VUOSIKERTOMUS 2007 FINSTASHIP VAHVASTI MERELLÄ

VUOSIKERTOMUS 2007 FINSTASHIP VAHVASTI MERELLÄ

SISÄLLYSLUETTELO ARVOT, MISSIO JA VISIO 4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 6 JÄÄNMURTOPALVELUT 8 VÄYLÄPALVELUT 12 LAUTTALIIKENNE 16 OFFSHORE-PALVELUT 20

SISÄLLYSLUETTELO HENKILÖSTÖ 24 TUOTANTO JA MERIHENKILÖSTÖ 26 TURVALLISUUS 28 YMPÄRISTÖ 30 HALLITUS 32 JOHTO 34 TILINPÄÄTÖS 2007 36 LAIVASTO 48 3

ARVOT, MISSIO JA VISIO 4

MISSIOMME Tuotamme ja kehitämme tehokkaita palvelukokonaisuuksia jäänmurto-, väyläpalvelu-, offshore-, lauttaliikenne- ja hoitovarustamoasiakkaille. Itämeri ja arktiset alueet ovat päämarkkinapaikkamme. ARVOMME Asiakaslähtöinen Palvelumme tukevat asiakkaittemme toimintaa. Olemme asiakkaalle yhteistyökumppani, joka toimii turvallisesti, nopeasti ja luotettavasti. Tehokas Teemme työtä suunnitelmallisesti, priorisoiden ja viivyttelemättä. Huomioimme työmme merkityksen osana suurempia kokonaisuuksia. Tehostamme jatkuvasti toimintatapoja, työmenetelmiä, yhteistyötä, tiedonkulkua ja kannattavuutta. Kannustava Ihminen on organisaatiossamme pääosassa, ja jokaisen työpanos on arvokas. Kannustamme toisiamme ja annamme kaikille mahdollisuuden kehittää itseään. VISIOMME Paras palveluntarjoaja Olemme toimialojemme johtava palveluntuottaja markkina-alueillamme. 5

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS JATKUVA KEHITTÄMINEN LUO PERUSTAN ASIAKASTYYTYVÄISYYDELLE 6

Esko Mustamäki Finstaship on toiminut liikelaitoksena neljä vuotta. Tänä aikana toimintamme on kehittynyt huomattavasti. Vuonna 2004 noin 80 prosenttia liikevaihdostamme tuli siirtymäkaudelle sovittujen neuvottelusopimusten pohjalta. Vuonna 2007 lähes 60 prosenttia liikevaihdosta tuli kilpailluilta markkinoilta, ja tästä valtaosa ulkomailta. Toimimme hyvin erilaisilla markkinoilla. Näin ollen asiakkuutemmekin ovat erilaisia. Offshore-markkinat ovat globaalit, ja kilpailu siellä on kovaa. Sopimukset ovat lyhyitä, ja asiakkaat vaihtuvat usein. Samanaikaisesti Finstashipin tulos on kehittynyt positiivisesti. Vuonna 2007 kaikki liiketoiminnot paransivat operatiivista tulostaan. Finstashipin eri liiketoimintojen kilpailukyky ei kuitenkaan ole kehittynyt tasaisesti. Vuoden 2007 hyvä tulos oli lähes kokonaan offshore-liiketoiminnan ansiota. Tästä syystä meidän on jatkettava toimenpiteitä Itämeritoimintojen kannattavuuden parantamiseksi. Jäänmurto-, väylä- ja lauttaliikennepalvelut toimivat sitä vastoin kotimaan markkinoilla, ja niillä on pääasiakkaina joko Merenkulkulaitos, Tiehallinto tai Suomen ympäristökeskus. Kaikkien näiden palvelujen markkinat ovat vähitellen siirtyneet avoimen kilpailun piiriin. Kaikki asiakkaamme ovat meille yhtä tärkeitä. Siksi haluamme kehittää asiakkuuksiamme ja olemme kiinnostuneita tietämään, mitä mieltä asiakkaamme ovat palveluistamme. INVESTOINTIPÄÄTÖKSET AJANKOHTAISIA Laivaston ikääntymisen vuoksi meidän on välttämätöntä aloittaa laivastomme uusiminen lähivuosina. Tehtävä on suurista investointitarpeista johtuen haasteellinen. Sen läpivienti edellyttää muutosta tilaajien kilpailutuskäytännössä: sopimuskausien pitää olla riittävän pitkiä, jotta uudisrakennuksen tilaaminen olisi perusteltua. ERILAISIA PALVELUJA ERILAISILLE ASIAKKAILLE Asiakkaamme ovat ratkaisevassa asemassa liikevaihdon kasvun ja positiivisen tuloskehityksen kannalta. Asiakkaittemme luottamus ja positiiviset ostopäätökset ovat mahdollistaneet kasvumme, mistä olemme kiitollisia. ASIAKASTYYTYVÄISYYSTUTKIMUS KEHITTÄMISEN TYÖKALUKSI Teetimme vuoden 2007 aikana asiakastyytyväisyystutkimuksen, joka ensimmäistä kertaa kattoi kaikki Finstashipin palvelut. Asiakkaiden mielikuva Finstashipistä vaihteli toimintaalueesta riippuen. Tutkimus toi esiin paljon positiivisia asioita, joista voimme olla ylpeitä, mutta yhtä lailla asioita, joissa meillä on parannettavaa. Eniten kiitosta saimme turvallisuusohjeiden ja sääntöjen noudattamisesta, ainutlaatuisesta tekniikasta, hyvämaineisuudesta sekä ympäristövastuullisuudesta. Kehityskohteiksi nousivat innovatiivisuus, nykyaikaisuus sekä asiakaslähtöisyys. Haasteista huolimatta Finstashipin tulevaisuus näyttää hyvältä. Kiitän asiakkaitamme, sidosryhmiämme sekä henkilökuntaamme kuluneesta vuodesta. 7

