SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 7/2002 vp

Samankaltaiset tiedostot
Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 4/2001 vp. Hallituksen esitys laeiksi raskauden keskeyttämisestä

VAHVISTAMATTA JÄÄNEET LAIT

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 7/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi sairausvakuutuslain 9 luvun muuttamisesta JOHDANTO.

Ratkaistavana päättynyt. Ilmoitettu asia valiokuntaan saapuneeksi mietinnön antamista varten.

TALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 12/2012 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vakuutusyhtiölain JOHDANTO. Vireilletulo. Lausunto.

HALLINTOVALIOKUNNAN MIETINTÖ 14/2009 vp. Hallituksen esitys eräiden tehtävien siirtämistä Maahanmuuttovirastoon koskevaksi lainsäädännöksi JOHDANTO

EDUSKUNNAN LAKIVALIOKUNNALLE

JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ

LIIKENNEVALIOKUNNAN MIETINTÖ 9/2001 vp. hallituksen esityksen laiksi postipalvelulain JOHDANTO. Vireilletulo. Asiantuntijat.

Sivistysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

HE 21/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain 70 ja 108 :n muuttamisesta

HE 122/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 27/2001 vp. Hallituksen esitys laeiksi vammaistukilain 2 ja 8 :n sekä kansaneläkelain muuttamisesta JOHDANTO

LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN MIETINTÖ 26/2004 vp. Hallituksen esitys laiksi radiolain muuttamisesta JOHDANTO. Vireilletulo.

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 13/2008 vp. Hallituksen esitys laiksi Eurojustia koskevan. koskevan päätöksen eräiden määräysten täytäntöönpanosta JOHDANTO

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 7/2005 vp. lakialoitteen laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä JOHDANTO. Vireilletulo.

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Päätös. Laki. kansanterveyslain muuttamisesta

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp. Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja

HALLINTOVALIOKUNNAN MIETINTÖ 25/2004 vp. hallituksen esityksen laiksi maistraattien

1993 vp - HE Esityksen mukaan ympäristölle

4 PALUU i HAKU KAIKISTA

HE 177/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi rintamasotilaseläkelakia, vanhuuseläkkeensaajan ilmoitusvelvollisuudesta.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 169/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi Suomen keskusviranomaisesta

HE 165/1998 vp PERUSTELUT

60 Määräajassa tehtävä kansalaisuusilmoitus

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 28/2001 vp. Hallituksen esitys laiksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulain JOHDANTO.

HE 193/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Päätös. Laki. rekisterihallintolain muuttamisesta

HE 67/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhdenvertaisuuslain

LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN MIETINTÖ 23/2006 vp. Hallituksen esitys laiksi radiotaajuuksista ja telelaitteista annetun lain muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

1991 vp - HE 38. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mielenterveyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 69/2009 vp. säätää neuvontatehtävien hoidosta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta maakunnalle.

HE 87/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Päätös. Laki. sosiaalihuoltolain väliaikaisesta muuttamisesta

HE 107/2018 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

HE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä

Lakivaliokunnalle. SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 11/2011 vp

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Pehr Löv /r Riikka Moilanen-Savolainen /kesk (6 osittain, 7 10 ) Aila Paloniemi /kesk Leena Rauhala /kd. Osmo Soininvaara /vihr (6 osittain, 7 10 )

HE 1/2019 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lapsenhuoltolain uudistaminen. Yleistä. Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 1-5 c ) Itä-Suomen aluehallintovirasto. Lausunto

PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 5/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle hallituksen toimenpidekertomuksen. yhdistämistä koskevaksi lainsäädännöksi

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

EDUSKUNTA ASIAKIRJAVIHKO ^"VALIOKUNNAT. ^ idlj^r \fj> ilil

asiantuntijajäsenistä

1991 vp - HE 93. lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Perusopetuslain muutos

TASA-ARVOVALTUUTETTU LAUSUNTO 1 (5)

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 36/2002 vp

1994 vp -- lie 271 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

HALLITUKSEN ESITYS JA LAKIALOITE

Ennen tilintarkastuslain säätämisen yhteydessä. mukaan avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön. on aina velvollinen valitsemaan. yhden tilintarkastajan.

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 181/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1989 vp. - II LaVM n:o 4 - Esitys n:o 237/1988 vp.

Ville Niinistö /vihr (6 osittain, 7 9 ) 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 14 jäsentä.

