YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS. Dnro PPO 2002 Y Annettu julkipanon jälkeen ASIA

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Dnro PPO 2002 Y 371 131 Annettu julkipanon jälkeen 16.6.2006 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee turkistarhan toimintaa. Kysymyksessä on olemassa oleva toiminta. LUVAN HAKIJA Rytkyn Turkis Oy Kytökyläntie 674 86650 KYTÖKYLÄ TURKISTARHA JA SEN SIJAINTI Turkistarha sijaitsee Haapaveden kaupungin Haapajärven kylässä Metsonperällä kiinteistöllä 071 402 22 120. Kiinteistön omistaa Reijo Rytky, jolta alue on vuokrattu. Osa tarhasta on vuokrattu Marko Sepälle, jonka kanssa tarhaustoimintaa harjoitetaan. Tarha alueen pinta ala on noin 1,5 hehtaaria. Turkistarhalla pidetään hakemusajankohtana enintään 760 kpl siitosnaaraskettua. Varjotalojen yhteispituus on 1 560 metriä. Tarhan alueella on myös nahoittamon, sosiaalitilan ja varaston käsittävä huoltorakennus sekä erillinen rehusekoittamo varastotiloineen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojeluasetuksen 1 11 b) kohdan nojalla. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 7 :n mukaisen luvan tarpeen harkintaan liittyvä tarkastuskäynti on tehty 3.10.2003, jolloin on sovittu toiminnanharjoittajan kanssa ympäristöluvan hakemisesta. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupahakemus käsitellään alueellisessa ympäristökeskuksessa ympäristönsuojeluasetuksen 6 10 b) kohdan nojalla. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on jätetty Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle 31.12.2003. KÄYNTIOSOITE: POSTIOSOITE: PUHELIN: TELEFAX: WWW OSOITE: Isokatu 9, 90100 Oulu PL 124, 90101 Oulu Vaihde 020 490 111 020 490 6305 http://www.ymparisto.fi/ppo Kokkolan toimisto: SÄHKÖPOSTI: Torikatu 40 B, Kokkola 67100 Kokkola kirjaamo.ppo@ymparisto.fi

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET 2/15 Haapaveden kunnan perusturvalautakunnan ympäristöjaosto on myöntänyt turkistarhan toiminnan laajennusta koskevan ympäristöluvan 8.12.1994. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 6 :n mukainen ilmoitus ympäristönsuojelun tietojärjestelmään on rekisteröity 10.6.2002. TURKISTARHAN SIJAINTIPAIKAN YMPÄRISTÖ JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Tarha alueen maalaji on savea. Maaperätutkimuksia ei ole tehty. Tarha alue sijaitsee Pyhäjoen vesistöalueeseen kuuluvalla Savalojan valuma alueella (nro 53.035). Tarha ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä lähistöllä ole vedenottamoita tai talousvesikaivoja. Tarha sijaitsee maa ja metsätalousvaltaisella alueella, jota ei ole kaavoitettu. Tarhan lounaispuolella sijaitsevaan lähimpään asutukseen on matkaa noin 250 metriä. Tarhan vaikutusalueella ei ole muita häiriintyviä kohteita. TURKISTARHAN TOIMINTA Toiminnanharjoittaja on aloittanut turkistarhauksen 1980 luvun alussa. Turkistarhalla pidettävien siitoseläinten määrä on hakemusajankohtana enintään 760 siitosnaaraskettua jotka on sijoitettu tavanomaisiin varjotaloihin. Tarha alue on kokonaan ympärysaidattu ja varustettu lukittavalla portilla. Turkiseläinten lannan käsittely tapahtuu kuivikelantamenetelmällä. Hakemusajankohdan mukaisen eläinmäärän perusteella (760 siitosnaaraskettua x 0,5 m 3 ) laskennallinen lantamäärä on vuodessa 380 m 3. Tarhalla ei ole vesitiivistä lantalaa, vaan lantaa on varastoitu talven yli maapohjalla tarhan vieressä. Omaa tai vuokrapeltoa ei ole. Hakemuksen täydennyksenä on toimitettu lannan varastoimissopimus toisen viljelijän lantalaan ja lannan luovutussopimus lannan käytöstä tämän pelloille lannoitteeksi. Tarha on liitetty kunnalliseen vesijohtoverkostoon. Tarhan kokonaisvedenkulutus noin 2000 m 3 vuodessa, josta käytetään noin 65 m 3 rehunvalmistukseen. suurin osa vedestä kuluu eläinten juottoon. Rehusekoittamon puhdistuksessa muodostuvat jätevedet johdetaan 5 m 3 umpikaivoon. Umpikaivo tyhjennetään noin 3 kertaa vuodessa paikallisen jätehuoltoyrittäjän toimesta, lietteet toimitetaan käsiteltäviksi jätevedenpuhdistamolle. Rehunvalmistuslaitteiden pesuissa muodostuvat jätevedet, noin 13 m 3 vuodessa, käytetään uudelleen rehunvalmistuksessa. Tarhalla on oma nahoittamo. Nahoitusruhot varastoidaan kuormalavoista rakennetulla varastointialustalla, jossa ruhot jäähdytetään ja peitetään pressulla. Nahoitusruhot ja rasva, joita syntyy yhteensä noin 35 tonnia vuodessa, toimitetaan käsiteltäväksi E P Minkinrehu Oy:lle. Käsittelylaitokselta hapotettu rehumassa palautuu takaisin käytettäväksi rehun valmistukseen omassa toiminnassa. Nahoituspuru levitetään kuivikkeeksi varjotalojen lanta alustoille tai poltetaan omassa lämmityskattilassa. Itsestään kuolleet eläimet haudataan tarhan alueelle. Muita toiminnassa syntyviä jätteitä ovat ongelmajätteet, jotka toimitetaan kunnan vastaanottopisteeseen sekä sekalainen yhdyskuntajäte, joka toimitetaan järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Tarhalla varastoidaan polttoaineita yhteensä 4 300 litraa kolmessa säiliössä, jotka on sijoitettu katettuun suoja altaaseen. Lisäksi tarhalla varastoidaan muita öljytuotteita enintään 20 litraa, jotka säilytetään sisätiloissa kanisterissa.