JÄÄNMURTOPALVELUT LUOTETTAVAA JÄÄNMURTOA JA ERIKOISOSAAMISTA Finstashipin vuosikymmenien mittainen talvimerenkulun tuntemus ja maailman vahvimpiin kuuluva jäänmurtolaivasto varmistavat laivaliikenteen sujumisen Suomen merialueilla talvioloissa. Jäänmurtopalvelut kattavat alusten avustamisen jäissä, reitityksen suunnittelun sekä siihen liittyvän liikenteen ohjauksen. Kalustoon kuuluu viisi perinteistä jäänmurtajaa ja kolme monitoimimurtajaa. Finstashipin jäänmurtopalveluiden päämarkkina-alue on pohjoinen Itämeri. Rautaiselle ammattitaidolle on kasvavaa kysyntää myös arktisissa jäänmurtotehtävissä. Jäänavigointipalvelujen kysyntä Suomenlahdella kasvaa ympärivuotisen tavaraliikenteen lisääntymisen myötä. 8

JÄÄNMURTO ON OSA SUOMALAISTA INFRASTRUKTUURIA Vuoden 2007 jäänmurtotoiminta muodostui Merenkulkulaitokselle tehdystä työstä 29.12.2006 solmitun sopimuksen mukaisesti. Merenkulkulaitoksella on sopimusoptio myös kahdelle seuraavalle jäänmurtokaudelle, joista kausi 2007 2008 on ensimmäinen. Sopimus kattaa kahdeksan jäänmurtajan aikarahtauksen Suomen merialueilla tarvittaviin jäänmurtotehtäviin. osapuolille kustannustehokkain vaihtoehto ja antaisi Finstashipille nykyistä joustavammat mahdollisuudet rahdata osa jäänmurtajista offshore-toimintaan erityisesti leutojen talvien aikana. Pidemmät sopimuskaudet parantaisivat myös uusien yrittäjien valmiuksia tulla mukaan kilpailuun. Talvi 2006 2007 oli normaalia huomattavasti leudompi. Varsinainen jäänmurtotoiminta alkoi 16.1.2007 jäänmurtaja Kontion lähtiessä Perämerelle. Se myös palasi viimeisenä Helsingin Katajanokalle 21.5.2007 Talvi 2007 2008 alkoi sekin poikkeuksellisen leutona. Jäänmurtaja Otso lähti Perämerelle vuoden viimeisenä päivänä. Merenkulkulaitos seuraa jäänmurtotoiminnan laatua asettamiensa palvelutasovaatimusten avulla. Finstashipin toiminnan laatu vuonna 2007 ylitti sille asetetut vaatimukset: keskimääräinen odotusaika oli 3,2 tuntia (palvelutasovaatimus enintään 4 tuntia) sekä läpipäässeiden osuus ilman odotusta 92,8 % (palvelutasovaatimus 90 95 %). TURVALLISUUTTA SUOMENLAHDEN KASVAVAAN LIIKENTEESEEN Meriliikenne Suomenlahdella kasvaa voimakkaasti, ja yhä useammat tankkerit kuljettavat öljyä kaikkina vuodenaikoina. Huoli Suomenlahden kasvavan liikenteen mukanaan tuomista riskeistä on yhteinen. Finstaship edistää omalta osaltaan talvimerenkulun turvallisuutta osakkuusyhtiö Ice Advisors Oy:n kautta sekä tarjoamalla ICETRAIN-jäänavigointikoulutusta yhteistyössä muiden suomalaisten talvimerenkulun asiantuntijoiden kanssa ja osallistumalla aktiivisesti alan kansainvälisiin seminaareihin. KILPAILUTILANTEESEEN ODOTETAAN MUUTOKSIA Koska Merenkulkulaitoksen kanssa solmittu sopimus perustuu aikarahtaukseen, jäänmurtajien on pysyttävä käyttövalmiina Suomessa koko talvikauden. Finstashipin pyrkimyksenä on päästä pitkäaikaisiin palvelusopimuksiin. Se olisi kaikille AVAINLUVUT 2007 2006 Liikevaihto milj. 22,0 24,2 Operointipäivät 474 710 9