1994 vp - HE 83 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö

Case-esimerkkejä: henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuus ja eettisyys

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 44/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 63/2009 vp

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

- yksikönjohtaja Anita Honkanen, Ulkomaalaisvirasto

1991 vp - HE 104 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta

199. Perjantaina 5 päivänä helmikuuta 1999

HE 167/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

kirkon jäseneksi, jos hänen vanhempansa siten, että lapsen edellytyksistä olla evankelis-luterilaisen enää uuden, elokuun alussa voimaan tulleen

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 5/2004 vp

LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 28/2010 vp

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PUOLUSTUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 1/2010 vp. hallituksen esityksen laeiksi asevelvollisuuslain. ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

JOHDANTO. Viitetieto VAHVISTAMATTA JÄÄNEET LAIT

1994 ~ - HE 113 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 47/2010 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 90/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi perusopetuslain muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely. Päätös

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Transkriptio:

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 7/2002 vp Hallituksen esitys laiksi sukupuolen vahvistamisesta eräissä tapauksissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 2 päivänä toukokuuta 2001 lähettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi sukupuolen vahvistamisesta eräissä tapauksissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 56/2001 vp). Lausunto Sosiaali- ja terveysvaliokunnan pyynnöstä lakivaliokunta on antanut asiasta lausunnon (LaVL 3/2002 vp), joka on otettu tämän mietinnön liitteeksi. Asiantuntijat Valiokunnassa ovat olleet kuultavina - lakimies Päivi Kaartamo, sosiaali- ja terveysministeriö - lainsäädäntöneuvos Markku Helin, oikeusministeriö - lainsäädäntöneuvos Kimmo Hakonen, sisäasiainministeriö - dosentti Martti Lindqvist, Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta - ylilääkäri Eira Hellbom ja ylijohtaja Eila Uotila, Terveydenhuollon oikeusturvakeskus - ylitarkastaja Juha Lempinen, Väestörekisterikeskus - puheenjohtaja Tiia Aarnipuu, Seksuaalinen tasavertaisuus SETA ry - diplomi-insinööri Tara Koivisto, Transtukipiste - hallituksen varajäsen Jiri Taleva, Trasek ry - lastenpsykiatri Matti Brummer - psykiatri Veronica Pimenoff. Lisäksi valiokunta on saanut seuraavien tahojen kirjalliset lausunnot Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia Suomen Henkikirjoittajayhdistys ry. HALLITUKSEN ESITYS Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki sukupuolen vahvistamisesta eräissä tapauksissa. Laissa säädettäisiin edellytyksistä, joiden perusteella transseksuaalisen henkilön oikeudellinen sukupuoli voidaan muuttaa vastaamaan hänen omaa käsitystään sukupuolestaan, sekä sukupuolen muuttamisen oikeudellisista vaikutuksista. Maistraatti voisi vahvistaa täysi-ikäisen henkilön sukupuolen hänen omasta hakemuksestaan, jos hän esittää lääketieteellisen selvityksen siitä, että hän pysyvästi kokee kuuluvansa vastakkaiseen sukupuoleen ja että hän elää tämän mukaisessa sukupuoliroolissa. Henkilön tulisi lisäksi olla steriloitu tai muusta syystä lisäänty- HE 56/2001 vp Versio 2.0

