ESIKOULULAISTEN TURVALLISUUS- JA ENSIAPUOPETUS. Auta Eppua

ESIKOULULAISTEN TURVALLISUUS- JA ENSIAPUOPETUS Auta Eppua 1

TERVETULOA AUTTAMAAN EPPUA! SISÄLTÖ Auta Eppua cd-rom sisältää oppaan kouluttajalle sekä opetuskalvot. Opetusaineistossa käsitellään viisi eri tapaturmatilannetta. Kouluttaja voi halutessaan tulostaa oppaan tarinat ja lisätehtävät lapsille. Opetuksen tukena voi tarvittaessa käyttää Suomen Punaisen Ristin tuottamaa Ensiapuopasta. Copyright Suomen Punainen Risti 2005 Teksti Anja Alila ja Leena Kämäräinen Toimitussihteeri Taru Korpela Piirrokset Salli Parikka Ulkoasu Merja Huotelin Auta Eppua -teksti Tapaturmia voidaan ehkäistä............................. 4 Opetuksen tavoitteet.................................. 6 Kouluttajan oppaan rakenne............................. 6 Eppu putoaa kiipeilytelineeltä............................ 8 Eppu kaatuu pyörällä.................................. 10 Eppu polttaa kätensä.................................. 12 Eppu saa haavan sormeensa............................ 14 Eppu putoaa veteen.................................. 16 Lisätehtäviä......................................... 18 Tarkastuslista kotitapaturmien ehkäisemiseksi............... 24 Auta Eppua kalvot Eppu putoaa kiipeilytelineeltä.......................... 26 Eppu kaatuu pyörällä................................ 30 Eppu polttaa kätensä................................ 34 Eppu saa haavan sormeensa........................... 38 Eppu putoaa veteen................................. 42 2 3

tä voidaan opettaa tunnistamaan tilanteet ja toimimaan oikealla tavalla elinympäristössään. Neuvominen, yhdessä opetteleminen sekä aikuisten oma asennoituminen ja käyttäytyminen tulevat lapsen iän karttuessa yhä tärkeämmiksi keinoiksi ehkäistä tapaturmia. Tavoitteena on myös saada perhe ja lapsen lähiympäristö mukaan keskustelemaan ja toimimaan oman ympäristön turvallisuuden parantamiseksi. Auta Eppua -materiaalia voidaan hyödyntää kerrottaessa mm. vanhemmille ja lapsille jokapäiväisistä tilanteista ja innostaa heitä tutkimaan koti- ja lähiympäristöä tilanteiden havaitsemiseksi. Yhtä tärkeää kuin oivaltaa tilanne, on toimia oikein, kun jotain tapahtuu tai on tapahtunut. Tärkeää on myös saada lapset ymmärtämään, että aikuiselle on kerrottava, kun jotain on tapahtunut. Turvallinen ympäristö ehkäisee monia tapaturmia. Emme kuitenkaan koskaan kykene luomaan ympäristöä, jossa ei tapahtuisi yhtään tapaturmaa. Mitä aikaisemmin lapsi tiedostaa - ja onnettomuustilanteita, sitä paremmat valmiudet hänellä on toimia ja auttaa toisia. Lasten tapaturmien ehkäisy onnistuu vain, kun kasvattajat, vanhemmat ja lapset opetetaan ymmärtämään asian tärkeys, varomaan llisia paikkoja ja tilanteita ja harjoittelemaan vahinkojen varalle. TAPATURMIA VOIDAAN EHKÄISTÄ Viimeisen 20 vuoden aikana lasten vakavat tapaturmat ovat vähentyneet. Tämä johtuu siitä, että mm. liikenteeseen, rakentamiseen ja tuotteisiin on laadittu turvallisuutta lisääviä normeja. Myös äitiys- ja lastenneuvoloiden antamalla terveyskasvatuk-sella