansallisgalleriasta Ateneumista, Arkkitehtuurimuseosta, Tuusulan taidemuseosta, Tampereen taidemuseosta, Yrjö Liipolan taidemuseosta, Martta Wendelin Seuralta sekä lukuisilta yksityishenkilöiltä. Näyttelyä varten valokuvattiin myös julkisia taideteoksia Helsingissä, Hämeenlinnassa ja Nokialla. Lainanäyttelyistä kesänäyttelynä oli Arkkitehtuurimuseon tuottama Värikkäämpi, iloisempi, hienostuneempi 1960-luvun suomalaista arkkitehtuuria. Keskisuomalaisista taiteilijoista esiteltiin näyttelyin Virpi Lehdon ja Riitta Uusitalon tuoretta tuotantoa. Vuoden päätti Jyväskylän taiteilijaseuran vuosinäyttely ja valokuvaaja Matti Salmen retrospektiivinen Matin mielikuvat vuosilta 1957 1990. Aulanäyttelyihin liittyi tänä vuonna tapahtumia ja uusia yhteistyökumppaneita. Keväällä Kuvarekka arkistoidut keskisuomalaiset -näyttelyn tuottivat Jyväskylän aikuisopiston valokuvausalan opiskelijat, jotka kuvasivat ihmisiä torikuvausperinteen mukaisesti Jyväskylän alueen kesätapahtumissa. Kuvista koostettiin näyttely Keski-Suomen museon aulaan. Syksyllä Jyväskylä Sinfonian valokuvausta harrastavat muusikot pystyttivät näyttelynsä museoon ja sen oheistapahtumana järjestettiin kaksi suosittua kamarikonserttia museon vanhassa luentosalissa.

14 Vaihtuvat näyttelyt: - 31.1. DIMENSIO NYT - 31.1. Mitalin kaksi puolta se on fifty-sixty 6.2.-27.3. Virpi Lehto Tähän asti 6.2.-13.3. Riitta Uusitalo diip! uusia maalauksia 2.4.-5.6. Aika juhlia! Jyväskylän kuvataidekoulu 30 v. 19.3.-15.5. Kudotut, kullalla kirjaillut ortodoksiset kirkkotekstiilit 11.6.-2.10. Värikkäämpi, iloisempi, hienostuneempi 1960-luvun suomalaista arkkitehtuuria 21.5.-21.8. Lydia alaston setelityttö piiasta jumalattareksi 27.8.-2.10. Maximal minimal Alvar Aalto Design Seminar 8.10.-31.12. 71. Jyväskylän taiteilijaseuran vuosinäyttely 8.10.-31.12. Matin mielikuvat vuosilta 1957 1990 Matti Salmen valokuvia Aulanäyttelyt: 1.2.-11.4. Matti Nykäsen olympia- ja MM-mitalit 20.9.-23.10. Kuvarekka arkistoidut keskisuomalaiset 27.11.-11.12. Jyväskylä Sinfonia: Musiikin valokuva-albumi KIERTONÄYTTELYTOIMINTA Keski-Suomen museon lainanäyttelytoiminta siirtyi vuoden aikana amanuenssi Pirjo Sojakalta intendentti Ilja Koiviston vastuulle. Lainattavista näyttelyistä poistettiin HALOO, minä täällä! -näyttely. Kahteen Hipparinkiä ja rottajahteja -näyttelyn kuvaan uusittiin lasit edellisten vaurioiduttua lainassa. Vuoden aikana ripustettiin uudelleen Säynätsalon kunnantalolla pysyvästi esillä oleva kunnan historiaa esittelevä valokuvanäyttely. Näyttelylainat: 16.-19.5. Hely Hopea ja muut maatiaiset, Muuramen varhaiskasvatuksen tilaisuus, Muuramen nuorisoseuratalo 26.-28.8. Näin syntyi Keiteleen kanava, Tupaswilla, Laukaa 1.-16.9. Hipparinkiä ja rottajahtia, Kuokkalan yhtenäiskoulu, Jyväskylä 1.-4.11. HALOO, minä täällä! Kuokkalan yhtenäiskoulu, Jyväskylä