Perustelut miskyvytön, eikä hän saisi olla avioliitossa tai virallistetussa parisuhteessa. Steriloimislaissa otettaisiin huomioon steriloimiseen ryhtyminen sukupuolen vahvistamista edeltävänä toimenpiteenä. Kastroimislaki ehdotetaan kumottavaksi. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta annetusta laista poistettaisiin maininnat kastroimisasioista ja niitä käsittelevästä lautakunnasta. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan mahdollisimman pian niiden tultua hyväksytyksi ja vahvistetuksi. VALIOKUNNAN KANNANOTOT Yleisperustelut Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin. Lakiehdotus transseksuaalin oikeudellisen sukupuolen vahvistamisesta sekä sukupuolen muuttamisen oikeudellisista vaikutuksista on tarpeellinen transseksuaalien oikeuksien turvaamiseksi, nykyisten ongelmien vähentämiseksi sekä heidän yhteiskuntaan sopeutumisensa helpottamiseksi. Lain säätämisellä voidaan toteuttaa perustuslaissa julkiselle vallalle asetettua velvoitetta perus-ja ihmisoikeuksien turvaamisesta. Eduskunnan oikeusasiamies on viimeisen 10 vuoden aikana tehnyt kaksi esitystä sosiaalija terveysministeriölle lainsäädännön aikaansaamiseksi ja pitänyt lakia kiireellisesti toteutettavana. Ehdotettu laki paitsi lisää potilaiden yhdenvertaista kohtelua myös selkiyttää maistraattien toimintaa, kun sukupuolen vahvistamiselle säädetään yhtenäiset edellytykset ja määritetään nykyistä selkeämmin ajankohta, jolloin sukupuolen vahvistaminen on mahdollista. Sukupuolen vahvistamisen lääketieteellisistä edellytyksistä Lakiehdotuksen mukaan väestötietojärjestelmään merkityn sukupuolen vahvistaminen vastakkaiseksi edellyttää, että henkilö esittää lääketieteellisen selvityksen siitä, että hän pysyvästi kokee kuuluvansa vastakkaiseen sukupuoleen ja että hän elää tämän mukaisessa sukupuoliroolissa. Transseksuaalisuus on kansainvälisen tautiluokituksen (WHO:n ICD) mukainen psykiatrinen häiriö. Keskeistä transseksuaalisuudessa on ristiriita psyykkisesti koetun ja fyysisen sukupuolen välillä, jolloin henkilöllä on pysyvä vakaumus kuulumisestaan vastakkaiseen sukupuoleen ja voimakas halu muuttaa sukupuolista asemaa elääkseen siten, että hänen ulkoinen olemuksensa vastaa hänen mielikuvaansa itsestään. Taudin etiologia on useiden muiden psykiatristen tautien ja häiriöiden tavoin runsaista tutkimuksista huolimatta selvittämättä. Lääketieteessä on vakiintunut häiriön hoito- ja kuntouttamismuotoja, joilla potilaan kärsimystä voidaan lieventää ja hänen toimintakykyään voidaan parantaa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan transseksuaalisuuden diagnostiikka ja hoito on pitkäkestoista ja moniongelmaista. Diagnostisessa tutkimuksessa paneudutaan tutkittavan kehityshistoriaan, sukupuoli-identiteetin kehitykseen ja elämäntilanteeseen. Yksilöllisten ja perhehaastattelujen lisäksi käytetään psykologisia testauksia diagnoosin varmistamiseksi. Diagnoosia seuraa puolitoista kaksi vuotta kestävä käytännön testi, jonka aikana voidaan aloittaa hormonihoito, pukeutuminen vastakkaisen sukupuolen vaatteisiin ja uuden roolin harjoittelu käytännössä. Sukupuolen korjausleikkauksia tehdään vasta psykiatristen tutkimusten, hormonihoidon aloituksen ja tosielämän kokeen jälkeen. Henkilön juridisen sukupuolen vahvistaminen ajoittuu käytännössä vaiheeseen, jossa diagnoosi on varmistettu ja lisääntymiskyvyttömyys todettu ja vastakkaisen sukupuolen roolissa eläminen ja hormonihoidot jatkuvat tosielämän kokeen jälkeen. Potilas voi hakea vah- 2

