www.jyvaskylanlatu.fi JYVÄSKYLÄN LATU Jäsenlehti 3 SYYSkuu 2013 Jyväskylän Latu ry - perustettu 1941 www.jyvaskylanlatu.fi
Jäsenlehti 3 syyskuu 2013 JYväskYlän latu ry - perustettu 1941 Retkeilytarvikkeita vuokrataan Jyväskylän Latu vuokraa retkeilyvälineitä ja tarvikkeita kaikille halukkaille siis myös ei-jäsenille. Jos mietit vaikkapa lumikenkien ostoa, vuokraa ensin Ladun kengät kokeeksi ja päätä vasta sitten hankitko omat. Tiedustelut ja varaukset Heikki Kivijärvi puh. 050 402 1351 Hinnasto ja tuotteet: vuorokausihinta/ viikkohinta/ kpl tai pari (jäsenhinta) kpl tai pari (jäsenhinta) 3 kpl Ahkio 35 e (15 e) 1 kpl Lasten ahkio 35 e (25 e) 18 paria Kävelysauvat 2 e (1 e) 10 e (5 e) 27 paria Lumikengät 10 e (5 e) 25 e (15 e) 2 kpl Potkukelkka 10 e (5 e) 25 e (15 e) 3 paria Maastorullaluistimet (skiket) 10 e (5 e) 25 e (15 e) 2 pari Eräsukset (230 cm ja 210 cm) ja sauvat 10 e (5 e) 25 e (15 e) 2 kpl Rinkka 10 e (5 e) 25 e (15 e) 2 kpl Teltta 10 e (5 e) 25 e (15 e) 1 kpl GPS-paikannin 10 e / per viikko Vain jäsenille 1 kpl Suksiboksi 35 e (25 e) www.jyvaskylanlatu.fi JYVÄSKYLÄN LATU www.jyvaskylanlatu.fi Pääkirjoitus...3 Elovaellus...4 Kevättapahtuma...6 Ölökyn ähkäisy...7 Ekologiset investoinnit...8 Maakuntaretki...8 Korpijotos...9 Vapepa...9 JYVÄSKYLÄN LADUN JÄSENMAKSUT 2013 Perheen 1. jäsen 28 euroa Perhejäsenmaksu 35 euroa (käsittää kaikki samassa taloudessa asuvat henkilöt) Nuorisojäsen 18 euroa Rinnakkaisjäsen 18 euroa Yhteisöjäsenmaksu 26 euroa Jäsenet saavat oikeuden osallistua kaikkiin Jyväskylän Ladun jäsenilleen tarjoamiin palveluihin, saavat Suomen Ladun julkaiseman Latu ja Polku lehden ja oman jäsenlehden. Lisäksi jäsenyys antaa Latu ja Polkulehdessä luetellut etuudet. Paikallisesti jäsenet saavat ostoetua Intersport Megastore Tourulasta, Halosen urheiluliikkeestä sekä Partioaitasta. Jyväskylän Ladulle voit lähettää sähköpostia osoitteella: jyvaskylanlatu@gmail.com www.jyvaskylanlatu.fi Seuraava jäsenlehti ilmestyy joulukuussa. Materiaali lehteen viimeistään 15.11.2013 Kokouskutsu...10 Syystapaaminen...10 Harrastevuorot...11 Vapaita viikkoja...11 Muisteloita...12 Infoa jäsenmaksusta...14 Hallitus...14 Tapahtumakalenteri...16 Lehden ilmoitushinnat: Keskiaukeama 200 euroa Koko sivu 150 euroa ½ sivua 60 euroa Pieni mainos 40 euroa Oma ilmoitus 2 euroa Jäsenlehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa: tammi-helmikuussa, huhti-toukokuussa, elo-syyskuussa ja marras-joulukuussa. Kannessa maisema Pohjois-Ruotsista. Kuvaaja Reino Pitkänen.
