Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi

Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 5. luento 24.10.2006 Vierailevana luennoitsijana: tutkija Ilkka Kaikuvuo Luentokalvot: Ilkka Kaikuvuo, Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedialaboratorio 1

Teemat: Käsitteiden määrittelyä. Arvioinnissa huomioitavaa: käyttäjät, laitteet ja käyttötilanne. erilaisia ihmisiä - erilaisia käyttäjiä erityisryhmien kohtaamat ongelmat laitteet käyttötilanteeseen liittyvät rajoitteet Saavutettavuuden arvioiminen. ohjelmallinen arviointi asiantuntija-arviointi testaus käyttäjien avulla Hypermedialaboratorio 2

Käsitteiden määrittelyä Käytetään erilaisia termejä ja käsitteitä - suomalaisessa keskustelussa: saavutettavuus ja esteettömyys. Käsitteet ja termit eivät ole ehtineet vakiintua. Termit on lainattu eri alueilta. rakennetun ympäristön esteettömyys palveluiden saavutettavuus toimintarajoitteisten henkilöiden itsenäisen toimintakyvyn turvaaminen Ei tarkkaa määritelmää mahdollisuus ylipäätään käyttää palvelua verkkopalveluiden käytön esteiden poistaminen tietyn kriteeristön vaatimukset täyttävä Tarkoitetaan verkkopalveluiden toteuttamista siten, että niitä voidaan käyttää riippumatta henkilön toimintarajoitteista, päätelaitteista tai käyttötilanteesta. (Turkki & Sinkkonen 2004) Hypermedialaboratorio 3

Käsitteiden määrittelyä Saavutettavuus suunnittelun tavoitteena Suunnitteluvaiheessa pyritään tunnistamaan käyttäjien, käyttötilanteiden ja eri päätelaitteiden asettamat reunaehdot ja vaatimukset. Käytettyjä termejä kansainvälisessä keskusteluissa ovat mm. Accessible Design, Adaptable Design, Barrier Free Design, Universal Design, Design for All ja Inclusive Design. Saavutettavuus toteutuksen ominaisuutena Verkkopalvelun suositeltavia ominaisuuksia. Käytettyjä termejä ovat mm. Accessibility, Web Accessibility, eaccessibility, Universal Usability (helppopääsyisyys ja käytettävyys). (Vrt. Schneiderman 2000; Tahkokallio 2004; Vanderheiden 2000.) Hypermedialaboratorio 4

Erilaisia ihmisiä - erilaisia käyttäjiä Erilaiset käyttäjäryhmät voivat erota toisistaan fyysisten ja psyykkisten ominaisuuksien suhteen. Kyse ei ole pelkästään erilaisista vammoista ja vammaisuudesta, vaan tietyissä tapauksissa erityisryhmiin voidaan laskea kuuluvan esimerkiksi lapset ja ikäihmiset. Myös kielitaidon puutteellisuus voi olla tekijä, jonka perusteella ihminen jossakin tietyssä kontekstissa kuuluu erityisryhmään. Joskus käyttäjä kuuluu toteutuksen kannalta erityisryhmään jopa sukupuolensa tai koulutustaustansa vuoksi. Jokainen meistä voi siis jossakin tilanteessa kuulua erityisryhmään - ja jokaisesta voi muun muassa iän kertymisen myötä tulla erityisryhmään kuuluva. Hypermedialaboratorio 5

Erilaisia ihmisiä - erilaisia käyttäjiä Käyttäjät voidaan jakaa erityisryhmiin yksilön itsensä toimintakykyrajoitteiden esimerkiksi seuraavien tekijöiden perusteella: näkövammaisuus kuulovammaisuus motoriset vaikeudet, mukaan lukien tuntoaistin häiriöt kognitiiviset vaikeudet, mukaan lukien puheen ymmärtämisen ja tuottamisen vaikeudet muut tekijät, esimerkiksi ikä, kulttuurierot jne. Hypermedialaboratorio 6

Erilaisia ihmisiä - erilaisia käyttäjiä Yksilöllisten ominaisuuksien lisäksi kontekstuaaliset tai käyttötilanteeseen liittyvät tekijät saattavat aiheuttaa samankaltaisia toimintarajoitteita kuin yksilöön liittyvät toimintarajoitteet. Tällaisia ympäristöön liittyvää vaihtelua aiheuttavat mm. fyysinen ympäristö resurssit sosiaalinen ympäristö tilanteisiin liittyvät erot Hypermedialaboratorio 7