Perustelut StVM 7/2002 vp HE 56/2001 vp vistamista vasta saatuaan lausunnon edellä luetelluista seikoista. Ehdotuksessa ei aseteta sukupuolen vahvistamisen edellytykseksi sukupuolen korjausleikkauksia. Tämä on valiokunnan näkemyksen mukaan perusteltua, koska hoitotoimet määräytyvät potilaalle niistä saatavan hyödyn perusteella tai muilla hoidollisilla kriteereillä. Kaikki potilaat eivät hyödy kirurgisista toimista tai eivät tarvitse niitä elämäntilanteensa parantamiseksi, tai muut sairaudet saattavat estää hoitojen toteuttamisen. Lisäksi sukupuolielinkirurgiaa suorittavalta edellytetään monipuolista osaamista urologiasta, gynekologiasta ja plastiikkakirurgiasta. Tällainen osaaminen on meillä yksittäisten henkilöiden varassa. Koska leikkauksiin liittyy paitsi yleisiä myös yksilöllisiä riskejä, ei lainsäädännöllä ole tarkoituksenmukaista vaatia niihin ryhtymistä. Hoidon järjestäminen Valiokunnalle esitetyn asetusluonnoksen mukaan edellytetään, että diagnostiikasta ja hoidosta vastaa tähän perehtynyt moniammatillinen työryhmä, jota johtaa psykiatrian erikoislääkäri. Diagnosoinnin ja hoidon oikeellisuuden varmistamiseksi hoidot tullaan keskittämään kahteen yliopistosairaalaan (Helsinki ja Tampere). Sukuelinkirurgiset leikkaukset tullaan jatkossa suorittamaan vain Helsingin yliopistollisessa sairaalassa. Valiokunta pitää suunniteltua hoidon keskittämistä perusteltuna tarvittavan asiantuntemuksen ja sen jatkuvan karttumisen turvaamiseksi. Diagnoosin harvinaisuuden vuoksi on kuitenkin turvattava työryhmien välinen yhteistyö, konsultointi ja jatkuva itsearviointi. Esitetyn asetusluonnoksen mukaan lain edellyttämän lääketieteellisen selvityksen laatii potilasta tutkivan ja hoitavan sairaalan psykiatrian erikoislääkäri. Lisäksi toisen sairaalan psykiatrian erikoislääkärin tulee tapaamalla potilas henkilökohtaisesti selvittää, että sukupuolen vahvistamisen lääketieteelliset edellytykset täyttyvät. Lausunnon lääketieteellisten edellytysten täyttymisestä tulee olla molempien psykiatrian erikoislääkäreiden yhteisesti allekirjoittama. Näin ollen, kun vaadittavan diagnoosin saaminen edellyttää kahden eri hoitoyksikössä työskentelevän psykiatrian erikoislääkärin tutkimusta, tulee Suomessa olla vähintään kaksi tutkimusyksikköä. Potilasmäärien pienuudesta johtuen riittävän käytännön ammattitaidon saavuttaminen ja ylläpito saattaa erityisesti kirurgisten toimenpiteiden osalta vaatia hoidon edelleen keskittämistä siten, että on perusteltua kehittää pohjoismaista yhteistyötä asiantuntevan hoidon turvaamiseksi. Avioliittoa ja rekisteröityä parisuhdetta koskeva edellytys Sukupuolen vaihtamisen edellytyksenä on myös selvitys siitä, että hakija on steriloitu tai muusta syystä lisääntymiskyvytön. Lisäksi edellytyksenä on, että hakija on täysi-ikäinen, Suomen kansalainen tai että hänellä on kotipaikka Suomessa eikä hän ole avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa. Valiokunta pitää vaatimuksia perusteltuina muutoin, mutta avioliittoa koskevan edellytyksen osalta valiokunta katsoo lakivaliokunnan tavoin, että vaatimus tuntuu kohtuuttomalta niiden henkilöiden kannalta, jotka ovat avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa ja jotka haluavat jatkaa suhdettaan, vaikka toinen hakee sukupuolen vahvistamista. Selvitysten mukaan transseksuaalit ovat useammin naimattomia kuin väestö keskimäärin, lisäksi osa liitoista jo hoitoprosessin aikana päättyy eroon. Valiokunta katsoo, että tapausten harvalukuisuudesta huolimatta olisi lainsäädännössä kunnioitettava parisuhteen jatkuvuutta ja mahdollistettava parisuhteen jatkuminen oikeudellisena instituutiona myös muutetun sukupuolen vahvistamisen jälkeen. Lakivaliokunta on lausunnossaan todennut, että säännös, jonka mukaan vahvistamisen edellytyksenä on, ettei henkilö ole avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, on asianmukainen nykyisen henkilöoikeudellisen sääntelyn johdonmukaisuuden kannalta. Avioliitto on miehen ja naisen välinen ja rekisteröity parisuhde samaa sukupuolta olevien henkilöiden oikeussuhde. Lakivaliokunta pitää tärkeänä, ettei sukupuolen vahvistaminen muuta tätä järjestelyä eli kyse on 3

