Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmien yhteinen kokous

Muistio 1/2017 KAIELY/214/2016 Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmien yhteinen kokous Aika: 2.5.2017 klo 10.00 Paikka: Rokuanhovi, Jaakonjärventie 43, Utajärvi Osallistujat listan mukaan (liite 1) 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Jonas Liimatta avasi kokouksen ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. Liimatta kertoi avauspuheessaan tulevasta hallinnon uudistuksesta. ELYt lakkaavat vuoden 2019 alusta ja vesienhoidon tehtävät siirtyvät maakuntaan. Myös edistämistehtävät, kuten luonnonsuojelun edistäminen siirtyy maakunnan vastuulle. Vesilain valvonta siirtyy uudistuksen yhteydessä perustettavaan valtion virastoon. Aluehallintouudistuksen lakiluonnokset ovat lausunnolla kesäkuun puoliväliin saakka. 2. Järjestäytyminen Kokouksen osanottajat esittäytyivät lyhyesti. Jonas Liimatta toimi kokouksen puheenjohtajana lounaaseen saakka ja iltapäivän osuuden ajan puheenjohtajana toimi Kari Pehkonen. Kimmo Virtanen toimi kokouksen sihteerinä. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun yhteistyöryhmissä metsähallituksen varajäsenenä toimineen Hannu Tolosen tilalle tulee Ann-Mari Kuparinen. 3. Vesien- ja merenhoidon ajankohtaiset asiat Anne Laine kertoi vesien- ja merenhoidon ajankohtaisista asioista. Aluehallintouudistukseen liittyvät lakipaketit ovat lausunnolla 19.6.2017 saakka. Keväällä avatuilta Rahatpintaan.fi sivustolta löytyy tietoa eri tyyppisten hankkeiden rahoituksesta. Vesimuodostumien määrään ei ole tulossa oleellisia lisäyksiä. Rannikkovedet luokitellaan alustavasti meren tila-arvion yhteydessä. Seuranta tilataan nykyisin ostopalveluna. Syksyllä aloitetaan kuulemisasiakirjojen valmistelu ja siihen liittyen tarkastellaan ihmistoiminnan vaikutuksia vesienhoitoalueella. Keskustelu: Kuinka tuleva kalatalousaluejako vaikuttaa kalastusalueiden edustajuuteen? Nykyisellä kokoonpanolla mennään vuoden 2018 loppuun. Toki organisaatiot voivat muuttua tuonakin aikana. Tuleeko uutta seurantatietoa, kun mennään uuteen kuulemiseen? Direktiivissä on määritelty tarkasti kuulemisen ajankohta, joten se pitää hoitaa tässä vaiheessa. Luokittelu tulee tähän nähden myöhässä. Vielä ei ole tietojärjestelmää, johon tietoja voisi tallentaa. SYKE kuitenkin tekee jo rannikkovesien luokittelua, jota voi hyödyntää myös kuulemisessa. 4. Missä mennään - Katsaus toimeenpanon etenemiseen vesienhoitoalueilla Anne Laine kertoi toimenpiteiden edistymisestä Pohjois-Pohjanmaalla. Hän esitteli mm. maa- ja metsätalouden toimenpiteiden toteutusmääriä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Järvikunnostushankkeista suurin on Pyhäjärven lahtien sekä Pyhäjoen yläosan kunnostus. Tätä

Muistio 1/2017 KAIELY/214/2016 pienempiä järvikunnostushankkeita Pohjois-Pohjanmaalla on useita. Myös erilaisia joki- ja purokunnostushankkeita on runsaasti. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus osallistuu aktiivisesti yhteistyössä myös useisiin tutkimus-, selvitys- ja kehityshankkeisiin. Keskustelu: Mitä kuuluu tehostettuun vesiensuojeluun? Metsätalouden tehostettu vesiensuojelu toimenpiteeseen luetaan kuuluvaksi pohjapadot, putkipadot, pintavalutusalueet ja kosteikot. Myös valmiit kosteikot, joiden kautta vesiä johdetaan, voidaan lukea kyseiseen toimenpiteeseen kuuluvaksi. Löytyykö kunnostushankkeista lisätietoa? Lisätietoja kannattaa kysyä Jermi Tertsuselta Jari Pesonen esitteli vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaa tukevien hankkeiden toteutussuunnitelmaa Kainuussa vuosina 2016-2021. Kainuun ELY-keskuksen toimialueella on 18 hyvää huonommassa tilassa olevaa järveä ja 8 jokea. Esimerkkihankkeena Pesonen esitteli Vuolijoki- Ryynäsjoki kunnostushankkeen, jossa osallistettiin laaja joukko yhteistyötahoja mukaan suunnitteluun. Vuolijoki-Ryynäsjoen kunnostustoimien on määrä alkaa tänä vuonna. Parhaillaan on alkamassa Räätäjärven kunnostuksen suunnittelu Sotkamon Tipasjoen valuma-alueella. Sotkamo Silver suunnittelee yhtenä vaihtoehtona hopeakaivoksen jätevesien johtamista samalle valuma-alueelle. Myös Särkijärvi-Syväjärven kunnostussuunnittelu Kuhmossa on tavoitteena saada alulle tämän vuoden aikana. Keskustelu: Kysyttiin mitä Talvivaaran kaivoksen alapuolisille järville aiotaan tehdä? Järviä, kuten Jormasjärvi, ei näy ainoatakaan hyvää huonommassa tilassa olevien listalla. Kritisoitiin lainsäädäntöä, mikä sallii tällaista tapahtuvaksi. Perättiin hyvää puhdistamoa. Talvivaaran alapuolisista vesistöistä hyvää huonommassa tilassa olevien listalla on Kolmisoppi sekä Kivijärvi. Pienempien kunnostustarpeessa olevien vesistöjen osalta on määrätty kunnostusvelvoite. Jormasjärvi on luokiteltu edellisessä pintavesien tila-arviossa hyvään tilaan. Vuolijoki-Ryynäsjoki kunnostuksen osalta kysyttiin eivätkö toiminnanharjoittajat osallistu kunnostuksiin, kun osakaskunta lähtee vastuulliseksi kunnostajaksi? Toimijat ovat mukana, mutta tarvitaan hankevetäjä joka on tässä tapauksessa osakaskunta. Pirkko-Liisa Luhta käsitteli esityksessään aihetta Miten vesienhoitosuunnitelma etenee kunnostuksissa? Kunnostuksia ohjaa vesienhoitosuunnitelmien osana laaditut toimenpideohjelmat, vesien kunnostusstrategia, pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategia sekä kansallinen kalatiestrategia. ELY-keskukset ovat luopuneet kunnostushankkeiden läpiviennistä. Tätä nykyä koitetaan saada vapaaehtoisia kantamaan vastuuta kunnostushankkeissa. Tämä on ristiriitaista aiheuttaja maksaa periaatteen kanssa. Suomessa kunnostushankkeet ovat pääosin pieniä, kun ei tahdo löydy tekijätahoja. Esimerkiksi Ruotsissa on paljon suuria, osin EU-rahoitteisia kunnostushankkeita. Pohjois-Suomessa osakaskuntien aktiivit ovat iäkkäitä eikä tämän kaltainen vastuuttaminen voi kauaa jatkua. Ilman työllisyysrahoitusta Pohjois-Suomessa ei olisi tapahtunut mitään. Esimerkiksi Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen kunnostustarveselvityksessä (2014) on satoja kohteita odottamassa kunnostusta. Tieverkoston vaellusesteitä, lähinnä tierumpuja, on maassamme noin 30 000 kappaletta. Iijoen vesistöalueella on käynnistynyt Esteet pois -hanke 2016-2018, jossa selvitetään teiden vaellusesteitä, haetaan ratkaisuja niiden korjaamiseksi sekä tehdään valtakunnallinen ohje. On arvioitu, että noin puolet Iijoen alueen rummuista muodostaa esteen eliöstön vapaalle kululle. Lopuksi Luhta esitteli myös