on tärkeä merkitys. Kaikissa lasten ikäryhmissä putoamiset, kaatumiset tai kompastumiset aiheuttavat valtaosan sairaalahoitoa vaativista tapaturmista. Tavallisimmat vammat ovat raajojen murtumat, kallovammat sekä erilaiset haavat ja repeämät, jotka ovat tyypillisiä nimenomaan isommille lapsille. Lasten tapaturmakuolemat ovat vähentyneet 50-luvulta lähtien: silloin kuoli tapaturmaisesti 40 lasta 100 000 lasta kohti vuodessa. Vuonna 2000 vastaava luku oli 4,6. Eniten ovat vähentyneet alle viisivuotiaiden tapaturmaiset kuolemat. Lasten tapaturmakuolemat ovat useimmiten liikennetapaturmia tai hukkumisia. Pojilla tapaturmien määrä kasvaa iän mukana, tytöillä se yleensä vähenee. Punaisen Ristin tavoitteena on, että ensiaputaidot ovat kansalaistaito, jota on mahdollisuus opetella pienestä pitäen ja kerrata elämän eri vaiheissa. Lapsille sattuu tapaturmia kaikkialla, missä he liikkuvat. Tapaturmien syitä on useita: ympäristö, inhimilliset tekijät, asenteet, valikoiva havainnointi ja iän mukaiset rajoitukset. Lasten turvallisuus on ensikädessä aikuisten vastuulla, mutta hei- 4 5

OPETUKSEN TAVOITTEET Opetuksen tavoitteena on, että lapsi oppii tiedostamaan tilanteet, osaa välttää niitä, oppii tekemään hätäilmoituksen ja osaa ensiavun pienissä tapaturmissa. On tärkeää että lapsi oppii perusasiat hyvin ja kertaa niitä jatkuvasti. Lapsia opetettaessa opetukseen ei pidä sisällyttää liikaa yksityiskohtia. Kouluttajan/opettajan kannattaa varautua siihen, että lapsi on ollut mukana onnettomuudessa ja kokenut jotain järkyttävää. Tällöin hän reagoi samalla tavalla kuin aikuinen. Lapsen kanssa jutellaan tapahtuneesta ja häntä rohkaistaan ilmaisemaan tunteitaan esimerkiksi leikkimällä tai piirtämällä. Esimerkkejä Auta Eppua -materiaalin käytöstä ja opetuksen toteutuksesta päiväkodissa; Opettajan päiväkirja 1. päivä Keskustellaan lasten kanssa tapaturmista. Mikä on tapaturma tai onnettomuus? Lasten vastaus: Kun loukkaa itsensä. 2. päivä Ne, jotka haluavat, voivat kertoa näkemistään tai kokemistaan onnettomuuksista, mitä tapahtuu, miksi tapahtuu ja mitä teh tiin? Lapset voivat myös piirtää kuvan haluamastaan onnettomuustilanteesta. Tunnista Tiedosta Vältä KOULUTTAJAN OPPAAN RAKENNE Opetuksen ensimmäisenä tavoitteena on ehkäistä onnettomuus niin, että lapsi tunnistaa tilanteita ja llisia paikkoja. (Esim. puissa kiipeily on llista). Aineistossa käytettyjen esimerkkien lisäksi lasten tulisi oppia tunnistamaan muita mahdollisia tilanteita elinympäristössään. Opetuksen toisena tavoitteena on, että lapsi tiedostaa n käytännön esimerkkien avulla. (Esim. puussa kiipeily on llista, koska oksat voivat katketa.) Yksittäiset tapaturmatilanteet käydään läpi vaihe vaiheelta kuhunkin tapaturmaan liittyvien kuvien avulla. Opetuksessa hyödynnetään lasten omia kokemuksia. Opetuksen kolmantena tavoitteena on saada lapset toimimaan. Katso-minen ja tietäminen eivät yksin auta. Yleensä vanhemmat ehkäisevät tilanteita lasten tietämättä, vaikka hyödyllisempää olisi tehdä se yhdessä heidän kanssaan. Myös lapsi osaa selviytyä omatoimisesti erilaisissa tapaturmissa, esim. hakea apua, tehdä hätäilmoituksen, vastata kysymyksiin, laittaa laastarin, jäähdyttää palovamman jne. 3. päivä Lapset keskustelevat llisista paikoista ja esineistä kotona. 