Luonnon aarreaitat Kansallispuistomme ovat tärkeitä luonnonsuojelualueita, joiden tehtävänä on turvata luonnon monimuotoisuus sekä antaa ihmisille mahdollisuus nauttia ja rentoutua luonnossa. Ne ovat luonnon aarreaittoja, joissa retkeilijät, hiihtäjät ja luonnossa liikkujat voivat aistia koskemattoman luonnon kauneutta. Suomessa on tällä hetkellä 37 kansallispuistoja. Norjassa kansallispuistoja on 33 ja Ruotsissa 29. Suomen kaksi suurinta - Lemmenjoen ja Urho Kekkosen kansallispuistot - ovat kumpikin pinta-alaltaan yli 2500 km 2. Suomen kansallispuistojen yhteenlaskettu kävijämäärä oli vuonna 2012 yli kaksi miljoonaa kävijää. Suosituin oli Pallas-Yllästunturin kansallispuisto, jossa kävi lähes puoli miljoonaa kävijää. Kolme pienintä kansallispuistoamme Petkeljärvi, Itäinen Suomenlahti ja Rokua - ovat kukin vain alle 10 km 2 :n kokoisia, mutta nekin edustavat hyvin oman alueensa luontoa. PÄÄKIRJOITUS Reino Pitkänen Kansallispuistoissa on nähtävissä Suomen luonnon monimuotoisuus. Niissä on Pohjois-Suomen tuntureita, jokia ja soita, Keski-Suomen soita, vesistöjä ja vanhoja metsiä, Etelä-Suomen rehevämpiä metsiä, pieniä järviä sekä meren rannikkoa ja saaristoa Kansallispuistoista 28 sijaitsee Oulujärven eteläpuolella ja ne ovat Keski-Suomesta helposti saavutettavissa. Lähimpänä Jyväskylää ovat Leivonmäki, Kolovesi, Helvetinjärvi, Seitseminen ja Pyhä-Häkki. Suunnitelmat Konneveden kansallispuiston perustamiseksi ovat edenneet hyvin ja toivottavasti saamme siitä pian uuden aarreaitan. Kansallispuistot ovat mainioita retkeilykohteita ja niiden merkityt polku- ja latuverkostot sekä autiotuvat ja taukopaikat madaltavat kynnystä retkeilyn aloittamiseen. Kesäretkeilyn voi aloittaa hieman vaatimattomillakin varusteilla. Tarvitaan vain suunnistusvälineet, vaelluskengät, säänkestävä asuste, rinkka tai iso reppu, teltta, välineet ruoanvalmistusta varten ja hieman muonaa. Ensimmäisiä retkiä varten välineitä voi kysyä lainaan tai vuokrata. Jos innostus retkeilyyn roihahtaa, voi pikkuhiljaa alkaa hankkia omaa käyttöä varten sopivia varusteita. Kiinnostus luontoretkeilyä kohtaan on lisääntynyt ja sitä osoittaa myös retkeilykurssitarjonnan lisääntyminen. Myös nuorempi väki on alkanut kiinnostua retkeilystä ja on odotettavissa, että kävijämäärät kansallispuistoissa jatkavat edelleen kasvuaan. Osallistu aarteenetsintään käy kansallispuistoissa! t. Reino 3
Vaeltajia Guoblacorrun jäätiköllä 4 Elovaellus Abiskon kansallispuistoon Neljä vaeltajaa kahdessa Avensiksessa suuntasivat eräänä aurinkoisena lauantaipäivänä kulkunsa pohjoiseen kohti Ruotsin tuntureita. Ensimmäisen yön vietimme Oulun itäpuolella Pilpajärven laavulla. Pientä jännitystä taisi olla ilmassa kuin parittelevilla lentomuurahaisilla. Seuraavana aamuna joukkomme täydentyi Oulun rautatieasemalla vielä yhdellä vaeltajalla ja matkustimme Haaparannan kautta kohti Ruotsin Lappia. Pysähdyimme Jällivaaraan täydentämään muonavarastojamme ja matka jatkui Kiirunan kaivosten ohi kohti komeaa Torniojärveä. Kun olimme tunnin verran ihastelleet ilta-auringossa kimaltelevaa järvimaisemaa, saavuimme perille Björklidenin kylään, joka sijaitsee kymmenisen kilometriä Abiskosta luoteesen. Siitä on Norjan rajalla länteen enää parikymmentä kilometriä ja pohjoiseen vain kymmenen kilometriä. Olimme Norbottenin läänin luoteisnurkassa. Maanantaiaamuna nostimme rinkat selkään ja suuntasimme Björklidenistä länteen. Muutaman sadan metrin jälkeen olimme jo puuttomassa tunturissa ja läksimme nousemaan solisevan puron vartta ylöspäin. Välillä vastaan tuli vähän jyrkempiäkin nousuja, jotka saivat pulssin nousemaan ja selän kastumaan. Torniojärven kaunis maisema alkoi loitontua selän takana. Ensimmäisen vaelluspäivän määränpäänä oli Låktatjåkkastugan. Iltaa kohden rinkat ja askeleet alkoivat painaa yhä enemmän. Matkaa majalle oli