10

Asiakasesittely Merenkulkulaitos on merenkulun turvallisuudesta, väylänpidosta, merikartoituksesta, talvimerenkulun avustamisesta ja yhteysaluspalveluista vastaava viranomainen. Tarvitsemansa tuotannolliset palvelut se hankkii kilpailuttamalla eri palveluntuottajia. SUOMEN VIENNIN TURVAAMINEN ON YHTEINEN TEHTÄVÄ Merenkulkulaitoksen talvimerenkulun johtaja Ilmari Aro sanoo, että yksi laitoksen tärkeimmistä lakivelvoitteisista tehtävistä on talvimerenkulun turvaaminen Suomen merialueilla. Velvollisuutemme on huomioida Suomen vientiteollisuuden tarpeet ja huolehtia siitä, ettei laivaliikenteeseen talviaikaan synny riskitilanteita. Liikenteen on sujuttava. Tämän teemme yhteistyössä Finstashipin kanssa. Päävastuu jäänmurtopalvelun tasosta on Finstashipillä. Liikenne- ja viestintäministeriön taholta on tullut vaatimuksia jäänmurtopalvelujen kilpailuttamisesta. Tilanne on ristiriitainen, sanoo Aro. Jotta kilpailua syntyisi, tarvittaisiin paljon uusia jäänmurtajia ja uusia toimijoita. Toisaalta nykyiset talvet eivät juuri kannusta investoimaan talvimerenkulkuun. Vanhaa tonnistoa uudistettaessa kilpailutus on ajankohtaista. Uusi murtaja tarvitsee pitkän sopimusajan kalliin investoinnin jakamiseksi useille vuosille, ja silloin kilpailut on taas kilpailtu pitkäksi aikaa. Yhteistyö Finstashipin kanssa sujuu Ilmari Aron mielestä hyvin, ja sitä voidaan entisestään tehostaa molemminpuolisella avoimuudella. Avoimuus lisää luottamusta, tuo pitkässä juoksussa kustannussäästöjä ja vähentää riskejä puolin ja toisin. Viereisellä sivulla Merenkulkulaitoksen talvimerenkulun johtaja Ilmari Aro (vas.) ja Finstashipin jäänmurtoyksikön johtaja Atso Uusiaho. 11

VÄYLÄPALVELUT JOUSTAVIA PALVELUKOKONAISUUKSIA YMPÄRI VUODEN 12

Finstashipin väyläpalveluiden tehokkaalla kalustolla merellä työskenteleminen onnistuu läpi vuoden. Yksiköllä on yhdeksän monitoimialusta, joiden henkilöstö on erikoistunut vesiliikenteen infrastruktuurin rakentamiseen ja kunnostamiseen. Alukset on varustettu öljyntorjuntalaitteilla. Vuoden 2007 aikana väylänhoitotehtävien kysyntä pieneni edellisvuodesta. Tämä johtui väylänhoitoon liittyvien töiden absoluuttisesta vähenemisestä. PINTAA SYVEMMÄLLE Vuoden 2007 aikana kehitettiin uusi palvelukokonaisuus WaterAreaManagement, joka tarjoaa kokonaispalvelua muun muassa viranomaisille, satamille tai merirakentajille maantieteellisesti tai prosessikohtaisesti. Esimerkiksi satamalle voidaan tarjota kaikki satama-altaassa tehtävät työt. Palvelua esiteltiin Pietarin messuilla syksyllä 2007, ja vuoden 2008 haasteena on palvelun laajempi markkinointi. Finstashipin pyrkimyksenä on laajentaa väyläpalvelujen liiketoimintaa koko Itämeren alueelle ja päivittää aluskalustoa nykyistä laajempaa käyttöä varten. Uusien palvelujen tavoitteena on tarjota asiakkaille kokonaisratkaisuja, joissa Finstaship toimii vastuullisena kokonaistoimittajana. MERIRAKENTAMISTA JA TUTKIMUSTYÖTÄ VALMIINA ÖLJYNTORJUNTAAN Väyläpalveluiden yhdeksän monitoimialusta ovat valmiudessa öljyntorjuntatehtäviin koko merialueella Haminasta Kemiin. Öljyntorjuntavalmiuspalveluiden sisältö vasteaikoineen määritellään Fintashipin ja SYKEn välisessä sopimuksessa. Öljyntorjuntatilanteessa johtovastuu on Suomen ympäristökeskuksella. Väyläpalveluiden suurin asiakas vuonna 2007 oli Suomen ympäristökeskus (SYKE), jolle tarjottava öljyntorjuntapalvelu sisälsi alusten teknisen ja operatiivisen valmiuden. Muita työtehtäviä olivat väylänhoitotyöt, ice management -palvelut, jäänmurto, kuljetukset, merirakennus ja merenpohjatutkimukset. Marraskuussa 2007 Finstaship solmi yhteistyösopimuksen Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) kanssa. Sopimuksen myötä Finstaship voi tarjota asiakkailleen yhä monipuolisempia palvelukokonaisuuksia, mm. merenpohjatutkimuksia merirakentajille. AVAINLUVUT 2007 2006 Liikevaihto milj. 3,7 4,1 Operointipäivät 457 712 13