Perustelut erillisistä instituutioista. Lakivaliokunta toteaa kuitenkin, ettei lainsäädännön johdonmukaisuus edellytä niin yksioikoista ratkaisua kuin hallituksen esityksessä ehdotetaan. Tämän vuoksi lakivaliokunta ehdottaa, että lakiehdotusta täydennetään säännöksillä avioliiton muuntumisesta sukupuolenvahvistamisen yhteydessä rekisteröidyksi parisuhteeksi ja rekisteröidyn parisuhteen muuntumisesta avioliitoksi. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää ehdotusta kannatettavana erityisesti siitä syystä, että niissä sinänsä harvalukuisissa tapauksissa, joissa osapuolet haluavat jatkaa liittoaan, turvattaisiin suhteen jatkuvuudelle perustuvien oikeusvaikutusten säilyminen, ja esittää mainitun säännöksen lisäämistä lakiin. Potilaan läheisten tukeminen Valiokunta on esityksen käsittelyn yhteydessä kiinnittänyt huomiota potilaan läheisten, erityisesti alaikäisten lasten asemaan. Valiokunta toteaa, että potilaalle yksilöllisesti kuuluva oikeus hoitoon ei ole riippuvainen hänen siviilisäädystään tai vanhemmuudestaan. Vanhemman hoidolla ja kuntoutuksella, hänen kärsimyksensä lievittämisellä ja fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakykynsä parantamisella voidaan helpottaa myös lapsen tilannetta. Valiokunta pitää samalla tärkeänä korostaa, että potilaalle annettavan psykologisen tuen lisäksi tukea tulisi antaa hänen läheisilleen ja erityisesti alaikäisille lapsilleen. Psykiatrisesta ja somaattisesta sairaanhoidosta tiedetään, että vanhemman sairaus voi merkittävästi vaikuttaa varsinkin pieneen tai murrosikäiseen lapseen. Palvelujärjestelmämme haasteena siten yleisemminkin on, miten vaikeasta sairaudesta kärsivien vanhempien lapsia pystytään psyykkisesti ja sosiaalisesti tukemaan. Ulkomaisen päätöksen tunnustaminen Lakivaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota siihen, ettei lakiehdotuksessa ole säännöksiä vieraassa valtiossa tehdyn sukupuolen vahvistamista koskevan päätöksen tunnustamisesta. Tämä merkitsee sitä, ettei ulkomailla tehtyä ratkaisua tunnusteta, vaan asia olisi käsiteltävä Suomessa uudelleen. Lakivaliokunnan mukaan menettely ei vastaa kansainvälisyksityisoikeudellisen sääntelyn lähtökohtana olevan vieraassa valtiossa asianmukaisesti muotoutuneen oikeussuhteen suojaamisen tavoitetta. Tämän lähtökohdan mukaisten säännösten perusteella Suomessa tunnustetaan laajalti ulkomaisia muun muassa nimeä, huoltajuutta, avioliittoa ja rekisteröityä parisuhdetta koskevia ratkaisuja. Lakivaliokunta katsoo, että lakiehdotusta on täydennettävä säännöksellä vieraassa valtiossa tehdyn oikeudellisen sukupuolen vaihtamista koskevan ratkaisun tunnustamisesta. Tämän perusteella sosiaali- ja terveysvaliokunta esittää mainitun säännöksen lisäämistä lakiin. Väestötietojen luovuttaminen Väestötietolain 6 luvussa säädetään väestötietojärjestelmässä olevien tietojen julkisuudesta ja luovuttamisesta. Väestötietojärjestelmään merkittyjen vahvistettua sukupuolta koskevien tietojen lisäksi voidaan luovuttaa myös aikaisemmat esimerkiksi henkilötunnusta ja etunimeä koskevat tiedot. Lakivaliokunta pitää välttämättömänä, että väestötietolain luovuttamista koskevia säännöksiä tältä osin uudistetaan. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan saaman selvityksen mukaan luovuttamista koskevat säännökset käsitellään väestötietolain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Tällöin myös sukupuolen vaihdokseen liittyvien tietojen luovuttaminen tarkastellaan laajemmassa yhteydessä. Lakivaliokunta katsoo, että transseksuaalien sukupuolen vahvistamiseen liittyvien tietojen luovuttaminen tulee rajoittaa niihin tapauksiin, joissa se on erityisistä syistä välttämätöntä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy lakivaliokunnan esittämään kantaan ja edellyttää, että säännösten uudistamiseen pikaisesti ryhdytään. Yksityiskohtaiset perustelut 1. Laki sukupuolen vahvistamisesta eräissä tapauksissa Lain nimike. Lakiehdotuksen perusteluista käy ilmi, että lakiehdotuksen tarkoituksena ei ole 4

