LUPAPÄÄTÖS Nro 96/08/2 Dnro Psy-2008-y-1 Annettu julkipanon jälkeen

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 96/08/2 Dnro Psy-2008-y-1 Annettu julkipanon jälkeen 5.9.2008 ASIA Maa-ainesten ottaminen pohjavedenpintaan saakka tilalta Särkkä RN:o 117:0, Suomussalmi LUVAN HAKIJA Ämmän Betoni Oy PL 19 89601 Suomussalmi

2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO...3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 HANKKEEN KUVAUS... 3 Yleiskuvaus hankkeesta... 3 Hankkeen tarkoitus... 3 Suunnitellut työt... 3 Ottoalue ja oton syvyys... 3 Soravarat... 4 Ottamisjärjestys... 4 Turvallisuusjärjestelyt... 4 Alueen maisemointi... 4 Arvio työajasta... 5 HANKETTA KOSKEVAT LUVAT... 5 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA... 5 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN... 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY...6 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 6 Muistutukset ja vaatimukset... 7 Hakijan selitys ja täydennys... 8 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 8 PÄÄASIARATKAISU... 8 LUPAMÄÄRÄYKSET... 8 Maa-ainesten ottaminen... 8 Vahinkoa estävät toimenpidevelvoitteet sekä viimeistely- ja maisemointityöt... 8 Toiminnan aloittaminen ja valmistumisilmoitus... 9 Tarkkailu- ja raportointimääräykset... 10 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA... 10 RATKAISUN PERUSTELUT... 10 Pääasiaratkaisun perustelut... 10 Lupamääräysten ja vahinkoa estävien toimenpidevelvoitteiden perustelut... 11 LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA... 11 LUVAN VOIMASSAOLO... 11 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 12 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 12 KÄSITTELYMAKSU... 12 Ratkaisu... 12 Perustelut... 12 Oikeusohje... 12 MUUTOKSENHAKU... 13

3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Ämmän Betoni Oy on ympäristölupavirastoon 7.1.2008 toimittamallaan ja myöhemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt lupaa maa-ainesten ottamiseen tilalta Särkkä RN:o 117:0 Suomussalmen kunnan Alavuokin kylässä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Vesilaki 9 luku 7 HANKKEEN KUVAUS Yleiskuvaus hankkeesta Ottamisalueella on harjoitettu pienimuotoista soran ottoa vuosikymmeniä. Hakijan tarkoituksena on ottaa soraa 8,9 ha:n alueelta 20 000 k-m 3 /v. Otto ulottuu tasoon N 60 + 192,00 m eli noin 30 cm ylintä havaittua pohjavedenpintaa alemmaksi. Otettavan maa-aineksen paksuus on 2 20 m. Ottoalue tasoitetaan oton jälkeen tasoon N 60 + 196,30 m siten, että pohjavedenpinnan päälle tehdään vähintään 4 metrin vahvuinen suojakerros alueelta saaduista hiekkamaista. Hankkeen tarkoitus Ämmän Betoni Oy on tutkinut näyttein nykyisen montun maa-aineksen rakeisuudet ja todennut materiaalin soveltuvan betonin valmistuksen raakaaineeksi ja muuhun rakentamiskäyttöön. Ottamisalueella on runsaasti betonin valmistukseen ym. käyttöön soveltuvaa soraa ja hiekkaa. On tarkoituksenmukaista, että alueen soravarat hyödynnetään teollisuus- ja rakennustoiminnassa. Alue sijaitsee melko lähellä Ämmänsaaren taajamaa. Ottamisalueelle on autotieyhteys Moisiovaarantieltä Vuokkijärventien kautta. Suunnitellut työt Ottoalue ja oton syvyys Ottamisalueen pinta-ala on noin 8,9 ha. Ottamisalue on rajattu lopullisen luiskakaltevuuden 1:3 mukaan. Kaivualueen luiskakaltevuus on 1:1. Alueella karkeampirakeinen kiviaines (sora) sijaitsee melko paksun hiekkakerroksen alapuolella, jolloin soravarojen hyödyntäminen edellyttää kaivun ulottamista suunnilleen pohjavedenpinnan tasoon. Soran ottaminen ulotetaan tasoon + 192,00 m eli noin tutkimusajankohdan pohjavedenpinnan tasolle. Pohjavedenpinta oli 13.4.2004 suunnilleen tasolla + 192,3 m. Lopullinen ottamisen jälkeinen pohja muotoillaan tasoon + 196,30 m, jolloin pohjaveden suojakerrokseksi tulee 4 m.