vielä pari kilometriä ja sumu peitti maisemat. Sitten viimeinenkin kilometri oli melkein kuljettu, mutta majaa vain ei näkynyt. Yhtäkkiä edestä kuuluin kivien kilahtelua. Tuliko ääni rinnettä alas vierivistä kivistä vai mistä? Kuljimme ääntä kohti ja yhtäkkiä sumusta ilmestyi majan pääty ja portaat. Hyvä ettemme iskeneet otsaamme nurkkalautaan. Portaiden vieressä kaksi ruotsalaispoikaa hakkasivat ja tutkivat malmikiviä. Maja yllätti vielä toisella tavalla, sillä se osoittautui varsinaiseksi keitaaksi erämaassa. Majassa oli Ruotsin korkeimmalla sijaitseva baari ja Á la carte ravintola. Yläkerrassa oli majoitustiloja ja alakerrassa erinomainen sauna. Asetuimme taloksi ja pääsimme saunan kautta illallispöytään. Aamulla koimme kolmannen yllätyksen majalta avautui kaunis vuoristomaisema
aina Torniojärvelle asti. Kuudensadan metrin korkeusero yhdeksän kilometrin matkalla 1228 metrin korkeuteen palkittiin näin juhlallisin tavoin. Seuraavan aamun reitin varrella oli kartan mukaan kolme jäätikköjärveä, mutta tällä kertaa niitä olikin viisi. Kiersimme järvien ohi ja ihailimme jäätiköitä. Olihan niitä käytävä vähän kokeilemassa. Järvien jälkeen alkoi hieno laskeutuminen kohti Kårsavaggen jokisuistoa. Tunturipuro muuttui välillä kohisevaksi koskeksi ja vastapäisiltä jyrkiltä rinteiltä valuvat pikku kosket elävöittivät muuten karun kaunista maisemaa. Itä- ja pohjoispuolen rinteillä oli jäätiköitä, joilta voimme erottaa muutaman poron tokkia. Rinteillä alkoi olla yhä enemmän tuntureiden kasveja ja jyrkänteiltä kuului piekanan ja tuulihaukan ääniä. Laskeutuminen Kårsavaggen suistoon oli reitin vaativin ja jännittävin kohta. Siitäkin selvisimme, kun väillä pysähdyimme lepäilemään ja ihailemaan maisemia. Sitten taas jatkoimme varovasti alaspäin. Suisto on elokuussa lähes kauttaaltaan vihreän ruohon peitossa, jota neljä tai viisi jokiuomaa halkoo kuljettaen vettä alavirtaan päin. Gorsajärvien pohjoisrantaa seuraileva reitti kohti Abiskon kansallispuistoa on todella kaunis ja rauhallinen. Muutamat rinteiltä laskevat purot olivat vielä niin vuolaita, että sopivaa ylityspaikkaa joutui etsimään. Abiskon kansallispuiston ytimessä on Abiskojärvi ja siitä Torniojärveen laskeva Abeskoeatnu eli Abiskovirta. Puiston keskiosassa on vehreää lehtimetsää ja runsas aluskasvillisuus. Puisto oli kulkemamme reitin varrella siisti, mutta pitkospuut olisivat voineet olla paremmat. Vaelluksen viimeisen yön vietimme Abisko Turiststationin telttailualueella. Se oli hyvässä kunnossa ja palvelut toimivat hyvin. Viimeisen vaelluspäivän reitti lähti Abiskovirran viimeisiä koskia seuraillen ja sen jälkeen se kulki pitkin vanhaa rautatieläisten huoltotietä Rallarvägeniä. Reitiltä näki Torniojärven lintujensuojelualueen ja kauniita rantamaisemia lähietäisyydeltä. Välillä oli toisen maailmansodan aikaisia varustuksia, joilla ruotsalaiset varautuivat mahdolliseen saksalaisten hyökkäykseen Kiiruna-Narvik-rataa kohtaan. Reitin kruununa ohitettiin idyllinen ilta-auringossa hopeisena kimallellut pieni koski. Vaelluksen päätteeksi kaksi rohkeinta kävivät vielä uimassa Syndefalletin alapuolella olevassa akanvirrassa. Tunturivaelluksen päätteeksi kuului myös maistaa ruotsalaisten kansallisherkkua Surströmmingiä eli hapansilakkaa. Se oli kokemus, jota kaikki eivät välttämättä halua uudelleen. Sen sijaan paluumatkalla nautittu Kukkolankosken juuri lipottu ja savustettu siika maistui kaikille. Irma, Reino, Reijo, Terttu ja Tuija 5 Aamu Björklidenissä taustalla Lapporten