YHTEINEN VASTUU MERELLISESTÄ YMPÄRISTÖSTÄ Suomen ympäristökeskuksen ympäristövahinkoyksikön tarkastaja Jouko Pirttijärvi ja yksikönpäällikkö Markku Kukkamäki sanovat, että Finstaship-yhteistyössä korostuu yhteinen vastuu öljyvahinkojen torjunnasta. Finstashipin monitoimialusten sisään rakennetut öljynkeräysjärjestelmät edustavat alan kärkeä raskaiden öljyjen keräämisessä avomerellä. Jatkuvasta öljyntorjuntavalmiudesta on sovittu SYKEn kanssa solmitussa sopimuksessa. Pirttijärven mukaan sopimusta on noudatettu kiitettävästi, ja mm. vuonna 2007 järjestetyssä hälytysharjoituksessa valmius todettiin hyväksi. Kukkamäki toteaa yhteydenpidon Finstashipin kanssa olevan tiivistä. Voimassa olevan sopimuksen soveltamista tarkastellaan yhteistuumin. Tavoitteena on, että sopimus turvaa pitkäjänteisen toiminnan ja hyvän torjuntavalmiuden. SYKE panostaa öljyntorjunnan osaamisen säilyttämiseen vuosittain toistuvilla harjoituksilla. Finstashipin alukset ovat olleet mukana myös Ruotsissa, Venäjällä ja Virossa järjestetyissä harjoituksissa. Yhteinen haasteemme on, ettei valmiuksista vaikeissakaan oloissa tingitä, Pirttijärvi painottaa. Viereisellä sivulla SYKEn ympäristövahinkoyksikön tarkastaja Jouko Pirttijärvi (oik.) ja Finstashipin väyläpalvelujen johtaja Kai Valtari. 14

Asiakasesittely Suomen ympäristökeskus (SYKE) tutkii ympäristön muutoksiin liittyviä ilmiöitä ja kehittää ratkaisuja muutosten hallintaan. SYKEn ympäristövahinkoyksikkö vastaa mm. torjuntatoimista merialueilla ja öljyvahinkotilanteiden päivystyksestä. 15

LAUTTALIIKENNE TYÖTÄ YHTEISTEN ASIAKKAIDEN HYVÄKSI 16

Saaristomerellä liikkuville Finstaship on tuttu ja turvallinen yhteyksien tekijä. Finstashipin Saaristovarustamon 11 yhteysalusta poikkeaa päivittäin yli sadassa laituripaikassa kuljettaen ympärivuotisesti lähes 250 000 matkustajaa ja 115 000 ajoneuvoa saarelta toiselle. Vuosi 2007 toteutui tavoitteiden mukaan. Liikennemäärät kasvoivat erityisesti Hiittisten ja Iniön reiteillä, kun Tiehallinnon kanssa tehdyn sopimuksen myötä yhteysalukset Aura ja Aurora alkoivat toimia tielauttoina, osana yleistä tieverkkoa. AMMATTITAITOON KUULUU AITO PALVELUHENKI Finstashipin vahvuuksia ovat suorituskykyiset alukset sekä ammattitaitoinen ja palveluhenkinen henkilöstö. Toiminta on katkotonta, säännöllistä ja luotettavaa vaikeissakin olosuhteissa. Alusten miehistöillä on läheinen suhde asiakkaisiin, ja niin laivat kuin henkilöstö ovat saaristossa erittäin pidettyjä. Aktiivinen yhteydenpito alueen kuntiin ja niiden edustajiin tuo arvokasta tietoa palvelun kehittämiskohteista tulevaisuudessa. Finstashipin tavoitteena on toimia kautta linjan sopimuskumppanien eduksi. He odottavat kuljetuspalvelujen tarjoajan olevan turvallinen, edullinen ja luotettava. Liikevaihdosta suurin osuus syntyi Merenkulkulaitokselle aikarahdatun kaluston kautta. Kuutta yhteysalusreittiä koskevat sopimukset uusittiin siten, että liikenne jatkuu nykylaajuudessaan vuosien 2009 2012 loppuun. Rengastien voimassa olevaan sopimukseen tehdyn täsmennyksen myötä liikennöinnistä maksetaan tuntihinnan sijaan kiinteä korvaus, ja liikennetulot jäävät Finstashipiin. Tämä muutos kannustaa kehittämään Finstashipin palveluita entistä asiakaslähtöisempään suuntaan alueen muiden toimijoiden kanssa. Yhteysalus Bergö myytiin Norjan vankeinhoitolaitokselle rajoitetun saaristoon soveltuvuutensa vuoksi. AVAINLUVUT 2007 2006 Matkustajia 248 560 235 580 Ajoneuvoja 114 140 104 250 Liikevaihto milj. 6,8 5,9 17