Erityisryhmien kohtaamat ongelmat Erityisryhmiin tavalla tai toisella kuuluvien määrät ovat suuria. Merkittävin ryhmä näistä on näkövammaiset. Suomessa arvioidaan olevan ainakin 80 000 heikkonäköistä ja sokeaa, joista valtaosa on ikääntyneitä. Myös värisokeat, joita on noin 7-8 % ihmisistä, voidaan lukea näkövammaisiin henkilöihin. Webin visuaalisuuden vuoksi sen tehokas käyttäminen on heikkonäköisille usein vaikeaa. Hypermedialaboratorio 8

Erityisryhmien kohtaamat ongelmat Kuulovammaisilla ei tällä hetkellä ole suuria vaikeuksia webin käyttämisessä. Suurin osa webissä käytetystä äänestä on joko musiikkia tai muutoin suhteellisen tarpeetonta ääniä. Mikäli informaatio on tarjottu ensisijaisesti äänenä, tulee aineistoissa tarjota sama sisältö myös tekstinä. Toisaalta on myös otettava huomioon se, että kuurojen äidinkieli on viittomakieli. Suomessa viittomakieli mainitaan mm. perustuslakitasolla oikeuksien turvaaminen on mainittu perustuslaissa. Hypermedialaboratorio 9

Erityisryhmien kohtaamat ongelmat Motoriset vaikeudet vaikuttavat ensisijaisesti hiiren käyttämiseen joillekin on hyvin vaikeaa osua hiirellä pieniin kohteisiin näytöllä. Motoriikkaan liittyvät ongelmia esiintyy mm. liikkeiden koordinointiin liittyvinä vaikeuksina, jäykkyytenä ja liikkeiden aiheuttamana kipuna, erilaisina pakkoliikkeinä, lihasheikkoutena tai halvaantumisena. Monet tarvitsevat mahdollisuuden tehdä kaiken kohdentamisen näppäimistöllä. Erityisen vaikeaa on tehdä tarkkuutta vaativaa esim. täyttää tekstilaatikoita. Hypermedialaboratorio 10

Erityisryhmien kohtaamat ongelmat Kognitiiviset vaikeudet vaikuttavat lähinnä sivurakenteeseen ja navigaatioon web-sivuilla. Yksinkertaiset ja selkeä sivustorakenteet auttavat kaikkia käyttäjiä ja voivat olla suorastaan edellytys joillekin käyttäjäryhmille. Myös visuaalinen toteutus aiheuttaa joskus ongelmia: tietyt ärsykkeet näköaistille esim. vilkkuva teksti tms. voivat laukaista epileptisen kohtauksen. Muistin, hahmotuskyvyn ja käsitteellisen ajattelun vaikeudet tuovat mukanaan myös ongelmia: "normaalitekstikin" voi olla kuin oudon erikoisalan ammattikieltä. Hypermedialaboratorio 11

Erityisryhmien kohtaamat ongelmat Erilaisia lukihäiriöitä on merkittävällä osalla väestöä. Ne vaikeuttavat sekä tekstin lukemista että kirjoittamista, jota vuorovaikutteisilla sivuilla tarvittaisiin. Lukihäiriöinen saattaa hyötyä samanlaisista apuvälineistä kuin näkövammainen. Hän voi käyttää hyväkseen sivulla olevaa kuvallista aineistoa ja hahmottaa sivun sen visuaalisen esityksen perusteella ja lukea otsikoita jne., mutta leipätekstiin siirryttäessä hän saattaisi merkittävästikin hyötyä siitä, että voisi kuulla tekstin. Toisaalta hän hyötyy siitä, että ainakin otsikot ja muut korostetut tekstit on kirjoitettu selvällä, helppolukuisella kielellä. Hypermedialaboratorio 12

Erityisryhmien kohtaamat ongelmat Mikäli vuorovaikutteisuus käyttöliittymätasolla perustuu käyttäjän tuottamaan puheeseen, kokevat puheen tuottamisen ongelmista kärsivät kokea käytön vaikeaksi. Puheen tuottamiseen liittyviä oireyhtymiä ovat mm. afasia, dysartria, dyspraksia, äännevirheet ja änkytys Oppimisvaikeudet kuten lukihäiriö, lukivaikeus, dysleksia, dysfasia, dysgrafia ja vaikeudet numeraalisen informaation tulkinnassa vaikeuttavat informaation omaksumista. Tarkkaavaisuuden häiriöt kuten esim. ADHD, ADD, MBD sekä muut aivotoiminnan häiriöt aiheuttavat ongelmia mm. toimintaprosessien hahmottamisessa. Käytön rajoitteena voi olla myös kehitysvamma, esim. älyllinen jälkeenjääneisyys. Hypermedialaboratorio 13