Perustelut StVM 7/2002 vp HE 56/2001 vp säännellä niitä tilanteita, joissa tarve väestötietojärjestelmässä olevan sukupuolta koskevan merkinnän korjaamiseen johtuu siitä, että tiedon merkitsemisessä on tapahtunut virhe taikka henkilötunnus muusta syystä on muutettava sen vuoksi, ettei se vastaa biologista sukupuolta. Koska lakiehdotus tarkoittaa tapauksia, joissa henkilö haluaa sukupuolen vahvistamista transsukupuolisuutensa vuoksi, ehdottaa sosiaali- ja terveysvaliokunta lakivaliokunnan esittämin tavoin, että lain nimike muutetaan vastaamaan selkeämmin sen soveltamisalaa. 1. Vahvistamisedellytykset. Pykälän 3 kohdan mukaan edellytyksenä on, ettei henkilö ole avioliitossa tai virallistetussa parisuhteessa. Eduskunta muutti hallituksen esityksen HE 200/2000 vp käsittelyn yhteydessä virallistetun parisuhteen sijasta instituution nimeksi rekisteröity parisuhde. Valiokunta ehdottaa tätä tarkoittavan muutoksen tekemistä pykälän 3 kohtaan. 2. Poikkeaminen vahvistamisedellytyksistä. Pykälän 1 momentti sisältää poikkeussäännöksen 1 :n 3 kohdan säännöksestä. Avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa oleva voidaan vahvistaa vastakkaiseen sukupuoleen kuuluvaksi, jos aviopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen toinen osapuoli antaa siihen henkilökohtaisesti suostumuksensa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa, että säädöstekstissä lakivaliokunnan esittämää täsmällisemmin ilmaistaisiin se, että toiselta osapuolelta tarvitaan oikeaan informaatioon perustuva suostumus. Näin toisen osapuolen tahdonilmaisu sisältää suostumuksen myös avioliiton tai parisuhteen muuttumiselle. Asian merkityksen vuoksi aviopuolison tai rekisteröidyn parisuhteen toisen osapuolen olisi annettava suostumus maistraatille henkilökohtaisesti. Riittävää ei siten olisi esimerkiksi kirjeitse tai muutoin lähetetyssä asiakirjassa annettu suostumus. Pykälän 2 momentin mukaan avioliitto muuttuu rekisteröidyksi parisuhteeksi ja rekisteröity parisuhde vastaavasti avioliitoksi. Sana "muuttuu" ei merkitse sitä, että olemassa olleen oikeussuhteen vaikutukset katkeaisivat, vaikka oikeussuhde muuttuu nimikkeeltään. Oikeussuhteen jatkuvuus on osapuolten kannalta merkittävää esimerkiksi sen vuoksi, että oikeus perhe-eläkkeeseen kuolleen osapuolen jälkeen riippuu useiden lakien mukaan siitä, että avioliitto (rekisteröity parisuhde) on solmittu ennen tiettyä ikää ja jatkunut tietyn ajan ennen edunjättäjän kuolemaa. Myös yleisen perhelainsäädännön kannalta suhteen jatkuvuudelle perustuva konstruktio on perusteltu osoittaessaan muun muassa sen, ettei vaihdoksen hetkellä synny oikeutta vaatia ositusta ja että suhteen kesto parisuhteen aikanaan purkautuessa ja toisen vaatiessa osituksen sovittelua lasketaan sen alusta eikä sukupuolen vaihdoksesta lukien, kuten lakivaliokunta lausunnossaan toteaa. Pykälän 3 momentin mukaan merkintä avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen muuttumisesta tehdään väestötietojärjestelmään samassa yhteydessä kuin merkintä vahvistetusta sukupuolesta tehdään. Lisätyn pykälän johdosta 2 5 pykälät muuttuvat 3 6 pykäläksi. 7. Ulkomaisen päätöksen tunnustaminen. Pykälän mukaan vieraassa valtiossa vahvistettu päätös henkilön kuulumisesta vastakkaiseen sukupuoleen kuin mihin hänet on Suomen väestötietojärjestelmään merkitty on Suomessa pätevä ilman eri vahvistusta. Vieraassa valtiossa tehdyn sukupuolenvahvistamisen tunnustamisen edellytyksenä on, että päätös on lainvoimainen ja että henkilöllä on hyväksyttävä liittymä valtioon, jossa päätös on tehty. Tällainen liittymä on kansalaisuus tai asuinpaikka. Kansainvälisen yksityisoikeuden yleisiin oppeihin kuuluvan ordre public -periaatteen nojalla ulkomainen päätös voitaisiin silti jättää tunnustamatta, jos tunnustaminen johtaisi Suomessa oikeusjärjestyksen perusteiden vastaisiin tuloksiin. Lisätyn pykälän johdosta lakiehdotuksen 6 pykälä muuttuu 8 pykäläksi. 2. Laki steriloimislain 1 ja 4 :n muuttamisesta Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa lakiehdotuksen 4 :n 1 momentin 4 kohtaan sisältyvän 5

Päätösehdotus valtuutussäännöksen täsmentämistä ja sen kirjoittamista selkeyden vuoksi omaksi momentikseen 4 :ään. Päätösehdotus Edellä esitetyn perusteella sosiaali- ja terveysvaliokunta kunnioittavasti ehdottaa, että 3. ja 4. lakiehdotukset hyväksytään muuttamattomina ja että 1. ja 2. lakiehdotukset hyväksytään muutettuina (Valiokunnan muutosehdotukset). Valiokunnan muutosehdotukset 1. Laki transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta (poist.) Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Vahvistamisedellytykset Henkilö vahvistetaan kuuluvaksi vastakkaiseen sukupuoleen kuin mihin hänet on väestötietolaissa (507/1993) tarkoitettuun väestötietojärjestelmään merkitty, jos hän: (1 ja 2 kohta kuten HE) 3) ei ole avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa; ja (4 kohta kuten HE) 2 (Uusi) Poikkeaminen vahvistamisedellytyksistä Sen estämättä, mitä 1 :n 3 kohdassa säädetään, avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa oleva voidaan vahvistaa kuuluvaksi vastakkaiseen sukupuoleen kuin mihin hänet on väestötietojärjestelmään merkitty, jos aviopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen toinen osapuoli on maistraatin selostettua hänelle 2 momentissa tarkoitetut seikat antanut henkilökohtaisesti maistraatille tähän suostumuksensa. Kun sukupuoleen kuuluminen 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa vahvistetaan, avioliitto muuttuu ilman eri toimenpidettä rekisteröidyksi parisuhteeksi ja rekisteröity parisuhde vastaavasti avioliitoksi. Muutos, jota 2 momentissa tarkoitetaan, merkitään väestötietojärjestelmään 3 :ssä tarkoitetun merkinnän yhteydessä. 3 (2) Viranomaiset 4 (3) Muutoksenhaku 6