18

Asiakasesittely Lauttaliikenteen hoito on yksi niistä palveluista, jotka Tiehallinto hankkii avoimilta markkinoilta. Suomen maanteillä on 42 lauttapaikkaa ja lauttavälien yhteenlaskettu pituus on yli 40 km. ASIAKASLÄHTÖISYYS ON AVAINSANA Kunnossapitopäällikkö Timo Laaksonen Turun tiepiiristä kertoo vuoden mittaisen yhteistyön Finstashipin kanssa sujuneen erittäin kitkattomasti ja vastuun saariston liikennöitävyydestä olevan yhteinen. Vuonna 2007 Tiehallinto osti osan lauttaliikenteen hoitopalveluista Finstashipiltä, kun yhteysalusreitit Kustavi Iniö ja Kasnäs Hiittinen siirtyivät Merenkulkulaitokselta Tiehallinnon vastuulle, osaksi maantieverkkoa. Kahden vuoden mittaisessa sopimuksessa on optiot seuraavalle kolmelle vuodelle. Timo Laaksosen mukaan jatkossa pyritään pitkäkestoisiin sopimuksiin, jotka luovat palveluntuottajille mahdollisuuden kehittää toimintaansa pitkäjänteisesti. Palveluntuottajan asiakaslähtöisyys on yksi valintakriteereistämme. On tärkeää, että palvelu toteutuu loppukäyttäjälle asti hänen etunsa mukaisesti. Finstaship osaa asiansa ja tuntee vastuunsa. Yhteistyössämme toteutuu juuri sellainen kumppanuus, jota palveluntuottajan toiminnassa arvostamme. Viereisellä sivulla kunnossapitopäällikkö Timo Laaksonen Turun tiepiiristä (vas.) ja Finstashipin lauttaliikennepalvelujen johtaja Veijo Hiukka. 19

OFFSHORE-PALVELUT ASIAKASLÄHTÖISIÄ OFFSHORE-PALVELUJA 20

Offshore-toiminta perustuu kolmen monitoimimurtajan, Fennican, Nordican ja Botnican käyttöön jäänmurtokauden ulkopuolella. Alukset soveltuvat hyvin erilaisiin offshore-tehtäviin, kuten vedenalaisiin rakennus- ja huoltotöihin sekä putkien ja kaapeleiden laskuun. Asiakkaat, joille aluksia rahdataan, ovat pääasiassa öljy- ja kaasuyhtiöitä tai niille huoltoja rakennustöitä tekeviä yrityksiä. Offshore-markkinoilla on kasvava kysyntä arktisesta osaamisesta. Finstashipillä on vahva asema näillä markkinoilla, koska arktisten olosuhteiden erityisosaamisen lisäksi monitoimimurtajien tekniset ominaisuudet ovat ainutlaatuisia. Alukset ovat jäänmurtajan ja offshore-aluksen yhdistelmiä, ja niiden toimintakyky ja turvallisuustaso ovat huippuluokkaa. Vuoden 2008 näkymät ovat positiivisia. Kevään koittaessa MSV Fennica matkaa takaisin Alaskan vesille. Nordican offshore-työt jatkuvat jäänmurtokauden jälkeen Pohjanmerellä. Myös Botnican rahtausnäkymät ovat erittäin hyvät seuraaville vuosille. PALVELUA KEHITETÄÄN ASIAKASTA KUUNNELLEN Finstashipin asiakastyytyväisyyskyselyssä yhtenä osa-alueena oli offshore-toiminta. Kyselystä saadun runsaan palautteen pohjalta on alettu kehittää asiakaslähtöisempiä ja asiakkaan toimintaa tukevia palveluja. Vuoden 2007 offshore-kausi oli vilkas ja toiminnan osuus Finstashipin liikevaihdosta huomattava. Monitoimimurtajat Botnica ja Nordica työskentelivät pääasiassa Pohjanmerellä. Kolmivuotinen sopimus Shellin kanssa Alaskassa suoritettavasta työstä käynnistyi toukokuussa. ARKTISTEN ALUEIDEN ERIKOISOSAAJA Monitoimimurtaja Fennica ja Finstashipin rahtaama norjalainen Tor Viking -jäänmurtaja työskentelivät Shellille Alaskan pohjoisrannikolla heinäkuun alusta marraskuun loppuun toimien asuntoaluksina ja suorittaen ns. ice management -työtä. Yhteistyö Shellin kanssa vahvistaa Finstashipin asemaa arktisten alueiden erityisosaajana strategian mukaisesti. AVAINLUVUT 2007 2006 Liikevaihto milj. 39,7 27,0 Operointipäivät 1 033 939 21

TYÖSKENTELEMME TIIMINÄ Shell Exploration & Production Co:n projektipäällikkö Suman Muddusetti kertoo yhtiön aloittaneen offshoretoiminnan suunnittelun Alaskassa Beaufortin merellä vuonna 2005. Kun yhtiössä kartoitettiin operaatioissa tarvittavia ice-management- ja ankkurointipalvelujen tarjoajia, Finstashipiin otettiin yhteyttä saman vuoden aikana. Tiedossamme oli Finstashipin pitkä jäänmurtokokemus Itämerellä, offshore-toiminta Pohjanmerellä ja suorituskykyiset monitoimialukset, jotka soveltuisivat niin ice-management-tehtäviin kuin ankkurointialuksiksi. Nämä olivat tärkeimmät syyt, miksi käännyimme Finstashipin puoleen, Muddusetti perustelee. Keskustelut johtivat vuoden 2006 lopussa solmittuun kolmen vuoden sopimukseen kahden monitoimimurtajan rahtauksesta Alaskan rannikolle vuodesta 2007 alkaen. Yhteistyö on sujunut Muddusettin mukaan suunnitelmien ja sovittujen aikataulujen mukaisesti. Olemme työskennelleet alusta asti tiiminä ja vuoropuhelu on avointa. Finstaship on osoittanut erinomaista kykyä päästä tuloksiin nopeasti ja asiantuntevasti. Arvostan heidän kykyään ymmärtää projektimme vaatimukset ja tarpeet sekä periksiantamatonta otettaan tarttua haasteisiin. Tästä esimerkkinä Muddusetti mainitsee tilanteen, jossa USAn ympäristönsuojeluvirastolta EPAlta (Environmental Protection Agency) tiedot aluksille asetetuista päästövaatimuksista saatiin projektin aikataulutuksen kannalta aivan viime hetkillä. Finstashipin vahvan teknisen ja projektinhallintaosaamisen sekä ongelmaan paneutumisen ansiosta tilanne ratkesi niin, että alukset pääsivät aloittamaan työt sovittuun aikaan ja vaatimusten mukaisesti, Muddusetti kiittelee. 22