15 MUSEOKASVATUS Keski-Suomen museon opetuksesta, museokasvatuksesta ja viestinnästä vastasi museolehtori Tuula Vuolio-Vallenius. Tähän työhön osallistuivat myös museoassistentit Anna Muittari ja Johanna Puhakka. Keski-Suomen museon museokasvatus on kulttuuriperintökasvatusta, jossa on tärkeää ihmisen elämään ja elinympäristöön liittyvät tyypilliset, harvinaiset ja katoavat ilmiöt. Painopistealueena on kaikenikäisille suunnattu kulttuuriympäristöön liittyvä opetus, joka lisää tietoa ja ymmärrystä keskisuomalaisesta kulttuurimaisemasta, rakennetusta kulttuuriympäristöstä, arkeologisesta kulttuuriperinnöstä sekä vahvistaa ympäristölukutaitoa. Keski-Suomen museon museokasvatus perustuu Jyväskylän museopalveluiden yhteiseen museopedagogiseen strategiaan. Keski-Suomen museossa museokasvatus on koko organisaation läpäisevää toimintaa, joka tuottaa monipuolisia opetuspalveluja ja -materiaaleja, työpajoja, tapahtumia, luentoja, opastuksia ja esittelyjä tavoitteellisesti, kestävästi ja laajasti verkottuneesti. Museokasvatuksen avulla tarjotaan elinikäisen oppimisen ja tasa-arvon periaatteita noudattaen oppijalle mahdollisuus aktiiviseen, vuorovaikutteiseen ja kokemukselliseen oppimiseen sekä helposti saavutettavaan oppimisympäristöön. OPETUSTOIMINTA JA TAPAHTUMATUOTANTO Museolehtorin ja museoassistenttien opetustoiminta liittyi yhteistyöhön oppilaitosten ja sidosryhmien kanssa sekä museon näyttely- ja tapahtumatuotantoon. Toimintavuonna näitä olivat muun muassa eriteemaiset opastukset opintoryhmille, Jyväskylän kaupungin koulujen viidesluokkalaisten Kompassi-käynnit museoon (tammi-syyskuu), Taiteilijaelämää Heiskan taiteilijakodissa -työpaja sekä Joulu ennen vanhaan -työpajat. Ensimmäistä kertaa järjestettiin myös yleisölle suunnatut Piparkakku- ja arkkitehtuurityöpajat yhteistyössä Ruusupuiston toimijoiden kanssa sekä 3.-6.-luokkalaisille suunnattuja mediakasvatuksellisia Herätetään henkiin museon tarinat! työpajoja. Mukana työpajoja järjestämässä olivat Keski-Suomen museon ohella Jyväskylän yliopiston Lasten ja nuorten yliopisto, Kesäyliopisto, Jyväskylän yliopiston varhaiskasvatuksen opiskelijat, Jyväskylän yliopiston tiedemuseo sekä Alvar Aalto -museo. Toimintavuonna Keski-Suomen museossa tärkeimpiä opetuksen välineitä olivat museon perusnäyttelyt, vaihtuvat näyttelyt, Keski-Suomen museon käsityöläiskodit, Heiskan taiteilijakoti, opintotila Kontti, Pienmäen talomuseo sekä Niitynpään työläiskotimuseo. Erilaisiin teemoihin liittyvät opintokäynnit ja niihin liittyvät tehtävät ja työpajat suunnitellaan kunkin ryhmän toivomusten mukaisiksi.

16 Opetustoiminnan suurin kohderyhmä ovat eri asteen oppilaitosten opiskelijat aina päiväkotilapsista yliopisto-opiskelijoihin saakka sekä täydennys- ja ammatillisessa koulutuksessa olevat opiskelijat, eritysopetuksen ryhmät, maahanmuuttajat, matkailualaa opiskelevat tai alalla jo työskentelevät matkailun ammattilaiset. Museon opastuspalveluja käyttivät toimintavuonna muun muassa yhdistykset, seurat ja organisaatiot. Keski-Suomen museon tapahtumatuotannon tilaisuuksia olivat kevätpuolella Jyväskylä-päivien tapahtumat (18.-20.3.), Keski-Suomi-viikko (19.-24.4.) sekä Yläkaupungin yö ja museoiden yö (21.5.). Yhdessä Keski-Suomen elokuvakeskuksen kanssa järjestettyjä yleisötilaisuuksia olivat kevätkauden Filmi-perjantait (tammi-toukokuu). Aikamatka kotiin -tapahtuma (23.4.) toteutettiin yhteistyössä OP-kiinteistökeskuksen kanssa. Syyskuussa museo suunnitteli ja toteutti koko perheen Innostu kulttuuriympäristöstäsi! -tapahtuman (10.9.) osana Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä. Lokakuun loppupuolella järjestettiin edellisvuoden tavoin Kekriviikko (25.-29.10.). MUU YHTEISTYÖ JA KEHITTÄMISTOIMINTA Vuonna 2015 alkanut Murut-asiakasraatitoiminta jatkui. Museoraati kokoontui yhteisesti kevätkaudella kerran, lisäksi Murujen parista koottujen teemaryhmien kanssa järjestettiin tapaamisia pitkin vuotta. Näyttelymuruset kokoontuivat keväällä intendentin johdolla antamaan palautetta museon nykyisistä perusnäyttelyistä ja ideoimaan tulevaa näyttelytoimintaa. Yhdessä Murujen kanssa järjestettiin Keski-Suomen museon asiakasilta teemana Museossa kuin viimeistä päivää, jonka tarkoituksena oli kerätä palautetta perusnäyttelyistä myös yleisöltä. Puutarhamurusten kanssa käynnistyi keväällä kaksivuotinen Puutarhatarinoita hanke, jossa tallennetaan tavallisten ihmisten puutarhatarinoita. Yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat Jyväskylän Puutarhaseura ja Halssilan asukasyhdistys. Syyskaudella Murujen kanssa tutustuttiin museon kuva-arkiston toimintaan sekä vierailtiin bussiretkellä Niitynpään työläiskotimuseossa ja Rosenbröijerin hautakappelilla. Museolehtori vastasi yhdessä museoassistenttien kanssa Keski-Suomen museossa Jyväskylän ammattiopiston matkailualan työssä oppijoiden ohjauksesta ja arvioinnista. Myös museologian harjoittelijoita ohjattiin museokasvatuksen ja yleisötyön osalta. Lyseon museon avoinnapito ja opastukset toteutettiin kesällä 2016 yhteistyössä Jyväskylän Lyseon lukion opetustoiminnan kanssa. Museolehtori osallistui Jyväskylän museopalveluiden museopedagogian kehittämiseen sekä Keski-Suomen ympäristökasvatusyhteistyöryhmän (KYKY) toimintaan. Museolehtori toimi myös KYKY-ryhmän Keski-Suomeen syyskuussa 2015 nimeämässä viiden organisaa-