KEVÄTTAPAHTUMA Talkoot aloittivat lauantaina 4.5 keväisen tapahtuman keräten Ladun majalle reippaan joukon iloisia talkoolaisia, jotka pesivät, harjasivat, haravoivat, tuulettivat, tomuttivat ja mitä kaikkea sitten tekivätkään laittaen alueen, saunan ja majan kuntoon. Samalla pihamaalle nousi telttakankainen pieni kota, jonne eräkokki Korhonen laitteli kaloja, viritteli samalla pannuja ja patoja kuntoon. Verannalla, pilkkiavannon vieressä, istui stetsonpäinen mies, kädessään puukko, jolla hän taituroi puusta pakkasen kestäviä kukkia, pettuleipätaikinatiinu vieressään Tämä kaikki tähtäsi siihen, että tarjolla tulisi olemaan makunystyröitä helliviä makuja ja elämyksiä. 6 Kutsuamme olikin noudatettu hyvin ja sovitusti klo 15:00 aikaan pöytä oli katettu ja päästiin ruokailemaan. Tarjolla oli lohta eri tavoin valmistettuna, mm. kotasavustettuna ja smetanalohena, erilaisia salaatteja lämpimänä sekä kylmänä, tummaa ja vaaleaa leipää. Hautapaistia, jossa oli possu, nautaa sekä hirveä, jälkiruokana tarjottiin nokipannukahvia pullan kanssa höystettynä. Eräkokki kertoi avotulella valmistettavan ruuan haasteista ja savustuksesta, leipuri perehdytti ruokailijoita paikallisen leivän valmistuksen saloihin. Lapsille oli tarjolla takuuvarma kalapaikka makeitten saaliiden kera, peilin avulla sai testata koordinaatiotaitojaan pullon avaamisessa. Tyytyväisiä ilmeitä, hyviä makuja, puheensorinaa, ohjeita kyseltiin, pettuleipää maisteltiin, päästiin aitojen makujen ja raaka-aineiden alkuperän lähteille. Ostipa moni vielä kotiin viemisiksi leipätuliaisia. Tätä kaikkea piti sisällään keväinen lauantai-iltapäivä. Kiitos kaikille, jotka olitte mukana ja teitte mahdolliseksi tämän tapahtuman.
ÖLÖKYN ÄHKÄSY Julma Ölkky, kanjonijärven kierros patikoiden toteutui elokuisena viikonloppuna osana Hossan ulkoilmaviikonloppua. Sai taas pitkästä aikaa syödä ulkona neljänä päivänä hyvällä omalla tunnolla. Ruokavalioon kuului perusmakkaran ja retkimuonien lisäksi ahventa, muuta kalaa Ahti ei tällä kertaa suonut. Ölökyn ähkäsy aloitettiin lauantaina iltapäivästä, etappina oli Ölkynperän laavu, jossa oli tarkoitus yöpyä. Reitin haasteellisuus tuli heti konkreettisesti vastaan, kun kiipesimme kallioista ja kivikkoista polkua pitkin kanjonijärven reunaa. Maisemat avautuivat eteemme järven kiemurrellessa edessämme, olipa hyvä syy pysähtyä kaivamaan kamera esille ja samalla hieman hengähtää. Laavu tuli vastaan aikanaan, reippaan viiden kilometrin matkateon jälkeen. Odotus oli, että saisimme laavulta katsella veden heijastumista ilta-aurinkoon vaan leiripaikka olikin kuusien keskellä, kanjonin päässä. Vettä tosin oli lähellä, kirkas puro virtasi aivan laavun vieressä ja aurinkokin viivähti puitten latvoissa ennen painumistaan horisontin taakse. Sunnuntai-aamu toi tullessaan aamu-auringon, joka lämmitti mieltä ja kehoa viileän yön jälkeen, aamupala ja matka jatkui. Kanjonijärven toinen puoli oli maastoltaan enemmän kuusikkoista, kierteli hieman kauempana järvestä, vähemmän kallioisena. Korkeuseroa löytyi kuitenkin samassa mittakaavassa kuin tulomatkallakin, sauvojen tarpeellisuus tuli omalla kohdalle todistettua. Paikka on tutustumisen arvoinen, tekeepä sen sitten vene- tai apostolin kyydillä, patikoiden matkaa kertyy noin 10 kilometriä. Sateisessa säässä tarvitaan erityistä varovaisuutta, sen verran paljon on kalliota ja kiveä jalan alla, eikä reitillä ei ole myöskään portaita mitä löytyy useista vastaavista kohteissa. Hossan reittejä voi suositella, vesistöä on enemmän kuin yhdessäkään aikaisemmassa kohteessamme. Patikkamatkaajia kohtasimme kaksi pariskuntaa, kanootilla ja veneillä liikkui yhteensä 7 henkilöä, joten rauhallisia öitä saimme viettää. Leiripaikat, autiotuvat ja laavut ovat hyvässä ja siistissä kunnossa, puuta löytyi riittävästi eväitten valmistamiseen. 7 Reitistöt on hyvin merkattuja ja helppoja maastoltaan, pääosin järvi- ja harjumaisemissa, reittivaihtoehtoja noin 90 km. Matkan varrella kohtasimme porokatiskan, jolla pyydystettiin poroja, kaksi porotallia, jonne porojen oli hyvä mennä räkkää ja hellettä suojaan, uusia asioita ainakin minulle. Pitkä viikonloppumme tarjoisi luonnonrauhaa ja hiljaisuutta, upeita maisemia ja elämyksiä sekä energiaa jatkaa työelämän oravanpyörässä. Kävimme myös karhunkainalossa, onkos se tuttu paikka Sinulle? HP