4 Soravarat Ottamisalueen kokonaistilavuus pintamaineen on noin 800 000 m 3 ktr, josta pintamaan osuus on noin 50 000 m 3 ktr ja pohjan täyttöön ja muotoiluun käytettävän hiekan osuus noin 350 000 m 3 ktr. Soraa arvioidaan olevan suunnitellulla alueella noin 400 000 m 3 ktr. Ottamisjärjestys Soran ottamista jatketaan nykyisestä montusta. Ensimmäisessä vaiheessa otetaan nykyisen montun kaakkois- ja eteläreunasta ja toisessa vaiheessa länsireunasta. Turvallisuusjärjestelyt Maa-aineksen ottamisessa alueella on noudatettava yleisiä turvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita. Ottamismontun viimeistelemättömän luiskan yläreunassa tulee olla siirrettävä aita eläinten ym. putoamisen estämiseksi. Luiskan yläreunaan on laitettava myös putoamis- ym. vaarasta tiedottavia varoitustauluja. Hakijalla on oltava valmius alueella mahdollisesti tapahtuvien vahinkojen, kuten öljyvuodot yms., ehkäisemiseen ja torjuntaan. Alueella ei saa varastoida suoraan maanpäällä poltto- ja voiteluainesäiliöitä ja -astioita ym. pohjaveden pilaantumisvaaraa aiheuttavia aineita. Mikäli hetkellisesti on tarvetta alueella varastoida mainittuja aineita, ne tulee sijoittaa tiiviisiin teräsaltaisiin niin, että pohjaveden pilaantumisvaaraa ei ole. Ottamistoiminnan aikana tulee jatkuvasti tarkkailla, ettei pohjaveden pilaantumisvaaraa ole. Mikäli alueella sattuu öljyvahinko, ilmoitetaan siitä heti alueelliselle pelastuslaitokselle ja ryhdytään välittömästi torjuntatoimenpiteisiin. Alueelle näkyvälle paikalle tulee sijoittaa taulu, josta käy ilmi, mihin vahinkotapauksessa tehdään ilmoitus. Alueen maisemointi Raivaustyön ja maa-ainesten ottamisen yhteydessä kertyneet pintamaat ja muut hyötykäyttöön kelpaamattomat hiekka- ym. maat läjitetään alueelle osoitettuun paikkaan ja käytetään ottamisalueen lopulliseen maisemointiin. Pintamaat ja pohjan täyttöön soveltuvat puhtaat hiekkamaat läjitetään erilleen. Kaikki raivausjätteet hävitetään sitä mukaa kuin niitä syntyy. Ottamistoiminnan jälkeen ottamisalueen pohjaan tehdään pohjavedenpinnan suojakerros (vähintään 4 m) alueelta saaduista puhtaista hiekkamaista. Luiskat ja reunat muotoillaan maatäytöllä kaltevuuteen 1:3. Pohjan täyttöä ja luiskien muotoilua tehdään valmiiksi otetulla alueella sitä mukaa kuin ottaminen alueella etenee. Lopuksi pohja ja luiskat viimeistellään alueelle läjitetyillä pintamailla ja alueelle tuoduilla puhtailla joutomailla ja laitetaan metsityskuntoon. Alueen reunoilla puusto ym. kasvillisuus säilytetään ja vältetään ympäristön rikkomista. Viimeistelty pohja ja luiskat metsitetään sitä mukaa kuin ottaminen alueella etenee. Alueen metsittäminen suoritetaan Suomussalmen kunnan ja paikallisen metsänhoitoyhdistyksen antamien ohjeiden mukaan.