Muistio 1/2017 KAIELY/214/2016 aiemmin Iijoen alueella tehtyjä kunnostuksia ja niistä saatuja tuloksia. Lisäksi hän kertoi kuinka Metsätalous Oy on sitoutunut laittamaan vuodessa 100 000 erilaisiin luonnonhoitohankkeisiin, kuten esimerkiksi purokunnostuksiin. Keskustelu: Kuinka hyvin huomioidaan vaellusesteet uusissa hankkeissa? Nyt tehdään valtakunnallinen ohjeistus, jolle pyritään saamaan mahdollisimman paljon mediajulkisuutta ja sitä kautta tekemään asiaa tunnetuksi. Lausunnoissa ei varmaan ole huomioitu rumpuasiaa. Pitäisikö huomioida lausunnoissa? ELY-keskukset eivät anna enää aukkolausuntoja. Ongelman laajuus tuli julki Keski-Suomessa tehdyn julkaisun myötä. Jos havaitaan esimerkkitapauksen kaltainen ongelma, niin onko työkaluja jolla siihen voisi puuttua? Vesilain valvonnan näkökulmasta se on ELY-keskuksen Y-vastuualueen tehtävä. 5. Vesistökunnostusverkosto esittäytyy Sanna Vienonen esitteli vesistökunnostusverkoston toimintaa. Vesistökunnostusverkosto on kaikille avoin yhteydenpitofoorumi, joka välittää tietoa ja kokemuksia vesistöjen kunnostamisesta. Tavoitteena on koota yhteen vesistökunnostukseen liittyvää osaamista ja edistää uusien kumppanuuksien solmimista sekä tukea paikallisia toimijoita ja verkostoja. Toimintaa rahoittaa ympäristöministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö. Toiminnan koordinaatiosta vastaa Suomen ympäristökeskus. Verkosto tiedottaa aktiivisesti ajantasaisesti päivittyvillä verkkosivuilla. Yksi keskeinen tiedonvälityskanava on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä uutiskirje. 6. Vesienhoidon toimeenpanoa ja toteutusta tukevien alatyöryhmien tarve ja toiminta Jaana Rintala esitteli päivän ryhmätyön aiheet. Kokouksen osanottajat oli jaettu etukäteen valmiiksi neljään eri teemoja käsittelevään ryhmään. Jokaisessa ryhmässä oli vetäjä, joka kirjasi keskeiset esille tulleet asiat. Lopuksi muistilehtiönä toimiva paperiarkki laitettiin salin seinälle nähtäville ja osallistujille annettiin mahdollisuus vielä täydentää muistiinpanoja. Ryhmätöistä tehty yhteenveto lähetään kokousmuistion liitteenä. 7. Rahoitusta toimenpiteiden edistämiseen Jenni Jäänheimon ollessa estyneenä Jaana Rintala esitteli Rahat pintaan sivuston (www.rahatpintaan.fi) sisältöä. Sivusto sisältää tietoa kunnostuksen rahoituksesta ja on tarkoitettu työkaluksi kaikille, joilla on suunnitelma vesistön kunnostamiseen ja ylläpitoon. Sivuille on ensimmäistä kertaa koottu perustiedot yli kahdestakymmenestä rahoituslähteestä. Sivujen kautta voi olla yhteydessä ympäristöasioiden asiakaspalveluun, joka antaa lisätietoja ja tarvittaessa ohjaa kysymykset alueellisiin ELY-keskuksiin. Sivusto on jaettu erilaisiin aihepiireihin, joista jokaisessa avautuu ikkuna erilaisiin rahoituslähteisiin. Jokainen rahoituslähde on edelleen linkitetty kyseisen rahoituksen käyttömahdollisuuksiin ja hakuohjeisiin/-ehtoihin. Palautetta mahdollisista puutteista otetaan vastaan. 8. Pohjavesien arvottamiskyselyn tuloksia Koillismaalta Maria Ekholm-Peltonen esitteli tuloksia Koillismaan pohjavesien tilasta tehdystä kyselystä. Kysely suunnattiin asukkaille ja mökkiläisille. Kyselyllä selvitettiin mm. vastaajien maksuhalukkuutta pohjavesien tilan turvaamiseksi ja käsitystä pohjavesien tilasta. Talousveden laadulle annettiin arvosanaksi 9,2. Pohjaveden laadun turvaamista pidettiin tärkeänä. Asukkaiden ja mökkiläisten käsitys pohjavesien tilasta poikkesi vain hieman toisistaan. Ympäristöystävällisten liukkauden torjunta-aineiden

Muistio 1/2017 KAIELY/214/2016 käyttöä pidettiin tärkeänä. Myös pilaantuneiden maa-alueiden kartoittaminen ja kunnostaminen nähtiin tärkeänä tehtävänä. Kyselyssä kuvailtiin maksumalli, jolla pohjavesimuodostumien olosuhteet voitaisiin selvittää niin hyvin kuin mahdollista ja kaikki tarvittavat suojelutoimenpiteet voitaisiin toteuttaa siten, että pohjaveden pilaantumisriski voitaisiin lähestulkoon poistaa. Yhteiskunta osallistuisi kustannuksiin 50 % osuudella ja toiminnanharjoittajat 30 % osuudella. Loput 20 % kustannuksista kerättäisiin säätiöperiaatteella lahjotuksina sekä veroluonteisena pohjavesienhoitomaksuna. Kysyttäessä veroluonteisen maksun maksuhalukuuta kävi ilmi, että maksuhalukkuus vähenee odotetusti maksuosuuden kasvaessa. Kokonaisuudessaan voitiin todeta, että kysely oli kiinnostanut niitä jotka olivat siihen vastanneet. Keskustelu: Mikä oli kyselyn mielenkiintoisin anti? Vastaamishalukkuus, ihmisten kiinnostus ja tieto pohjavesien tilasta oli niin hyvä. 9. Muut asiat Muita asioita ei ollut 10. Seuraava kokous Pohjois-Pohjanmaan yhteistyöryhmän seuraava kokous pidetään 20.9.. Kainuun osalta kokouspäivää ei vielä päätetty. 11. Kokouksen päättäminen Puheenjohtajan kysyessä kokouksen osanottajilta mielipidettä kokouksen järjestelyistä pidettiin ryhmätöitä hyödyllisenä. Samalla kuitenkin todettiin, että aikaa ryhmätöille pitää olla enemmän jotta työstä saadaan aito hyöty irti. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 14.10. Tämän jälkeen lähdettiin tutustumaan Suomen syvimpään suppaan, Syvyydenkaivoon. Muistion laati Kimmo Virtanen

Muistio 1/2017 KAIELY/214/2016 LIITE 1. Kokouksen osallistujat: Backman Tarja MTK Bergbacka Risto Vesikolmio Oy Derome Kirsti Luonnonvarakeskus Ekdahl Markku Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto Ekholm-Peltonen Maria Pohjois-PohjanmaanELY-keskus (Y-vastuualue) Eskola Heikki Perämeren eteläinen kalastusalue Halmetoja Eero Siikajoen kalastusalue Heikkinen Sulo Siikajoen kalastusalue Heikkinen Mirja Pohjois-PohjanmaanELY-keskus (Y-vastuualue) Heikura Leevi Suomen metsäkeskus Helkimo Johanna Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (E-vastuualue) Horsma Aaro PVO-Vesivoima Oy Huotari Noora Bioenergia ry Jokela Risto ProAgria Oulu Jäkäläniemi Olavi Kuusamon kalastusalue Kangas Antti Elinkeinoelämän keskusliitto Kangaskokko Juha Pohjois-PohjanmaanELY-keskus (Y-vastuualue) Karppinen Tero Kuhmon kalastusalue Karttunen Piia Oulun Seudun Leader Koistinaho Tapio Ylivieskan kaupunki Korhonen Pekka Kainuun ELY-keskus Laine Anne Pohjois-PohjanmaanELY-keskus (Y-vastuualue) Lehto Arto Pohjois-PohjanmaanELY-keskus (Y-vastuualue) Liimatta Jonas Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (Y-vastuualue) Lingren Mariko ProAgria Kainuu Liuska Laura Kalajoen vesienhoitoryhmä Luhta Pirkko-Liisa Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut Malinen Paula Kajaanin kaupunki Marttila-tornio Pentti Kiiminkijoen kalastusalue Mikkonen Ari Pyhäjärven kaupunki, Pyhäjokivarren kalastusalue Moilanen Elli Kainuun ELY-keskus Muotka Jukka Fortum Power & Heat Oy Muurimäki Jaakko Hyrynsalmen-Ristijärven kalastusalue Nikula Raisa Kuusamon kaupunki Parkkinen Eeva-Maria Kiiminkijoki ry Partanen Jonna Raahen kaupunki Pehkonen Kari Kainuun ELY-keskus Peltola Harri Puolangan kunta Pesonen Jari Kainuun ELY-keskus Rahkila Riina Pro Agria Oulu, Oulun maa- ja kotitalousnaiset Rimpiläinen Maarit Kainuun Voima Oy Rintala Jaana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Ruokanen Irmeli Suomen metsäkeskus, pohjoinen palvelualue Räty Anu Luonnonvarakeskus Salmi Hannu Oulun seudun ympäristötoimi Schroderus Sanna Kainuun liitto Sievänen Anita Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry Sutela Tapio Luonnonvarakeskus Tikka Juha Pyhäjärven kalastusalue Toivonen Janne Kainuun Nuotta ry Westersund Antti Suomussalmen kunta Vienonen Sanna Suomen ympäristökeskus Virtanen Kimmo Kainuun ELY-keskus