Ekologiset investoinnit Ladun majalla Jyväskylän Latu ry on hakenut hankerahoitusta jätevesijärjestelmien uusimiseen ja jätteiden tehokkaampaan lajitteluun. Energian säästämiseksi on haettu rahoitusta ilmalämpöpumppuun sekä aurinkopaneelipakettiin tuottamaan sähköä veden lämmitykseen. Hakemus on vireillä Keski-Suomen ELY-keskuksessa. Päätöstä odotetaan lähiviikkoina. Vuosina 1968-68 rakennetun majan jätevesijärjestelmä on uusittava painevedelle sopivaksi. Rannan läheisyyden takia sopivin ratkaisu on pesuvesien kerääminen umpisäiliöön. Rantasaunan pesuvedet on ohjattu imeytyssäiliöön, mikä on jatkossakin riittävä järjestelmä. Ulkohuussien säiliöt korvataan umpisäiliöllä. Ympäristöpalvelu Tuija Manerus on laatinut yksityiskohtaisen suunnitelman jätevesien käsittelylle. Ladun majan alueella kulkee huomattava määrä ihmisiä sekä kesä- että talviaikana. Tästä syystä jätteiden keräämistä ja lajittelua on tarkoitus tehostaa rakentamalla uusi jätekatos opastetauluineen. Toinen infotaulu opastaa Ladun majan ulkoilualueen laajempaan käyttöön. ELY-keskuksen rahoituspäätöksen jälkeen työt voivat käynnistyä. Julkisen rahoituksen osuus on 70% kokonaiskustannuksista, loput 30% jää Jyväskylän Ladun vastuulle. Tuosta osuudesta voi vielä 75% korvata talkootyöllä. Talkootöinä voi tehdä maankaivu/tasoitus- ja siistimistöitä sekä kokoamis-, pystytys- ja maalaustöitä. Myös suunnittelu-, seuranta- ja raportointitehtävät kuuluvat talkootyön piiriin. Talkootöistä löytyy tietoja nettisivuilta. Paula Määttä Maakuntaretki Hangasjärvelle Hangasjärven ulkoilualue on siistinyt yleisilmettään ja kunnostettu retkikämppä kutsuu vieraita tupaantuliaisiin sunnuntaina 6.10.2013. Bussikuljetus lähtee Tilausajolaiturista Jyväskylän keskustasta klo 10. Bussikuljetus takaisin keskustaan klo 14. 8 Ilmoittautuminen 30.9.2013 mennessä pamaatta@gmail.com tai 0405481544.
Perillä on mahdollisuus makkaranpaistoon nuotiopaikalla. Läheisen Myllyvuoren rinteille on viitoitettu uusi luontopolku. Retkikämpässä on esillä Metsäkylien tarinoita näyttely klo 10 16. Tupaantuliaiskahvit tarjotaan klo 12 14. Lisätietoja alueesta ja tupaantuliaisista osoitteessa www.pokokorpilahti.fi. Korpijotos Hangasjärvelle Tänä syksynä Korpijotos toteutuu uudella tavalla, osin uusia polkuja tallaten. Korpijotokselle lähdetään Ladun majalta lauantaina 5.10. klo 10. Patikointimatkaa kertyy noin 25km. Rauhalliseen vaeltamiseen varataan aikaa riittävästi, sillä Hangasjärvelle jäädään yöksi. Matkalla pysähdytään pari kertaa nauttimaan omia matkaeväitä. Perillä on tarjolla keittoa lisukkeineen sekä sauna. Retkikämpässä majoitutaan kuuden hengen huoneisiin. Majoituspaikkoja on yhteensä 24. Mukaan on syytä ottaa oma makuupussi. Aamiaistarvikkeet löytyvät kämpän jääkaapista. Paluukyyti järjestyy Maakuntaretken bussilla joko klo 11 tai klo 14. Korpijotospaketin hinta on 30 /henkilö (maksetaan tilille FI75 5166 0220 0257 37). Majoituskapasiteetin takia ilmoittautuminen 30.9.2013 mennessä pamaatta@gmail.com tai 0405481544. 9 VAPEPA.. VAPEPA.. Vapaaehtoisen pelastuspalvelun etsintäkurssi Jyväskylässä Paikka: Aika: Hinta: Ilmoittautuminen: Kohderyhmä: SPR:n koulutustila, Ailakinkatu 5, Jyväskylä Viikonloppu 19. 20.10.2013 yhteensä 15 tuntia (aloitusaika ilmoitetaan myöhemmin) Kurssi on osallistujalle ilmainen mutta ruokailunsa jokainen kustantaa itse 11.10.2013 mennessä Heikki Maukonen heikki.maukonen(at) gmail.com viestinä: nimi, s-posti, puhelinnro tai Helvi Kaihlanen puh. 0400-868669 helvi.kaihlanen (at) gmail.com Vapepan toiminnasta ja kadonneen ihmisen etsinnästä kiinnostuneet. Kokemusta etsinnästä ei tarvita mutta kurssi on kaikkien toimintaan osallistuvien hyvä käydä.