Rehun valmistus tarhalla 3/15 Tarhalla sijaitsevassa rehukeittiössä valmistetaan toiminnassa tarvittava eläinten syöttörehu. Rehun valmistusmäärä vaihtelee ajankohdasta riippuen 600 4 000 kg/vrk ja on keskimäärin 430 tonnia vuodessa. Taulukko. Rehuraaka aineiden käyttö keskimäärin vuodessa. Raaka aine Määrä Yksikkö Teurasjäte 180 tonnia Vilja valkuaistiiviste seos 166 tonnia Käsittelemätön viljajauho 17 tonnia Vitamiinit 80 kg Vesi 65 m 3 Yhteensä, noin 430 tonnia Rehuraaka aineena käytettävä hapotettu teurasjäte (ph <4) varastoidaan pakkasvarastossa umpitynnyreissä, kerralla enimmillään 90 tonnia. Teurasjätteen varastointiaika on korkeintaan 6 kuukautta. Vilja valkuais seos varastoidaan irtorehusiiloissa, joiden kapasiteetti on yhteensä 12 tonnia, täydennystä toimitetaan keskimäärin kolmen viikon välein. Vilja varastoidaan siilossa, jonka kapasiteetti on 12 tonnia, täydennystä toimitetaan kahdesti vuodessa. Rehun valmistusta varten tarvittavat pakasteet otetaan sulamaan edellisenä päivänä. Teurasjäteraaka aine jauhetaan puolijäätyneenä. Vilja valkuais seos, jauhot ja vitamiinit lisätään sekoittajaan, ja lopuksi lisätään vesi. Rehun valmistuksen jälkeen mylly ja kuljetin pestään 90 C vedellä. Pesuvesi käytetään seuraavaan rehunvalmistuserään. Valmis rehu otetaan suoraan rehunsekoittajasta rehunjakelukoneeseen. Valmista rehua varastoidaan kasvatuskaudella alle 1 vuorokausi, siitoskaudella 1 3 vuorokautta. Paras käyttökelpoinen tekniikka Ympäristölupahakemuksessa on esitetty arviona parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta, että varjotalorakenteet pidetään hyvässä kunnossa. Vesien pääsy lanta alustoille estetään pitkillä räystäillä ja lanta alustojen korotuksilla. Lannan poiston yhteydessä lanta alustoille lisätään turvetta ja olkea. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Turkistarhan kuormitus muodostuu pääasiassa päästöistä ilmaan sekä maaperään ja sitä kautta pinta ja pohjavesiin. Osa sade ja sulamisvesistä, virtsasta ja juottolaitteista valuvasta vedestä huuhtoo varjotalojen lanta alustoja, jolloin osa lannan sisältämistä ravinteista huuhtoutuu tarha alueen maaperään. Päästöt ilmaan syntyvät lähinnä lannan typen haihtumisesta. Tarha alue on osittain ympärysojitettu. Ympärysojien vedet valuvat tarha alueen ulkopuolisiin ojastoihin, jotka johtavat Savalojaan. Tarha on peruskuivatettu varjotalojen väleissä olevin salaojituksin, joilla kerätyt vedet johdetaan kaivoon pumpattavaksi pintavalutuskentälle. Pintavalutuskenttä sijaitsee tarhan välittömässä läheisyydessä sen itäpuolella. Pintavalutuskenttänä toimii koivua kasvava entinen pelto, jonka koko on noin 50 x 200 metriä. Vedet puretaan pintavalutuskentälle noin 50 metriä pitkällä 100 mm rei'itetyllä putkella. Pintavalutuskentältä vedet johdetaan alapuoliseen Savalojaan johtavaan ojaan. Pintavalutuskenttää on suunniteltu laajennettavan ottamalla tähän käyttöön toinen, pinta alaltaan yhtä suuri peltolohko, jolloin kentän koko noin kaksinkertaistuisi. Lohkojen välinen etäisyys on noin 50 metriä, ja niiden välissä olevalla alueella sijaitsee laskeutusallas ja pumppukaivo sekä lannan varastointipaikka. Kahta erillistä pintavalutuskentän osaa voidaan käyttää joko erikseen tai samanaikaisesti. Pintavalutuskentältä lähtevästä vedestä elokuussa 2004 otetuissa vesinäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli 1,4 mg/l, kokonaistyppipitoisuus oli 15 mg/l ja biokemiallinen hapenkulutus 5 mg/l sekä kiintoaine 77 mg/l.