Muistio 1/2017 KAIELY/214/2016 Väänänen Väinö Oulujokivarren kalastusalue Ylönen Merja Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry

Ajankohtaista vesien- ja merenhoidon suunnittelussa Vesienhoitoalueen yhteistyöryhmien kokous 2.5.2017 Rokua 1

Tapahtumia 2017 Aluehallintouudistus; lakipaketit lausuttavana > 19.6.2017 Aineistot: alueuudistus.fi; mm. 26 ympäristölakia Vastaukset: lausuntopalvelu.fi Rahatpintaan.fi -verkkosivuilta tietoa rahoituksesta Vesien- ja merenhoidon perustyö Vesien- ja merenhoitosuunnitelmien toimeenpano Pinta- ja pohjavesien tilan seuranta Tarkistukset vesimuodostumiin pakolliset korjaukset (rajaukset, tyypittely) vesimuodostumien määrä pysyy kutakuinkin ennallaan 2

Syksyllä päivitetään arviot ihmistoiminnan vaikutuksista pinta- ja pohjavesiin Kuormitusarviot (ravinteet, kiintoaine) Vaarallisten ja haitallisten aineiden päästöinventaario (?) Hydrologis-morfologiset muutokset Pohjavesien riskialueiden tarkistukset Yhteistyöryhmän syksyn kokoukseen käsiteltäväksi meren tila-arvio (SYKE) samalla rannikkovesien alustava luokittelu (vesienhoito) 3

YTR osallistuu myös kuulemisasiakirjojen valmisteluun Vesienhoito: suunnittelun työohjelma ja aikataulu sekä vesienhoitoalueen keskeiset kysymykset Merenhoito: meren nykytilan arvio, tilatavoitteet ja hyvän tilan indikaattorit pääosin valtakunnallisena työnä Molempiin sisältyy ympäristöselostuksen laatiminen Valmistelua syksyn kokouksessa, kysely/työpaja, myöhemmin esim. sähköpostikommentointi 4

Toimenpiteiden toteutumisen edistyminen, poimintoja Pohjois-Pohjanmaalta Maatalous, metsätalous, kunnostukset 1

Maatalouden toimenpiteet Ympäristösitoumuksia 89 % peltoalasta hieman laskua edellisestä ohjelmakaudesta ravinteiden käytön hallinta kaikilla ymp.korv.järjestelmään sitoutuneilla Maatalouden suojavyöhykkeet 6 458 ha (tavoite 7 200 ha) Maatalouden kosteikot ja laskeutusaltaat (80) ei-tuotannolliset investoinnit 2015-13 / 2016-6 kpl, myös muulla rahoituksella. Tavoite: lisäystä 50 kpl (yht 100), mahdollista toteutua Peltojen talviaikainen eroosion torjunta sekä lannan ympäristöystävällinen käyttö Ollaan tavoitteen tuntumassa Oikea kohdentuminen? > Jatkossa satsattava neuvontaan 2

Metsätalouden toimenpiteet, esimerkki Kunnostusojituksen tehostettu vesiensuojelu tavoite noin 1 000 rakennetta Eteläiset vesistöt: n 100 rakennetta, ojitusalasta n 10 % (tavoite 30%) Oulujoen vesistö POP alue: n 30 rakennetta, ojitusalasta n 25 % Pohjoiset vesistöt n 90 rakennetta, ojitusalasta n 30 % 3

ELYn kanavoimaa osarahoitusta kunnostuksiin hoitokaudella Järvihankkeista isoin on Pyhäjärven lahtien ja Pyhäjoen yläosan kunnostus (+ valuma-alueen kunnostukset ja puroselvitykset) suurin MMM:n budjettirahoitteinen Suomessa, kunnan ja kaivoksen osuudet vielä suuremmat (yht 730 000 ) Pienemmät järvikunnostukset; yl. myös valuma-alue mukana: Särkijärvi, Iso Viitajärvi, Juopulinjärvi, Saunajärvi, Kiljanjärvi, Norssinjärvi, Kangaspäänjärvi, Pintamojärvi, Inkeenjärvi, Rytkynjärvet, Jäälinjärvi, Rantasenjärvi, Saarelanjärvi, Iso- Vatjusjärvi Reisjärven Kellolahden ja Vattulahden valuma-aluerakenteet ja lahtien kunnostus (esitetään syksyllä, ei vielä rahoitusta) 4

Joki- ja purohankkeet (kesken / alkamassa / valmis) Vääräjoen yläosan kunnostus, Vääräjoen alaosan kunnostus, Siiponjoen kunnostus, Olhavanjoen kunnostussuunnittelu; Kuivajoen kutualueiden kunto- ja lisäämisselvitys, Hupisaarten purojen kunnostus, Oulujoen pääuoman sivupurot, Komujoen kunnostus, Martimojoen kunnostus- ja ekologinen selvitys, Kutujoen kutualuekunnostukset, Myllypuron kunnostussuunnittelu Vatjus, Panumaojan kunnostussuunnittelu, Lestijoen Roukalankosken kalatien suunnittelu, Pyhäjärven puroselvitykset, Lava- ja Kylmäojan kunnostustarveselvitys, Tervajoen kunnostustarveselvitys ESTEET POIS!, metsähallituksen purohanke (lukuisia purokohteita, esteellisyyden poistoa, kunnostuksia, ohjeistusta) 5

Laajasti järvi-joki-valuma-aluetta ja yhteistyötä sisältävät hankkeet POP alueella: Vyyhti II, jonka kanavoimana pieniä pilottikohteita valuma-alueilla, puroilla ja järvillä Ylivieskan yhteistyöhanke (Vielä virtaa), purot 3 suunniteltu ja näistä 1 toteutettu, vesiensuojelut Liminkaojan ja -järven sekä Polusjärven kunnostus, sis. rannikko + valuma-alueen ja jokisuun toimet Kemera-osio toteutuksessa, muut YM:n kärkihankelistalla, eri suunnittelut toteutettu pääosin 6

Valuma-aluehankkeet, jotka eivät sisälly vars. järvi- tai jokihankkeisiin: Kuivajoen vesiensuojelusuunnittelu Varalammen kosteikko- ja luonnonravintohanke Haapajärven vesiensuojelusuunnittelu Aholanjärven kosteikkokunnostus Metsäkeskuksen luonnonhoitohankkeita sekä riistakosteikkoja toteutettu / suunnittelussa ja eri puolilla ei-tuotannollisilla investoinneilla isäntien toteuttamia 7

Tutkimus-, selvitys-, kehityshankkeita: Kalimenjoen vedenlaatua heikentävät tekijät (KaliVesi) Perämereen laskevia vesistöjä menetelmien kehittäminen ja ekologinen kunnostaminen Sulfa I ja Sulfa II, EAKR, jälkimmäinen menossa turvemailla olevien happamien sulfaattimaiden T&K -hanke Muitakin käynnissä olevia ja tulevia T&K -hankkeita, jotka liittyvät vesienhoitosuunnitelman toteuttamiseen tai ohjauskeinojen kehittämiseen Kärkihankehaussa tässä vaiheessa läpi menneet Kempeleen Zatelliitin vesiensuojeluhanke ja Ylivieskan VIIVYTYS hanke 8