17 Murut-asiakasraati jatkoi tutustumistaan Keski-Suomen museon toimintaan ja erilliskohteisiin. Niitynpään työläiskotimuseon lisäksi kohteena vierailulla oli Rosenbröijerin hautakappeli Jääskelän tilan mailla. Kiinteäksi muinaisjäännökseksi luokiteltua kohdetta esitteli museon arkeologi Miikka Kumpulainen. Kuva: Pirjo Sojakka / Keski-Suomen museo. tion kehittämiskeskusverkostossa (KETO) Keski-Suomen museon edustajana. Verkostoon kuuluu Keski-Suomen museo, Jyväskylän kestävä kehitys JAPA ry, Jyväskylän luontokoulu ja Mankolan yhtenäiskoulu, Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä / Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto sekä Jyväskylän yliopiston tiedemuseo / Keski-Suomen luontomuseo. Yhteistyötä Kulttuuriluotsitoiminnan ja Jyväskylä Seura ry:n kanssa jatkettiin. KESKI-SUOMEN MUSEON ERILLISMUSEOIHIN LIITTYVÄ MUSEOKASVATUS Museolehtori vastasi toimintavuonna Keski-Suomen museon käsityöläismuseoiden toiminnan koordinoinnista ja kehittämisestä. Museolehtori toimi Toivolan Vanhan Pihan ja käsityöläismuseoiden yhteyshenkilönä. Käsityöläismuseoiden museovalvojat ohjasivat päiväkodeille suunnattuja Vanhan arkun tarinoita sekä Lystiä ja puuhaa -työpajoja Kuparisepän talossa. Myös yhteistyötä Ahonpolun oppaiden kanssa jatkettiin.

18 Heiskan taiteilijakodin perjantain yleisöopastuksia ja tilattuja erityisopastuksia jatkettiin aiempien vuosien tapaan. Keväällä toteutettiin Taiteilijaelämää Heiskan taiteilijakodissa -työpaja. Museolehtori vastasi Vaajakosken koululaisten opintokäyntien opastuksista Niitynpään työläiskotimuseossa. Pienmäen talomuseon koululaiskäynnit toteutettiin osana erillismuseoiden toimintaa. Elokuussa järjestettiin Hankasalmen alueen koululaisille perinnepäivät, johon osallistuivat koulujen neljäsluokkalaiset. Myös Niemisjärven kolmasluokkalaiset ja esikoululaiset vierailivat talomuseossa. HANKKEET Museolehtori osallistui Puutarhatarinoita-hankkeen suunnitteluun ja toteuttamiseen yhdessä hankkeen yhteistyökumppaneiden kanssa. Museo suljettiin peruskorjauksen takia joulukuun 31. päivä kello 16. Viimeiset asiakkaat tutkivat vielä poislähtiessään museokaupan tuotteita. Alahallissa oli esillä Matti Salmen retrospektiivinen valokuvanäyttely Matin mielikuvat. Kuva: Jussi Jäppinen.

19 MUSEOKÄVIJÄT JA YLEISÖTYÖ MUSEOKÄYNNIT Keski-Suomen museon näyttelyissä, erilliskohteissa ja museon tapahtumissa vieraili toimintavuonna 34 830 kävijää. Kävijämääriltään suosituin oli Keski-Suomen museon museorakennus, jossa vieraili 20 518 kävijää. Erilliskohteista eniten kävijöitä vieraili Keski-Suomen museon käsityöläismuseoissa Toivolan Vanhalla Pihalla. Toimintavuonna maksaneita kävijöitä oli yhteensä 3 573 ja ilmaiskävijöitä 31 257. Valtakunnallisella museokortilla tehtiin 1 158 käyntiä. Museokorttikohteena oli museorakennuksen ohella Pienmäen talomuseo. Kohde Maksaneet Ilmaiskävijät Kävijät kävijät yhteensä Keski-Suomen museo 3 298 17 220 20 518 (museorakennus) Heiskan taiteilijakoti 81 60 141 Keski-Suomen museon käsityöläismuseot 12 669 12 669 Jyväskylän kunnallistekniikan museo (Könkkölä) 101 101 Jyväskylän Lyseon museo 555 555 Pienmäen talomuseo 194 412 606 Niitynpään työläiskotimuseo 240 240 Yhteensä 3 573 31 257 34 830 Keski-Suomen museon yritys- ja laitosmuseoyhteistyön kohteiden (Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalamuseo, Valmetin Rautpohjan tehdasmuseo ja sanomalehti Keskisuomalaisen museo) kävijämäärää ei arvioitu, koska niiden näyttelyt sijaitsevat julkisissa tiloissa vapaasti saavutettavina tai suljetuissa laitos- ja toimitilaympäristöissä. Muut käynnit museon tiloissa Keski-Suomen museon auditoriota, luentosalia ja kahviotilaa vuokrattiin ulkopuolisille. Vuoden aikana museossa pidettiin 67 ulkopuolisten järjestämää tilaisuutta, joihin osallistui 1 735 kävijää.