4/15 Ketut on sijoitettu tavanomaisiin varjotaloihin. Tarhalla on rajoitettu vesistökuormitusta korottamalla varjotalojen alustoja vähintään 30 cm ympäröivän maanpinnan tason yläpuolelle. Varjotalojen räystäät ulottuvat 30 cm juoksuhäkkien ulkopuolelle ja osassa on lisäksi vesikourut. Vesikouruissa ei ole putkituksia vesien poisjohtamiseksi. Kaikki varjotalot on varustettu kuppijuottolaittein. Lanta poistetaan lanta alustoilta kerran vuodessa Kuivikkeena käytettävää olkea ja turvetta lisätään lanta alustoille lannan poiston jälkeen. Kuivikekerroksen paksuus on noin 10 cm. Hakemusajankohtana kuivikkeena käytetään olkea noin 3500 kg ja 30 m 3 turvetta vuodessa. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija ei ole esittänyt toiminnan tai sen vaikutusten tarkkailua. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Hakija on täydentänyt lupahakemuksen tietoja 27.10.2004, 16.6.2005, 31.8.2005 ja 25.1.2006. Hakemuksesta tiedottaminen Ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksen vireilläolosta kuuluttamalla hakemuksesta Haapaveden kaupungin ja Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 8.11. 7.12.2004. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet nähtävillä Haapaveden kaupungin virastossa ja Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksen kirjaamossa. Tarhan naapurikiinteistöjen omistajille sekä vaikutusalueen asukkaille on lähetetty samanaikaisesti hakemuksen vireilläoloa koskeva erityistiedoksianto. Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Tarhalle on tehty lupaharkintaan liittyvä tarkastuskäynti 3.10.2003. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty ympäristölupa asiakirjoihin. Ympäristölupahakemuksen käsittelyyn liittyvä neuvottelu on pidetty 27.5.2005, josta laadittu muistio on liitetty ympäristölupa asiakirjoihin. Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus on pyytänyt ympäristölupahakemusta koskevan lausunnon Haapaveden kaupungilta sekä erikseen Haapaveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja terveysvalvontaviranomaiselta. Lausunnon ovat antaneet Haapaveden kaupunki sekä Haapaveden ympäristösihteeri. Haapaveden kaupungin lausunnossa esitetään seuraavaa: "Haapaveden kaupungilla ei ole mitään moitittavaa hakemuksen tarkoittamassa nykyisessä toiminnassa eikä vaatimuksia mitä ympäristöluvassa tulisi huomioida. Turkisalalla tulee noudattaa ympäristönsuojelulakia ja asetusta sekä ympäristöluvassa annettuja määräyksiä. Haapaveden kaupunki puoltaa ympäristöluvan myöntämistä." Haapaveden kaupungin ympäristötarkastaja esittää lausuntonaan seuraavaa: "Lannan varastointiin tarha alueella tai tarhan läheisyydessä tulee kiinnittää huomiota, varastoinnin tulee tapahtua niin, ettei siitä aiheudu ympäristö eikä terveyshaittoja. Turkistarhalla tulee noudattaa ympäristönsuojelulakia ja asetusta. Ympäristöluvan yksittäisissä määräyksissä huomioitaneen turkistarhoille ympäristönsuojelusta annetut ohjeet. Puollan ympäristöluvan myöntämistä."

5/15 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Ympäristökeskus on 8.12.2004 päivätyllä kirjeellään toimittanut hakijalle tiedoksi annetut lausunnot ja varannut tilaisuuden vastineen antamiseen. Hakija ei ole antanut vastinetta. VIRANOMAISEN RATKAISU Lupamääräykset Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus on tarkastanut hakemuksen ja tutkinut asiasta annetut lausunnot sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussaan ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yksityisen ja yleisen edun turvaamiseksi säädetään. Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus myöntää Rytkyn Turkis Oy:lle turkistarhatoimintaa koskevan ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan. Tarha sijaitsee Haapaveden kaupungin Haapajärven kylässä Metsonperällä kiinteistöllä 071 402 22 120. Tarhalla oleviin varjotaloihin voidaan sijoittaa hakemuksen mukaisesti enintään 760 siitosnaaraskettua. Siitoseläinten määrässä on kuitenkin huomioitava mitä on säädetty MMM:n päätöksessä turkiseläinten pidolle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista, jonka mukaiset häkkien tilavaatimukset on täytettävä vuoden 2010 loppuun mennessä. Haapaveden kunnan perusturvalautakunnan ympäristöjaoston 8.12.1994 myöntämä ympäristölupa on voimassa siihen saakka kunnes tämä päätös on saanut lainvoiman. Tämän päätöksen kertoelmaosassa on esitetty laitoksen toimintaa koskevat perustiedot, joita voidaan käyttää vertailutietoina laitoksen toiminnan muutosten laajuutta ja niiden aiheuttamaa uuden ympäristöluvan tarpeellisuutta arvioitaessa. Lausunnon ovat antaneet Haapaveden kaupunki sekä Haapaveden ympäristötarkastaja. Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä ja niiden perusteluissa ilmenevällä tavalla. Rytkyn Turkis Oy:n turkistarhan toiminnassa tulee noudattaa seuraavia lupamääräyksiä. 1. Varjotalojen rakenteet ja kunnossapito Toiminnanharjoittajan tulee järjestää turkistarhan toiminta siten, että lanta ei joudu kosketuksiin sade ja sulamisvesien kanssa ja ettei varjotalojen väleihin pääse ulkopuolisia valumavesiä. Varjotalojen välit tulee muotoilla siten, että ne pysyvät kuivina ja kantavina. Varjotalojen lanta alustojen tulee olla vähintään 30 cm ympäröivää maanpintaa korkeammalla. Lantaalustojen korotusta tulee ylläpitää jatkuvasti. Lanta alustojen korotusta ei tule tehdä kaivamalla maata varjotalojen väleistä pois. Varjotaloja peruskorjattaessa niiden lanta alustat tulee rakentaa vesitiiviiksi asentamalla varjotalojen alle vesitiivis kalvo tai muu vesitiivis ratkaisu, joka täyttää rakennusajankohtana voimassa olevan maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden (MMM RMO C4) vaatimukset. Jos varjotalojen lanta alustoille asennetaan maasta irti olevat vesitiiviit lantakourut tai laatikot, lanta alustoja ei tarvitse korottaa. Alustaratkaisusta on toimitettava selvitys ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi ennen toimenpiteisiin ryhtymistä.