Ryhmätyöt Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen ja vesienhoidon suunnittelu 9

Suunnittelussa ELYn apuna oli alatyöryhmiä Toimenpiteiden toteutus yhteinen asia, useita vastuutahoja miten yhteistyöryhmä voisi parhaiten olla toistensa tukena? Ryhmätyöt teemoittain Joki-/vesistöaluekohtainen Kunnostukset Maatalous ja metsätalous Pohjavedet Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, <tekijän nimi ja osasto> 3.5.2017 10

Ryhmätyöt 20-25 min ensimmäisessä ryhmässä 20 min aikaa antaa oma panos muiden ryhmien työhön Pohdittavia kysymyksiä Miten vesien- ja merenhoidon toimeenpanoa voitaisiin edistää? Mitä apua ryhmästä tai verkostosta olisi toimenpiteiden edistämisessä? Entä suunnittelussa? Miten tärkeä teema on tai onko tarpeellinen Ketä mukaan (YTR:stä ja mahdollisesti sen ulkopuolelta)? Toimintatapa? Onko tarvetta muiden teemojen aihekohtaiseen edistämiseen? Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-ja ympäristökeskus, <tekijän nimi ja osasto> 3.5.2017 11

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, <tekijän nimi ja osasto> 3.5.2017 12

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmät 2.5.2017, Rokua Toimenpideohjelmaa tukevien hankkeiden toteutus 2016-2021, Kainuu Jari Pesonen

2

Vesienhoitosuunnittelu 2016-2021, Kainuu Hyvää huonommassa ekologisessa tilassa olevat järvet: Kaupunginlampi, Kajaani (selvitys 2018-2019) Kuluntajärvi, Kajaani Vimpelinlampi, Kajaani (selvitys 2018-2019) Kivijärvi, Kajaani Sokajärvi, Kajaani (selvitys tehty) (ei toimenpiteitä toteutukseen) Haatajanjärvi, Kuhmo (selvitys tehty v. 2015) (kunnostustoimenpiteitä alkaen v. 2016-) Puokiojärvi, Puolanka (selvitys tehty v. 2015 (kunnostustoimenpiteitä alkaen v. 2017) Särkijärvi,-Syväjärvi, Kuhmo (selvitys v. 2017-2018) Räätäjärvi, Sotkamo (selvitys v. 2017) Kolmisoppi, Sotkamo Sotkamojärvi, Sotkamo (selvitys tehty) (kunnostustoimenpiteitä tehty, koekalastus 2017) Heinonen, Sotkamo Jumalisjärvi, Suomussalmi (selvitys tehty) (kunnostustoimenpiteitä alkaen v. 2014-) Ruokojärvi, Suomussalmi (selvitys tehty) (kunnostustoimenpiteitä alkaen v. 2014-) Korpijärvi, Suomussalmi (selvitys tehty) (kunnostustoimenpiteitä alkaen v. 2014-) Naamajärvi, Suomussalmi (selvitys tekemättä) Kuivajärvi, Suomussalmi (selvitys tehty) (kunnostustoimenpiteitä alkaen v. 2014-) Pieni Kuivajärvi, Suomussalmi (selvitys tehty) (kunnostustoimenpiteitä alkaen v. 2014-) Yhteensä 18 järveä 3

Vesienhoitosuunnittelu 2016-2021, Kainuu Hyvää huonommassa ekologisessa tilassa olevat joet: Tervajoki-Hakojoki, Hyrynsalmi Nuottipuro, Kajaani Kivijoki, Kajaani Sopenjoki, Kajaani Vuolijoki-Ryynäsjoki, Kajaani (selvitys v. 2015-2016) (kunnostustoimenpiteitä alkaen v. 2017) Mainuanjoki-Niittyjoki, Kajaani Tuhkajoki-Korentojoki, Sotkamo Purasjoki-Kivijoki, Suomussalmi Yhteensä 8 jokea 4

VESIENHOIDON TOIMENPIDEOHJELMA 2016-2021, VHA 4/KAINUU 2016 ( ) 2017 ( ) 2018 ( ) 2019 ( ) 2020 ( ) 2021 ( ) YHTEENSÄ ( ) SUUNNITTELU Vuolijoki-Ryynäsjoki, Kajaani 20 000 20 000 Räätäjärvi, Sotkamo 37 000 37 000 Kaupunginlampi-Vimpelinlampi, Kajaani 30 000 30 000 60 000 Särkijärvi-Syväjärvi, Kuhmo 35 000 35 000 KUNNOSTUSTEN TOTEUTUS Jumalis-, Korpi-, Ruoko-, Kuiva-,Pieni-Kuivajärvi, S:salmi 20 000 20 000 6 000 6 000 6 000 6 000 64 000 Vuolijoki-Ryynäsjoki, Kajaani 20 000 20 000 10 000 50 000 Puokiojärvi, Puolanka 10 000 40 000 10 000 60 000 Haatajanjärvi, Kuhmo 7 000 10 000 30 000 47 000 Vimpelinlampi-Kaupunginlampi, Kajaani 70 000 60 000 130 000 Räätäjärvi, Sotkamo 30 000 30 000 10 000 70 000 YHTEENSÄ ( ) 47 000 132 000 126 000 86 000 106 000 76 000 536 000 5

Esimerkki: Vuolijoki-Ryynäsjoki, Kajaani (Vuolijoki) KAIELY tilasi työn Vesistörakenteiden ja kunnostusten suunnittelun puitesopimuksen (KAIELY/LAPELY/POPELY) mukaisesti Ramboll Oy:ltä Lähtökohtana suunnittelussa osallistavaa suunnittelu Koottiin suunnittelutyötä varten laaja-alainen ohjausryhmä: Kainuun ELY-keskus, Suomen metsäkeskus, Kajaanin kaupunki, Manamansalon- Vuolijoen osakaskunta, Saaresmäen jakokunnan vesialue, ProAgria Kainuu, Kainuun Nuotta (hajajätevesineuvonta), turvetuottajat (Vapo Oy, Oulun Energia Oy, Vuolijoen Turve Oy, Keisarintienturve Oy), Vuolijoen maaseutuyhdistys Suunnittelutyön aikana kolme ohjausryhmän kokousta sekä niiden yhteydessä kolme yleisötilaisuutta kyläläisille Suunnittelun lopputulos: Vuolijoki-Ryynäsjoki hajakuormitusselvitys ja kunnostussuunnitelma Manamansalon-Vuolijoen osakaskunta haki KAIELYltä rahoitusta kunnostussuunnitelmien toteutukseen vuodesta 2017 alkaen KAIELY 10 000 Osakaskunta 5 000 + talkootyötä! 6

7

8

9

10

Miten vesienhoitosuunnitelma etenee kunnostuksissa? Pirkko-Liisa Luhta Eräpalvelut Pohjanmaa VHS YTR 2.5.2017 Rokua

Vesistöjen kunnostusta ohjataan kansallisissa suunnitelmissa ja strategioissa Vesienhoitosuunnitelmat ja niiden toimenpideohjelmat vuoteen 2021 Sektorikohtaisesti (Yhdyskunnat ja haja-asutus, teollisuus ja kaivostoiminta, kalankasvatus, turvetuotanto, metsätalous, maatalous, maa-ainesotto, liikenne, vedenotto, vesistöjen säännöstely ja rakentaminen, vesistöjen kunnostus, maankäyttö) Vesien kunnostusstrategia (YM&MMM 2013) Kunnostusten määrä, laatu ja vaikuttavuus paranevat Pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategia (MMM&YM 2015) Pienvesiä kunnostetaan aktiivisesti monipuolisella, eri lähteistä tulevalla rahoituksella. Kansallinen kalatiestrategia 2012 Elinvoimaiset vaelluskalakannat lisääntyvät luonnossa mahdollistaen monimuotoisuuden säilymisen ja kestävän kalastuksen.

