Mistä kasvu tulee Rautalankamalli Itä- ja Keski-Suomen talouteen Marko Korhonen
Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030 hyv.11.11.2013 Taloutta uudistavat tieteen, teknologian ja yritystoiminnan innovaatiokärjet ja kehittämistavoitteet
Talouden peruslukuja
Rikas etelä ja länsi Köyhempi itä ja keskinen Suomi Bruttokansantuotetta nostavat korkea tulotaso (= korkeatuloisten ammatteja ja korkea työhön osallistuvuus) sekä puunjalostuksen ja metalliteollisuuden suurteollisuuden keskittymät
Maakuntien arvonlisäys v. 2015 (milj. ), käypiin hintoihin TOIMIALAT Maa-, metsä- ja Maakunta YHTEENSÄ kalatalous (A) Jalostus (B-F) Palvelut (G-T) Uusimaa 69 693 203 15 318 54 172 Varsinais-Suomi 14 160 285 4384 9491 Satakunta 6887 181 2594 4112 Kanta-Häme 4742 146 1356 3240 Pirkanmaa 15 255 297 4518 10 440 Päijät-Häme 5375 162 1728 3485 Kymenlaakso 5252 145 1542 3565 Etelä-Karjala 4257 168 1527 2563 Etelä-Savo 3853 450 843 2561 Pohjois-Savo 6731 377 1688 4667 Pohjois-Karjala 4235 314 1152 2768 Keski-Suomi 7474 327 2155 4992 Etelä-Pohjanmaa 5069 314 1512 3243 Pohjanmaa 5949 289 2303 3357 Keski-Pohjanmaa 2055 129 648 1279 Pohjois-Pohjanmaa 10 958 397 3036 7524 Kainuu 1786 161 280 1346 Lappi 5414 221 1646 3547 Ahvenanmaa 1159 26 194 938 Ulkoalue 54.. 54 Palvelut keskittyneet Uudellemaalle ja Pirkanmaalle Jalostus erityisen vahvaa Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois- ja Keski- Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Keski-Suomessa Pääkonttorit ylikorostavat Uudenmaan teollisuutta Maa- ja metsätalous merkittäviä Etelä- Savossa, Pohjois- Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa KOKO MAA 180 358 4 591 48 423 127 344 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito (ennakkotieto)
Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi POHJOIS-SAVO Pohjanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Arvonlisäys, brutto perushintaan (käypiin hintoihin) v. 2000 ja 2015 (milj. ) Uusimaa Satakunta Lappi Kainuu Ulkoalue 1 159 54 5 414 5 375 5 252 5 069 4 742 4 257 4 235 3 853 2 055 1 786 7 474 6 887 6 731 5 949 15 255 14 160 10 958 69 693 V. 2015 V. 2000 0 10 00020 00030 00040 00050 00060 00070 00080 000 Milj. Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito (v. 2015 ennakkotieto) Koko maa: v. 2000 119,2 Mrd v. 2015 180,4 Mrd Kasvu on keskittynyt suurimpiin keskuksiin maassa Työlliset, henkeä v. 2000 ja 2015 Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi POHJOIS-SAVO Satakunta Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Päijät-Häme Lappi Kymenlaakso Kanta-Häme Pohjois-Karjala Etelä-Savo Etelä-Karjala Kainuu Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Ulkoalue 61 442 52 551 32 675 31 174 18 209 1 133 111 950 102 143 100 223 86 705 86 282 81 911 76 632 74 511 73 352 65 675 218 379 209 094 167 517 Koko maa: v. 2000 2 298 300 henk. v. 2015 2 497 400 henk. v. 2015 v. 2000 845 843 0 200 000 400 000 600 000 800 0001 000 000 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito (v. 2015) ennakkotieto) henk. Viime vuosina Itä- ja Keski-Suomen vienti on kasvanut koko maata paremmin