20 Museorakennuksen asiakasneuvonnassa kävi toimintavuonna 1 721 asiakasta. Keski-Suomen museon toimistossa, arkistossa, kulttuuriympäristöpalveluissa ja kokoelmakeskuksessa vieraili vuoden aikana 340 kävijää. YLEISÖTAPAHTUMAT JA TYÖPAJAT Yleisötapahtumat Keski-Suomen museossa Kylä tutuksi -luentosarja Luentosarjassa pohdittiin Jyväskylän kaupungin ja seudun menneisyyttä ja tulevaisuutta eri näkökulmista. Sarjan toteuttivat yhteistyössä Keski-Suomen museo, Jyväskylä-Seura ry ja Jyväskylän kansalaisopisto. Luennoille oli ilmainen sisäänpääsy. Ohjelma: 19.1. Keski-Suomen miehet jatkosodassa, osa 2 Martti Porvali, johtava kihlakunnan syyttäjä. Osallistujia 67. 16.2. Palokka kaskimaista kaupunginosaksi Janne Könönen, FM, Tuomo Blomqvist ja Elli Ojaluoto, Palokka-Seura. Osallistujia 49. 19.4. Saarijärvelle Suomea löytämään Esa Sironen, YTT, dokumenttiohjaaja, vapaa toimittaja. Osallistujia 40. 17.5. Jyväskylä postikorteissa Postikorttikeräilijä Seppo Pohjola. Osallistujia 52. 20.9. Yliopiston vanha kampus Oppaana Pirjo Vuorinen, intendentti, Jyväskylän yliopiston tiedemuseo. Osallistujia 45. 8.10. Suomesta löydetyt säiläkirjoitusmiekat Luennoitsijana Mikko Moilanen, FT. Järjestetty yhteistyössä Keski- Suomen Muinaistutkijoiden kanssa. Osallistujia 35. 25.10. Lapsuus, nuoruus, hyvä aikuisuus Luennoitsijoina Kirsti Karila, varhaiskasvatuksen professori ja Matti Salmi, valokuvaaja. Osana Matti Salmen valokuvanäyttelyn oheisohjelmaa. Osallistujia 31. 15.11. Yrjö Blomstedt, arkkitehti ja kansatieteilijä Luennoitsijana Helena Lonkila, FT. Osallistujia 50. 13.12. Arkkitehtina Suomessa ja Venäjällä Luennoitsijana Jukka Tikkanen, arkkitehti. Osallistujia 42. 3.2. Arkkitehtuurikilpailun tulosten julkistaminen Ruusupuiston nivelosan arkkitehtuurisuunnitelmakilpailun palkintotilaisuus Keski-Suomen museon auditoriossa. Osallistujia 52. 9.-14.2. Arktisen Upeeta Pohjoismaisen elokuvan festivaali, järjestäjät Nordic Glory Festival ry ja