2. Lanta alustojen hoito 6/15 Varjotalojen räystäiden tulee ulottua yli 30 cm juoksuhäkkien ulkopuolelle tai niihin tulee asentaa vesikourut putkituksineen, joilla vedet voidaan johtaa puhtaina alueen ulkopuolelle. Varjotalojen vesikourujen kunnosta ja toimivuudesta tulee huolehtia niin, että ne toimivat tarkoitetulla tavalla. Varjotaloja tulee tarvittaessa suoristaa vesikourujen toimivuuden varmistamiseksi. Juomalaitteiden kunto on tarkastettava säännöllisesti ja vuodot on korjattava viipymättä. Juomaveden lanta alustalle joutumisen estämiseksi on tarvittaessa asennettava veden tippumisen estolaitteita tai tippumisen ohjaimia, jotka ohjaavat tippuvan juomaveden lanta alustan ulkopuolelle. Tarha alueen ympärillä oleva toiminnanharjoittajan omistuksessa oleva metsä tulee säilyttää suojapuustona. Lanta alustoja tulee hoitaa niin, että niille kertyvä lanta voidaan kerätä ja käsitellä kuivalantana. Lanta alustoille kerääntyvä neste tulee imeyttää kuivikkeisiin, joita tulee käyttää runsaasti ja säännöllisesti. Ensisijaisesti kuivikkeena tule käyttää kuivatusturvetta, jonka ohella kuivikkeena voidaan käyttää silputtua olkea, lastua ja puhdasta purua. Lannanpoiston yhteydessä lanta alustoille tulee levittää kuivikkeita, josta turvetta on oltava vähintään 15 cm kerros. Kuivikkeita on tarvittaessa lisättävä myös lannanpoistojen välillä. Lannanpoisto on tehtävä 1 2 kertaa vuodessa, eli syksyllä ja keväällä tai kesällä. 3. Lannan käsittely ja hyödyntäminen 4. Tarhavesien käsittely Turkistarhan toiminnassa muodostuva lanta tulee toimittaa välittömästi lanta alustoilta poiston jälkeen lantaa peltolannoitteeksi käyttävälle viljelijälle, jonka kanssa on tehty kirjallinen sopimus lannan vastanottamisesta tämän lantalaan taikka muulle ympäristöluvan omaavalle lantaa hyödyntävälle vastaanottajalle. Vastaanottosopimusten tulee vastata tarhalla syntyvää koko lantamäärää. Mikäli lantaa aiotaan välivarastoida tarhalla, on sitä varten rakennettava asianmukainen vesitiivis lantala. Tällöin lantalan rakentamista koskevat suunnitelmat rakenne ja mitoitustietoineen on toimitettava ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen rakentamiseen ryhtymistä. Tarhalla pidettävien eläinten tuottaman lantamäärän perusteella toiminnanharjoittajalla tulee olla jatkuvasti voimassaoleva sopimus vähintään 38 ha peltolevitysalasta. Tarvittaessa lannan ravinnesisältö tulee tarkastaa ravinneanalyyseillä. Lannan levityksessä pelloille on noudatettava maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (931/2000) säännöksiä. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa lantaa luovuttaessaan, että vastaanottaja on tietoinen edellä mainituista lannan käsittelyä ja käyttöä koskevista määräyksistä. Lannan kuljetukset tulee järjestää siten, ettei lantaa joudu ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta haittaa. Tarhalla hakemusajankohtana käytössä oleva maapohjainen lannan varastointipaikka on poistettava käytöstä ja puhdistettava riittävällä tavalla, niin ettei siitä voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa. Toimenpiteet on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa tämän päätöksen saatua lainvoiman. Tarha alueen ulkopuolisten vesien pääsy tarha alueelle on estettävä riittävällä alueen ympärysojituksella. Ympärysojituksen ja tarha alueen salaojituksen kunnosta ja toimivuudesta tulee

5. Rehun valmistus 6. Jäteveden käsittely 7/15 huolehtia. Tarha aluetta tulee tarvittaessa muotoilla niin, että pintavedet eivät pääse valumaan suoraan ympäristöön ja ettei pääse syntymään vettä kerääviä painanteita. Tarha alueella syntyvät likaantuneet valumavedet tulee kerätä yhteen ja johtaa pintavalutuskentälle laskeutusaltaan ja pumppukaivon kautta. Veden johtaminen pintavalutuskentälle on järjestettävä siten, että virtaus on mahdollisimman tasainen ja että veden viipymä kentällä on riittävä vaadittavan puhdistustuloksen saavuttamiseksi. Pintavalutuskentän toiminnan tehostamiseksi pintavalutuskenttää voidaan tarvittaessa laajentaa hakijan esittämällä tavalla. Laskeutusallas on mitoitettava riittäväksi tarhalta muodostuvien vesien määrän mukaisesti. Laskeutusallas ja pumppukaivo tulee puhdistaa tarvittaessa. Lietteet voidaan käyttää peltolannoitteeksi lannan levitykseen soveltuvina aikoina tai ne on toimitettava käsiteltäväksi luvan omaavalle laitokselle. Pintavalutuskentälle johdettavat vedet tulee käsitellä siten, että kokonaisfosforin tavoitearvo on enintään 2 mg P/l pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä. Pintavalutuskentältä lähtevät vedet tulee ohjata purkuojaan siten, että vesinäytteenotto voidaan tehdä luotettavasti molemmilta pintavalutuskentän lohkoilta. Tätä varten on tarvittaessa asennettava näytteenottokaivot. Rehun valmistuksessa käytettävät raaka aineet on varastoitava ja käsiteltävä asiamukaisesti ja rehunvalmistustilat ja välineet on säilytettävä ja pidettävä puhtaina niin, ettei ole vaaraa pilaantumisesta tai tautien leviämisestä ja ettei toiminnasta aiheudu muutakaan haittaa tai vaaraa ympäristölle. Eläinperäisiä rehuraaka aineita ei saa varastoida ulkosalla, vaan ne siirrettävä kylmäsäilytykseen viivytyksettä vastaanoton jälkeen. Toiminnassa on pyrittävä rehunvalmistuslaitteiden pesuvesien talteenottoon ja uudelleen käyttöön rehun valmistuksessa niin, että pesuvesiä syntyy mahdollisimman vähän. Rehunvalmistuksessa muodostuvat jätteet tulee toimittaa käsiteltäviksi Haapaveden kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Rehuraaka aineita tai valmista rehua ei saa jättää haittaeläinten saataville. Rehunvalmistustiloihin tulee estää haittaeläinten (kuten jyrsijät ja linnut) pääsy riittävin rakenteellisin ratkaisuin. Haittaeläinten torjuntaan on tarvittaessa pyydettävä ohjeistusta kunnan terveydensuojeluviranomaiselta. Rehun valmistuksessa tulee noudattaa tämän ympäristöluvan ohella kunnan eläinlääkärin asiasta antamia määräyksiä ja ohjeita. Toiminta tulee järjestää siten, että käsiteltäviä jätevesiä syntyy mahdollisimman vähän. Rehunvalmistustilojen tai laitteiden pesussa muodostuvia jätevesiä ei saa käsitellä hallitsemattomasti, jotta estetään niiden joutuminen maaperään tai vesistöön. Toiminnassa muodostuvat jätevedet tulee kerätä hakemuksen mukaisesti umpikaivoon ja toimittaa säännöllisin väliajoin kunnan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Umpikaivon tiiveys tulee tarkastaa vuosittain tyhjennyksen yhteydessä ja samalla on korjattava mahdolliset vuodot. Tyhjennyskerroista ja poistoimitetun lietteen määrästä sekä toimituspaikoista on pidettävä ajantasalla olevaa kirjanpitoa. 7. Muun jätteen kuin lannan käsittely Turkistarhan toiminta tulee järjestää siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Hyödyntämiskelpoiset jätteet, kuten puhdas paperi ja pahvi sekä puutavara ja metalli, tulee kerätä erikseen ja toimittaa hyödynnettäväksi. Toiminnassa muodostuva yhdyskuntajäte ja muu hyötykäyttöön kelpaamaton jäte tulee toimittaa jätteen keräykseen Haapaveden kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet (akut, loisteputket, öljyt) tulee toimittaa kunnan ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen.