Kuinka kunnostushankkeet edistyvät? Tähän saakka virtavesien ja järvien kunnostushankkeista ovat pääosin vastanneet ELY-keskukset ELY:t ovat luopuneet hankkeiden läpiviennistä, niiden tehtäväksi on jäänyt rahan jakaminen kunnostushankkeisiin seurausta ympäristöhallinnon supistamisesta Samalla on käynnistetty hankkeita, joilla vapaaehtoiset halutaan mukaan kunnostustoimintaan samalla kun yritetään laajentaa vesistökunnostusten rahoituspohjaa. Lainsäädännön tavoite on aiheuttaja maksaa - periaate Maksuhalukkuuskyselyissä (SYKE 2013) enemmistö vastanneista ei ollut valmis maksamaan vesienhoitomaksua siitä syystä, että vesienhoidon kustannukset tulisi kattaa vesistöjen likaajien ja yhteiskunnan toimesta. 3

Yksityismailla Kuka kunnostaa vesistöjä? Metsäkeskukset Kemera-rahoituksella luonnonhoitohankkeina Monet vesienhoito- ja kyläyhdistykset ja muut aktiivit ovat käynnistäneet kunnostushankkeita lähialueensa vesistöissä. Isot yhteishankkeet, joita Suomessa vähän haettu (Life, Interreg, Enpi, Eni..) Metsähallituksen alueilla Luontopalvelut luonnonsuojelualueilla vähän vesistökunnostusta Eräpalvelut Iijoen vesistössä hankkeita pian 20 vuotta, kokemusta ja tietoa runsaasti Erän omarahoitus ollut noin 10 000 /vuodessa Metsätalous tukenut vuosien mittaan metsurityöllä yhteensä n. 90 000 Työllisyysrahoja saatu vuoteen 2014 saakka yli 1 M ELY:n kautta rahoitusta yht. n. 250 000, kunnilta n. 50 000 Jos vesistökunnostuksista ei oteta koppia valtion mailla, käytännössä kolmasosa Suomesta jää kunnostustoiminnan ulkopuolelle. 4

Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen kunnostustarveselvityksessä (2014) on satoja kohteita odottamassa kunnostusta. 5

Suomessa on noin 90 000 tierumpua. Niistä joka kolmas on vaelluseste kaloille, eli noin 30 000 punaista lisäpistettä oheiseen karttaan

Esteet pois-hanke 2016-2018 www.metsa.fi/esteet-pois Selvitetään teiden vaellusesteitä Iijoen vesistöalueella, haetaan ratkaisuja niiden korjaamiseksi sekä tehdään valtakunnallinen ohje Tehdään myös purokunnostusten täydennystä, inventointia ja uusia kunnostuksia, jos saadaan työllisyysrahaa Kokonaisbudjetti 199 000 YM/ELY rahaa 160 000 Valtioneuvosten asetus vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien hankkeiden avustamisesta 714/2015 LP/erä 30 000 Talkootyö 9000 Hankkeessa suunnittelija ja maastokaudella työporukka tai kaksi

Ylitysrakenteiden esteellisyys Iijoen alueella (n= 228, 2016) 51 % 36 % Täydellinen este Osittainen/Ajoi ttainen Ei este 13 %

Kartoitustilanne Iijoen vesistössä vuoden 2016 lopussa:

Korjaukset käyntiin, mutta päävastuu aina tienpitäjällä Rumpujen kunnostusmahdollisuuksia alapuolisen vesipinnan nostaminen, rakenteen sisäpuolen kiveäminen ja lähestymis- tai suualueen raivaus (n.70 %). Tärkeimmät kohteet, esim. raakkupurojen vaellusesteet ja vesistöjen alimmat esteelliset kohdat korjataan mahdollisimman pian Täydellisissä esteissä rummun tai sen rakennetyypin vaihtamisen arvioitiin olevan järkevin kunnostustapa noin kolmasosassa havaituista kohteista. 10

Ruotsin Remibar hankkeessa toteutettuja kunnostuksia: Kuvat:

Sitten vähän solisevilta puroilta. Sadan kilometrin jokeen laskee noin 1000 km sivujokia ja puroja * Jos ne ovat huonossa kunnossa, voiko jokikaan tulla hyvään kuntoon? Tyvestä puuhun ja jokien hyvään tilaan latvapuroilta ja niiden valuma-alueilta Puroista vain 1 % luonnontilaisia, kuitenkin viidesosa purojaksoista lähellä sitä Purojen, pienten virtavesien ja jokien kunnostusta riittää kaikille halukkaille enemmän kuin tarpeeksi VHS:n toteuttamiseksi Iijoen vesistössä on tiedossa noin 30 raakkujokea. Niissä olevien raakkujen arvo on vähintään 190 M, mutta ilman elvytystä ne vähitellen kuolevat.

Kunnostustarpeen arviointi Iijoen vesistön inventoiduilla puroilla (N= 442 puroa, ~1700 km) 180 160 140 kpl % 120 100 Eniten esitetty 80 Hiekan poistoa 60 Suisteiden rakentamista 40 20 0 erittäin suuri kunnostustarve selvä kunnostustarve vähäinen kunnostustarve ei kunnostustarvetta Valuma-alueelle vesiensuojelua Kiveämistä

Iijoen vesistön kunnostukset puroilla ja niiden valuma-alueilla 1999-2014 Valuma-aluetyöt Purot Purojen Kunnostus- Kunnostetun Kustan- Kustan- Pintavalu- Laskeutus- Metsäojien Suon enpituus alueen pituus alueen p-ala nukset nukset tuskentät altaat tukkimiset nallistaminen kpl m m m² / m /m² kpl kpl kpl ha 34 150 740 46 956 52 500 14,7 14,1 102 81 211 32,6

Seurantaa Viiden puron uudelleeninventointi 4-8 vuotta kunnostuksen jälkeen Jatkuu tänä kesänä, uusi seurantamenetelmä? Sähkökalastuksia, seurataan lähinnä taimenten lisääntymistä Kunnostusrakenteiden seuranta Kunnostusalueen muutokset - / + (%) Keskileveys 31 Keskisyvyys 66 Monttujen keskisyvyys 16 Pohjakasvillisuuden peittävyys keskim. 44 Kutupaikat 119 Montut 128 Suojapaikat 40 Mutkittelevuus 39 Leveysvaihtelut 33 Puuaines 133 Luonnontilaisuus 20

Tutkimusta Iijoen puroilta on runsaasti tutkimusta ja selvityksiä valmiina Taimenen runsaudesta metsätalousalueilla suhteessa kunnostusehdotuksiin (OY, Yrjänä) Purojen inventointimenetelmästä (OY, Suurkuukka) Kunnostusrakenteiden toiminnasta ja tehokkuudesta (OY, Marttila, Tammela) Raakuista ja niille sopivista isäntäkaloista (JYU, Salonen) Kunnostusten vaikuttavuudesta ja onnistumisesta monella tavalla ( OY, Turunen, Aroviita..) Maksuhalukkuudesta purokunnostuksiin (SYKE) Kutusoraikkojen kunnossapysyminen (MH) Ja lisää on tulossa Uudesta seurantamenetelmästä (JYU) Purokunnostuskustannusten vaikuttavauudesta (HY)

Mistä rahat? Koillismaalla 1998 2017 : Työllisyysvaroin n. 1,2 M (1998-2014) MH Luontopalvelut arvio 200 t (noin 10 t /vuosi) MH metsätalous n. 90 t (metsurityötä) kuntien rahaa n. 50 t Hankerahoja MMM, YM, ELY, Interreg 440 t Tutkimusyhteistyötä SYKEn, Oulun ja Jyväskylän yliopiston kanssa pitkään, jotka ovat tuoneet lisäksi omat rahoituksensa

Kiitos Kiitos!

Luonnon- ja vesienhoitosuunnitelma lähivuosille Metsähallitus Metsätalous Oy, Antti Maukonen 25.4.2017

Hankkeen taustaa 1. Metsähallituksen omistajapoliittiset linjaukset 2016-2020 MMM/YM Jatkossa yhteiskunnallisia velvoitteita voidaan toteuttaa käyttörajoitusten lisäksi myös kustannustehokkailla aktiivisilla luonnon- ja vesienhoitotoimilla ja muilla hyötyjä lisäävillä toimenpiteillä. 2. Metsätalouden ympäristötavoitteet 2017 Aktiiviset luonnonhoito- ja vesiensuojelutoimet otetaan käyttöön omistajapolitiikan mukaisesti. Esimerkiksi ennallistetaan tuottamattomia ojitusalueita ja pienvesiä sekä säästetään ja tuotetaan aktiivisesti lahopuuta. Laaditaan toimenpidesuunnitelma tuleville vuosille ja aloitetaan pilottitoimet. 3. Luonnonhoitosuunnitelman tekemistä varten nimettiin työryhmä, jossa on Metsähallitus Metsätalous Oy:n lisäksi edustajia Luontopalveluista ja Eräpalveluista.