21 Keski-Suomen museo. Viikon aikana Keski-Suomen museon auditoriossa esitettiin yhteensä yhdeksän elokuvaa. Näytösten yhteydessä elokuvalipun hinnalla oli ilmainen sisäänpääsy näyttelyihin. Tapahtumien kokonaiskävijämäärä 356. Ti 9.2. klo 17-19 Europa, K-16 (von Trier), 33 osallistujaa. Ke 10.2. klo 14-16 Loma, S (Jarva), 4 osallistujaa. To 11.2. klo 14-16 7 Sámi Stories, S (lyhytelokuvia), 50 osallistujaa. Pe 12.2. klo 10-11 Musamaatio, S (Loiskis), 89 osallistujaa. klo 13-15 Pieni siskoni, K-12 (Lenken), 30 osallistujaa. klo 16-17 Näkymätön Elina, S (Härö), 10 osallistujaa. klo 19-21 Konesielu, S (Vuorinen), 75 osallistujaa. La 13.2. klo 12-14 Ingrid Bergman omin sanoin, S (Björkman), 32 osallistujaa. klo 15-17 Silent heart, K-12 (August), 33 osallistujaa. 14.2. Ystävän kanssa museoon ystävänpäivänä Ystävänpäivän kunniaksi kaksi pääsymaksua yhden hinnalla. Päivän kokonaiskävijämäärä 51. 18.-20.3. Jyväskylän päivät Vapaa pääsy 18.-20.3. sekä Jyväskylän syntymäpäivänä ti 22.3. Osallistujia yhteensä 451. Ohjelma: Pe 18.3. klo 15-18 Filmiperjantai: Teemana Koti Järjestäjät: Keski-Suomen Elokuvakeskus ja Keski-Suomen museo. Osallistujia 43. Pe 18.3. klo 13 ja klo 14 Yleisöopastukset Heiskan taiteilijakotiin, ilmainen sisäänpääsy. Osallistujia 12. Su 20.3. ja ti 22.3. Anna palautetta Post it -lapuilla! Keski-Suomen museon perusnäyttelyiden uudistukseen liittyen asiakkailta kerättiin palautetta erivärisillä Post it -lapuilla. Su 20.3. klo 14 Taidesunnuntai Kuvataiteilija Virpi Lehto tavattavissa Tähän asti -näyttelyssään. Osallistujia 17. Lisäksi erityisesti lapsille: Rastipolku Jyväskylä-näyttelyssä: Tule suunnistamaan rastipolulle ja tutkimaan, millaista oli elämä Jyväskylässä ennen vanhaan! Rastipolku oli esillä pysyvästi Jyväskylänäyttelyssä ja avoinna aina museon aukioloaikoina. 19.-24.4. Keski-Suomen päivä, Kontin päivä ja Aikamatka kotiin -tapahtuma Osallistujia yhteensä 598. Ohjelma: Ti 19.4. Yleisöluento: Saarijärvelle Suomea löytämään Esa Sironen, YTT, dokumenttiohjaaja, vapaa toimittaja. Osallistujia 40.

22 Pe 22.4. Filmi-perjantai: Teemana Taide kaupungissa. Osallistujia 28. Pe 22.4. Taiteilijaelämää, nonstop -työpaja opintotila Kontissa yleisölle. Osallistujia 13. La 23.4. Aikamatka kotiin -tapahtuma Järjestetty yhteistyössä Keski-Suomen OP-Kiinteistökeskuksen kanssa. Erityisenä ohjelmana Entisajan Jyväskylä, nonstop-kuvaesitys sekä kaksi teemaopastusta Jyväskylä-näyttelyyn, Tuula Vuolio-Vallenius. Opastuksiin osallistui yhteensä 100 kävijää, tapahtuman kokonaiskävijämäärä 304. Ilmainen sisäänpääsy. Su 24.4. Anna palautetta Post it -lapuilla Keski-Suomen museon perusnäyttelyiden uudistukseen liittyen asiakkailta kerättiin palautetta erivärisillä Post it -lapuilla. 27.4. Keski-Suomen museon asiakasilta Teemana: Museossa kuin viimeistä päivää. Järjestäjät: Keski-Suomen museo ja Murut-museoraati. Osallistujia 39. 8.5. Äitienpäivä Äitienpäivän kunniaksi museoon oli kaikille naisille ilmainen sisäänpääsy. Päivän kokonaiskävijämäärä 24. 18.5. Kansainvälinen museopäivä Kansainvälisenä museopäivänä ke 18.5. museoon oli ilmainen sisäänpääsy. Kävijöitä 134. 21.5. Yläkaupungin Yö Yläkaupungin Yönä museo oli avoinna klo 11-23, ilmainen sisäänpääsy. Päivän kokonaiskävijämäärä 1 075. Ohjelma: Auditorio: Elokuva- ja kuvaesityksiä (Keski-Suomen elokuvakeskus ja Keski- Suomen museo): Ruusupuisto ennen, nyt ja tulevaisuudessa, nonstop-kuvaesitys Lapset, ohjaaja James Parott, Yhdysvallat 1930 Tarina Metsätorpanmaasta Metsätyö ja meidän kunta -lyhytdokumentti, Juhan Manner, 1980 Kaitafilmejä Keski-Suomen museon arkiston kätköistä Museon ala-aula: Filmitohtori-klinikka Antti Mikkola/Mediazoo ja Teemu Kauppi/KSEK esittelivät kaitafilmien kunnon arviointia, digitointivaihtoehtoja, jälkikäsittelymahdollisuuksia ja julkaisuvaihtoehtoja. Ilmianna kaitafilmisi: Keski-Suomen museo keräsi tietoja Ilmianna kaitafilmisi -lomakkeella keskisuomalaisesta kaitafilmiaineistosta.

