Ilmanlaadun arviointi: uusia tuloksia ja tässä hankkeessa tehtävä työ

Samankaltaiset tiedostot
Ilman pienhiukkasten ympäristövaikutusten arviointi

Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 ja haittakustannusten laskenta (IHKU-malli) politiikan tukena

Ultrapienet hiukkaset kaupunki-ilmassa

Puunpolton ja kiukaiden päästökertoimet ja uudet ilmastovaikutusarviot

Ilmanlaadun muutoksia globaalista lokaaliin neljällä vuosikymmenellä

Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle - IHKU

Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle - IHKU

Ilman epäpuhtauksien leviämisen mallinnus

Uusi Pohjoismaiden päästöinventaario ja terveysvaikutusten arviointi

Sensorit ulkoilman hiukkaspitoisuuksien seurannassa. Topi Rönkkö. Ilmanlaadun tutkimusseminaari

Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle (IHKU) Mikko Savolahti SYKE

Päästökertoimista päästöinventaarioihin - Mihin ja miten puun pienpolton päästökertoimia käytetään?

IHKU haittakustannusmallin toiminta ja käytön demonstrointi. Mikko Savolahti SYKE

ILMANSAASTEIDEN TERVEYSHAITAT SUOMESSA

Assessment of PAH and

POLTA PUUTA PUHTAAMMIN. Pakila

Puunpolton päästöt - pienpoltto tulisijoissa vai pellettien poltto voimalaitoksessa

Puun pienpolton päästöt ja niiden vähentäminen

Sensoreilla uutta tietoa ilmanlaadun seurantaan ja ennusteisiin pääkaupunkiseudulla

Health Risks from Nearby Sources of Fine Particulate Matter: Domestic Wood Combustion and Road Traffic (PILTTI)

Tuoretta tietoa ulkoilman pienhiukkasista. Dos. Hilkka Timonen et al., Ilmatieteen laitos, Pienhiukkastutkimus

Selvitys bentso(a)pyreenin tavoitearvon ylitysalueista ja toimista tavoitearvon saavuttamiseksi

Haittakustannushankkeen (IHKU) tulokset päätöksenteon tueksi

Mustan hiilen lähteet, pitoisuusvaihtelu ja kehitys pääkaupunkiseudulla

Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle IHKU

FMI-ENFUSER ilmanlaatumallin kehitystyö INKA-projektissa. Lasse Johansson

Lausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin

Uudet ilmanlaatumittaukset ja -mallinnukset hyötykäyttöön Yksikönpäällikkö Maria Myllynen Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY

Hiukkasten lukumäärän ja keuhkodeposoituvan pintaalan mittaukset erilaisissa ympäristöissä. Ilmanlaadun mittaajatapaaminen, Tampere 11.4.

Tampereen ilmanlaadun tarkkailu

Topi Rönkkö Aerosol Physics, Faculty of Natural Sciences, Tampere University of Technology

Mitattua tutkimustietoa ekosysteemipalveluista metropolialueen kestävän kasvun tueksi (EKO-HYÖTY)

RISKIENHALLINNALLA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA (RISKY) OHJELMA. Kommenttipuheenvuoro

Huleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu Maija Taka University of Helsinki 1

KOKONAISMALLI PIENHIUKKASTEN PÄÄSTÖJEN, LEVIÄMISEN JA RISKIN ARVIOINTIIN KOPRA

UEF // University of Eastern Finland Esityksen nimi / Tekijä

Tulisijan käyttäjän vaikutus päästöihin ja katsaus kehitteillä oleviin ratkaisuihin

Haittakustannusmalli - taustaa. Väinö Nurmi Finnish Meteorological Institute

Ajankohtaisia uutisia CENstandardisointityöstä

Puun pienpoltto, päästöjen vähentäjä vai lisääjä?

Jatkuvatoimiset hiukkasmittaukset. Anssi Julkunen Ilmanlaadun mittaajatapaaminen Turussa

Kaupunki-ilman mittaus- ja mallinnustarpeet, tekniikat ja tulosten hyödyntäminen pääkaupunkiseudulla. Jarkko Niemi Ilmansuojeluasiantuntija, FT

Tulisijoilla lämpöä tulevaisuudessakin

Sisäilmapuhdistimien hiukkaskokojaotellut puhdistustaajuudet

Uudella FMI-ENFUSER ilmanlaatujärjestelmällä tietoa kaupunkien ilmanlaadusta. Lasse Johansson

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT

Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT

Photo: Paavo Keränen. KAINUU in statistics 2009

Pienhiukkasten ja mustan hiilen lähteet sekä koostumus pääkaupunkiseudulla

Heisingin kaupungin tietokeskus Helsingfors stads faktacentral City of Helsinki Urban Facts 0N THE EFFECTS 0F URBAN NATURAL AMENITIES, ARCHITECTURAL

Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava

PM10-trendit Helsingissä ja Tampereella

Kansallinen ilmansuojeluohjelma puun pienpolttoko suurin ongelma?