Erityisryhmien kohtaamat ongelmat Myös muistihäiriöt, jotka voivat olla esim. lähimuistin puutoksia, aiheuttavat erilaisia käytön rajoitteita. Verkkopalvelun suunnittelijan on pidettävä huoli siitä, että henkilön muistia rasiteta liikaa vaan esim. navigoinnissa tuetaan muistettavuutta ja kuvaa siitä, missä ollaan ja missä on jo oltu. Muut tekijät kuten ikä, kielitaidon puutteellisuus, psyykkiset ongelmat, tietotekniset taidot, kulttuuriset tekijät tai medialukutaito aiheuttavat myös käytön rajoitteita. Esimerkiksi lapsille kielen täytyy olla selkeämpää. Hypermedialaboratorio 14

Erityisryhmien kohtaamat ongelmat Iäkkyys vaikuttaa havaintoelimiin ja alentaa tiedon käsittelyn mahdollisuuksia: vähentää nopeutta ja lisää vaihtelua tarkkojen liikkeiden ajoituksessa, lisää monimutkaisten näyttöjen tulkitsemiseen tarvittavaa "miettimisaikaa vaikeuttaa kahden asian yhtäaikaista tekemistä, vähentää kykyä tehokkaasti valita tietoa jota tarvitsee, saattaa vähentää tarkkuutta, jolla tietoa haetaan, vähentää keskittymiskykyä pitkillä aikaväleillä, aiheuttaa sekä laadullisia että määrällisiä vaihteluita tiedon omaksumisessa ruuduista: vaikuttaa muistiin ja oppimiseen, rajoittaa lyhyen aikavälin muistia, psyykkiset ongelmat: esim. keskittymisvaikeuksia, lääkityksestä johtuvaa käsien vapinaa tms. Hypermedialaboratorio 15

Erityisryhmien kohtaamat ongelmat Yhdellä henkilöllä voi olla useita rajoituksia, joka tekee suunnittelun haasteellisemmaksi. Lisäksi on hyvä huomata, että kuka tahansa voi joissain tilanteissa kuulua erityisryhmään : pimeässä tilassa toimiva henkilö vs. näkövammainen meluisassa tilassa toimiva henkilö vs. kuulovammainen useaa toimintoa yhtä aikaa tekevä vs. keskittymisvaikeuksista kärsivä Verkkopalveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa tiedostettava erityisryhmien olemassa olo: Erityispiirteet rajoittavat tapoja käyttää verkkopalveluita Käytössä voi mm. olla erilaisia apuvälineitä, jotka asettavat vaatimuksia palvelulle Hypermedialaboratorio 16

Erilaisia laitteita Yleisimmin verkkopalveluita käytetään kotitietokoneella, jossa on graafinen www-selain iso näyttö näppäimistö ja hiiri kaiuttimet tai kuulokkeet äänen esittämiseen Vaihtoehtoisia päätelaiteita matkapuhelimet kämmentietokoneet digi-tv tulostimet puhekäyttöliittymät ruudunlukijat jne. Hypermedialaboratorio 17

Laiteistoriippumattomuus Toteuttaminen on haastavaa ja monimutkaista. Gimsonin (2003) mukaan laiteriippumattomuutta tulisi tarkastella kolmesta näkökulmasta: käyttäjän ja päätelaitteen ominaisuudet sisältöjen tuottaminen erilaisten käyttäjien ja päätelaitteiden tarpeisiin sisällönjakelujärjestelmät: sisällön muokkaaminen esim. päätelaitteen mukaisesti (päätelaiteen ominaisuuksien välittäminen) Laitteiden ominaisuudet ja laitteeseen liittyvät asiat, joihin on kiinnitettävä huomiota (Levis 2003) näytön koko ja tarkkuus sekä väriominaisuudet videotoiston- ja äänentoisto-ominaisuudet syöttölaitteet tietoliikenneominaisuudet käyttäjän mieltymykset laitteen sijainti Hypermedialaboratorio 18