Päätösehdotus StVM 7/2002 vp HE 56/2001 vp 5 (4) Vahvistamisen oikeusvaikutukset 6 (5) Valtuutussäännös 7 (Uusi) Jos henkilö on vieraassa valtiossa vahvistettu lainvoimaisella päätöksellä kuuluvaksi vastakkaiseen sukupuoleen kuin mihin hänet on Suomen väestötietojärjestelmään merkitty, päätöstä on pidettävä Suomessa pätevänä ilman eri vahvistusta, jos päätöstä tehtäessä henkilö oli sen valtion kansalainen tai hänellä oli asuinpaikka siinä valtiossa, jossa päätös tehtiin. 8 (6) Voimaantulo Ulkomaisen päätöksen tunnustaminen 2. Laki steriloimislain 1 ja 4 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 24 päivänä huhtikuuta 1970 annetun steriloimislain (283/1970) 1 :n 5 ja 6 kohta sekä 4, sellaisina kuin ne ovat, 1 :n 5 ja 6 kohta laissa 125/1985 ja 4 laeissa 87/1991 ja 1083/1992, sekä lisätään 1 :ään, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 125/1985, uusi 7 kohta seuraavasti: 1 4 Steriloimiseen voidaan ryhtyä: (1 3 kohta kuten HE) 4) 1 :n 7 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa kahden lääkärin päätöksellä (poist.). (2 ja 3 mom. kuten HE) Edellä 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun lääkärin päätöksen tarkemmasta sisällöstä voidaan säätää sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. (Uusi 4. mom.) Voimaantulosäännös 7

Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 2002 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. vpj. jäs. Marjatta Vehkaoja /sd Timo Ihamäki /kok Merikukka Forsius /vihr Inkeri Kerola /kesk Niilo Keränen /kesk Valto Koski /sd vjäs. Marjaana Koskinen /sd Juha Rehula /kesk Päivi Räsänen /kd Sari Sarkomaa /kok Arto Seppälä /sd Håkan Nordman /r. Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Eila Mäkipää. 8

Vastalause StVM 7/2002 vp HE 56/2001 vp VASTALAUSE Perustelut Hallituksen esityksen 1. lakiehdotuksen 1 :n 1 kohdan sanamuoto "kokee kuuluvansa" ei täytä sitä täsmällisyysvaatimusta, mitä lakitekstiltä edellytetään. Kansainvälisessä sairausluokituksessa käytetään samaa sanamuotoa ja luokituksessa on lueteltu ne kriteerit, joilla transseksuaalisuus-diagnoosi voidaan tehdä. Lakiesityksessä näitä kriteerejä ei ole lueteltu, sen sijaan ne on tarkoitus esittää lain perusteella annettavassa asetuksessa. Kun lakitekstin sanamuoto muutetaan kuuluvaksi "kuuluu vastakkaiseen sukupuoleen", tämä kuuluminen tulee osoittaa lääkärinlausunnolla, joka voidaan edelleen laatia työryhmätyön perusteella, kuten hallituksen esityksen perusteluissa ja asetusluonnoksessa on esitetty. Tällöin lain soveltaja tässä tapauksessa maistraatti ei tutki hakijan subjektiivista kokemusta, vaan tutkii, onko lääkärinlausunnossa hakijan todettu kuuluvan vastakkaiseen sukupuoleen. Diagnoosin tekeminen jää siten lääketieteellisen asiantuntemuksen varaan, kuten diagnoosien tuleekin jäädä. Hallituksen esityksen 1. lakiehdotuksen 1 :n 2 kohta poikkeaa voimassa olevan steriloimislain 1 :n 2 kohdan periaatteesta. Siinä edellytetään steriloitavalta 30 vuoden ikää, ellei hänellä ole sterilointiin muita mainitussa momentissa lueteltuja syitä. Sukupuolen vaihtamisessa vaaditaan, että hakija on steriloitu tai muutoin hedelmätön. On perusteltua, että sterilointia haettaessa pysyttäydytään yhtenäisissä ikärajoissa. Niin ikään on arveluttavaa, jos sterilointiin mennään muuta väestöä nuorempana sillä perusteella, että henkilöllä on psyykkiseksi luokiteltava sairaus. Tässä ehdotetulla korjauksella myös sukupuolen vaihtaminen siirtyy kypsempään ikään ja estetään nuoruudessa, 18-vuotiaana, tehtyjä kenties puutteellisesti harkittuja päätöksiä, jotka kuitenkin vaikuttavat merkittävästi koko tulevaan aikuiselämään.tätä vastaava korjaus esitetään myös 2. lakiehdotuksen 1 :n 7 kohtaan. Nuoren ihmisen steriloiminen on koko hänen tulevaisuuteensa pysyvästi vaikuttava toimenpide, jollaisia tulisi välttää mahdollisimman pitkälle, erityisesti, kun on kyse psyykkiseksi sairaudeksi luokitellusta tilanteesta. Sterilointiin tulisi ryhtyä vain terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen luvalla. Tätä tarkoittava muutos ehdotetaan 2. lakiehdotuksen 4 :n 1 momentin 4 kohtaan. Hallituksen esityksessä lasten asemaa sukupuolen vaihdoksen yhteydessä ei ole huomioitu. Toisen vanhemman muuttuminen sukupuoleltaan vastakkaiseksi on identiteettiään, myös sukupuoli-identiteettiään, muodostavalle lapselle asiantuntijalausuntojen mukaan hyvin stressaava ja ristiriitoja aiheuttava kokemus, jollaiselta yhteiskunnan tulee suojella lapsia kaikin mahdollisin keinoin. Tällainen altistus saattaa aiheuttaa lapselle vakavia psykiatrisia vaurioita, jotka ylittävät sen psyykkisen ongelman, joka transseksuaalille aiheutuu siitä, että sukupuolen vaihtamista lykätään, kunnes lapsi on riittävän ikäinen ja kypsä käsittelemään tapahtumaa. Tästä syystä 1. lakiehdotuksen 1 :ään lisätään uusi 4 kohta ja aiempi 4 kohta siirtyy kohdaksi 5. Laki rekisteröidystä parisuhteesta säädettiin koskemaan nimenomaan homo- ja lesbopareja. Mikäli avioliitto muuttuisi valiokunnan esityksen 1. lakiehdotuksen 3 :n mukaisesti rekisteröidyksi parisuhteeksi tai päinvastoin, rekisteröity parisuhde rinnastettaisiin vahvasti avioliittoon, mikä ei ollut samaa sukupuolta olevien parisuhdetta koskevan lain tarkoitus. Samalla niin sukupuoltaan vaihtava kuin myös toinen puoliso leimattaisiin muuttuneeksi sukupuoliselta suuntautumiseltaan. Näiltä osin esityksen 1 :n 3 kohta on perusteltu, eikä siihen tarvita poikkeussäännöstä. Mikäli molemmat osapuolet sukupuolen vaihtamisen jälkeen haluavat muuttuneissa oloissa jatkaa parisuhdetta, sen järjestä- 9