Asiakasesittely Maailman suurimpiin energia-alan yhtiöihin lukeutuva Shell aloitti vuonna 2005 offshore-toiminnan Alaskassa. Öljyn ja kaasun etsintää ja tuotantoa Beaufortin merellä toteuttaa Shell Exploration & Production Co., jonka Alaskan toimipiste on Anchoragessa. Monitoimimurtajien soveltuvuus arktisiin oloihin on Muddusettin mielestä ollut erinomainen. Korkeasta iästään huolimatta alukset ovat täyttäneet niille asetetut kovat vaatimukset. Miehistö on ammattitaitoista, ja se on sopeutunut työskentelyoloihin ja erilaiseen työrytmiin. Mielestäni Finstashipin toimintatavalle kautta linjan on ominaista joustavuus ja asiakaskeskeinen ajattelu, Suman Muddusetti tiivistää ensimmäisen vuoden kokemuksiaan yhteistyöstä. Kuvassa vasemmalla Shell Exploration & Production Co:n projektipäällikkö Suman Muddusetti ja offshore-liiketoimintayksikön johtaja Sari Kanerva. 23

HENKILÖSTÖ 24

Finstashipin palveluksessa oli vuoden 2007 lopussa 487 henkilöä (522), joista merihenkilöstöä oli 442 (482) ja toimihenkilöitä 45 (40). Koko henkilöstöstä määräaikaisia työntekijöitä oli yhteensä 10 henkilöä (20), joista merihenkilöstöä oli 6 ja toimihenkilöitä 4. Henkilöstön keski-ikä vuoden 2007 lopussa oli 47,7 vuotta (47,5). Osa-aikaeläkeläisiä oli 28 (28). mille sekä esimiehille järjestettiin aiheeseen liittyvää koulutusta. Strategisena tavoitteena on, että kehityskeskustelut kattavat vuonna 2008 jo 90 % henkilöstöstä. Syksyllä suoritettiin henkilöstökysely toisen kerran Finstashipin historiassa. Aiempi kysely suoritettiin vuonna 2005. Kyselyyn vastasi 65,6 % henkilöstöstä. Vuoden 2007 aikana merihenkilöstöstä lomautettiin yhteensä 41 henkilöä. Syynä lomautuksiin olivat hoitoalustoiminnan supistuminen, kevät- ja kesäkauteen painottuva kausiluonteinen työ sekä jäänmurtaja Avun myyminen. Vuoden lopussa lomautettuina oli 13 työntekijää. Finstashipin työterveyshuollon toiminnassa korostetaan ennalta ehkäisevien toimenpiteiden merkitystä. Henkilöstön omaehtoista liikuntaa tuettiin liikuntaseteleiden avulla. HENKILÖSTÖN, OSAAMISEN JA TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN Finstashipin työntekijöiden ammattitaitoa pidetään yllä jatkuvalla koulutuksella. Henkilöstön moniosaamista lisätään työssä oppimisen ja jatkokoulutuksen avulla. AVAINLUVUT 2007 2006 Henkilöstöä keskimäärin 506 578 Liikevaihto / hlö, 143 000 106 000 Henkilöstön kokonaispoistuma, % 7,0 11,4 Henkilöstön tulovaihtuvuus, % 1,6 0,7 Vuonna 2007 pääosa Finstashipin koulutuksesta oli lakisääteistä tai muuta toimialan määräysten edellyttämää koulutusta. Merihenkilöstö osallistui aktiivisesti monitoimimurtajissa vaadittavaan palo- ja pelastautumiskoulutukseen. Koulutettavien lukumäärä nousi edellisestä vuodesta 32 %. Lisäksi henkilöstö osallistui työn ohessa suoritettaviin tutkintoihin. Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut käynnistettiin vuoden 2007 loppupuolella. Ennen kehityskeskustelukierroksen käynnistymistä alusten ja konttorin johtoryh- HENKILÖSTÖ TOIMINNOITTAIN 31.12.2007 31.12.2006 Maahenkilöstö 45 40 Merihenkilöstö 442 482 IKÄ- JA SUKUPUOLIJAKAUMA Henkilöstön keski-ikä 47,7 47,5 Naisia, % 17,7 16,9 Miehiä, % 82,3 83,1 25