Käyttötilanteisiin liittyvät rajoitteet Voivat vaihdella fyysisen ympäristön mukaan: sumuinen, meluisa Voi olla jatkuvaa tai hetkittäistä Vanderheidin (2000) mukaan käyttötilanteisiin liittyivät rajoitteet ovat yleisemmin mm. näkökykyyn, kuulemiseen tai liikkeisiin liittyviä rajoitteita sekä kognition ja lukemisen kautta tiedon omaksumiseen liittyviä rajoitteita. Näkökykyyn liittyvät rajoitteet: pimeä, savuinen, sumuinen paikka pieni ja heikko resoluutioinen näyttö Kuulemisen rajoitteet meluisa paikka hiljaisuutta edellyttävä paikka puuttuvat äänentoistolaitteet Hypermedialaboratorio 19

Käyttötilanteisiin liittyvät rajoitteet Liikkumiseen liittyvät rajoitteet: suojapuvun tms. käyttö esim. pomppiva auto Kognition rajoitteet alkoholin tai lääkkeiden vaikutusten alainen kova kuume paniikki väsymys Lukemisen rajoitteet (edellisten lisäksi) lukulasit hukassa ei osaa kieltä Hypermedialaboratorio 20

Saavutettavuuden arviointi Voidaan hyödyntää käytettävyyden arvioinnista ja testauksesta tuttuja menetelmiä ohjelmallinen arviointi asiantuntija-arvioinnit käyttäjätestaukset Saavutettavuuden arviointi ei yksin riitä - aina myös käytettävyyden arviointi Tavoitteena ei saa olla jonkin kriteeristön asettamien tavoitteiden saavuttaminen vaan käytön sujuvuus saavutettavuuden näkökulmasta. Hypermedialaboratorio 21

Ohjelmallinen arviointi HTML-merkkauksen ja CSS- tiedostojen oikeellisuuden testaaminen esim. W3C:n validaattoreilla Tarkistusohjelmien käyttö tarkastavat vastaako sivu tiettyjä kriteerejä kuten WAIsuosituksia esim. WebXACT - http://webxact.watchfire.com/ Analysointiohjelmien käyttö, esittävät tietoa sivuston ominaisuuksista Wave 3.0 http://wave.webaim.org/index.jsp Erilaisten selaimien käyttö voidaan testata sivujen toimivuus erilaisilla erikoisselaimilla esim. tekstiselain Lynx http://lynx.browser.org/ simulointiselain Vischeck http://www.vischeck.com/ Hypermedialaboratorio 22

Ohjelmallinen arviointi Erilaisten ohjelmallisesti tapahtuviin arviointeihin liittyy useita ongelmia: arviointiraportit voivat olla puutteellisia, jopa virheellisiä arviointiraportit ovat usein vaikeaselkoisia kattavat parhaimmillaankin vain osan saavutettavuuteen liittyvistä tekijöistä Toimivat kuitenkin muun arvioinnin tukena, kunhan muistaa kriittisen suhtautumisen Hypermedialaboratorio 23

Simulointiselain Vischeck Hypermedialaboratorio 24

Wave 3.0 Hypermedialaboratorio 25

WebXACT Hypermedialaboratorio 26

Lynx Hypermedialaboratorio 27

Asiantuntija-arvioinnit Heuristiset listat esim. Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) yleiset ohjeet Heuristiikkojen käyttö edellyttää asiantuntemusta Tarkistuslistat auttavat arvioijaa kiinnittämään huomionsa tiettyihin verkkopalvelun ominaisuuksiin toimivat siten muistin tukena systematisoimaan ja jäsentämään arviointitehtävää. Tarkistuslistojen käyttöön liittyy kuitenkin tiettyjä ongelmia. Arvioinnin tulos on täsmälleen yhtä kattava kuin arviointilista. Toisekseen listat eivät useinkaan sisällä informaatiota siitä miten jokin asia pitäisi arvioida ja miksi se pitäisi arvioida. Hypermedialaboratorio 28