8. Tarhan muu hoito 9. Toiminnan tarkkailu 8/15 Itsestään kuolleet eläimet on ensisijaisesti toimitettava hyväksytylle eläinjätteen käsittelylaitokselle. Itsestään kuolleet eläimet voidaan vaihtoehtoisesti toimittaa hyväksytylle kaatopaikalle taikka haudata maahan, jos voidaan varmistua ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ihmisten tai eläinten terveydelle. Turkiseläinruhot on haudattava vähintään yhden metrin syvyyteen ja tarvittaessa kalkittava tai käsiteltävä desinfiointiaineella. Ruhot on peitettävä maa aineksilla välittömästi haudattaessa. Ruhoja ei saa haudata muovisäkissä tai muussa maatumattomassa pakkauksessa. Ruhoja ei saa haudata pohjavesialueelle, vedenottamon suoja alueelle, alle 250 metrin etäisyydelle kaivosta tai vesistöön viettävään rinteeseen eikä alueelle, jota tullaan kyntämään tai kaivamaan pian hautaamisen jälkeen. Itsestään kuolleiden eläinten välivarastointia varten tarhalle tulee tarvittaessa varata pakastin tai muu vastaava asianmukainen varastointitila. Nahoituksessa syntyvä jäte tulee käsitellä ja varastoida huolella. Nahoitusruhot tulee välivarastoida sitä varten varatulla tiiviillä alustalla tai säiliössä, josta valumavesien pääsy ympäristöön voidaan estää. Ruhot tulee peittää päivittäin työpäivän päätyttyä. Nahoitusruhot ja rasva tulee toimittaa säännöllisesti käsiteltäväksi luvan omaavalle laitokselle. Kaikki ruhot tulee toimittaa käsiteltäväksi ennen helmikuun loppua. Nahkonta ajan jälkeen välivarastointipaikka on siivottava ja kalkittava. Rasvainen nahoituspuru tulee toimittaa laitokselle, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Rasvaa sisältävää purua tai muitakaan jätteitä ei saa polttaa avotulella. Turkistarhan alue tulee pitää mahdollisimman puhtaana ja yleisesti hyvässä kunnossa. Tarhan kulkutiet tulee hoitaa niin, että ne pysyvät kuivina ja kantavina. Kaikki tarha alueella varastoitavat raaka aineet, polttoaineet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet sekä ongelmajätteet tulee varastoida asianmukaisesti ja käsitellä siten, että ne eivät aiheuta terveydellistä haittaa, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa eikä muuta haittaa tarha alueen ympäristölle. Lumi tulee poistaa kulkuväyliltä ja piha alueilta sekä tarvittaessa varjotalojen väleistä huuhtoutumien estämiseksi. Poistettu lumi tulee sijoittaa siten, että sulamisvedet eivät pääse kosketuksiin lannan kanssa. Eläinten karkaaminen tarha alueelta tulee estää aitaamalla tai eristämällä eläintilat verkolla, laudoituksella tai muulla varmalla tavalla. Aidat ja muut eläinten karkaamisen estävät rakenteet tulee pitää hyvässä kunnossa. Tuhoeläinten torjuntaa tulee tehdä tarvittaessa. Pintavalutuskentän käyttöä ja toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti. Toiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa, johon merkitään käytössä oleva pintavalutuskentän lohko, pumppausajankohdat ja mitattu tai arvioitu kentälle johdettu vesimäärä. Päiväkirjaan on lisäksi merkittävä mahdolliset toiminnassa tapahtuneet häiriöt ja muut poikkeustilanteet. Pintavalutuskentältä lähtevästä vedestä tulee ottaa vesinäyte kaksi kertaa vuodessa toukokesäkuussa ja elo syyskuussa ajankohtana, jolloin virtaama on riittävä näytteenoton kannalta. Näyte on otettava erikseen molemmilta lohkoilta, mikäli niitä pidetään käytössä ko. aikana. Näytteestä on analysoitava ainakin ph, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja kiintoaineen määrä. Vesinäytetuloksia esitettäessä on kuvailtava näytteenottotilanne, virtaama ja pintavalutuskentän toiminta näytteenottoajankohtana. Näytteenotto ja analysointi on teetettävä julkisen valvonnan alaisuudessa toimivalla tutkimuslaitoksella. Vesinäytetulokset on toimitettava Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Haapaveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle aina niiden valmistuttua. Tulosten perusteella