Dr. Kaarle Kupiainen - List of Publications

Meriliikenteen pakokaasupäästöt Tilannepäivitys. Jukka-Pekka Jalkanen Lasse Johansson

METSÄT JA ENERGIA Kannattaako keskittyä hajautettuun? Pekka Peura

( ( OX2 Perkkiö. Rakennuskanta. Varjostus. 9 x N131 x HH145

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Tynnyrivaara, OX2 Tuulivoimahanke. ( Layout 9 x N131 x HH145. Rakennukset Asuinrakennus Lomarakennus 9 x N131 x HH145 Varjostus 1 h/a 8 h/a 20 h/a

Niko Karvosenoja Publications Articles in international scientific journals (refereed)

Uutta tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomen myrskytuuliin ja -tuhoihin

NÄKÖKULMIA PUUNPOLTON PIENHIUKKASALTISTUKSEN TORJUNTAAN

VT 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti-Naistenlahti Tiesuunnitelma 2011

Vaikuttaminen kansalliseen ilmansuojeluohjelmaan vielä mahdollista!

Ulkoilman laatuun ja väestön terveyteen liittyvän uusimman osaamisen ja innovaatiotoiminnan vauhdittaminen

Puun käytön lisäys pienlämmityslaitteissa vai energialaitoksissa?

Efficiency change over time

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti heinäkuulta 2017

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

M2T9913 LIIKENNEPERÄISEN ILMANSAASTEALTISTUKSEN ARVIOINTIMENETELMIEN KEHITTÄMINEN KAUPUNKISUUNNITTELUN TARPEISIIN-RELEX

Sensorien hyödyntäminen ilmanlaadun seurannassa

FMI dispersion modelling systems. Air Quality Research

BC työpaja , Helsinki. LIFE+ 09 Environment Policy and Governance

Energiatuotannon terveysvaikutukset. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

HIRLAM diagnostics for operations and experiments

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

( ,5 1 1,5 2 km

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Puun pienpolton savut

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

ReFuel 70 % Emission Reduction Using Renewable High Cetane Number Paraffinic Diesel Fuel. Kalle Lehto, Aalto-yliopisto 5.5.

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area

Ilmakehän aerosoliprosessien ja aerosoliilmastovaikutuksen. tutkimus. Antti-Ilari Partanen Ilmatieteen laitos, Kuopion yksikkö

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017

Sää, ilmasto, ilmanlaatu ja suomalaisten hyvinvointi

Puun polton pienhiukkaset ja päästöjen vähentäminen

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

Raahen Lapaluodosta määritetään vuodesta toiseen Suomen suurimmat BaP pitoisuudet Miten tulkitsen tuloksia?

ESPON 2013 Tilannekatsaus 12/2010. Timo Hirvonen

Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off Päivi Aarnio, HSY

WindPRO version joulu 2012 Printed/Page :42 / 1. SHADOW - Main Result

Millaista on hengittää Kiinassa? Katsaus Itä-Kiinan pienhiukkastutkimukseen. Aki Virkkula Ilmatieteen laitos & Helsingin yliopisto

Transkriptio:

Ilmanlaadun arviointi: uusia tuloksia ja tässä hankkeessa tehtävä työ Mikhail Sofiev, Jaakko Kukkonen, Leena Kangas, Ari Karppinen Ilmatieteen laitos 27.2.2017

Aiemmin arvioidut leviämismatriisit ja pitoisuudet 1.Leviämismatriisit, toimitettu SYKE lle. Resoluutio 250 m, keskiarvo vuosilta 2000 2005, kuukausittaiset arvot, 10 lle paikkakunnalle Suomessa. 2.Suomea koskevat pitoisuusaineistot, jotka on laskettu SILAM-leviämismallilla vuodesta 1980 vuoteen 2015. Aineisto sisältää tärkeimmät primääriset ja sekundääriset ilman epäpuhtaudet, ml. pienhiukkaset ja typen oksidit, noin 10 km alueellisella resoluutiolla. 3.Tunti -pitoisuusaineisto pienhiukkasille pääkaupunkiseudulla, 1980 2014, paikallisen mittakaavan leviämismalleilla. 4.Tämän lisäksi voitaisiin ehkä käyttää hyväksi ns. fuusiomallin tuloksia. Näin pystytään hyödyntämään kaikki saatavilla oleva ilmanlaadun mittausdata sekä muu pitoisuuksiin vaikuttava paikkatietoaineisto.