23 Yläkaupungin Yön tapahtumat valtaavat toukukuussa myös Ruusupuiston museoiden ympäristön. Jyväskylän ammattiopiston valokuvausoppilaiden Kuvarekka-hankkeen kojussa yleisö saattoi kuvauttaa itsensä muotokuvaksi. Valokuvista järjestettiin syksyllä aulanäyttely Keski-Suomen museossa. Kuva: Pirjo Sojakka / Keski-Suomen museo. Työpajatila Kontti: Juhlavat muotokuvat, nonstop-työpaja lapsille ja vanhemmille. Työpajassa askarreltiin kollaasitekniikalla muotokuvia Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulun 30-vuotisjuhlanäyttelyn tunnelmissa. Lisäksi illan aikana musiikkiesityksiä vanhassa luentosalissa. 10.9. Koko perheen Innostu kulttuuriympäristöstäsi! -tapahtuma Kaitafilmit kertovat, näyttelyt tarinoivat. Tapahtuma oli osa Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä. Ilmainen sisäänpääsy, päivän kokonaiskävijämäärä 68. Ohjelma: Kierrätyskassi-nonstoptyöpaja koko perheelle. Työpajan vetäjinä Taina Toikkanen ja Eija Jalkanen. Osallistujia 26. Kaitafilmejä museon arkiston kätköistä. Alustajana amanuenssi Pirjo Sojakka. Osallistujia 12. Herätetään henkiin museon tarinat -työpaja. Ohjaajana mediakasvattaja Sisko Vähämäki. Osallistujia 8.

24 25.9. Runodialogi Tulien koti Esiintyjänä Camp-ryhmä. Museon pääsymaksu 6/3 euroa. Osallistujia 18. 30.9. Tutkijoiden yö, arkeologian työpaja Työpaja esitteli, miten arkeologi tutkii ja dokumentoi. Työpajassa pääsi myös itse tutkimaan tuhansia vuosia vanhoja esineitä. Oma osio myös metallinpaljastinharrastukselle. Työpajan vetäjänä arkeologi, amanuenssi Miikka Kumpulainen. Ilmainen sisäänpääsy. Osallistujia 67. Työpaja oli osa kansainvälistä yliopistojen järjestämää Tutkijoiden yö -tapahtumaa. 2.10. Vanhusten päivä Vanhusten päivänä Keski-Suomen museoon oli ilmainen sisäänpääsy eläkeläiskortilla. Päivän kokonaiskävijämäärä oli 50. 25.-29.10. Kekriviikko Keski-Suomen museo tarjosi lokakuun viimeisellä viikolla kekriaiheisia tapahtumia koko perheelle. Ke 26.10 ja pe 28.10. Ukonvaaja-dokumenttielokuva Maailman ensimmäinen kokopitkä dokumenttielokuva Ukonvaaja käsitteli vanhaa suomalaista luonnonuskoa ja mytologiaa. Osallistujia 42. La 29.10. Kekrilauantai Kekrilauantaina Keski-Suomen museossa heittäydyttiin sadonkorjuun ja uskomusten maailmaan. Kävijöitä päivän aikana yhteensä 286. Tekemistä koko perheelle, työpajatila Kontti Kekriaiheisen askartelun lomassa kuultiin tarinoita kekristä. Ohjaajana Maria Oksanen. Osallistujia 73. Näkymätön maailma -opastus, Keski-Suomi maakuntako sekin on? -näyttely, Oppaana museoassistentti Johanna Puhakka. Osallistujia 28. Ukonvaaja-dokumenttielokuva Elokuvaesityksen yhteydessä ohjaaja Tuukka Tähti kertoo tuntemuksiaan elokuvan teosta. Osallistujia 51. 13.11. Runomatinea: Helkavirsiä Esiintyjinä lausujat Ritva-Sofia Lintu, Seija Nykänen ja Joonas Hokkanen sekä Leena Pyylampi (musiikki). Pääsymaksu 6/3 euroa, keskisuomalaisessa kirjastokortilla ilmainen sisäänpääsy. Osallistujia 78. 23.11. Elävä perintö Keski-Suomessa -seminaari Keski-Suomen maakunnallinen museo- ja kotiseutupäivä 2016 Järjestäjät: Keski-Suomen museo, Keski-Suomen Museoyhdistys ry ja Museovirasto. Seminaarin tukijana Keski-Suomen liitto. Osallistujia 58.