4. päivä Kerrataan edellisten päivien asioita. 5. päivä Keskustellaan lasten kanssa llisista paikoista ja tilanteista kotona. 6. päivä Jatketaan edellisen päivän keskustelua. 7. päivä Mietitään yhdessä mitä llisia paikkoja on päiväkodin ympäristössä. 8. päivä Ensimmäinen tapaturma kuvataulujen avulla. 9. päivä Lapset saavat valita vapaasti piirrostehtävän jostakin aiemmilla kerroilla käsitellystä aiheesta. 10. päivä Harjoittelua kolmioliinalla. 11. päivä Harjoitellaan soittamaan apua hätänumerosta 112. 20. päivä Kaikki kuvataulut käyty läpi. Kertausta. Osa lapsista harjoittelee kolmioliinalla ja osa harjoittelee soittamista hätänumeroon 112. 6 7

EPPU PUTOAA KIIPEILYTELINEELTÄ 1 2 Murtuma kädessä Murtuman toteaminen voi olla vaikeaa, koska lapsella oireet ovat usein epäselviä. Murtuman tunnusmerkkejä ovat vamma-alueen nopea turpoaminen, aristaminen ja liikuteltaessa tuntuva kipu. Murtumakohta voi joskus olla virheasennossa. Jos lapsella epäillään raajan murtumaa, häntä on käsiteltävä varovasti. Murtunutta raajaa ei saa liikuttaa. Raajaa tuetaan esim. käsillä ennen sitomista kolmioliinalla, huivilla tai kaulaliinalla. Jos kyseessä on avomurtuma, verenvuoto tyrehdytetään ja vaurioitunut iho suojataan siteellä ennen tukemista. Putoamiseen liittyviä tilanteita 3 4 Tunnista Kiipeilytelineiltä voi pudota. Puissa kiipeily on llista. Leikkiminen rappusten lähellä on llista. Rakennustelineet ja aidat eivät ole leikkipaikkoja. Tuolit ovat epävakaita eivätkä sovellu kiipeilyyn. Tiedosta Uhkarohkeus voi johtaa putoamiseen. Puiden oksat voivat katketa. Portailta voi pudota alas. Rakennustelineiden ja kiviaitojen huonoa kuntoa ei välttämättä huomaa. Tuolit voivat kaatua. Eppu on viisivuotias poika. Hän on aina paras. Hän voittaa juoksukilpailuissa ja uskaltaa kiivetä korkeammalle kuin kukaan muu. Kiipeilytelineelläkin hän on usein uhkarohkea. Pihan kaikki muut lapset ihailevat häntä suunnattomasti. Juuri nytkin Eppu seisoo kiipeilytelineellä huutaen ylhäältä muille lapsille: Katsokaa, minä olen ensimmäisenä ylhäällä. Samalla Eppu horjahtaa ja putoaa alas maahan. Ai, ai, ai hän valittaa ja itkee. Käteen koskee. Laura, joka seisoo lähimpänä Eppua huutaa tarhan tätiä apuun. Eeva-täti tulee juosten ja antaa samalla lapsille tehtäviä: Kaisa, hae sinä sisältä ensiapulaukku ja Janne tule sinä tänne minun avukseni. Eeva-täti lohduttaa Eppua, tutkii varovasti hänen kättään ja pyytää Jannea olemaan Epun vierellä lohduttamassa häntä. Kaisa tuo ensiapulaukun ja Eeva-täti ottaa sieltä kolmioliinan, jolla hän tukee Epun käden, jotta käsi ei turhaan liikkuisi ja aiheuttaisi lisää kipua. Sitten Eevatäti vie hänet sisälle. Vältä Kiipeiltäessä on oltava hyvät jalkineet. Telineestä täytyy pitää kunnolla kiinni. Kosteus lisää liukkautta. Vain vakaissa kiipeilytelineissä saa leikkiä. Portaissa on oltava turva-aita. Rakennustelineet ja aidat eivät ole leikkipaikkoja. Aikuinen voi antaa korkealla olevan tavaran, jotta lapsen ei tarvitse kiipeillä eikä kurotella. Lohduttaminen ja muiden lasten rauhoittaminen. Kolmioliinan asettaminen. Lapsen toimittaminen hoitoon. Eppu täytyy viedä sairaalaan. Siellä lääkäri tutkii hänet ja toteaa, että Epun käsi on murtunut. Eppu on vihainen, sillä hänen täytyy pitää kipsiä kädessään kuukauden. 8 9