10. Muut määräykset 9/15 toiminnanharjoittajan on tarvittaessa tehostettava tarhan ympäristönsuojelutoimia kuormituksen vähentämiseksi. Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus voi tarvittaessa vesinäytetulosten niin osoittaessa muuttaa tarkkailuohjelmaa tai antaa asiaa koskevia ohjeita ja määräyksiä. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimialansa parhaan taloudellisesti käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ympäristönsuojelutoimenpiteenä ja varauduttava tarhan oloihin soveltuvana sen käyttöönottoon erikseen sovittavien siirtymäaikojen puitteissa. 11. Kirjanpito ja raportointi Laitoksen toiminnasta tulee pitää kirjaa, josta selviää ympäristönsuojelun kannalta merkitykselliset tapahtumat ja toimenpiteet. Kirjanpitoon tulee kirjata valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot lanta alustojen tyhjennyskerroista, käytetyistä kuivikkeista ja niiden määristä, lannan varastoinnista ja kompostoinnista omassa toiminnassa taikka toimittamisesta muulle vastaanottajalle, tiedot toiminnassa syntyvien muiden jätteiden lajeista, määristä ja niiden toimituspaikoista, itsestään kuolleitten eläinten määristä ja toimituspaikoista sekä tiedot eläinten juottoon käytetyn veden määrästä. Kirjaa on pidettävä myös rehun valmistukseen käytetyistä eläinperäisistä raaka aineista, niiden alkuperästä ja määristä. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle tarkastusta varten. Erikseen pyydettäessä ympäristökeskukselle on toimitettava kirjanpitoa koskeva vuosiyhteenvetoraportti. 12. Poikkeukselliset tilanteet Jos onnettomuuden, tuotantohäiriön, rakennelman purkamisen tai muun niihin rinnastettavan ennalta arvaamattoman tapahtuman vuoksi aiheutuu päästöjä tai syntyy jätettä siten, että siitä voi aiheutua välitöntä tai ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa tai jätteen määrän tai ominaisuuksien vuoksi erityisiä toimia jätehuollossa, on tapahtumasta ilmoitettava viipymättä Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Ympäristökeskus voi antaa ilmoituksen johdosta päätöksen, jossa annetaan tarpeellisia asiaa koskevia määräyksiä. 13. Ilmoitus toiminnan muuttamisesta Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä kirjallinen ilmoitus Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Ilmoitus on tehtävä myös toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä taikka toiminnanharjoittajan vaihtumisesta. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus on katsonut, että turkistarhan toiminta ja toiminnanharjoittajan asiantuntemus täyttävät laissa säädetyt ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Turkistarhan toiminta voidaan järjestää siten, että luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät, kun toiminta toteutetaan tämän päätöksen mukaisesti. Määräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta muun tärkeän käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta rasitusta naapureille. Tehostamalla ympäristönsuojelutoimia lupamääräyksissä vaadituilla tavoilla, tarhan aiheuttama ympäristökuormitus tulee jatkossa vähenemään hakemusajankohdan mukaisesta tasosta. Tässä päätöksessä annettujen määräysten lähtökohtana on parhaan taloudellisesti käyttökelpoisen tekniikan sekä mahdollisimman hyvän terveys ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmän soveltaminen tarhan toimintaan.

10/15 Toiminnan sijoittumiselle ei ole kaavallisia esteitä. Toiminnan vaikutusalueella ei ole suojelualueita. Ympäristölupa on myönnetty hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle, huomioiden kuitenkin eläinsuojeluvaatimusten mukaiset häkkitilavaatimukset, joiden mukaisesti toiminta on järjestettävä vuoden 2010 loppuun mennessä. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys on annettu, ettei toiminnasta aiheudu ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaara tai kohtuutonta rasitusta naapureille. Varjotalojen alustojen nostolla ja vesitiiviillä lannan keräysjärjestelmällä, riittävän pitkillä räystäillä sekä vesikouruilla ja johtamalla kattovedet putkissa alueen ulkopuolelle estetään lannan huuhtoutuminen sade ja sulamisvesillä ja sitä kautta lannan sisältämien ravinteiden ja epäpuhtauksien joutumista maaperään ja pinta ja pohjavesiin. Eläinten juottolaitteiden jatkuvasta kunnossapidosta on huolehdittava, minkä avulla voidaan hillitä tarhalla tapahtuvaa vedenkulutusta sekä vähentää lanta alustoille joutuvan veden määrää. Käyttämällä tippumisen estolaitteita tai tippumisen ohjaimia varmistetaan, ettei tippuva juomavesi aiheuta lannan ravinteiden liukenemista. Määräys suojapuuston säilyttämisestä hakijan omistamalla alueella on annettu tarhalta ympäristölle mahdollisesti aiheutuvan haitan minimoimiseksi. (lupamääräys nro 1) Nestemäisen kuormituksen minimoimiseksi tulee lanta alustoilla käyttää riittävästi kuivikkeita. Säännöllinen ja riittävä kuivikkeiden, erityisesti turpeen, lisääminen kasvatuskauden aikana parantaa kuivikekerroksen imukykyä, vähentää kärpäsiä ja sitoo lannasta haihtuvia typpiyhdisteitä ja vähentää siten tarhan toiminnasta lähiympäristölle aiheutuvia haju ja muita haittoja. Varjotaloilta puuttuvien vesitiiviiden lanta alustojen vuoksi lanta alustoilla tulee käyttää runsaasti kuivikkeita, jolla voidaan osaltaan estää ravinteiden joutumista maaperään ja sitä kautta pinta ja pohjavesiin. Käyttämällä kuivikkeita voidaan lannan kompostoinnissa käytettäviä seosaineita hyödyntää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja näin kompostin typpipitoisuutta saadaan samalla nostettua ja lannan kompostoitumista saadaan tehostettua. (lupamääräys nro 2) Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (931/2000, nitraattiasetus) mukaan lannan varastointitilojen tulee olla vesitiiviitä ja niiden tilavuuden tulee riittää 12 kuukauden aikana syntyvän ja käsiteltävän lannan säilyttämiseen. Poikkeaminen on tästä mahdollista mikäli lantaa luovutetaan sellaiselle hyödyntäjälle, joka voi vastaanottaa sitä ympäristöluvan perusteella tai lantaa luovutetaan toiselle viljelijälle nitraattiasetuksen mukaisella tavalla varastoitavaksi. Toiminnanharjoittaja on tehnyt sopimukset lantaa vastaanottavan viljelijän kanssa, jonka vuoksi tässä päätöksessä ei ole edellytetty rakennettavaksi omaa lantalaa. Turkistarhojen ympäristönsuojeluohjeen mukaan lanta on kompostoitava tai käsiteltävä muulla vastaavalla tavalla. Turkistarhauksen ympäristönsuojeluohjeen mukaan lannan levitykseen tarvitaan peltoa 1 ha 20 kettuemoa varten, mikäli fosforia lisätään peltoon 20 kg/ha, minkä perusteella lupapäätöksen mukaisen maksimieläinmäärän tuottamalle lannalle on oltava levitysalaa vähintään 38 hehtaaria. Tarvittaessa lannan ravinnepitoisuus on tarkistettava ravinneanalyyseillä. (lupamääräys nro 3) Tarhan peruskuivatuksen varmistamiseksi on määrätty huolehtia ympärysojituksen ja salaojituksen kunnosta ja toimivuudesta. Turkistarhalla on käytössä pintavalutuskenttä tarhavesien käsittelemiseksi, jonka vesinäytetuloksen perusteella voidaan arvioida olevan riittävä käsittelymenetelmä tarhalla muodostuville valumavesille. Valumavesien vaikean hallittavuuden ja