25 27.-31.12. Museossa kuin viimeistä päivää Keski-Suomen museon ja perusnäyttelyiden viimeiset aukiolopäivät ennen peruskorjausta. Ilmainen sisäänpääsy 30.-31.12. Päivien kokonaiskävijämäärä: 973. Elokuvaesitykset: 8.1. Intialaisia dokumenttielokuvia ja keskustelua Keski-Suomen museossa. Ilmainen sisäänpääsy. Osallistujia 20. 22.1. Looma Unohdettu ystävä. Järjestäjät: Keski-Suomen Elokuvakeskus, Keski-Suomen museo, Jyväskylän Venäjä-seura, Oulun elokuvakeskus ja Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta. Ilmainen sisäänpääsy. Osallistujia 13. 26.2. Filmiperjantai: Työ ja talous Järjestäjät: yhteistyössä Keski-Suomen elokuvakeskus, Keski-Suomen museo, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, Taiteen edistämiskeskus, Oulun elokuvakeskus, Antti Mikkola/Mediazoo sekä Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta. Ilmainen sisäänpääsy. Osallistujia 17. 18.3. Filmiperjantai: Koti Tilaisuus oli osa Keski-Suomen museon Jyväskylän päivien ohjelmaa. Järjestäjät: yhteistyössä Keski-Suomen elokuvakeskus, Keski-Suomen museo, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, Taiteen edistämiskeskus, Oulun elokuvakeskus, Antti Mikkola/Mediazoo sekä Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta. Ilmainen sisäänpääsy. Osallistujia 43. 22.4. Filmiperjantai: Taide kaupungissa Järjestäjät: yhteistyössä Keski-Suomen elokuvakeskus, Keski-Suomen museo, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, Taiteen edistämiskeskus, Oulun elokuvakeskus, Antti Mikkola/Mediazoo sekä Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta. Ilmainen sisäänpääsy. Osallistujia 28. 3.6. Mephisto Järjestäjät: Keski-Suomen elokuvakeskus, Keski-Suomen museo sekä Jyväskylän Suomi-Unkari Seura. Ilmainen sisäänpääsy. Osallistujia 9. Keski-Suomen museon vaihtuvien näyttelyiden yleisötilaisuudet: 20.3. Taidesunnuntai Virpi Lehto Tähän asti. Kuvataiteilija Virpi Lehto tavattavissa Tähän asti -näyttelyssään. Osallistujia 17.

26 1.4. Yleisöesittely Kudotut, kullalla kirjaillut ortodoksiset kirkkotekstiilit Esittelijänä ikoniasiantuntija Matti Taalas. Osallistujia 28. Lydia alaston setelityttö piiasta jumalattareksi 3.6. Yleisöopastus Oppaana intendentti Ilja Koivisto. Ilmainen sisäänpääsy. Osallistujia 12. 16.6. Alastonmallin croquis-piirustusta Ohjaajana kuvataiteilija Virpi Lehto. Ilmainen sisäänpääsy. Osallistujia 14. 1.7. Yleisöopastus Oppaana intendentti Ilja Koivisto. Ilmainen sisäänpääsy. Osallistujia 9. 15.7. Kepeästä klassiseen Musiikkia museossa Konsertti oli osa Jyväskylän Kesän Mitä noi tekee?! -ilmaisohjelmaa. Esiintyjinä Raimo Vertainen (harmonikka), Sonja Vertainen (harmonikka), Satu Rantanen (laulu) ja Arto Rantanen (piano). Osallistujia 64. 15.7. Ohjattu croquis-piirustushetki Tilaisuus oli osan Jyväskylän Kesän Mitä noi tekee?! -ilmaisohjelmaa. Ohjaajana kuvanveistäjä Juha Menna. Osallistujia 13. 22.7. Yleisöopastus. Oppaana intendentti Ilja Koivisto. Ilmainen sisäänpääsy. Osallistujia 20. 18.8. Alastonmallin croquis-piirustusta. Ohjaajana kuvataiteilija Virpi Lehto. Ilmainen sisäänpääsy. Osallistujia 17. Matin mielikuvat 1957-1990 Matti Salmen valokuvia 8.10. Avajaistilaisuus: Kun 60-luku tuli kampukselle Puhujina muun muassa ministeri Kalevi Kivistö, YTT Esa Sironen, yli opistonopettaja Petri Kuhmonen, suurlähettiläs emeritus, tietokirjailija Mikko Pyhälä, kääntäjä, eläkeläinen Kirsti Era ja YTT, talousneuvos Alpo Karila. Keskustelutilaisuuden jälkeen tutustuminen valokuvaaja Matti Salmen näyttelyyn. Osallistujia 115. 25.10. Lapsuus, nuoruus, hyvä aikuisuus Luennoitsijoina Kirsti Karila, varhaiskasvatuksen professori ja Matti Salmi, valokuvaaja. Osallistujia 31. (osa Kylä tutuksi -luentosarjaa) 18.11. Yleisöluennot: Ammattiyhdistystoiminta elämäntyönä ja Metallin meteli Luennoitsijoina ay- ja rauhanaktiivi kirvesmies Mauri Perä ja professori emeritus Juhani Kirjonen. Tilaisuuden jälkeen tutustuminen Matti Salmen näyttelyyn. Ilmainen sisäänpääsy. Osallistujia yhteensä 15.