Rahoitus Hankkeen budjetti lähivuosille on 100 000 vuodessa. Se kohdennetaan tasan MtOy:n alueiden kesken. Vuosibudjetilla ei rahoiteta jo aiemmin sovittuja muita luonnonhoitotöitä. Budjettiin ei sisällytetä Toimihenkilökuluja Mahdollisia puuston kasvutappioita. (Toisaalta hakkuutulojakaan ei vähennetä.) Vuonna 2017 voidaan em. budjetin puitteissa tehdä se, mikä on järkevää. Alueet tekevät suunnitelmat 7.6. mennessä vuoden 2017 töistä.

Seuraaviin taulukoihin on koottu tämän hankkeen puitteissa toteuttamiskelpoiset luonnonhoitotyöt. Taulukoissa on arvioitu myös niiden soveltuvuutta eräistä näkökulmista. Luonnonhoitotoimenpiteiden lisäksi taulukoissa mainitaan, minkä metsätaloustoimenpiteen yhteydessä ko. luonnonhoitotyö yleensä luontevasti suoritetaan. Arvioinnissa käytetty luokitus: 1.hyvä, 2. melko hyvä, 3. ei kovin hyvä Tulosaluekohtaisten kokonaisarvioiden lisäksi (Lp Luontopalvelut, Ep Eräpalvelut, MtOy Metsätalous Oy) taulukossa on myös arvio hankkeen kustannustehokkuudesta ( Kust) sekä maantieteellisen vaikutusalueen kattavuudesta ( Vaik. laaj.)

Toimenpide (luokitus: 1. hyvä, 2. melko hyvä, 3. ei kovin hyvä) ja työlaji jonka yhteydessä toimenpide yleensä toteutetaan VIRTAVESIEN KUNNOSTUS Vaellusesteiden poistaminen, tien alitukset: Tien peruskorjaus (Esteet pois hankeyhteys) Purojen kunnostus, vesien ohjaaminen vanhaan uomaan, lähteiden ennallistaminen: kunnostusojitus, kaivinkonemuokkaus Kok. arvio Lp Ep Mt Oy Kust. 1 1 1 1 2 2 1 1 1 1 2 2 Vaik. laaj.

Toimenpide (luokitus: 1. hyvä, 2. melko hyvä, 3. ei kovin hyvä) ja työlaji jonka yhteydessä toimenpide yleensä toteutetaan TURVEMAIDEN ENNALLISTAMINEN Karujen ojitusalueiden ja vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltaisten uhanalaisten suotyyppien pohjavesipinnan nosto lasku- ja kokoojaojia patoamalla, puiden poistaminen tarvittaessa Kunnostusojitus, kaivinkonemuokkaus Niskaojien kunnostamatta jättäminen harkitusti: Kunnostusojitus (Ei lisäkuluja, sisältyy normaaleihin kunnostusojitussuunnitelmiin) Vesien ohjailu (suoalueet, pintavalutus, kevytkosteikot ) Kunnostusojitus (Ei lisäkuluja, jos sisältyy normaaleihin kunnostusojitussuunnitelmiin) Kok. arvio Lp Ep Mt Oy Kust. 1 1 1 1 2 1 1 2 1 1 1 1 1 1 2 2 1 2 Vaik. laaj.

Vesistökunnostusverkosto Sanna Vienonen, SYKE 2.5.2017, Rokua

Vesistökunnostusverkosto on kaikille avoin yhteydenpitofoorumi, joka välittää tietoa ja kokemuksia vesistöjen kunnostamisesta. 2

Miksi vesistökunnostusverkosto on perustettu? Perustettiin osana vesien kunnostusstrategian toimeenpanoa vuonna 2013 Tavoitteena koota yhteen vesistökunnostukseen liittyvää osaamista ja edistää uusien kumppanuuksien solmimista Tukee paikallisia toimijoita ja verkostoja Rahoitus ympäristöministeriötä ja maa- ja metsätalousministeriöltä Toimintaa ideoi suunnitteluryhmä, johon kuuluu asiantuntijoita eri puolilta Suomea: esim. vesiensuojeluyhdistyksistä, ELYistä, Metsähallituksesta ja YM:stä (Antton Keto) Koordinoi SYKE (Sanna Vienonen, Sini Olin, Liisa Hämäläinen) 3

Verkosto välittää tietoa Nettisivut www.ymparisto.fi/vesistokunnostusverkosto o Tietoa alan tapahtumista, toimijoista ja hankkeista, kattava julkaisuarkisto, opetusmateriaaleja vesistökunnostuksesta ym. YouTube- kanava o o Yli 200 videota: Kunnostusvideoita, vesialan seminaareja ja koulutustilaisuuksia TOP3: Hoitokalastusvideot, Vesiruton nuottaus, VEETItietojärjestelmän koulutus Uutiskirje 4krt vuodessa o Uutiskirjeessä kerrotaan kunnostuskokemuksia ympäri maata, puheenvuoro paikallisille toimijoille Facebook www.facebook.com/vesistokunnostusverkosto o o Ajankohtaista tietoa kunnostusasioista, vesialan tapahtumista, uusista julkaisuista, rahoitusmahdollisuuksista, uutiskirjeitä jne. Jaetaan tietoa aluueellisten toimijoiden tapahtumista 4

5

Tapahtumissa verkostoidutaan Kesäseminaarissa iso joukko kunnostajia koolla Vuoden vesistökunnostaja-palkinto ja vesistökunnostusnäyttely Yhteistyö hankkeiden ja alueellisten toimijoiden kanssa Vuoden pääverkostoitumistapahtuma Seuraava kesäseminaari 13.-14.6.2017 Tampereella. Ilmoittautuminen 14.5. mennessä Ensimmäinen talviseminaari pidettiin Lahdessa tammikuussa 2017 yhteistyössä yhteistyössä Päijät-Hämeen vesijärvisäätiön, Yhteisillä aalloilla hankkeen, Päijät-Hämeen kalatalouskeskuksen sekä Maa- ja kotitalousnaisten kanssa. 6

Kunnosta lähivetesi ja Kokkaa särkeä Koulutuksia pilotoitu keväällä 2016 yhteistyössä Marttojen ja alueellisten toimijoiden kanssa Vilkasta keskustelua ja uusia avauksia, palaute positiivista Koulutuksia jatketaan 2017 yhdistämällä koulutuksiin särkikalan hyödyntäminen ruuanvalmistuksessa, 8 eri paikkakunnalla keväällä ja syksyllä 2017 7

Muuta ajankohtaista Vuoden 2016-2017 tapahtumille myönnetty Suomi100-brändi (Vesien kunnostuskavalkadi-hanke) 100 suomalaista vesistötekoa-kampanja Tekoja saa ehdottaa saa 31.8.2017 asti Eniten ääniä saaneet palkitaan 1.10.2017 Silakkasoutu-tapahtumassa Helsingissä 8

Tervetuloa mukaan! Vesistökunnostusverkoston toimintaan ovat tervetulleita mukaan kaikki aiheesta kiinnostuneet Postituslistalle pääsee tilaamalla verkoston uutiskirjeen osoitteessa www.ymparisto.fi/vesistokunnostusverkosto,jolloin kuulee mm. eri hankkeista paikallisten/alueellisten kertomana, eri rahoitusvaihtoehdoista jne.