TUOTANTO JA MERIHENKILÖSTÖ Finstashipin tuotanto ja merihenkilöstö -yksikkö vastaa siitä, että liiketoimintojen käytössä on niiden tarvitsema aluskapasiteetti ja koulutettu henkilöstö. Yksikön päätehtäviä ovat työvoiman käytön optimointi, alusten kunnossapito sekä hankinnat. Tuotanto ja merihenkilöstö -yksikkö tuottaa myös hoitovarustamopalveluja, joita ovat miehitys-, konsultointi- ja koulutus- sekä tekniset palvelut. TOIMINTA VUONNA 2007 Vuoden aikana lähes 40 merimiestä sai BNS-turvallisuuskoulutuksen. Offshore-turvallisuuskoulutuksen läpikäyneitä henkilöitä tarvitaan monitoimialuksilla sijaisina. HOITOVARUSTAMOPALVELUT Tutkimusalus Muikun sopimus Etelä-Savon ympäristökeskuksen kanssa jatkuu toistaiseksi. Finstaship vastasi koko 30 alusta käsittävän laivastonsa kunnossapidosta (30.7.2007 jälkeen 29 aluksen). Alusten huoltotarve on lisääntynyt niiden käyttövuosien myötä. Vuoden aikana teetettiin huoltosuunnitelman mukaiset telakoinnit. Monitoimialusten huollot toteutettiin vuoden 2007 alussa. Väyläaluksista telakoitiin Letto ja kaksi Oilia. Yhteysaluksista telakoitiin Aura, Antonia, Viken, Ursus, Kivimo ja Fiskö. Vuoden alussa Finstaship käynnisti hankintaprosessiin liittyvän kehitysprojektin. Projektin tarkoituksena oli tehostaa hankintatapoja ja ottaa käyttöön uusi hankintaohjelma. Lisäksi tavoitteena oli pienentää tavarantoimittajien määrä 3 000:sta alle 1 000 toimittajaan. Hankintaohjelmisto otetaan käyttöön vuoden 2008 alussa. Miehityksen ja työajan suunnittelua varten hankittu henkilöstösuunnitteluohjelmisto otettiin käyttöön elokuussa. Finstashipin henkilöstön ammattitaitoon kuuluu aito palveluhenki ja asiakaslähtöinen ajattelutapa. Tämä toteutuu kaikkien liiketoimintayksiköiden työssä, niin suunnittelussa kuin käytännössä. Kuvassa yhteysalus Auroran päällikkö Matti Paasipohja. 26

27

TURVALLISUUS 28

Yhtenä Finstashipin toiminnan perusperiaatteena on turvallisuusnäkökohtien huomioiminen kaikessa toiminnassa. Finstaship pyrkii toimimaan turvallisesti sekä ehkäisemään työtapaturmat ja ympäristöonnettomuudet ennalta. Se kehittää jatkuvasti turvallisuustoimintaansa sekä henkilökuntansa tietoisuutta turvallisuus- ja ympäristöasioissa. Työntekijöitä kannustetaan ennalta ehkäisevään ja vastuulliseen suhtautumiseen turvallisuusasioissa. ympäristöjärjestelmiensä laatukriteerit. Asiakkaat auditoivat Finstashipin offshore-alukset vuoden 2007 aikana useaan kertaan. Pienille, alle 500 bruttotonnin väyläaluksille, joilta viranomaiset eivät edellytä kirjallista turvallisuusjohtamisjärjestelmää, Finstaship on laatinut aluskohtaiset turvallisuuskäsikirjat. Ne vastaavat sisällöltään sertifioitujen alusten käsikirjoja. TURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT ISM-koodi Finstashipin turvallisuusjärjestelmä pohjautuu kansainväliseen IMOn (International Maritime Organization) ISM-koodiin (International Safety Management Code). Järjestelmä on sertifioitu koodin vaatimusten mukaisesti ja se tarkastetaan säännöllisesti viranomaisten tekemissä auditoinneissa. Maaorganisaatio ja yhteysalusliikenteen matkustaja-alukset auditoidaan vuosittain. Muut Finstashipin ISM-koodin mukaiset alukset auditoidaan kahden ja puolen vuoden välein. ISPS-koodi Kaikki Finstashipin operoimat ulkomaanliikenteen alukset ovat ISPS-koodin (International Ship and Port Facility Security Code) piirissä. Koodin vaatimusten mukaan yhteisharjoituksia viranomaisten kanssa on pidettävä noin puolentoista vuoden välein. Vuonna 2007 pidettiin yksi harjoitus monitoimimurtaja Fennicalla. Lisäksi rajavartiolaitos kävi harjoittelemassa perinteisillä jäänmurtajilla. Merenkulkulaitos auditoi vuoden 2007 aikana väyläalus Leton, jonka ISM-turvallisuusjohtojärjestelmä hyväksyttiin. Maaorganisaatio auditoitiin Helsingissä ja Turussa. Molempien toimipisteiden järjestelmät hyväksyttiin. Auditointiraporttien mukaan maaorganisaation turvallisuustietoisuus on parantunut. TYÖTAPATURMAT 2007 2006 Lievä työtapaturma 9 27 Vakava työtapaturma 5 1 Viranomaisten vaatiman turvallisuusjohtamisjärjestelmän lisäksi offshore-asiakkaat haluavat usein varmistaa, että Finstashipin toiminta täyttää myös heidän turvallisuus- ja Työtapaturmat aiheutuivat yleensä niin kutsutusta hallinnan menettämisestä, josta oli seurauksena venähdyksiä ja lieviä ruhjeita. 29