5 Arvio työajasta Ottamislupaa haetaan 10 vuodeksi. HANKETTA KOSKEVAT LUVAT Suomussalmen kunnan ympäristölautakunta on 22.8.2007 myöntänyt kysymyksessä olevalle alueelle maa-ainesluvan kymmeneksi vuodeksi muun muassa seuraavilla ehdoilla: Ottaminen saa ulottua alimmillaan tasolle + 196,30 m, jolloin pohjavettä suojaava luontainen maakerros on noin 4 metrin vahvuinen. Nykyinen monttu alueen itäosassa tulee täyttää lopullisessa luiskauksessa leikkauksen 7-7 kohdalla (piirustuksen nro 205) myös tasoon + 196,30 m. Päätöstä koskevan ympäristölautakunnan pöytäkirjan mukaan hakemuksen kohteena olevaa kiinteistöä Särkkä RN:o 117:0 rasittaa useamman tilan oikeus soran ottamiseen kotitarpeeseen. Maa-ainesluvan määräysten mukaan kiinteistöä rasittavien kotitarveottoon oikeutettujen kiinteistöjen mahdollisuus soran ottoon kotitarpeeseen säilyy. YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA Ottamisalue sijaitsee noin 20 km Ämmänsaaren taajamasta kaakkoon Suomussalmen kunnan Alavuokin kylässä. Lähimpään ympärivuotisessa käytössä olevaan asuntoon ottamisalueelta on matkaa noin 1,8 km ja läheisyydessä olevaan metsästysmajaan noin 1,3 km. Ottamisalueen läheisyydessä kaakkoispuolella noin 0,7 km:n etäisyydellä on pieni Jumalislampi. Ottamisalueen raja on lähimmillään kaakkoissuunnassa noin 130 metrin etäisyydellä tilan rajasta. Ottamisalue sijaitsee Kainuun pohjavesivarojen ja harjuainesten luonnonvaraselvityksessä (1999 2000) olevan pohjavesialueluokituksen mukaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella ja maa-aineksen ottoon osittain soveltuvalla alueella (luokka II). Alue ei sijaitse vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella (luokka I). Tilan alueella on luodekaakko suuntainen noin 1 km:n pituinen ja keskimäärin noin 0,1 km:n levyinen harjumuodostuma. Harjun koillisreunassa sijaitsee pienehkö maaaineksen ottomonttu, josta on otettu jossain määrin soraa ja hiekkaa. Harjun maaperä on pintamaiden alapuolella osittain hienoa hiekkaa ja osittain karkeampaa hiekkaa sekä syvemmällä soraa. Suunniteltu ottamisalue on topografialtaan vaihtelevaa mäntyvaltaista harjumaastoa. Sora- ja hiekkalajitteen päällä on ohut pintamaakerros. Nykyisen soramontun maanpinnan korkeus on + 194,0 202,7 m. Ottamattoman alueen maanpinnan korkeus on + 200,0 212,2 m. Ottamisalueen pohjavedenpinta mitattiin maastotutkimusten yhteydessä nykyisen montun itäreunasta. Pohjavedenpinta oli 13.4.2004 noin 1,3 metrin syvyydessä maanpinnasta suunnilleen tasolla + 192,3 m. Alueen pintavedet imeytyvät pääasiassa hiekka- ja sorakerroksiin. Sulamiskaudella pintavedet valuvat osittain harjun molemmille puolille soistuneille alueille ja edelleen ojia myöten Jumalislammen kautta Vuokkijärveen. Ottamisalueen kaakkoispuolella sijaitsevan Jumalislammen vedenkorkeus on kartan perusteella + 190,4 m.

HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN Hakijan arvion mukaan hankkeesta ei ole haittaa alueen pohja- ja pintavesille. Ottamistoiminnasta ja kuljetuksesta syntyvät pöly- ja meluhaitat ovat melko vähäisiä ja ne rajoittuvat pääasiassa ottamisalueelle. Ottamistoiminnan päätyttyä alueen topografia muuttuu jonkin verran nykytilanteesta korkeimman harjumuodostuman osalta. Suomussalmen kunnan ympäristölautakunta on esittänyt 19.12.2007 Särkän tilan pohjavesivaroista ja alueen pohjavesien tulevasta hyödyntämistarpeesta lausuntonaan seuraavaa: "Rimpikankaan II luokan pohjavesialue (11-777-76) sijoittuu osittain Särkän kiinteistölle. Pohjavesialueen koko on 0,77 km 2 ja pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 0,44 km 2. Pohjaveden muodostumisolot ovat hyvät, mutta veden päävirtaussuuntaa ei tunneta. Pohjaveden kokonaisantoisuus on 250 m 3 /vrk. Pohjavesialueen ylittää kohtuullisen vilkkaasti liikennöity Mäkelänrannantie. Kainuun ympäristökeskuksen vuonna 1996 laatiman ennusteen mukaan Suomussalmen vedenkulutus kirkonkylän ja Ämmänsaaren taajamissa oli suurimmillaan 1990, keskimäärin 1 734 m 3 /vrk. Sen jälkeen kulutus on laskenut ja vakiintunut tasolle 1 200 m 3 /vrk. Taajamien vedentarve jää nykyisenkin ennusteen mukaan alle 1 300 m 3 /vrk. Merkittävää kasvua ei ole odotettavissa. Nykyisin käytössä olevien kolmen pohjavedenottamon kapasiteetit ovat riittäviä. Kriisitilanteiden veden hankinta on varsin hyvin varmistettu, joskin lisäpohjavedenottamon käyttömahdollisuuksia olisi ympäristökeskuksen mukaan selvitettävä. Haja-asutusalueen kylien vedenkulutus ei tule juurikaan kasvamaan, joten nykyisten pohjavedenottamoiden kapasiteetit riittävät pitkälle tulevaisuuteen. Suomussalmen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaan taajamien vedenottamoiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 4 000 m 3 /vrk. Vedenotto tapahtuu Haverisen, Välikankaan ja Hietasärkän ottamoista. Varavedenottamoiden paikoiksi parhaiten soveltuvia alueita ovat Kuivasjärven eteläpuolella sijaitseva harjujakso Takkussärkkä-Korkealaisensärkkä-Peuronkangas sekä Ruunasärkkä-Syväjärvensärkkä, joka sijaitsee Havannantien pohjoispuolella. Rimpikangas ei ole taajamien vesihuollon kannalta merkittävä pohjavesialue, eikä alueen läheisyydessä ole haja-alueen asutuksen lisäksi muita vedentarvitsijoita." 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Suomussalmen kunnassa 19.2. 20.3.2008 sekä erityistiedoksiantona viranomaisille ja asianosaisille. Lisäksi Suomussalmen kunnan kaavoitusviranomaiselta on pyydetty hakemuksesta lausunto.