Yhteystiedot www.ymparisto.fi/vesistokunnostusverkosto www.facebook.com/vesistokunnostusverkosto Lisätietoja: sanna.vienonen@ymparisto.fi Suomen ympäristökeskus 10

Kokemuksia ja mielipiteitä Koillismaan pohjavesien tilasta Arvottamiskysely alueen asukkaille päivitetty 21.04.2017

Perustietoja Nettilomakkeita: 1104 Paperilomakkeita: 72 Protestivastaajia: 111 lähetetty Palautettu (vastaus-%) ilman protesteja asukas säätiö 1642 284 (17,3%) asukas vero 1642 276 (16,8%) mökki säätiö 1112 297 (26,7%) mökki vero 1112 319 (28,7%) yht 5508 1176 (21,4%) 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Asutteko/sijaitseeko mökkinne pohjavesialueella? (n=1176) Kyllä En/ei En osaa sanoa tyhjä 560 vastanneesta asukkaasta 15 % (84) asuu pohjavesialueella Arvosana talousveden laadulle 9,2 8 % Mistä otatte talousvetenne? (n=1176) 0 % 0 % 10 % 22 % 9 % 26 % 25 % Kunnallinen vedenjakelu Vesiosuuskunta Oma kaivo lähde Joki tai järvi Muu En osaa sanoa tyhjä 2

Mitä mieltä olette rahoituksen tasosta (n=1176) Nuorten koulutusmahdollisuuksien kehttäminen Terveys- ja hoitopalveluiden kehittäminen Valtateiden ja liikenneverkon parantaminen Metsäteollisuuden kehittäminen Kaivos- ja metalliteollisuuden kehittäminen Matkailualan kehittäminen Pohjavesien laadun turvaaminen 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Lisätä huomattavasti Lisätä jonkun verran Säilyttää nykyisellä tasolla Vähentää jonkun verran Vähentää huomattavasti En osaa sanoa tyhjä 6 % 1 % 5 % Mitä vettä pääasiassa juotte? (n=1176) 0 % Vesijohto- tai kaivovettä 1 % Seuraatteko veden kulutustanne? (n=1176) Lähde-, joki- tai järvivettä 12 % 76 % Kaupasta ostettua hiilihapotettua tai kivennäisvettä Kaupasta ostettua pullovettä (hiilihapotonta) muu tyhjä 1 % 2 % Oletteko lähettäneet vettä tutkittavaksi? (n=1176) 49 % 26 % 24 % Kyllä En En osaa sanoa Pullovettä ostavista 67/73 on mökkiläisiä 17 % Kyllä En En osaa sanoa 80 % tyhjä 3

Koillismaan pohjavesien tila (n=1171) Mitä mieltä olette esitetystä pohjavesien tilasta (n=1176) 0 % 2 % 12 % 7 % 13 % 49 % 17 % Paljon parempi kuin oletin Jonkin verran parempi kuin oletin Kuten ajattelin tilanteen olevan Jonkin verran huonompi kuin oletin Paljon huonompi kuin kuin oletin En osaa sanoa tyhjä Mitä mieltä olette seuraavista väitteistä? (n=1176) Riittävä ja laadukas pohjavesivaranto tulee säilyttää tuleville sukupolville 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Pohjavesiensuojelu on yhteiskunnan tärkeimpiä tehtäviä Pohjavesiensuojelu pitäisi huomioida paremmin myönnettäessä rakennus-, ympäristö- ja maa-aineslupia. Olen huolissani alueen vedenjakelun toimivuudesta Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä En samaa enkä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa tyhjä 4

Asukkaiden(n=560) ja mökkiläisten(n=616) käsitykset pohjavesien tilasta 5

Kuinka tärkeinä pidätte ehdotettuja toimenpiteitä? (n=1176) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ympäristöystävällisempien aineiden käyttö tiealueiden liukkauden torjunnassa Pilaantuneiden maa-alueiden kartoittaminen ja kunnostaminen Toiminnanharjoittajien ymp.lupatarpeen selvittäminen Tiealueiden pohjavesitarkkailun lisääminen Vanhojen maa-ainestenottoalueiden kunnostussuunnittelu ja kunnostaminen Toiminnanharjoittajien suorittaman pohjavesitarkkailun lisääminen Jätevesijärjestelmien toimivuuden tehostaminen hajaasutusalueilla Tärkeä Melko tärkeä Ei tärkeä eikä tarpeeton Melko tarpeeton Tarpeeton En osaa sanoa tyhjä Miten toimisitte jos esitettyjä toimia ei toteutettaisi? (n=1176) Toivoisin että viranomaiset alkaisivat toteutta esitettyjä toimenpiteitä Vaatisin viranomaisia toteuttamaan esitettyjä toimenpiteitä En osaa sanoa 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Esittäisin kantani mediassa En reagoisi millään tavalla Hankkisin omia vedenpuhdistuslaitteita 6

Maksuhalukkuus pohjavesien tilan turvaamiseksi Kuvitelkaa tilanne, jossa edellä esitetyt pohjavesiin kohdistuvat toimenpiteet toteutettaisiin niin kattavasti, että pohjavesimuodostumien olosuhteet voitaisiin selvittää niin hyvin kuin mahdollista ja kaikki tarvittavat suojelutoimenpiteet voitaisiin toteuttaa siten, että pohjaveden pilaantumisriski voitaisiin lähestulkoon poistaa. Yhteiskunta osallistuisi kustannuksiin 50 % osuudella ja toiminnanharjoittajat 30 % osuudella Kuvitelkaa edelleen, että alueelle perustettaisiin pohjavesienhoitosäätiö (2017 2022), joka keräisi lahjoituksina yksityishenkilöiltä ja yhdistyksiltä varat / puuttuvat varat kerättäisiin veroluonteisena pohjavesienhoitomaksuna, joilla katettaisiin puuttuvat 20 % pohjavesienhoidon kustannuksista. Olisitteko Te valmis maksamaan pohjavesienhoitosäätiölle / tällaista veroluonteista pohjavesienhoitomaksua pohjaveden laadun turvaamiseksi? 7

Merkitkää jokaiselle riville, eli kunkin summan osalta, kuinka varmasti maksaisitte tai ette maksaisi kyseistä summaa. 8

Olisitteko valmis maksamaan? 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % KAIKKI (n=1176) SÄÄTIÖ (n=581) VERO (n=595) ASUKKAAT (n=560) MÖKKILÄISET (n=616) Ei Mahdollisesti Kyllä kaikki (n=1176) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 0.5 /kk (6 /v) 01 /kk (12 /v) 2 /kk (24 /v) 4 /kk (48 /v) 8 /kk (96 /v) 16 /kk (192 /v) 32 /kk (384 /v) yli 32 /kk Maksaisin varmasti Maksaisin melko varmasti En ole varma maksaisinko En melko varmasti maksaisi En varmasti maksaisi tyhjä 9

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 0.5 /kk (6 /v) 01 /kk (12 /v) 2 /kk (24 /v) 4 /kk (48 /v) 8 /kk (96 /v) 16 /kk (192 /v) 32 /kk (384 /v) yli 32 /kk 0.5 /kk (6 /v) 01 /kk (12 /v) 2 /kk (24 /v) 4 /kk (48 /v) 8 /kk (96 /v) 16 /kk (192 /v) 32 /kk (384 /v) yli 32 /kk 0.5 /kk (6 /v) 01 /kk (12 /v) 2 /kk (24 /v) 4 /kk (48 /v) 8 /kk (96 /v) 16 /kk (192 /v) 32 /kk (384 /v) yli 32 /kk Asukkaat (n=560) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Mökkiläiset (n=616) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Vero (n=595) Maksaisin varmasti Maksaisin melko varmasti En ole varma maksaisinko En melko varmasti maksaisi En varmasti maksaisi tyhjä Maksaisin varmasti Maksaisin melko varmasti En ole varma maksaisinko En melko varmasti maksaisi En varmasti maksaisi tyhjä Maksaisin varmasti Maksaisin melko varmasti En ole varma maksaisinko En melko varmasti maksaisi En varmasti maksaisi tyhjä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 0.5 /kk (6 /v) 01 /kk (12 /v) 2 /kk (24 /v) 4 /kk (48 /v) 8 /kk (96 /v) 16 /kk (192 /v) 32 /kk (384 /v) yli 32 /kk Säätiö (n=581) Maksaisin varmasti Maksaisin melko varmasti En ole varma maksaisinko En melko varmasti maksaisi En varmasti maksaisi tyhjä 10