EPPU KAATUU PYÖRÄLLÄ 1 2 Pään vamma Päähän kohdistuvissa vammoissa lapsi on aina vietävä lääkäriin, jos - hän on ollut tajuton, vaikka vain lyhyenkin aikaa - hänellä on kova päänsärky - hän oksentaa tai kouristelee. Kaatumiseen liittyviä tilanteita 3 4 Tunnista Pyöräillessä voi kaatua. Liukkaalla lattialla kaatuu helposti. Matto voi luistaa jalkojen alla. Märällä lattialla liukastuu. Jäisellä ja lumisella tiellä on kuljettava varovasti. Tiedosta Pyöräilytie voi olla kuoppainen ja kivinen. Vahattu, kiiltävä lattia on liukas. Irtonaiset matot luistavat ja rypyssä oleviin mattoihin kompastuu helposti. Vesi ja saippua liukastuttavat lattian. Talvella lumi ja jää liukastuttavat. Eppu on saanut uuden pyörän syntymäpäivälahjaksi. Hän esittelee pyöräänsä ylpeänä pihan muille lapsille. Lapset ihmettelevät miksi Eppu ei käytä kypärää, mutta Epun mielestä sitä ei omalla pihalla tarvita. Eppu kokeilee uusia temppuja. Hän nostaa toisen jalan pois polkimelta ja irrottaa välillä molemmat kätensä ohjaustangosta. Ha, ha, ha, kuka muu uskaltaa, huutelee Eppu. Hän ei huomaa pihalla olevaa kuoppaa, jossa on kivi. Hän ajaa päin kiveä ja kaatuu pää edellä maahan. Eppu parahtaa itkuun ja huutaa, äitiii...! Vältä Pyöräillessä on oltava tarkkaavainen. Kypärä kuuluu pyöräilyyn. Liukkaalla lattialla ei pidä juosta. Irtonaisten mattojen alla pitää olla kumimatto. Lattialle läikkynyt vesi on kuivattava heti pois ja lattian on oltava puhdas saippuasta. Kunnon jalkineet, joissa on hyvät pohjat, ja hiekoitettu piha vähentävät kaatumisia. Lohduttaminen Kipukohtaa tai kuhmua painetaan kylmällä, kun jotain kylmää on saatavilla (jääpalapussi, lumi jne). Kuhmut eivät vaadi hoitoa, mutta ensiavulla voidaan vähentää kudoksenalaista verenvuotoa. Kylmä lisää painamisen tehoa. Naapurin setä on tulossa kotiin ja Ville huutaa apua. Setä menee katsomaan Eppua ja pyytää samalla Sannaa menemään sisälle hakemaan jääpalapussin pakastimesta. Janne tulee lohduttamaan Eppua. Setä kietoo jääpalapussin nenäliinaan ja painaa sillä Epun päässä olevaa kuhmua. Setä vie Epun kotiin, kertoo vanhemmille tapahtumasta ja äiti ottaa Epun hoiviinsa. Ville korjaa Epun pyörän pois pihalta pyörävarastoon. 10 11