Asiantuntija-arvioinnit Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) yleiset ohjeet 1. Tarjoa vaihtoehtoiset vastineet ääni- ja kuvasisällölle. 2. Älä turvaudu pelkästään väreihin. 3. Merkitse sisältö asianmukaisesti (kielen elementtejä käyttäen) ja käytä tyylisivuja. 4. Merkitse luonnolliset kielet selkeästi. 5. Tee taulukoista sulavasti muuntuvia. 6. Varmista, että uutta tekniikkaa käyttävät sivut muuntuvat sulavasti. 7. Varmista, että käyttäjä voi kontrolloida aikasidonnaisia sisällön muutoksia. 8. Varmista upotettujen käyttöliittymien saavutettavuus suoraan. 9. Suunnittele laiteriippumattomasti. 10. Käytä väliaikaisia ratkaisuja. 11. Käytä W3C-teknologioita ja ohjeistoja. 12. Tarjoa konteksti (asiayhteys) ja orientoitumiseen tarvittavaa informaatiota. 13. Tarjoa selkeät navigointitavat. 14. Varmista että dokumentit ovat selkeitä ja yksinkertaisia. Hypermedialaboratorio 29

Tarkistuslistoja WAI: Checklist of Checkpoints for Web Content Accessibility Guidelines 1.0 http://www.w3.org/tr/wai-webcontent/ Arla-instituutti: Näkövammaisystävälliset WWW-sivut http://www.arlainst.fi/saavutettavuus/accessfi.htm Näkövammaisten keskusliitto: Näkövammaistahojen testausohjeet verkkosivuille ja -palveluille http://www.nkl.fi/tietoa/esteettomyys/testohje.htm Hypermedialaboratorio 30

Hyödyllisiä välineitä Firefox selaimen laajennuksia Color Contrast http://juicystudio.com/article/colour-contrast-analyser-firefoxextension.php Web Developer Tools > Validate WAI, Section 508, Image > Replace images with alt-attributes Fangs ruudunlukijaemulaattori http://www.standards-schmandards.com/2006/fangs-for-firefox-15 HTML Tidy http://users.skynet.be/mgueury/mozilla/ Opera Mini matkapuhelinsimulaattori http://www.opera.com/products/mobile/operamini/demo.dml WebXACT http://webxact.watchfire.com/ Hypermedialaboratorio 31

Asiantuntija-arviointi Laura Turkki (2003) on suunnitellut esteettömyyden arviointimenetelmän, jossa hyödynnetään läpikäyntejä (skenaariotehtäviä) sekä erilaisia selaimia ja validaattoreita lähinnä HTML-merkkauksen ja CSS-tyylien validointiin. 1. Laadi skenaariotehtävät (eli tehtävät, jotka kattavat verkkopalvelun keskeiset toiminta- ja asiointiprosessit). 2. Käy yksi tehtävä ensin arvioimatta läpi jollain graafisella selaimella (Mozilla, IE, Opera tai Firefox) ja laadi ns. läpikäyntitaulukko. (Katso tarkemmin Turkkin artikkeli.) 3. Käy skenaariotehtävä läpi eri työkaluja hyödyntäen jatkuu Hypermedialaboratorio 32

Asiantuntija-arviointi 3.1. Validoi HTML-merkkauksen ja CSS -tyylin oikeellisuus 3.2. Käy tehtävät läpi esim. Opera-selaimen avulla ja arvioi sivun rakenteen toimivuus Hyödynnä selaimen valmiita tyylitiedostoja, jotka nostavat esiin tietyntyyppisiä verkkosivuston ominaisuuksia. 3.3. Katso sivuja omien tyylitiedostojen kanssa ja testaa tiettyjen elementtien käyttö esim. blockquote 3.4. Käy tehtävät läpi Internet Explorer -selaimella ja arvioi ulkoasun hallittavuus IE soveltuu hyvin, koska sivuston suurentaminen kiinnitetty elementteihin liikkuvien ja muuttuvien elementtien hallinta (uudet ikkunat) jatkuu Hypermedialaboratorio 33

Asiantuntija-arviointi 3.5. Käy tehtävät läpi ilman hiirtä: toimivuus sarkaimella ja näppäimistöllä IE soveltuu tähänkin hyvin 3.6. Käy tehtävät läpi haluamallasi graafisella selaimella ja arvioi kielen käyttö title, nimeämiskäytännöt, tekstimassojen käyttö, lyhenteiden ja käyttäjän kielen käyttäminen jne. 3.7. Käy tehtävät läpi tekstiselaimella ja tee läpikäynnistä oma taulukko Voidaanko tehtävät ylipäätään suorittaa tekstiselaimella, tai miten kokonaisuuden hahmottaminen ja hallinta onnistuu tekstiselaimen avulla? 3.8. Varmista tyypilliset ongelmakohdat: lomakkeet, kuvat ja multimedia, pdf -dokumenttien käyttö, sivukartat yms. huomioiva haku, lisäohjelmat, ASCII-taide jatkuu Hypermedialaboratorio 34