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016, 1.puoliv. 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016, 1.puoliv. 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016, 1.puoliv. 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016, 1.puoliv. vuosimuutos % 20 10 Teollisuuden viennin vuosimuutos (%) / Pohjois-Savo, Keski-Suomi ja koko maa vuosimuutos % 60 40 Teollisuuden viennin vuosimuutos (%)/ Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Kainuu 0 20-10 0-20 -30-20 -40-60 -40-80 Pohjois-Savo Keski-Suomi KOKO MAA Lähde: Toimiala Online (syksy 2016) Etelä-Savo Pohjois-Karjala Kainuu vuosimuutos % 30 Teollisuuden viennin vuosimuutos (%)/ Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa vuosimuutos (%) 30 Teollisuuden viennin vuosimuutos (%)/ Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Pohjois- Pohjanmaa 20 20 10 10 0 0-10 -10-20 -20-30 -30-40 -40 Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa
Kasvun kiihdyttäjiä
Suuret teolliset investoinnit luovat uutta kasvua Itä- ja Keski- Suomessa Äänekoski 1,2 Mrd valmistumassa Finnpulpin puubiotehdashanke Kuopioon 1,4 Mrd Varkauteen toteutettu 300 M investoinnit selluun, kartonkiin, lvllevylinjaan ja bioenergiaan Ponssen teollisuuskylä kasvaa kohisten, Ponssen oma tehdaslaajennus 1,3 ha -> 4 ha:n tuotantotilat Valion kuivamaidon jatkojalostuksen investoinnit Lapinlahdella Biopolttoainehankkeet Kainuussa, Ylä-Karjalassa sekä Keitele Groupilla Nämä investoinnit lisäävät maaseutualueiden elinvoimaa raakaainehankinnan ja työllisyyden kautta
Äänekosken uuden sellutehtaan aluevaikutukset / ETLA Investointi 1,2 Mrd Rakennusaikana Suomessa toimiville yrityksille 2,4 Mrd liikevaihdon kasvu ja arvonlisää lähes 1 Mrd vuosina 2015 2018 Työllisyyden lisäys lähes 4000 henkeä vuosina 2016 2017 Tehtaan tuotannon aikainen lisäys vanhaan tehtaaseen Liikevaihtovaikutus 900 1000 M + kulutuksesta 160 M lisäys Työllisyyden kasvu 1500 henkilötyövuotta + kulutuksesta tuleva työllisyys Vuoteen 2047 saakka arvonlisää Suomeen 12 Mrd ja kumulatiivinen työllisyyden kasvu yli 61 000 henkilötyövuotta
RAMBOL L
RAMBOL L
Kasvun logiikka ja riippuvuudet eri toimialoilla
Yksinkertainen talouden perusteiden luokitus 1) Raaka-ainepohjainen talous, mistä osa on vientiä Puutuotteet, elintarvikkeet, mineraalituotteet Viennin ostopanokset pääosin kotimaisia 2) Investointituotteet ja kuluttajatuotteet ja palvelut (pl. raaka-ainelähtöiset) Suomessa investointituotteet, metalli- ja koneteollisuus dominoi Pääosa vientiä, käyttää paljon ostopanoksia 3) Perusrakenteet Rakentaminen, asuminen, kuljetus, energia, tietoliikenne 4) Osaamisen ylläpito ja kulttuuri, tutkimus, hallintopalvelut, turvallisuus 5) Hyvinvoinnin tukipalvelut sosiaali- ja terveyspalvelut 6) Kauppa, rahoitus, viihde, media Toimiva ja uudistuva talous tarvitsee kaikkia näitä. Alueet ovat osin erikoistuneet
Vielä vähän aikaa sitten julkisesti uskottiin teollisuuden katoavan Suomesta ja koko talouden ja väestön keskittyvän suurimpiin yliopistokaupunkeihin Koneteollisuuden kasvuvaikutukset Suuri osa suomalaisista tuotteista on investointituotteita, vähemmän (kännykän jälkeen) kuluttajatuotteita ja palveluja -> maailmantalouden investointikasvu heijastuu suoraan tänne yritysten toimintaan ja työllisyyteen Suuri osa kohdistuu teollisille alueille ja osaamiskeskittymiin Tuotantopanoksista suuri osa ostetaan ulkomailta ja Suomesta monista maakunnista Verkostokytkennät ovat laajoja alihankinnan, komponenttien ja palvelujen oston kautta