Kurssin tavoitteet: Opitaan tavallisimmat maastoetsintämenetelmät ja toimimaan etsijänä. Opitaan etsinnän erivaiheet, valmiuden osa-alueet, vastuut, viestitys ja varautuminen etsintään. Kurssin kokonaisuudessaan (15h) käytyäsi saat todistuksen. Kurssille mukaan: Rento asu luokkaopetuksen ajaksi, pilli, kompassi, maastokelpoiset ulkoiluvarusteet, ja paljon reipasta mieltä. Kouluttajat: Valmiuskouluttaja Heikki Maukonen -antaa lisätietoja osoitteessa: heikki.maukonen (at) gmail.com Valmiuskouluttaja Tuula Rönkkö Poliisiviranomainen, Keski-Suomen poliisilaitos ps. Latulaisten ryhmässä on 60 nimeä, joille lähetän viestit, vain pieni osa osallistuu toimintaan, joten uusia aktiivisia kaivataan. Toiminnastamme löydät tietoa: www.jyvaskylanlatu. fi>toiminta>vapepa josta linkki Vapepan-sivuille. Toivonkin; mahdollisimman monen latulaisen, ehkä etsintään osallistuneenkin, suorittavan tämän kurssin, ellet ole jo käynyt. Kurssi antaa hyvän kuvan siitä mitä etsintä on. Toivon myös; ellei sinulla ole aikomustakaan osallistua etsintöihin tai kursseille ilmoita siitä niin poistan tietosi listaltani. Etsintä tulee lähes aina nopealla lähdöllä, säällä kuin säällä ja mihin vuorokauden aikaan tahansa, joten pidäthän reppusi valmiina ei ole vitsi vaan totisinta totta. Kaunis kiitos kaikille toimintaan Lähimmäisen apuna - viranomaisen tukena osallistuneille! Syyskesäterkuin helvi ja ismo 10 Kokouskutsu Jyväskylän Latu ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään torstaina 17.11.2012 klo 17 alkaen Ladun majalla. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 13:n syyskokoukselle määräämät asiat, mm. hallituksen jäsenten valinta erovuoroisten tilalle, hallituksen täydentäminen, puheenjohtajan valinta kaudeksi 2014-2016 sekä toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2014. Kahvitarjoilua. Tervetuloa! Hallitus Talkoolaisten syystapaaminen Hyvä talkoolainen, olet lämpimästi tervetullut majalle perjantaina 29.11 alkaen klo 17:00. Illan ohjelmassa on mm. mahdollisuus antaa palautetta vuoden 2013 talkootoiminnasta tulevan talvikauden tapahtumat mahdollisuus kerrata kassakoneen toiminta muut majan talkoihin ja tapahtumiin liittyvät asiat talkooillallinen eräkokin tapaan Ilmoitathan tulostasi majaemännälle keskiviikkoon 20.11. mennessä irma.pitkänen@elisanet.f i tai puh 050-360 7274 Tapahtuma päättyy klo 21:00 mennessä.