7 Muistutukset ja vaatimukset 1. Kainuun ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että Rimpikankaan pohjavesialue on pienehkö harjumuodostuma, jonka maa-ainesmateriaali vaihtelee hiekasta soraiseen hiekkaan. Arvio muodostuvasta pohjavesimäärästä on noin 250 m 3 /vrk. Ottamisalue kattaa pohjaveden muodostumisalueesta noin 20 % ja koko pohjavesialueesta noin 11,5 %. Rimpikangasta ei todennäköisesti tulla hyödyntämään tulevaisuudessa, vaan vedenottamoiden ja varavedenottamoiden rakentaminen keskittynee sellaisille pohjavesialueille, jotka ovat lähempänä kunnan keskustaajamaa. Kainuun pohjavesivarojen ja harjuainesten luonnonvaraselvityksessä 1999 2000 Rimpikangas on arvioitu osittain maa-ainesten ottoon soveltuvaksi pohjavesialueeksi. Pohjavedenpinnan alapuolelle ulottuva maa-ainesten otto lisää pohjaveden likaantumisriskiä ja se voi vaikuttaa pohjavedenkorkeuteen. Ympäristöoppaassa 85 (ISBN 951-37-3473-0) on mainittu, että luokkiin I ja II kuuluvilla pohjavesialueilla maa-ainesten ottaminen pohjaveden pinnan alapuolelta voi tulla kysymykseen vain erityisissä tapauksissa, kuten silloin kun vanhoja maa-ainesten ottopaikkoja kunnostetaan. Ympäristökeskus on katsonut, että mikäli lupa myönnetään, siihen tulisi sisällyttää ainakin seuraavat lupamääräykset: Ottamisessa tulee noudattaa 4.1.2008 päivättyä lupahakemusta ja siihen liittyvää ottamissuunnitelmaa. Alueella tulee tehdä erittäin vaativan tason mukaiset jälkihoitotoimenpiteet luvan voimassaoloaikana. Lupaa koskevat vakuudet on oltava niin suuria, että ne kattavat alueen jälkihoitokustannukset ja muut ympäristövahinkoihin liittyvät kustannukset. Ottamisalueelle ei saa sijoittaa suojarakenteettomia öljytuotteiden säiliöitä. Öljyvahinkoihin tulee varautua ennakolta ja mahdollisesta vahingosta on välittömästi ilmoitettava pelastuslaitokselle. Maaston muotoilu on tehtävä suunnitelman mukaisesti siten, että alueelle ei tuoda epäpuhtaita maa-aineksia luiskauksiin ja tasoituksiin. Työkoneissa tulee olla ajoneuvokohtainen öljytorjuntakalusto. Ottamisalueelle on sijoitettava riittävästi korkeusmerkkejä, joista ottamistaso voidaan aina tarvittaessa tarkistaa. Maa-ainesluvan haltijan tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle vuosittain otetun aineksen määrä ja laatu tammikuun 31 päivään mennessä. Maa-ainesten ottopaikalle tulee asentaa 1 2 pohjavesiputkea, josta seurataan pohjavedenkorkeutta ja vedenlaatua. Seurannasta tulee tehdä seurantaohjelma, josta tulee pyytää lausunto ympäristökeskukselta. Seuranta aloitetaan ennen maa-ainesten oton alkua ja sitä jatketaan viisi vuotta maa-ainesten oton jälkeen. 2. Suomussalmen kunnan kaavoitusviranomainen Kaavoitusviranomaisella ei ole ollut hakemuksesta huomautettavaa.

8 Hakijan selitys ja täydennys Hakija on 7.4.2008 toimittamassaan selityksessä ilmoittanut, että sillä ei ole huomauttamista muistutusten johdosta. Samalla hakija on toimittanut 1.1.2008 päivätyn vuokrasopimuksen, joka koskee hakemuksessa tarkoitetun maa-ainesten ottoalueen vuokraamista hakijalle. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U PÄÄASIARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Ämmän Betoni Oy:lle luvan maa-ainesten ottamiseen pohjavesialueelta tilalta Särkkä RN:o 117:0 Suomussalmen kunnan Alavuokin kylässä. Maa-ainesta otetaan noin 8,9 hehtaarin alueelta yhteensä noin 200 000 m 3. Ympäristölupavirasto määrää lupamääräyksistä ilmenevät vahinkoa estävät toimenpiteet. Ennalta arvioiden lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla toteutettuna hankkeesta ei aiheudu vesilain mukaista korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä ja otettava huomioon päätöksen täytäntöönpanon ohjaus. LUPAMÄÄRÄYKSET Maa-ainesten ottaminen 1. Maa-ainesten ottaminen on toteutettava ja alue on kunnostettava hakemuksen liitteenä olevien piirustusten nro 102 "Suunnitelmakartta" MK 1:1 000 ja nrot 201 206 "Leikkaukset 1-1 - 9-9" MK 1:1 000/1:100 osoittamalla ja hakemussuunnitelmasta muutoin ilmenevällä tavalla. Otto saa ulottua noin 30 cm ylintä havaittavaa pohjavedenpintaa alemmaksi ja enintään tasoon N 60 + 192,00 m. Pohjavedenpinnan päälle on tehtävä vähintään neljän metrin paksuinen suojamaakerros alueelta saaduista puhtaista hiekkamaista. Vahinkoa estävät toimenpidevelvoitteet sekä viimeistely- ja maisemointityöt 2. Maa-ainesten otto on järjestettävä vaiheittain niin, ettei alue, jolta pintamaa on poistettu tai jota työn jäljiltä ei ole viimeistelty ja maisemoitu, ole 3 ha suurempi. 3. Maa-ainesten ottoalue on pidettävä joka suhteessa mahdollisimman puhtaana. Työkoneissa on mahdollisuuksien mukaan käytettävä kasvispohjaisia tai muita pohjavettä pilaamattomia, luonnossa helposti hajoavia hydrauliikkaöljyjä. Pohjavettä pilaavia aineita, kuten poltto- ja voiteluaineita ei saa alueella varastoida tai käyttää niin, että ne aiheuttavat pohjaveden pilaantumisvaaraa. Mikäli alueella varastoidaan edellä mainittuja aineita, niiden säiliöt on sijoitettava riittävän suuriin tiivisiin, katoksellisiin suoja-

altaisiin, joiden kunto on ennen niiden käyttöön ottamista tarkastettava. Työkoneiden ja polttoainesäiliöiden sijoituspaikat tulee tehdä nesteitä pidättäviksi niin, että maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa ei synny. Alueella ei saa käyttää öljyä vuotavia työkoneita tai autoja. Luvan saajan on varauduttava tarpeen mukaiseen öljyvahinkojen torjuntaan hankkimalla alueelle muun muassa imeytysturvetta. Muualta tuotavia tarkastamattomia ja valvontaviranomaisen hyväksymättömiä jäte-, ylijäämä- tai muita maita ei saa varastoida alueelle tai käyttää alueen jälkihoidossa. 4. Luvan saajan on viipymättä ilmoitettava pohjavettä pilaavien aineiden päästöistä Kainuun ympäristökeskukselle ja Suomussalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä ryhdyttävä toimenpiteisiin pilaantumisvaaran estämiseksi ja poistamiseksi. Öljyvahingoista on ilmoitettava lisäksi viipymättä Kainuun pelastuslaitokselle. Alueella tulee näkyvälle paikalle sijoittaa taulu, jossa on yhteystiedot vahinkotapausten ilmoittamiseksi. 5. Ottoalueella ei saa olla ottoaikanakaan tarpeettomasti jyrkkiä luiskaamattomia rinteitä. Tarvittavilta osin maa-ainesten ottoalue on aidattava hirvi- ja muiden vahinkojen estämiseksi. Lisäksi alueelle on asetettava riittävä määrä varoitustauluja. 6. Ottoalueen reunat on luiskattava jo ottovaiheessa suunnilleen kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi. Ottoalueen viimeistely- ja maisemointityöt on tehtävä ympäristöoppaassa (Ympäristöopas 85, s. 67, YM 2001) esitetyn vaativan tason periaatteiden mukaisesti. Maa-ainesten ottoalue on peitettävä noin 10 20 cm:n kerroksella käyttäen alkuperäistä, ei kuitenkaan yli viittä vuotta varastoitua alueen pintamaata tai muuta tarkoitukseen soveltuvaa ja tutkittua pintamateriaalia. Luiskat on muotoiltava luontaista korkeusvaihtelua hyödyntäen vaihtelevin kaltevuuksin (1:3 1:5) luiskien ylä- ja alaosat pyöristäen. Aluskasvillisuus on palautettava kylvämällä siemenseosta, joka sisältää paikallisia oloja hyvin kestäviä heinä- ja ruoholajeja. Alue on metsitettävä istuttamalla paikallisen metsänhoitoyhdistyksen ohjeiden mukaisesti. Maa-ainesten ottamisessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että hankkeen toteuttamisesta aiheutuu mahdollisimman vähän maisemakuvan rikkoutumista. Ottoalueen ympäristöstä ei puustoa saa poistaa tarpeettomasti. Viimeistely- ja maisemointityöt on tehtävä luvan voimassaoloaikana. 