EPPU POLTTAA KÄTENSÄ 1 2 Palovamma Kasvojen ja käsien alueella olevat palovammat ja kämmentä suuremmat palovammat lääkärin hoitoon. Palovammoja aiheuttavia tilanteita Tunnista Tulitikkuleikit voivat aiheuttaa palovamman. Hellalla kiehuvassa kattilassa vesi on kuumaa, samoin kuin kupissa oleva juoma. Saunan kiuas on erittäin kuuma. Hanasta tuleva vesi voi olla kuumaa. Nuotiot ja grillit säteilevät kuumuutta kauan. 3 4 Tiedosta Tulitikun ja kynttilän liekki polttaa. Kattilat ja kupit voivat kaatua. Kiuas polttaa heti. Kuuma, juokseva vesi polttaa. Nuotiosta voi räiskyä ja grillit voivat kaatua. Vältä Tulitikut eivät saa olla lasten ulottuvilla. Liedessä tulee olla liesisuoja. Kuumaan kuppiin ei pidä koskea. Kiukaan lähellä ei saa leikkiä. Kylmävesihana avataan aina ensin. Grillin ja nuotion lähellä pitää olla varovainen. Eppu ja hänen kaverinsa leikkivät Epun kotona. Panu leikkii pöydän alla ja Ville autolla. Eppu ja Timo huomaavat pöydällä olevat kynttilät. Eppu katselee ensin kynttilöitä miettivän näköisenä. Hän päättää sytyttää ne ja ottaa pöydällä olevat tulitikut. Timo seuraa tilannetta vierestä. Lohduttaminen. Pientä palovammaa jäähdytetään kylmällä vedellä kunnes kipu häviää Tarvittaessa palovamma peitetään puhtaalla siteellä. Palovamman päälle voi laittaa apteekista saatavan rasvataitoksen. Rakkulaa ei saa puhkaista. Epun pää on kynttilän liekin yläpuolella ja käsi liian lähellä liekkiä. Eppu polttaa peukalonsa ja etusormensa ja otsatukka kärähtää. Eppu parahtaa säikähdyksestä ja kivusta. Timo neuvoo Eppua tulemaan kanssaan nopeasti kylpyhuoneeseen. Timo avaa hanan ja Eppu laittaa käden kylmän veden alle. Timo neuvoo Eppua pitämään kättä juoksevan veden alla niin kauan, että kipu on hävinyt. Ville käy sillä välin sammuttamassa kynttilän, koska se on aivan liian lähellä verhoa. Äiti tulee kotiin ja tarkistaa Epun palovamman. Tällä kertaa Eppu selvisi vähällä. Äiti nuhtelee lapsia ja varoittaa tulen vaaroista. 12 13

EPPU SAA HAAVAN SORMEENSA 1 2 Haavat Naarmu tai pintahaava syntyy raapaisusta tai kaatumisesta. Iho voi rikkoutua laajalta alueelta ja hiussuonien vaurioituessa haavasta tihkuu verta ja kudosnestettä. Viiltohaavan aiheuttaa terävä, leikkaava esine esim. veitsi tai lasi. Viiltohaava voi olla pinnallinen tai syvä. Pistohaava syntyy, kun esim naula tai tikku, puukko tai muu terävä esine puhkaisee ihon. Ruhjehaavan aiheuttaa yleensä tylppä esine. Iho rikkoutuu ja vamma-alue on repaleinen. Puremahaava syntyy ihmisen tai eläimen puremasta. Vierasesineitä ei yleensä poisteta haavasta ensiavun yhteydessä. Haavojen syntyyn liittyviä tilanteita 3 4 Tunnista Veitsi on terävä. Maassa lojuvat naulat aiheuttavat tilanteita. Leikkikentällä ja uimarannalla olevat lasinsirut ovat llisia. Kaatuessa voi saada naarmun tai pintahaavan. Eläin voi purra. Tiedosta Veitsen varomaton käsittely voi aiheuttaa viiltohaavan. Naulaan astuminen aiheuttaa pienen, mutta syvän haavan. Lasiin astuminen aiheuttaa viiltohaavan, joka voi olla syvä. Varomaton juokseminen voi aiheuttaa kaatumisen. Vieraan eläimen reaktioita ei voi tietää. Epulla on kova nälkä. Äiti lupautuu laittamaan päivällisen aikaisemmin. Äiti on juuri tekemässä salaattia, kun puhelin soi. Hän lähtee puhelimeen ja Eppu jää yksin keittiöön. Hän näkee äidin pöydälle jättämän veitsen ja ajattelee auttaa äitiä. Kurkkua leikatessaan Eppu viiltää haavan sormeensa. Ai..., haavasta tulee verta, huutaa Eppu. Äiti juoksee