Sisäliikuntakauden 2013-2014 harrastevuorot Lentopallo: Pupuhuhdan koulu Naiset, maanantai 2.9.2013-21.4.2014 klo 19.15-20.30 (ei 23.12.2013). Miehet, keskiviikko 4.9.2013-23.4.2014 klo 19.15-20.45 (ei 25.12.2013 ja 1.1.2014) Keljonkankaan koulu Sekavuoro, lauantai 7.9.2013-26.4.2014 klo 16.15-17.45. Sähly: Cygnaeus koulu Aikuiset (sekavuoro), lauantai 8.9.2013-27.4.2014 klo 15.30-17.00 (ei 22.9.2013, 27.10.2013 ja 22.12.2013). Keljonkankaan koulu Perheet (lapset vanhempineen), lauantai 7.9.2013-26.4.2014 klo 15.00-16.15. Tervetuloa kaikki entiset harrastajat ja uudetkin otetaan avosylin vastaan. Lisätietoja, Heikki Parviainen p.0400 318106 VAPAITA VIIKKOJA LOMAOSAKKEISSA Kiinteistö Oy Jerisranta Jerisjärventie 65 as 17, 99300 Muonio 45 2.-9.10.2013 140 51 14.-.21.12.2013 140 52 21.-28.12.2013 140 5/14 25.1.-1.2.2014 140 11 Kiinteistö Oy Kiilopään Tunturimajat Luppolatu 15 B 5, 99830 Saariselkä 39 21.-28.9.2013 190 42 12.-19.10.2013 190 45 2.-9.11.2013 190 48 23.-30.11.2013 190 2/14 4.-11.1.2014 190 5/14 25.1.-1.2.2014 190 Kiinteistö Oy Ylläskuningas Nilirinne 2 A 3, 95970 Äkäslompolo 43 19.-.26.10.2013 190 3/14 11.-.18.1.2014 190 Varaukset ja tiedustelut Pekko Nurmiselta, pekko.nurminen@gmail.com
Kunniajäsenen Matti Varesmaan muisteloita Haastattelija Toivo L (samaa hyvää vuosikertaa muistelijan kanssa). Haastattelu tehty tammikuun alussa 2013. Paljon on haastattelun jälkeen vettä virrannut Tourujoessa, mutta vielä enemmän ajatuksen tonavassa. Sinut nimitettiin Jyväskylän Ladun kunniajäseneksi syyskokouksessa 2012. Jäsenluettelon mukaan olet liittynyt jäseneksi aprillipäivänä 1986. Olet toiminut 3 kautta, 12 vuotta, hallituksen puheenjohtajan ja muutenkin olet ollut kovin aktiivinen toimija. Matti ja Lilli. Millainen on taustasi ja perheesi Ylioppilas v. 1959 Jyväskylän Lyseosta. Armeijan jälkeen elintarvikealan opintoja Helsingin yliopistossa. Työura alkoi 1965 ja vuodesta 1969 olen ollut Valion palveluksessa eri tehtävissä Helsingissä, Kouvolassa, Jyväskylässä ja uudelleen Helsingissä, mistä jäin kotimaanmyynnin markkinointijohtajan tehtävistä eläkkeelle 1999. Naimisin mentiin Elinan kanssa v. 1965. Meillä on kolme lasta ja kuusi lastenlasta (kohta 7). Jyväskylässä on asuttu Kouvolan jälkeen vuodesta 1985, vaikka viimeiset 12 vuotta olin matkatyöläisenä. Hyvin on viihdytty Jyväskylässä. 12 Kuka sai Sinut liittymään jäseneksi ja miksi liityit, miten toimit rivijäsenenä. Liityin Kouvolan Latuun 1981 hyvien työkaverien ja lentopallon innoittamana. Liikkuvan työn vuoksi rivijäsenyys on ollut ainoa mahdollisuus. Ulkoilua ja liikuntaa olen harrastanut koko ikäni. Olin aikanaan innokas partiolainen Reippaat Pojat lippukunnassa koko kouluajan. Miten ylenit puheenjohtajaksi, kuka Sinut sai ylipuhuttua Tarina on hyvin yksinkertainen. Lentopalloharjoituksissa Keljonkankaan koululla Helvi Kaihlanen sai minut ylipuhuttua muutaman yrityksen jälkeen. Ensimmäinen vuosi ei ollut helppo, kun en oikein tuntenut ketään ja uusia asioita tuli paljon, mutta hallituskumppanit auttoivat hienosti. Jatko sujui paremmin ja työelämässä saatua kokemusta ja verkostoa pystyi hyvin hyödyntämään. Mikä on ollut haastavinta Latu järjestötyössäsi, olivatko ladun leiripäivät kohokohtia Kyllä haastavinta on ollut saada ihmisiä mukaan erilaisiin tapahtumiin ja toisekseen saada uusia kouluttautumaan eri harrasteryhmien vetäjiksi. Kyllä puheenjohtajakauteni ehdoton huipentuma on ollut omat leiripäivät v. 2004. Meitä oli yli 200 talkoolaista ja kaikki sujui hienosti. Pitäisikö Ladun harrastustoimia lisätä vai karsia Kun muistetaan perustehtävämme ulkoilu ja liikunta, toimintaa voidaan lisätä, mutta vain resurssien sallimissa puitteissa. Luonnonlaki on myös se, että väistämättä lajeja putoaa eri syistä pois.