KAIKKI, kuinka tärkeitä syyt olivat maksuhalukkuudelle? (n=666-700) Nykyisten sukupolvien tulee turvata riittävät ja puhtaat pohjavedet myös tuleville sukupolville Haitta-aineiden päätymistä pohjavesiin tulisi ehkäistä nykyistä paremmin On tärkeää että pohjavesien hyvä tila takaa hyvät olosuhteet niistä riippuvaisille ympäristöille Haluan osaltani parantaa pohjavesien tilaa En halua investoida uusiin kiinteistökohtaisiin juomaveden puhdistusjärjestelmiin 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Erittäin tärkeä Melko tärkeä Melko yhdentekevä Täysin yhdentekevä En osaa sanoa Ei juuri eroja eri ryhmien välillä KAIKKI, kuinka tärkeitä syyt olivat maksuhaluttomuudelle? (n=425-479) Pilaajien tulisi kustantaa kaikki kulut Mielestäni jo maksamiani veroja pitäisi suunnata paremmin pohjavesien hoitoon ja suojeluun Minulla ei ole varaa maksaa pohjaveisen tilan parantamisesta Olen jo investoinut kiinteistökohtaisiin juomavedenpuhdistuslaitteisiin Pohjavedet eivät kaipaa enempää suojelua tai puhdistusta 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Erittäin tärkeä Melko tärkeä Melko yhdentekevä Täysin yhdentekevä En osaa sanoa 11

ASUKKAAT, kuinka tärkeitä syyt olivat maksuhaluttomuudelle? (n=217-240) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Minulla ei ole varaa maksaa pohjaveisen tilan parantamisesta Pilaajien tulisi kustantaa kaikki kulut Pohjavedet eivät kaipaa enempää suojelua tai puhdistusta Olen jo investoinut kiinteistökohtaisiin juomavedenpuhdistuslaitteisiin Mielestäni jo maksamiani veroja pitäisi suunnata paremmin pohjavesien hoitoon ja suojeluun Erittäin tärkeä Melko tärkeä Melko yhdentekevä Täysin yhdentekevä En osaa sanoa MÖKKILÄISET, kuinka tärkeitä syyt olivat maksuhaluttomuudelle? (n=208-239) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Minulla ei ole varaa maksaa pohjaveisen tilan parantamisesta Pilaajien tulisi kustantaa kaikki kulut Pohjavedet eivät kaipaa enempää suojelua tai puhdistusta Olen jo investoinut kiinteistökohtaisiin juomavedenpuhdistuslaitteisiin Mielestäni jo maksamiani veroja pitäisi suunnata paremmin pohjavesien hoitoon ja suojeluun Erittäin tärkeä Melko tärkeä Melko yhdentekevä Täysin yhdentekevä En osaa sanoa VERO, kuinka tärkeitä syyt olivat maksuhaluttomuudelle? (n=224-246) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Minulla ei ole varaa maksaa pohjaveisen tilan parantamisesta Pilaajien tulisi kustantaa kaikki kulut Pohjavedet eivät kaipaa enempää suojelua tai puhdistusta Olen jo investoinut kiinteistökohtaisiin juomavedenpuhdistuslaitteisiin Mielestäni jo maksamiani veroja pitäisi suunnata paremmin pohjavesien hoitoon ja suojeluun Minulla ei ole varaa maksaa pohjaveisen tilan parantamisesta Pilaajien tulisi kustantaa kaikki kulut Pohjavedet eivät kaipaa enempää suojelua tai puhdistusta Olen jo investoinut kiinteistökohtaisiin juomavedenpuhdistuslaitteisiin Mielestäni jo maksamiani veroja pitäisi suunnata paremmin pohjavesien hoitoon ja suojeluun SÄÄTIÖ, kuinka tärkeitä syyt olivat maksuhaluttomuudelle? (n=201-233) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Erittäin tärkeä Melko tärkeä Melko yhdentekevä Täysin yhdentekevä En osaa sanoa Erittäin tärkeä Melko tärkeä Melko yhdentekevä Täysin yhdentekevä En osaa sanoa 12

Paras tapa kerätä rahaa pohjavesien suojeluun? 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Vapaaehtoinen maksu Osana vesi-, jäte- tai jätevesimaksuja Korottamalla veroja Ei mikään tyhjä 13

tyhjä 1 % Sukupuoli (n=1176) Mies 61 % Nainen 38 % Kotitalouden koko 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Alle 20 vuotta 20-29 vuotta 30-39 vuotta Ikä (n=1176) Keski-ikä 59,3 vuotta 40-49 vuotta 50-59 vuotta 60-69 vuotta 70-79 vuotta Yli 80 vuotiaat tyhjä 25 % Ei lapsia 48 % Lapsiperheitä 27 % KAIKKI (n=1176) ASUKKAAT (n=560) MÖKKILÄISE T (n=616) Asunut alueella/omistanut mökin 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % alle 2 vuotta 3-6 vuotta 7-15 vuotta 16-19 vuotta 20-29 vuotta 30-39 vuotta 40-49 vuotta Yli 50 vuotta 14

Koulutus (n=1176) 0% 10% 20% 30% 40% 50% Peruskoulu Ammatillinen tutkinto YO-tutkinto AMK tai alempi KK-tutkinto Ylempi KK-tutkinto Lisensiaatti- tai tohtorintutkinto muu tyhjä Ammatin kautta vesistöistä kiinnostunut Harrastuksen kautta vesistöistä kiinnostunut Aktiivinen luonnossa liikkuja Muu ulkonaliikkuja Ymps.järjestön/säätiön jäsen Ryhmiin kuuluminen, kpl Muu En mikään 0 200 400 600 800 1000 Henkilökohtaiset bruttotulot/kk 30% 25% 20% 15% KAIKKI (n=1176) ASUKKAAT (n=560) MÖKKILÄISET (n=616) 10% 5% 0% 15

Miten seuraavat väittämät pitävät paikkansa? (n=1176) Uskon ymmärtäneeni kaikki kysymykset 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Luotan suunniteltavien hoitotoimenpiteiden tehokkuuteen Kysely antoi minulle uutta tietoa pohjavesien tilasta ja niiden hoidosta Minusta oli vaikea määritellä summaa jolla olisin valmis parantamaan pohjaveisien tilaa Mielestäni esitetty rahoituskanava oli uskottava Olen kiinnostunut kaivovesien seuraamisesta ja haluaisin tästä lisätietoa Olen kyselyyn vastaamisen jälkeen enemmän huolissani pohjavesien tilasta Kyllä Osittain Ei tyhjä Voisin ryhtyä vapaaehtoiseksi pohjavesitarkkailijaksi Ei juuri eroja eri ryhmien välillä, ei edes rahoituskanavan uskottavuudessa Yleisarvosana kyselyn aiheen kiinnostavuudelle: 8,5 Yleisarvosana kyselylle: 8,2 16

Avoimista vastauksista poimittuja aiheita Sana-on-vapaa: 280 oli jättänyt kommentteja Suuntaa-antavaa jaottelua kommenttien aiheista: kysely 54 pintavedet 30 huoli 26 kaivos 23 suolaaminen 20 vedet tärkeitä 20 raha 18 byrokratia 16 ehdotus 15 mökki 14 maatalous 12 tiedotus 11 metsätalous 8 toiminnot 7 kaatopaikka 5 kalankasvatus 4 17

Katokysely (lähetettiin 520:lle, vastanneita 82) Miksi ette vastanneet varsinaiseen kyselyyn? (n=82) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % En halunnut/pystynyt vastaamaan sähköiseen ksyelyyn En koe tietäväni aiheesta tarpeeksi En yleensäkään vastaa kyselyihin Ei ollut aikaa vastata En uskonut vastauksestani olevan hyötyä tutkimukselle Kysely vaikutti liian työläältä Pohjavesien tila ei ole minulle tärkeä tai kiinnostava aihe Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä En samaa enkä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä tyhjä 60% 50% 40% 30% 20% 10% Mitä mieltä olette kartassa esitetystä Koillismaan pohjavesien tilasta? katokysely varsinainen kysely Keski-ikä 63 vuotta Naisia 39 % Miehiä 61 % 0% Paljon parempi kuin oletin Jonkin verran parempi kuin oletin Kuten ajattelin tilanteen olevan Jonkin verran huonompi kuin oletin Paljon huonompi kuin kuin oletin En osaa sanoa tyhjä 18