puhelimesta Epun luo. Hän nostaa Epun käden kohoasentoon ja painaa samalla haavaa. Äiti vie Epun kylpyhuoneeseen. Hän pyytää Eppua painamaan itse haavaa ja pitämään kättä kohoasennossa sillä aikaa kun hän ottaa lääkekaapista sidetaitoksia, puhdistusainetta ja pikasiteitä. Äiti pesee haavan puhtaan veden alla ja pyyhkii sen vielä sidetaitoksella ja puhdistusaineella. Sitten hän kuivaa haava-alueen, painaa haavan reunat yhteen ja laittaa päälle pikasiteen. Vältä Veitset pidetään lasten ulottumattomissa. Jos lapsi harjoittelee veitsen käyttöä, sen tulee tapahtua aikuisen valvonnassa. Lasten ei pidä liikkua rakennus- tai työmaa-alueella. Maassa lojuvat naulat on kerättävä pois. Pulloja ja lasia ei saa rikkoa. Lasinsirut tulee kerätä leikkikentiltä ja uimarannoilta. Varovaisuutta ja malttia leikeissä ja juoksemisessa! Vieraita koiria tai eläimiä ei saa koskettaa ilman lupaa. Lohduttaminen. Vamma-alueen kohottaminen. Haavan puhdistaminen saippualla ja vedellä tai haavanpuhdistusaineella. Haavan reunojen painaminen yhteen. Haavan peittäminen puhtaalla sidetaitoksella, pikasiteellä tai laastarilla. Haavan annetaan parantua rauhassa 3 4 päivää. Haava pidetään kuivana. Jos haava tulehtuu, on hakeuduttava hoitoon. Äiti varoittaa Eppua enää koskemasta teräviin esineisiin ilman lupaa. 14 15

EPPU PUTOAA VETEEN 1 2 SOITTAMINEN HÄTÄNUMEROON 112 1. Soita hätäpuhelu itse, jos voit. 2. Kerro, mitä on tapahtunut. 3. Kerro tarkka osoite ja kunta. 4. Vastaa kysymyksiin. 5. Toimi annettujen ohjeiden mukaan. 6. Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan. Yleisöpuhelimesta voit soittaa hätänumeroon ilman rahaa. Matkapuhelimesta soittaessasi et tarvitse suuntanumeroa. 3 4 112 Hukkuminen ja siihen liittyviä tilanteita Tunnista Rantavesi voi olla syvää. Jäällä liikkuminen voi olla llista. Lammikot ja ojat aiheuttavat n. Vesitynnyrit ja -ämpärit saattavat aiheuttaa tilanteita. Veneestä voi pudota veteen. Tiedosta Rantaveteenkin voi hukkua. Heikko jää pettää. Pieneenkin vesimäärään voi hukkua. Tynnyriin tai ämpäriin voi pudota. Kurkottelu veneestä voi johtaa putoamiseen. On kaunis kesäpäivä. Aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta. Eppu ystävineen miettii seikkailuretkeä läheiselle rannalle. Hän muistaa, että äiti on kieltänyt heitä menemästä yksin ja ilman lupaa rannalle. Nyt ajatus kaarnaveneistä houkuttelee kuitenkin enemmän, ja äidin neuvot unohtuvat. Lapset lähtevät kilpaa juosten rannalle. Heidi, Ville ja Matias keräilevät kiviä. Eppu rakentaa itselleen kaarnaveneen ja laittaa sen veteen. Hän yrittää työntää venettä kauemmas veteen, mutta tuuli työntää sitä takaisin rantaan. Eppu kurkottaa oikein pitkälle. Molskis, hän putoaa veteen. Apua, auttakaa! huutaa Eppu hätääntyneenä ja huitoo käsillänsä. Ville ja Matias juoksevat rantaan. Ville kehottaa Heidiä hakemaan apua. Matias huomaa rannan läheisyydessä pitkän kepin. Hän hakee sen, ja ojentaa kepin toisen pään Epulle. Eppu ylettyy juuri ja juuri kepin päähän. Pojat vetävät Epun rannalle. Eppu nousee ylös vettä valuvana ja