Millaiset muistot Sinulla on Ladun toiminnasta, jurppiiko joku asia mieltäsi Minulla on pääasiassa hyviä muistoja. Olen saanut paljon uusia ystäviä. Aivan erityisesti haluan muistaa sitä talkoolaisjoukkoa, joka teki Naisten Askel-tapahtumaa 20 vuotta. Niillä tuloksilla on pystytty hankkimaan Lapin lomaosakkeet kaikkien Jyväskylän latulaisten hyödyksi. Majan hiihtokauden päivystysten hoituminen on myös hienoa talkootyötä. Joskus harmittaa, että esimerkiksi majatalkoissa meidän yli kaksituhantisesta jäsenistöstä on mukana parisenkymmentä ja lähes aina samat naamat. Kuitenkin oma maja on toiminnan sydän ja sielu ja sitä pitää hoitaa ja vaalia. Miten haluaisit kehittää Jyväskylän Latua, onko toiminnalla tulevaisuutta Latutoiminnalla on vankka tulevaisuus ja mahdollisuuksia. Jyväskylän Ladun, kuten monen muunkin latuyhdistyksen kehittämisen paikka on saada enemmän osallistujia erilaisiin tapahtumiin ja jäsenistöä mukaan. esim. vetäjiksi ja talkootoimintaan. Latutoimintahan on sosiaalista kanssakäymistä mitä suurimmassa määrin ja niin muodoin myös kivaa. Sinulla on yksi hallitusvuosi jäljellä, aiotko asettua sen jälkeen ehdokkaaksi, jolloin ilmeisesti olisit vanhin koskaan hallituksessa ollut jäsen ja tekisit näin latuhistoriaa Lopetan tähän vuoteen. Huru-ukoissa aion olla aktiivisesti mukana edelleen. Onko kalastaminen katiskalla vai rantaongella Sinulle mieluisampaa Onkiminen on kivaa etenkin lastenlasten kanssa. http://yle.fi/uutiset/sata_kiloa_sarkea_katiskassa/6145928#galleria350 13 Matti Kevon kanjonilla.
Hyvä Jyväskylän Ladun jäsen! Jäsenyys antaa Sinulle merkittäviä etuja hyvien harrastusten parissa, mm. retkeilytarvikkeita vuokralle edulliseen hintaan, ostoetuja Intersport Tourulasta, Halosen urheiluliikkeestä ja Partioaitasta. Jäsenlehti ja valtakunnallisesti ilmestyvä Latu&Polku ovat myös osa jäsenetuja, samoin lapin lomaosakkeiden vuokraus. Vain maksamalla jäsenmaksun, saat kaikki nämä edut ja mahdollisuudet. 14 Vaeltajat Sallaajärven aarnimetsäalueen myrskytuhojen keskellä. HALLITUS 2013 Pitkänen Reino...puheenjohtaja retket Parviainen Heikki...varapuheenjohtaja, sähly, lentopallo Salovaara Esa...sihteeri Piili Hannu...jäsenlehti, tiedotus Jääskeläinen Hilkka...sauvakävely, lumikenkäily Laaksonen Ilmo...retket Mannila Martti...verkkosivut, koulutus Nurminen Pekko...lomaosakkeet Määttä Paula...yhdistysten välinen yhteistyö TOIMIHENKILÖT Kivijärvi Heikki...varustevuokraus Knuuttila Helena...uudet jäsenet, jäsentietojen ylläpito Huotari Ritva...rahastonhoitaja 040 7548150 Pitkänen Irma...majaemäntä, vuokraus ja hoito Pitkänen Ritva...majatoiminta Räisänen Pentti...latupohjien kunnostus polttopuunhuolto Jormakka Olli...latujen kunnostus Nurminen Pekko...latujen kunnostus
Aidosti paikallinen www.jyvaspakari.fi
JYVÄSKYLÄN LATU RY PL 232, 40101 Jyväskylä TAPAHTUMAKALENTERI 2013 SYYSKUU Finladia marathon 14.9 Sauvakävelyn ohjaajakoulutus (8h) 14.9 Majatalkoot lauantaina 21.9 alkaen klo 10:00 Sauvakävelyn tekniikkakurssi 28.9 LOKAKUU Korpijotos Hangasjärvelle lauantaina 5.10 Maakuntaretki Hangasjärven majalle sunnuntaina 6.10 VaPePa etsintäkurssi 19 20.10 MARRASKUU Syyskokous majalla sunnuntai 17.11 alkaen klo 17:00 Talkoolaisten syystapaaminen majalla perjantaina 29.11 alkaen klo 17:00 JOULUKUU Pikkujoulut majalla lauantaina 14.12 alkaen klo 17:00 Kopijyvä Oy 2013