11/15 vaihtelevien määrien vuoksi on katsottu riittäväksi puhdistusvaatimukseksi kokonaisfosforipitoisuuden tavoitteellinen arvo lähtevässä vedessä. (lupamääräys nro 4) Rehun valmistuksessa syntyvien jätevesien tarkoituksenmukaisella kierrätyksellä voidaan estää tarpeetonta jätevesien muodostumista ja niiden aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Rehun valmistusta ja rehuraaka aineiden varastointia koskevalla määräyksellä pyritään varmistamaan raaka aineiden asianmukainen varastointi sekä estämään toiminnasta mahdollisesti aiheutuvaa haittaa tai vaaraa ympäristölle. (lupamääräys nro 5) Johtamalla toiminnassa syntyvät jätevedet hakemuksen mukaisesti umpikaivoon ja toimittamalla lietteet säännöllisesti jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi, vähennetään jätevesien ympäristölle aiheuttamaa kuormitusta maaperään ja vesiin. Määräys kirjanpidosta on annettu viranomaisvalvonnan vuoksi. (lupamääräys nro 6) Tarhan jätehuolto on hoidettava kunnan jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten jätteiden lajittelusta ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Eläinperäinen jäte on käsiteltävä EY:n eläinperäisiä sivutuotteita koskevan asetuksen mukaisesti laitoksessa, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Maa ja metsätalousministeriön asetuksen (1374/2004) nojalla syrjäisillä alueilla kuolleet eläimet kuitenkin voidaan toimittaa hyväksytylle kaatopaikalle taikka haudata maahan tietyin edellytyksin, jonka vuoksi päätöksessä on annettu asiaa koskeva määräys. Haapaveden kaupunki kuuluu asetuksen mukaisesti syrjäiseen alueeseen. Yksittäisille kuolleille eläimille voidaan tarhalle tarvittaessa varata asianmukainen säilytystila kuten esimerkiksi varastoon sijoitettava pakastin, jossa ruhot voidaan välivarastoida ennen käsittelyyn toimittamista. Jätteiden avopoltto on kielletty epäpuhtaasta palamisesta syntyvien haittojen vuoksi. (lupamääräys nro 7) Turkistarha alueen ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä siten, ettei laitoksen toiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan, maaperään tai pinta ja pohjavesiin taikka muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle taikka yleistä viihtyvyyden alenemista toiminnan vaikutuspiirissä oleville. Määräyksellä pyritään estämään kemikaaleista, poltto ja raaka aineista sekä jätteistä ja jätevesistä mahdollisesti aiheutuvat ympäristö, terveys ja viihtyisyyshaitat. Yleiseen viihtyvyyteen, rehuhygieniaan ja turkistarhan rakenteisiin mahdollisesti kohdistuvia haittoja voidaan vähentää tuhoeläinten, kuten rottien ja hiirien torjunnalla. (lupamääräys nro 8) Pintavalutuskentän tarkkailua koskeva määräys on annettu, jotta voidaan arvioida sen toimintaa ja sen ympäristövaikutuksia ja ympäristönsuojelutoimien riittävyyttä. Ympäristökeskus katsoo, että kuormituksen selvittämiseksi on riittävää, että vesinäyte otetaan kaksi kertaa vuodessa kesäaikana ja näytteistä analysoidaan kokonaisfosfori ja kokonaistyppi sekä kiintoaineen määrä. Talviaikaista vesinäytteenottoa ei ole edellytetty, koska pääsääntöisesti pintavedet ovat silloin jäässä ja valuma tarhalta on todennäköisesti vähäistä. (lupamääräys nro 9) Ympäristönsuojelulain mukaisesti toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ympäristönsuojelulain mukaan pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan ja ympäristön kannalta parhaaseen käytäntöön ottaen huomioon toiminnanharjoittajalle aiheutuvat kohtuulliset kustannukset. Käyttämällä parasta käyttökelpoista tekniikkaa voidaan tehokkaimmin ehkäistä toiminnan haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy jatkuvasti, jonka vuoksi sen käyttöönottoon on varauduttava. (lupamääräys nro 10) Tarhaustoiminnan ympäristönsuojelun tason ylläpitäminen, tietämyksen lisääntyminen ja mahdollisimman tehokkaiden ympäristöhaittojen torjuntakeinojen soveltaminen toiminnassa edellyttävät päästöjen ja muiden ympäristövaikutusten jatkuvaa seurantaa ja ympäristönsuojelutoimien kehittämistä. Jätelain nojalla ympäristöluvan haltijan on pidettävä kirjaa toiminnassaan syntyneistä jätteistä, niiden välivarastoinnista, toimituspaikoista ja käsittelytavoista. Ympäristönsuojelulain ja jäte