Koneteollisuus vahvistaa kauppatasetta vähemmän kuin puunjalostus Koneteollisuudelle on ominaista laaja jälkimarkkinoinnin mahdollisuus ja työllisyysvaikutus, palvelut paikallisesti ulos tai ulkomailla Ominaista jatkuva uudistuminen tuotteissa, tuotannossa ja palveluissa 15 vuotta kasvanut Kiina-ilmiö teollisen tuotannon keskittymisestä Kauko- Itään on kääntymässä takaisin Eurooppaan. Myös uudet automaatiotekniikat ja nouseva paikallinen valmistus mahdollistavat kannattavan tuotannon innovaatioiden ja osaamisen lähellä
Metsäteollisuuden kasvuvaikutukset Suuri osa kohdistuu maaseutualueille puun hankintaketjuun: puunmyyntitulot, hakkuutulot ja kuljetus Puunjalostus vahvistaa kauppatasetta ja keskusten ulkopuolisten alueiden taloutta Puuteollisuuden jalostusarvosta suuri osa jää metsätalouteen (arvo kasvaa metsästä tehtaalle) Tehtaan sijaintipaikalle kohdistuvat: tehtaan oma työllisyys (Finnpulpilla 6-12 % koko työllisyydestä), osa rakentamisesta, huollosta, kuljetuksesta, laitehankinnoista Tehtaan lähialueille osa metsäkoneiden hankinnoista Investoinneissa Suomeen osa työllisyydestä ja laitehankinnoista Kallistuvat hiili- ja öljypohjaiset materiaalit ja energiat lisäävät puupohjaisen energian ja materiaalien tarvetta ja mahdollisuutta
Elintarviketeollisuuden kasvuvaikutukset Suuri osa kohdistuu maaseutualueille elintarvike hankintaketjuun: maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden tuotanto sekä kuljetus Kotimainen maatalous ja elintarviketuotanto vahvistavat kauppatasetta ja keskusten ulkopuolisten alueiden taloutta Elintarviketeollisuuden jalostusarvo on yllättävän alhainen, kauppa vie voitot Tehtaan sijaintipaikalle kohdistuvat: tehtaan oma työllisyys (pieni), osa rakentamisesta, huollosta, kuljetuksesta, laitehankinnoista Tehtaan lähialueille osa hankinnoista Investoinneissa Suomeen pieni osa työllisyydestä ja laitehankinnoista, automaatio kasvaa (laitteista suuri osa ulkomailta, säiliöitä ja putkia kotimaasta, suunnittelu ja prosessien pyörittäminen kotimaasta) Case Valio
Terveysteknologian kasvuvaikutukset Koko maassa terveysteknologian kasvu on ollut nopeaa, Pohjois-Savossa aika hidasta Koko maassa terveysteknologian liikevaihto on kasvanut suuremmaksi kuin polttoon perustuvan energiateknologian tuotanto (ei energian tuotanto) Näyttää sille, että terveysteknologian tuotteiden ja palvelujen kehittäminen ja markkinoille pääsy edellyttää monialaista osaamista Väestön ikääntyminen, terveyspalvelujen säästövaatimukset, kotona selviytymisen tukeminen, terveyden omaseuranta ym. lisäävät terveysteknologian kysyntää ja markkinoita
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot (milj. ) ja henkilöstö v. 2015 Lähde: Tilastokeskus T&k-menot Muutos Osuus v. 2000- koko 2014 milj. maasta (%) T&khenkilöstö Maakunta 2015 milj. 2015 Uusimaa 2924 879 53 34 870 Varsinais-Suomi 488 22 1 6586 Satakunta 92 32 2 1224 Kanta-Häme 71 23 1 1277 Pirkanmaa 772 138 8 9477 Päijät-Häme 75 26 2 1004 Kymenlaakso 31-3 0 458 Etelä-Karjala 115 66 4 1225 Etelä-Savo 40 23 1 697 Pohjois-Savo 146 61 4 2230 Pohjois-Karjala 79 25 2 1430 Keski-Suomi 210 29 2 3457 Etelä-Pohjanmaa 43 18 1 562 Pohjanmaa 227 131 8 1927 Keski-Pohjanamaa 18 9 1 297 Pohjois-Pohjanmaa 657 146 9 7942 Kainuu 21 6 0 438 Lappi 57 17 1 928 Ahvenanmaa 4 2 0 61 Koko maa 6071 1648 100 76 090
Kiitos