9 Toiminnan aloittaminen ja valmistumisilmoitus 7. Tässä päätöksessä tarkoitetut työt on aloitettava 3 vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 8. Luvan saajan on ennakolta hyvissä ajoin ilmoitettava töiden aloittamisesta Kainuun ympäristökeskukselle sekä Suomussalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 9. Maa-ainesten ottamisen lopettamisesta ja alueen maisemointi- ja viimeistelytöiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavi-

rastolle, Kainuun ympäristökeskukselle ja Suomussalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kuudenkymmenen päivän kuluessa töiden ja toimenpiteiden päättymisestä lukien. 10 Tarkkailu- ja raportointimääräykset 10. Ottamisalueelle on sijoitettava riittävästi korkeusmerkkejä, joista ottamistaso voidaan aina tarvittaessa tarkistaa. 11. Luvan saajan on tarkkailtava maa-ainesten ottamisen vaikutuksia pohjavedenkorkeuteen ja -laatuun Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Jälkihoidon ja pohjaveden tilan tarkkailua on jatkettava vähintään 3 vuotta viimeistely- ja maisemointitöiden päättymisestä. Tarkkailuohjelma tulee laatia kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta ja toimittaa hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista Kainuun ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Tarkkailutulokset on toimitettava tiedoksi Suomussalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä vaadittaessa ympäristökeskukselle. 12. Luvan saajan on pidettävä tarkkailuun liittyvät laitteet asianmukaisessa kunnossa. OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Vahingonkärsijä voi vaatia luvan haltijalta korvausta ennakoimattomasta vahingosta tai toimenpiteitä niiden poistamiseksi. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle 10 vuodessa valmistumisilmoituksen saapumisesta tai sitä jäljemmästä töiden ja toimenpiteiden päättymisestä. Myös viranomainen voi edellyttämättömien, yleiseen etuun kohdistuvien vahingollisten vaikutusten vuoksi vaatia luvan haltijan velvoittamista vahinkojen vähentämistoimenpiteisiin samassa ajassa. RATKAISUN PERUSTELUT Pääasiaratkaisun perustelut Suunniteltu maa-ainesten ottoalue sijaitsee vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella ja maa-aineksen ottoon osittain soveltuvalla alueella (luokka II). Lausuntojen mukaan näköpiirissä ei ole tarvetta alueen pohjavesivarojen hyödyntämiseen. Maa-ainesten ottaminen tilan Särkkä RN:o 117:0 alueelta on tarpeen hyödyllistä taloudellista toimintaa varten. Hakemuksessa tarkoitetusta maaainesten ottamisesta lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla toimien ei ennalta arvioiden aiheudu pohjavedenlaadun haitallista muuttumista tai muita haitallisia pohjavesimuutoksia. Hakemussuunnitelman mukaisesta maaainesten ottamisesta saatava hyöty on huomattava toimenpiteestä aiheutuvaan vahinkoon verrattuna toimittaessa tämän päätöksen lupamääräysten mukaisesti. Näin ollen lupaedellytykset täyttyvät. Suomussalmen kunnan maa-aineslupaviranomaisen päätöksen mukaan kiinteistöä Särkkä RN:o 117:0 rasittavien, kotitarveottoon oikeutettujen tilo-