parahtaa itkuun. Tällä kertaa hän selvisi pelkällä säikähdyksellä. Äiti tulee juosten Heidin kanssa. Hän rauhoittaa Eppua ja tarkistaa, että Eppu ei ole loukannut itseään ja on kunnossa. Äiti kiittää lapsia oikeasta toiminnasta. Hän keskustelee heidän kanssaan tilanteista ja kertaa vielä oikean toiminnan. Hän lisää, että jos Eppu olisi joutunut veden alle, olisi ehdottomasti myös pitänyt soittaa hätänumeroon 112. Vältä Vieraalle rannalle ei pidä mennä ilman aikuisten valvontaa. Etenkin kevät- ja syysjäät ovat hauraita. Jäälle ei saa mennä ilman aikuisten valvontaa ja lupaa. Yksin ei saa mennä leikkimään ojien ja lammikoiden reunoille. Ulkona olevat vesitynnyrit kannattaa suojata kannella. Veneessä on aina kaikilla oltava pelastusliivit. Lohduttaminen Toimitaan rauhallisesti. Huudetaan heti apua. Pelastetaan vedestä kepin, pelastusrenkaan tai muun käytettävissä olevan välineen avulla. Hukuksissa ollut toimitetaan aina hoitoon, vaikka hän virkoaisikin nopeasti, sillä keuhkoihin joutunut vesi voi aiheuttaa potilaalle myöhemmin hengenn. Tarvittaessa turvataan hukkuneen hengitys ja verenkierto ja soitetaan yleiseen hätänumeroon 112. 16 17

LISÄTEHTÄVIÄ Seuraavassa on muutamia lisätehtäviä opetuksen tueksi. Tehtäviin liittyvät kuvat ovat liitteenä. Ne voidaan tarvittaessa monistaa lapsille. Opettaja voi myös itse keksiä esimerkkejä. Tehtävä 1. Tehtävä 2. Tehtävä 3. Lapselle sattunut tapaturma Anna lapsille tehtäväksi piirtää ja värittää kuva tapaturmasta tai onnettomuudesta, jonka hän on nähnyt tai kokenut. Kaatuminen Lapsi loukkaa kätensä. Opettaja voi keskustella lasten kanssa vamman vakavuudesta. Onko lapsi loukannut kätensä niin, että se on kipeä ja arka? Vai onko käsi turvonnut ja sitä on vaikea liikutella? Tällöin käsi saattaa olla murtunut ja lapsi täytyy lähettää jatkohoitoon. Kuvan voi myös värittää (Tehtävä 2). Terävät esineet Lasten annetaan etsiä llisia esineitä kuvan esittämästä keittiöstä. Opettaja voi keskustella lasten kanssa siitä, miksi ne ovat llisia ja mitä ne voivat aiheuttaa. Tehtävä 5. Jäällä liikkuminen Turvallisen jäällä liikkumisen edellytys on, että tuntee jään ja jäällä liikkumiseen liittyvät riskit sekä varustautuu oikein. Opettajan tulisi tähdentää lapsille jäällä liikkumisen vaaroja heikoilla jäillä ja korostaa aikuisten valvontaa. Tehtävän 5. kuvan avulla opettaja voi keskustella lasten kanssa paikoista, jotka ovat erityi sen llisia; Veden virtauksen vuoksi llisia paikkoja ovat joet, järvien kapeikot, karikot, niemenkärjet, jokien ja purojen suistot sekä äkkijyrkästi veteen pudottavien rantapenkereiden vierustat. Kaislat tekevät jäästä seulan ja samalla hauraan. Sillat, laiturit ja jäissä makaavat alukset sitovat lämpöä ja synnyttävät virtauksia, jotka heikentävät jään niiden alla ja lähituntumassa. Laivaväylät ja kalastajien avannot ovat npaikkoja. Halkeaman kohdalla jään kantavuus heikkenee. Niiden ja muiden rikkoutumien kohdalle kinostuvan lumen alla jää ohenee ja voi joskus jopa sulaa kokonaan. Vesistöjen syvänteiden kohdalla jää voi olla ympäröivää