12/15 lain nojalla valvontaviranomaisella on oikeus saada toiminnan valvontaa varten tarpeellisia tietoja. (lupamääräys nro 11) Ympäristönsuojelulain 62 :n nojalla poikkeuksellisista tilanteista on tehtävä ilmoitus valvontaviranomaiselle. Asiassa voidaan antaa tarpeellisia määräyksiä asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi. (lupamääräys nro 12) Toiminnan olennaisesta muuttamisesta, kuten laajentamisesta, tuotantosuunnan muutoksesta, lannan varastointitavan muutoksista tai muusta ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavista toimista tehtävän ilmoituksen perusteella valvontaviranomainen voi tarkastella muutoksen aiheuttamia vaikutuksia voimassa olevan luvan määräyksiin ja arvioida onko toiminnanharjoittajan tarpeen tehostaa ympäristön pilaantumista ehkäiseviä toimia tai onko lupamääräyksiä tarpeen muuttaa. (lupamääräys nro 13) LUVAN VOIMASSAOLO Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnanharjoittajan tulee jättää lupamääräysten tarkistamista koskeva ympäristölupahakemus Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle vuoden 2016 loppuun mennessä. Hakemuksessa tulee olla selvitykset toiminnan laajuudesta ja käytössä olevista ympäristönsuojeluratkaisuista. Velvoite on annettu ympäristönsuojelulain 55 :n nojalla. Tämä päätös on voimassa siihen saakka kunnes lupamääräysten tarkistamista koskevasta hakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 5 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 57, 96 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 16 19, 21 23, 30 Jätelaki (1072/1993) 6 8, 15, 19, 51 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 18 VNA maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) 4 Lupamääräyksiä harkittaessa on otettu myös huomioon seuraavat säädökset, määräykset ja ohjeet: Luonnonsuojelulaki (1096/1996) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1744/2002 muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä Maa ja metsätalousministeriön asetus eläimistä saatavien sivutuotteiden hävittämisestä syrjäisillä alueilla sekä kuolleiden lemmikkieläinten hävittämisestä (1374/2004) Maa ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO, 10.1.2002) Maa ja metsätalousministeriön päätös nro 16/EEO/1999 Turkiseläinpidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset Turkistarhauksen ympäristönsuojeluohje, työryhmän ehdotus 31.5.2000; sekä Mikkola, H. et al., 2002. Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintalouksissa. Suomen ympäristö, 564. Suomen ympäristökeskus

13/15 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 840 euroa (alv 0 %) Sovelletut oikeusohjeet Maksupäätös on annettu valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla. Ympäristöministeriön asetuksessa alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista määrätään julkisoikeudellisten suoritteiden maksuista. Maksun määrä perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003), jonka voimaantulosäännöksen mukaan suoritteista, joita koskeva asia on tullut vireille ennen tämän asetuksen voimaantuloa, peritään maksu tämän asetuksen voimaantullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Tämän perusteella maksu perustuu ympäristöministeriön asetukseen 1415/2001, jonka nojalla maksu turkistarhan ympäristöluvasta on 840 euroa. Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä siten kuin ympäristönsuojelulain 54 :ssä on säädetty. Päätös Hakijalle saantitodistuksella Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Lisätietoja päätöksestä Haapaveden kaupunki Haapaveden kaupunki/ympäristönsuojeluviranomainen Haapaveden kaupunki/terveysvalvontaviranomainen Suomen ympäristökeskus Hakemuksesta tiedonannon saaneet Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus Tarkastaja Kaija Järvinen puh. 020 490 111 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ja siitä perittyyn maksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Valitusaika päättyy 17.7.2006. Valitusoikeus on: sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät;

14/15 alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupapäällikkö Martti Seppälä Tarkastaja Kaija Järvinen LIITE Valitusosoitus

15/15 Liite Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksen päätökseen VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valituksen toimittaminen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valituksella, joka on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmä on osoitettava Vaasan hallinto oikeudelle ja toimitettava valitusajan kuluessa Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Valitusaika on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä. Valitusaikaa laskettaessa ei antopäivää oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavan arkipäivän. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksen kirjaamoon. Valituskirjelmän voi toimittaa perille henkilökohtaisesti tai valtuutetun asiamiehen välityksellä. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse, lähetin välityksellä, telekopiona tai sähköpostitse. Toimitustavasta riippumatta valituskirjelmä on toimitettava niin ajoissa, että se on perillä viimeistään valitusajan päättyessä klo 16.15. Valituskirjelmän sisältö ja liitteet Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmässä on ilmoitettava: 1) päätös, johon haetaan muutosta 2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi; sekä 3) perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta, sekä postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä: 1) päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2) asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei päämies ole valtuuttanut häntä suullisesti Vaasan hallinto oikeudessa. Asianajajan ja yleisen oikeusavustajan tulee kuitenkin esittää valtakirja ainoastaan, jos hallinto oikeus niin määrää. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) nojalla säädetyn VNA 1280/2005 mukaisesti muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksuna 82 euroa. Mainitussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksen yhteystiedot: postiosoite: PL 124, 90101 OULU käyntiosoite: Isokatu 9, 90100 OULU aukioloaika: 8.00 16.15 puhelin: 020 490 111 telekopio: 020 490 6305 sähköposti: kirjaamo.ppo@ymparisto.fi