Urban scale computations in the Helsinki area 1. Concentrations from traffic, the whole period (1980 2014), for PM2.5 vehicular exhaust concentrations, based on national emission factors and trends of emissions (LIPASTO), and the spatial distribution of traffic flows vehicular suspension concentrations, using a semi-empirical method 2. Concentrations from small-scale combustion, for PM2.5 and BaP PM2.5: concentrations for the whole period BaP: concentrations computed for four years; article accepted for ACP 3. Regional background from SILAM results, based on European scale computations, the whole period 4. Total concentrations for PM2.5, the whole period In addition, time-weighted concentrations for cohort members (so-called personal concentrations ), using the information on the locations of the persons vs. time.

Urban scale computations on AQ - Example Small-scale wood combustion BaP: concentrations computed for four years, article accepted (ACP) PM2.5: computations done, evaluation in progress H. Hellén, L. Kangas, A. Kousa, M. Vestenius, K. Teinilä, A. Karppinen, J. Kukkonen, and J. Niemi, 2016. Evaluation of the impact of wood combustion on benzo(a)pyrene concentrations, using ambient air measurements and dispersion modelling in Helsinki, Finland. Atmos. Chem. Phys. Discuss. doi:10.5194/acp-2016-780, http://www.atmos-chemphys-discuss.net/acp-2016-780/ The predicted spatial distribution of the annual average concentrations of BaP originated from wood combustion in the Helsinki Metropolitan Area in 2011 (Hellen et al., ACPD).

IHKU -hankkeessa tehtävistä laskelmista SILAM-mallin herkkyysanalyysin perusteella voidaan arvioida, miten tietyn suuruinen päästövähennys jostakin päästölähderyhmästä vaikuttaisi havaittuihin pitoisuuksiin. Näin saadaan laskennallinen arvio siitä, mikä osuus esimerkiksi sekundäärisistä hiukkasista on peräisin kustakin kotimaisesta lähderyhmästä. Voitaisiin arvioida esim. viisi eri skenaariota, yksi kullekin lähderyhmälle, joissa kussakin arvioidaan oletetun 10 % päästövähennyksen vaikutus.

Outlook of the reanalysis Globe (PEGASOS) Setup AQ: CB4 gas-phase acid-basic + PM 1980 2015 1.44 o x 1.44 o ERA-Interim MACCity / ACCMIP + MEGAN + EDGAR Data Europe (PEGASOS, APTA) Setup AQ: CB4 gas-phase acid-basic + PM pollen (DA, trends?) 1980 2015. 0.5 o x 0.5 o ERA-Interim MACCity / ACCMIP + MEGAN + EDGAR Data Land-use history Finland (APTA) Setup AQ: CB4 gas-phase acid-basic + PM pollen 1980 2015. 0.1 o x 0.1 o BaltAn HIRLAM + ECNWF EDGAR + MEGAN + ACCMIP Data Land-use history Models: SILAM v.5.5: new dynamics & deposition, wind-blown dust, SOA, updated 4D-VAR IS4FIRES v.2: 10 years-long global calibration, 7 land-uses

Extraction from regional reanalysis resolution: 0.1, 1 day coverage: 1980-2014, Finland species: air pollutants, birch and grass pollen Pictures: mean annual NO 2, 2000

Aiemmista hankkeista Hankkeissa Kokonaismalli pienhiukkasten päästöjen, leviämisen ja riskin arviointiin KOPRA (TEKES, 2002-2005; Kukkonen ym. 2007) ja Pienhiukkasten lähipäästöjen terveysriskit: puun pienpoltto ja tieliikenne PILTTI (YM, 2006-2008; Ahtoniemi ym. 2010) kehitettiin menetelmiä erityyppisten päästölähteiden primääristen pienhiukkasten altistusvaikutusten joustavaksi mallintamiseksi nk. lähde-kohde kulkeumamatriiseilla 1 10 km alueresoluutiolla (Karvosenoja ym. 2011). Näitä matriiseja tarkennetaan 250 m resoluutioon meneillään olevassa hankkeessa Environmental impact assessment of airborne particulate matter: the effects of abatement and management strategies BATMAN (Suomen Akatemia 2015-2018). Aiemmissa hankkeissa on myös selvitetty väestön altistumista ilmansaasteille Suomessa (Tainio ym. 2009a) ja Euroopassa (Tainio ym. 2009b), kotimaisen liikenteen ja puunpolton vaikutuksia (Karvosenoja ym. 2011, Tainio ym. 2010), sekä väestön altistumista ilmansaasteille pääkaupunkiseudulla (Soares ym. 2014).