jäätä heikompaa, koska niissä oleva suurempi vesimäärä jäähtyy hitaammin. Teollisuuslaitosten ja asutuskeskusten viemäreiden laskualueilla jää on heikkoa lämpimän päästöveden ja virtauksen takia. Kuvan voi myös monistaa ja antaa lapsille kotiin, jossa he voivat yhdessä vanhempien kanssa keskustella kodin llisista esineistä. Kuvan voi myös värittää (Tehtävä 3). Tehtävä 4. Veteen putoaminen Tehtävän 4. kuvassa on joukko esineitä, joiden avulla veteen pudonnut voidaan pelastaa. Kuvassa on myös kolme eri tilannetta, joissa tarvitaan apua. Lasten kanssa voidaan keskustella, mitä esineitä kussakin tilanteessa voisi käyttää. Esineen valinnassa on otettava huomioon autettavan etäisyys auttajaan. 18 19

Tehtävä 2. Tehtävä 3. 20 21

Tehtävä 4. Tehtävä 5. 22 23

TARKASTUSLISTA KOTITAPATURMIEN EHKÄISEMISEKSI Onko puhelimen lähellä hätänumerot? yleinen hätänumero 112 Myrkytystietokeskus (24 h/vrk) (09) 471 977 tai (09) 4711 Myrkytykset 1. Onko asunnossa lukittava lääkekaappi? 2. Säilytetäänkö kodin kemikaaleja lukittavassa kaapissa tai tarpeeksi korkealla? 3. Ovatko kemikaalit alkuperäispakkauksissa 4. Säilytetäänkö alkoholijuomat lasten ulottumattomissa? 5. Ovatko huonekasvit myrkyttömiä? 6. Onko kotona lääkehiiltä? Palo- ja sähkötapaturmat 1. Onko asunnon palovaroitin oikein sijoitettu ja toimintakunnossa? 2. Onko liedessä liesisuoja? onko liesi kiinnitetty tukevasti? 3. Ovatko kodin pienkoneet kuten kahvinkeitin lasten ulottumattomissa? 4. Ovatko hanat termostaatti- ja turvahanoja? 5. Onko saunan kiukaan ympärillä suojakaide? 6. Onko asunnossa turvapistorasiat tai onko pistorasiat muuten suojattu? 7. Onko sähköjohdot kiinnitetty ja pois tieltä? ovatko johdot ehjiä? 8. Säilytetäänkö tulitikut lasten ulottumattomissa? 9. Onko lasten pääsy kellariin tai ullakolle estetty lukituksella? Kaatumiset ja putoamiset 1. Onko ikkunoissa putoamisen estävät ikkunanpidikkeet? 2. Onko parvekkeen ovessa pidike/haka/turvalukko Kyllä Ei 3. Onko WC:n ja kylpyhuoneen ovessa ulkopuolelta avattava lukko? 4. Onko kylpyhuoneessa liukuesteet? 5. Onko sisäportaissa lapsiportti? kaiteet? liukuesteet? 6. Onko matoissa liukuesteet? 7. Onko lattia liukastumaton? 8. Onko huonekalujen terävät kulmat suojattu? 9. Säilytetäänkö lliset esineet (veitset, sakset, työkalut, muovipussit) lasten ulottumattomissa? 10. Onko kerrossängyssä kaiteet? 11. Onko lapsella leikkipuistossa vaatteet, jotka eivät tartu laitteisiin? 12. Ovatko pihan keinualue ja kiipeilyteline turvallisia? Liikennetapaturmat 1. Onko autossa lasten turvaistuimet? 2. Ovatko polkupyörät ja niiden varusteet kunnossa? 3. Käyttävätkö lapset pyöräillessään pyöräilykypärää? 4. Onko lasta opetettu toimimaan liikenteessä? 5. Käyttävätkö lapset heijastimia? 6. Onko lasten leikkipaikka suojassa autoilta? 7. Onko asuntoalueella riittävän alhainen nopeusrajoitus? Ensiapu 1. Onko kodin ensiapuvarustus riittävä? 2. Hallitsetko ensiaputaidot? Muuta Onko lapsella turvalliset lelut (ei pieniä irtoavia osia)? Valvotko uimataidottomia lapsia? Kyllä Ei www.kotitapaturma.fi 24