YMPÄRISTÖ 30

Ympäristövastuullisuus on tärkeä osa Finstashipin toimintaa. Ympäristönsuojelutoiminnassa noudatetaan ISM-koodin ja IMOn MARPOL-yleissopimuksen (International Convention for the Prevention of Pollution from Ships) määräysten lisäksi kansallisia ohjeita ja määräyksiä. Finstaship pyrkii vähentämään ympäristön kuormitusta muun muassa käyttämällä vähärikkistä polttoöljyä. POLTTOÖLJYN KULUTUS (tonnia) 2007 2006 KEVYT Jäänmurtajat 17 337 21 910 Väyläalukset 187 702 Yhteysalukset 1 761 1 875 Yhteensä 19 285 24 487 RASKAS Jäänmurtajat 10 162 10 853 POLTTOÖLJYN KULUTUS / SUORITE Jäänmurtajat (tonnia / operointipäivä) 18,2 19,9 Väyläalukset (tonnia / operointipäivä) 0,4 1,0 Yhteysalukset (kiloa / matkustaja) 7,1 8,0 POLTTOAINEEN PALAMISESTA AIHEUTUNEET LASKENNALLISET PÄÄSTÖT (tonnia) Hiilidioksidi CO 2 93 269 111 937 Rikkidioksidi SO 2 485 266 Typen oksidit NO x 1 500 1 870 31

HALLITUS ANTTI VEHVILÄINEN MIKA MÄKILÄ SARI AITOKALLIO TEEMU ALSTELA Hallituksen puheenjohtaja, tarkastusvaliokunnan jäsen, hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2004 Hallituksen varapuheenjohtaja, tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja ja henkilöstö- ja palkkiovaliokunnan jäsen, hallituksen jäsen 13.9.2007 alkaen Tarkastusvaliokunnan jäsen, hallituksen jäsen vuodesta 2007 Henkilöstön edustaja hallituksen jäsen vuodesta 2007 Syntymävuosi 1955 Koulutus Kauppat. maist., MBA (Henley) Päätoimi Logistiikkajohtaja, Stora Enso Oyj Keskeisimmät luottamustehtävät Kemi Shipping Oy hallituksen puheenjohtaja, Herman Andersson Oy hallituksen puheenjohtaja, Joensuun Laivaus Oy hallituksen puheenjohtaja, European Freight and Logistics Leaders Forum member of management team Syntymävuosi 1976 Koulutus Oikeust. kand., kauppat. kand. Päätoimi Neuvotteleva virkamies, yksikön päällikkö, liikenne- ja viestintäministeriö Syntymävuosi 1960 Koulutus Oikeust. kand., varat. Päätoimi Talous- ja hallintojohtaja, Metso Automation Oy Keskeisimmät luottamustehtävät SOS Lapsikylä ry hallituksen jäsen Syntymävuosi 1973 Koulutus Merikapteeni Päätoimi 1. perämies Jäänmurtaja Urho Keskeisimmät luottamustehtävät Pääluottamusmies vuodesta 2005, Suomen Laivanpäällystöliitto ry hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja, STTK:n Uudenmaan aluetoimikunta puheenjohtaja 32

MAARIT HERRANEN HENRY LINDELÖF KIRSTI PIPONIUS JUKKA SUOMINEN Henkilöstö- ja palkkiovaliokunnan jäsen, hallituksen jäsen vuodesta 2007 Tarkastusvaliokunnan jäsen, hallituksen jäsen vuodesta 2004 Henkilöstö- ja palkkiovaliokunnan puheenjohtaja, hallituksen jäsen vuodesta 2004 Henkilöstö- ja palkkiovaliokunnan jäsen, hallituksen jäsen vuodesta 2004 lukuun ottamatta kautta 1.1. 12.9.2007 Syntymävuosi 1964 Koulutus Dipl.ins. Päätoimi Henkilöstöjohtaja, Botnia Keskeisimmät luottamustehtävät Kemijoki Oy hallituksen jåsen, Metsäklusteri hallituksen jäsen, Suomen luonnonvarain tutkimussäätiö hallituksen jäsen Syntymävuosi 1953 Koulutus Hallintot. maist. Päätoimi Kotkan kaupunginjohtaja Keskeisimmät luottamustehtävät Suomen Satamaliitto hallituksen puheenjohtaja Syntymävuosi 1946 Koulutus Kauppat. maist. Päätoimi Hallitusammattilainen Keskeisimmät luottamustehtävät Oral Oyj hallituksen jäsen, Sodexho Oy hallituksen jäsen, Helsinki Missio ry hallituksen jäsen Syntymävuosi 1947 Koulutus Dipl.ins., ekon. Päätoimi Hallitusammattilainen Keskeisimmät luottamustehtävät Huhtamäki Oyj hallituksen varapuheenjohtaja, Rederiaktiebolaget Eckerö hallituksen puheenjohtaja, Birka Line Abp hallituksen puheenjohtaja, Merivaara Oy hallituksen puheenjohtaja, Suomen Kulttuurirahasto hallintoneuvosto 33