jen soran oton mahdollisuus säilyy. Tällä päätöksellä ei kajota tähän oikeuteen. Toisaalta kotitarveottoon oikeutetut tilat eivät ole hakijoina, joten oikeus maa-aineslupaviranomaisen määräämää ottosyvyyttä syvempään ottoon ei koske näitä tiloja. 11 Lupamääräysten ja vahinkoa estävien toimenpidevelvoitteiden perustelut Maa-ainesten ottamisesta aiheutuvaa maaperän ja pohjaveden pilaantumisvaaraa ehkäistään mahdollisimman tehokkaasti toimintaa koskevin lupamääräyksin. Lupamääräyksellä 2 varmistetaan, että alueesta enintään noin kolmasosa on maa-ainesten oton kohteena ja alueen jälkihoitotöitä tehdään jo ottotoiminnan aikana, jolloin riski pohjaveden pilaantumisesta pienenee. Lupamääräyksellä 6 varmistetaan, että ottoalue alkaa palautua mahdollisimman nopeasti luonnontilaa vastaavaksi ja sopeutuu ympäristöön. Lupamääräyksen 11 mukaisen pohjavesitarkkailun avulla saadaan muun muassa nykyistä tarkempaa tietoa ottoalueen ja sen ympäristön pohjavedenkorkeuksista. Luvan saaja ei ole vastustanut Kainuun ympäristökeskuksen vaatimusta, joka koskee tarkkailun jatkamista luvan voimassaolon jälkeen. Näitä tietoja hyödyntäen maa-aineksia voidaan ottaa enintään lupamääräyksen 1 mukaisesti ja niin, että havaittavan ylimmän pohjavedenkorkeuden yläpuolelle tulee vähintään neljän metrin paksuinen suojamaakerros. Muut lupamääräykset on annettu valvonnallisista syistä tai hankealueen jälkihoitoa silmällä pitäen. LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA Kainuun ympäristökeskuksen vaatimukset on otettu huomioon luparatkaisusta ja sen perusteluista sekä lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla seuraavin poikkeuksin: Vakuutta ei ole määrätty, koska vaatimus ei perustu vesilain säännöksiin. Maa-aineksen ottoa koskevista ilmoituksista määrääminen on jätetty maaaineslaissa tarkoitetun lupaviranomaisen tehtäväksi. Pohjavesitarkkailua on määrätty tehtäväksi 3 vuotta maa-ainesten oton päättymisen jälkeen. LUVAN VOIMASSAOLO Tämä lupa on voimassa 31.10.2018 saakka. Tarkkailun osalta luvan voimassaolosta on voimassa, mitä lupamääräyksessä 11 on määrätty. Jos toiminnasta aiheutuu melkoista haittaa, jota lupaa myönnettäessä ei ole edellytetty, voidaan haittaa kärsivän tai, jos haitta kohdistuu yleiseen etuun, asianomaisen viranomaisen hakemuksesta lupamääräyksiä muuttaa tai, mikäli haitta on huomattava, peruuttaa lupa.

12 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Maa-ainesten ottamiseen saadaan ryhtyä vasta tämän päätöksen saatua lainvoiman. Tämä lupa ei vapauta toiminnanharjoittajaa velvollisuudesta hakea maa-aineslaissa edellytettyä lupaa. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Vesilaki 2 luku 3, 12, 14 a 1 ja 2 momentti ja 15 sekä 9 luku 8 1 momentti ja 15 Vesiasetus 85 1 momentti KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Käsittelymaksuna peritään 2 300 euroa. Perustelut Kysymyksessä on alla mainitun asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukainen maa-aineksen ottamista koskeva hakemusasia, jossa maaaineksen ottomäärä on yli 50 000 m³. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)

13 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Simo Perkkiö Jorma Rantakangas Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Simo Perkkiö (esittelijä) ja Jorma Rantakangas. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 690 182. SP/es Liite Valitusosoitus

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 6.10.2008, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: asiak.palv. 020 690 182, telekopio 020 490 6499 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.