27 Jyväskylän Taiteilijaseuran 71. vuosinäyttely 11.11. Taiteilijatapaaminen Mukana keskustelemassa Arto Revonkorpi, Merja Nykänen, Minja Revonkorpi, Panu Koskimies, Pertti Karjalainen, Päivi Meriläinen ja Sari Mansala. Ilmainen sisäänpääsy. Osallistujia 9. Jyväskylä Sinfonia Musiikin valokuva-albumi Su 27.11. Kamarikonserttisarja Musiikin valokuva-albumi, osa 3 Musiikkia barokista nykyaikaan. Liput 18 euroa, Museokortilla 15 euroa (sis. sisäänpääsy museoon). Osallistujia 58. Su 4.12. Kamarikonserttisarja Musiikin valokuva-albumi, osa 4 Päätöskonsertin ohjelmassa romanttisia kamarimusiikkiteoksia. Liput 18 euroa, Museokortilla 15 euroa (sis. sisäänpääsy museoon). Osallistujia 43. Käsityöläismuseoiden tapahtumat (Toivolan Vanha Piha) 18.-20.3. Pääsiäispiha. Yhteensä 1053 kävijää. 21.5. Yläkaupungin Yö Keski-Suomen museon käsityöläismuseot olivat avoinna Yläkaupungin Yönä klo 20 asti. Yhteensä 176 kävijää. 26.11.-23.12. Joulupiha. Yhteensä 1888 kävijää. Työpajat Käsityöläismuseoiden työpajat: Lystiä ja puuhaa Kuparisepän talossa Päiväkoti- ja perhepäivähoitoryhmille suunnatussa työpajassa tuumailtiin yhdessä, miten ennen vanhaan leikittiin. Kotiin viemiseksi valmistettiin oma lelu. Vanhan arkun tarinoita Kuparisepän talossa Työpajassa kuultiin vanhan arkun tarinoita kuparisepän, puusepän ja suutarin elämästä. Työpaja oli suunnattu päiväkoti- ja perhepäivähoitoryhmille. Vuoden aikana työpajoja järjestettiin käsityöläismuseoissa yhteensä 37 ja niihin osallistui 463 kävijää. Työpajoja vetivät museonvalvojat Sirpa Tuhkala, Tarja Ketola ja Maria Oksanen. Keski-Suomen museon työpajat: 21.4. Taiteilijaelämää Heiskan taiteilijakodissa Työpaja koululaisille (1.-3. luokat). Tutustuminen Heiskan taiteilijakotiin ja rompetaiteen tekoa museon opintotila Kontissa. Työpajoja

28 toteutui yhteensä kaksi ja niihin osallistui kaikkiaan 26 koululaista. Työpajojen vetäjinä toimivat museoassistentit Anna Muittari, Johanna Puhakka ja museologian harjoittelija Maria Oksanen. 22.4. Nonstop-rompetaidetyöpaja yleisölle Kontin päivänä Koko päivä ajan kestäneessä nonstop-työpajassa tehtiin rompetaidetta Vappu Heiskan hengessä. Ohjaajana museologian harjoittelija Maria Oksanen. Osallistujia 13. 18.-19.5. Herätetään henkiin museon tarinat! Mediakasvatuksellinen työpaja 3.-6. luokkalaisille. Työpajassa sukellettiin elämään Jyväskylässä menneinä vuosikymmeninä ja luotiin ryhmissä oma tarina Jyväskylä-perusnäyttelyn innoittamana. Työpajoja toteutui yhteensä kaksi ja niihin osallistui kaikkiaan 44 koululaista. Työpajan vetäjänä Sisko Vähämäki, Järvi-Suomen Mediataito. 30.9. Tutkijoiden yö, arkeologian työpaja Työpajassa tutustuttiin arkeologin tutkimus- ja dokumentointityöhön. Työpajan vetäjänä arkeologi Miikka Kumpulainen. Työpaja oli osa kansainvälistä yliopistojen järjestämää Tutkijoiden yö -tapahtumaa. Ilmainen sisäänpääsy. Osallistujia 67. Piparkakkutyöpajat yleisölle Yhteistyössä Ruusupuiston toimijoiden kanssa: Lasten ja nuorten yliopisto, Kesäyliopisto, Jyväskylän yliopiston varhaiskasvatuksen opiskelijat, Jyväskylän yliopiston tiedemuseo ja Alvar Aalto museo. Työpajojen ohjaajina toimivat amanuenssit Pirjo Sojakka, Sirpa Suhonen ja Sanna Tarnanen. 19.11. Valmista oma piparkakkumuottisi. Osallistujia 61. 26.11. Joulu ennen vanhaan -työpaja. Osallistujia 53. 3.12. Perinnetalosta piparkakkutaloon -työpaja. Osallistujia 26. 13.-15.12. Joulu ennen vanhaan -työpaja Työpajat koululaisille (1.-3. luokat): Tutustuminen entisajan jouluun ja joulun valmisteluun museon näyttelyiden ja työpajan avulla. Työpajoja toteutui yhteensä viisi ja niihin osallistui kaikkiaan 122 kävijää. Työpajojen vetäjinä toimivat museoassistentit Anna Muittari, Johanna Puhakka ja Johanna Kotilainen sekä amanuenssit Pirjo Sojakka ja Sanna Tarnanen ja harjoittelija Essi Tarvainen. OPASTUKSET JA YLEISÖTYÖ Keski-Suomen museossa ja museon erilliskohteissa järjestettiin toimintavuonna yhteensä 2 957 opastuskertaa, joihin osallistui yhteensä 14 251 kävijää. Suurin osa opastuksista kohdistui Keski-Suomen museon käsityöläismuseoihin Toivolan