Asiantuntija-arviointi 3.9. Varmista muutama kohta lähdekoodista esim. kehysrakenne ja sen nimeäminen 3.10. Käy vaikeat kohdat läpi yhdessä sivuston teknisen suunnittelijan kanssa skriptien käyttö, reagoiminen kieleen, metatietojen käyttö, näppäimistöoikopolut, uudelleenohjaus, dynaamisen sisällön esteettömyys 4. Tee kohdat 1-3 kaikille tehtäville Hypermedialaboratorio 35

Testaus käyttäjien avulla Parhaiten tietoa esteettömyyden toteutumisesta todellisilta käyttäjiltä Asiantuntija-arvioinnin tulosten luotettavuus ei välttämättä kovin hyvä, kun kysymyksessä palvelun arviointi tietyn erityisryhmän näkökulmasta Erityistä ohjaus- tai syöttölaitetta käyttävät osoittaminen sormella, varpaalla, otsa-, leuka- tai suutikulla katseella ohjaaminen erilaisen hiiren käyttö : tutka-, viiva-, pallo-, joystick-, kieli- ja päähiiri. Erityistä päätelaitetta käyttävät: ruudunlukuohjelmat, puhesyntetisaattorit, pistenäyttö ja pistekirjoittimet Erilaisia puhetta tukevia tai korvaavia kommunikointijärjestelmiä käyttävät ele- ja viittomakommunikaatio: Luonnolliset kommunikointikeinot, viittoma kieli, viitottu puhe, tukiviittomat. graafinen kommunikaatio: kuvat, Bliss-kieli, piktorammit, PCSsymbolit. selkokieli: sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä ymmärrettävämpää Hypermedialaboratorio 36

Lähteet Gimson, R. (toim.). Device Independence Principles [online]. W3C, 2003, julkaistu 1.9.2003 [viitattu 19.9.2007]. W3C Working Group Note. Saatavissa www -muodossa: <URL: http://www.w3.org/tr/diprinc/ >. Levis R. Authoring Challenges for Device Independence. W3C Working Group Note 1 September 2003 [viitattu 19.9.2007]. Saatavissa www-muodossa: <URL: http://www.w3.org/tr/2003/note-acdi-20030901/ > Shneiderman, B. 2000. Universal usability: Pushing humancomputer interaction research to empower every citizen. Communications of the ACM. Vol. 43, nro 5, 84-91. Myös [online]: University of Maryland [viitattu 19.9.2007]. Saatavissa pdfmuodossa: <URL: http://www.cs.umd.edu/~ben/p84-shneiderman- May2000CACMf.pdf >. Hypermedialaboratorio 37

Lähteet Tahkokallio, P. Tosi maailma käytettäväksi ja saavutettavaksi. Essi - Esteetön sisällöntuotanto [online]. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. 2004, päivitetty 7.1.2004, [viitattu 19.9.2007]. Saatavilla www-muodossa: <URL: http://appro.mit.jyu.fi/essikurssi/dfa/t2/>. Turkki,L. & Sinkkonen, I. Esteetön vai käytettävä? [online]. Helsinki: Adage Oy, 2004, julkaistu 20.2.2004, päivitetty 13.3.2007 [viitattu 19.9.2007]. Saatavilla www-muodossa: <URL: http://www.adage.fi/artikkelit/esteeton_vai_kaytettava.html >. Turkki, L. Esteettömyyden arvioiminen. Essi - Esteetön sisällöntuotanto [online]. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. 2003, päivitetty 19.9.2007, [viitattu 17.10.2005]. Saatavilla www-muodossa: <URL: http://appro.mit.jyu.fi/essikurssi/testaus/t3/ >. Vanderheiden, G. 2000. Fundamental Principles and Priority Setting for Universal Usability. CUU'00: ACM Conference on Universal Usability Arlington VA USA. November 16-17, 2000. ACM Press, 32-38. Saatavissa myös [online]. Trace Center, College of Engineering, University of Wisconsin-Madison [viitattu 19.9.2007], www-muodossa: <URL: http://trace.wisc.edu/docs/fundamental_princ_and_priority_acmcuu2000/>. Hypermedialaboratorio 38