Vastalause minen sukupuolen vaihtamisen jälkeen on toki mahdollista. Ehdotus Edellä olevan perusteella ehdotamme, että 1. ja 2. lakiehdotukset hyväksytään muutettuina seuraavasti (Vastalauseen muutosehdotukset). että lakiehdotukset 3. ja 4. hyväksytään mietinnön mukaisina ja Vastalauseen muutosehdotukset 1. Laki transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Henkilö vahvistetaan kuuluvaksi vastakkaiseen sukupuoleen kuin mihin hänet on väestötietolaissa (507/1993) tarkoitettuun väestötietojärjestelmään merkitty, jos hän: 1) esittää lääketieteellisen selvityksen siitä, että hän kuuluu pysyvästi vastakkaiseen sukupuoleen ja että hän elää tämän mukaisessa sukupuoliroolissa sekä siitä, että hänet on steriloitu tai että hän muusta syystä on lisääntymiskyvytön; 2) on täyttänyt 30 vuotta; 3) ei ole avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa; (poist.) 4) ei ole alle 16-vuotiaan lapsen tai lasten huoltaja; ja (Uusi) (5 kohta kuten StVM:n 4 kohta) 2 (Poist.) 3 8 (Kuten StVM) 2. Laki steriloimislain 1 ja 4 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 24 päivänä huhtikuuta 1970 annetun steriloimislain (283/1970) 1 :n 5 ja 6 kohta sekä 4, sellaisina kuin ne ovat, 1 :n 5 ja 6 kohta laissa 125/1985 ja 4 laeissa 87/1991 ja 1083/1992, sekä lisätään 1 :ään, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 125/1985, uusi 7 kohta seuraavasti: 10

Vastalause StVM 7/2002 vp HE 56/2001 vp 1 Steriloimiseen voidaan tämän lain säännöksiä noudattaen asianomaisen henkilön pyynnöstä ryhtyä: (5 ja 6 kohta kuten StVM) 7) kun henkilö pysyvästi kuuluu vastakkaiseen sukupuoleen ja elää tämän sukupuolen mukaisessa roolissa ja on täyttänyt 30 vuotta. 4 Steriloimiseen voidaan ryhtyä: (1 ja 2 kohta kuten StVM) 3) 1 :n 5 7 kohdassa ja 2 :ssä tarkoitetussa tapauksessa terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen luvalla (poist.). (4 kohta poist.) (2 ja 3 mom. kuten StVM) (4 mom. poist.) Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 2002 Niilo Keränen /kesk Inkeri Kerola /kesk Juha Rehula /kesk Päivi Räsänen /kd 11

Vastalause 12