Vihreä rahoitus ja Kuntien energiatehokkuuden rahoittaminen Kristiina Seppälä ja Daniel Eriksson

Samankaltaiset tiedostot
Kuntarahoituksen vihreä rahoitus. Jukka Helminen

Kuntarahoituksen vihreä rahoitus fiksun rakentamisen vauhdittajana

3,72%* Kuntarahoituksen vihreä rahoitus fiksun rakentamisen vauhdittajana. Kuntarahoitus Oyj Antti Kontio. Lainakanta 20,9 miljardia euroa*

Kristiina Seppälä

Kuntarahoituksen vihreä rahoitus fiksun rakentamisen vauhdittajana

3,72%* Kuntarahoituksen vihreä rahoitus fiksun rakentamisen vauhdittajana. Kuntarahoitus Oyj Juha-Pekka Ketola. Suomen

Kuntarahoituksen vihreä rahoitus fiksun rakentamisen vauhdittajana

Kuntien 9. Ilmastokonferenssi

Rahoitusta energiatehokkuuteen Kuntarahoituksen Vihreä rahoitus

Kuntarahoituksen vihreä rahoitus fiksun rakentamisen vauhdittajana

Kuntarahoituksen Vihreä rahoitus

Kuntarahoituksen vihreä rahoitus fiksun rakentamisen vauhdittajana

3,72%* Kuntarahoituksen vihreä rahoitus fiksun rakentamisen vauhdittajana. Kuntarahoitus Oyj Soili Helminen

Kohti vähähiilistä kuntaa Kuntarahoituksen vihreä rahoitus

Vastuullinen rahoitus

Kuntaliiton ajankohtaiskatsaus

Kuntarahoitus leasing Vaihtoehtoinen rahoitusmuoto Daniel Eriksson/Kuntarahoitus Oyj

Vihreä Rahoitus. Suomalaisen hyvinvoinnin mahdollistaja Juha-Pekka Ketola Kuntarahoitus Oyj

Kuntien rahoitusvaihtoehdot katuvalaistuksen uusimisessa. Juha-Pekka Ketola

Investointien rahoitusvaihtoehdot Kuntarahoitus, Jukka Leppänen

Kuntarahoitus Leasing vaihtoehtoinen rahoitusmuoto Karl Lintukangas

Kuntarahoitus lyhyesti

Kuntien yhteinen varainhankintajärjestelmä

Kuntien talous soten jälkeen rahoittajan näkökulmasta

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

Kuntien toimitilojen hallinta ja omistamisen vaihtoehdot. Riku Tolvanen

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4

Kuntarahoitus Oyj. Terhi Vainikkala

Järvenpään kaupunki Rahoitusmallivertailu. Päivitetty Alakartanon ja Kyrölän moduulitilojen rahoitus. 1Copyright inspira 2.3.

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

AURINKOVOIMALA ILMAN INVESTOINTIA. Timo Huolman,

Uusia toteutusmahdollisuuksia energia- ja vähähiilisyysinvestoinneille (EIB, ELENA) Janne Pesu, SYKE

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus

Investointien rahoituksen perusteita

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan?

Esitys kaupunginhallitukselle

Kuntarahoituksen rahoituksen edellytykset

Kuntarahoituksen luotonannon edellytykset Kuntien yhtiöiden rahoittaminen , Terhi Vainikkala

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut?

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM

ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT. Pöyry Green Building Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy

Alustavassa tiedustelussa on saatu seitsemän indikatiivista tarjousta.hankkeessa on kolme vaihtoehtoista rahoitusratkaisua.

Euroopan investointipankki on Euroopan unionin rahoituslaitos. Se on maailman suurin ylikansallinen luotonantaja ja tärkein ilmastorahoittaja.

Miten rakennettua ympäristöä kehitetään kestävästi. Kimmo Tiilikainen Asunto-, energia- ja ympäristöministeri

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen

Energiatehokas rakentaminen on pakko ja mahdollisuus

Lahti kestävän kehityksen edelläkävijä?

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Tuusulan kunnan pitkäaikanen rahoitus. Konsernijaosto

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle

Elinkaarimallin toimivuus energiatehokkuuden ajurina Kuopion energiatehokkaat koulut

Aloittavan Yrityksen Rahoitus Startian aamiastilaisuus

Yleishyödyllisten investointien rahoittaminen, ml. laajakaistahankkeet

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

POHJOIS-KARJALAN HANKINTATOIMEN KOKEMUKSIA JOENSUU

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Energiatehokkuus ja kestävä rakentaminen. Kimmo Tiilikainen Asunto, energia ja ympäristöministeri

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

PAIMION KAUPUNKI. Energiasäästöhankkeen käynnistäminen Tammikuu Maaret Vuorio

Puun uudet käyttömahdollisuudet Markku Laukkanen KYAMK

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen

Vihreät hankinnat haltuun - seminaari

OKO. I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät

Talousosasto on mennessä pyytänyt tarjouksen euron kuntatodistusohjelmasta seuraavilta rahalaitoksilta:

Puurakentaminen ja elinkaariajattelu

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa

AEL Energy Manager koulutusohjelma. Käytännön energiatehokkuusosaajia yrityksiin

HAASTATELLAAN YRITYKSIÄ, VIRANOMAISIA JA MUITA RAKENNUSALAN TOIMIJOITA

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa Jarek Kurnitski

Aurinkovoimaa kuntiin. HINKU-verkoston tapaaminen Jarmo Linjama SYKE

Energiatehokkuus elinkaarimalleissa. Rakennusten energiaseminaari Finlandia-talo Pekka Mairinoja

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA Sanna Kopra

Valtion tukeman asuntotuotannon rahoittaminen Pekka Averio. Asuntoreformiyhdistys r.y. Helsinki

Mitä haasteita monialatoteuttaja kohtaa?

Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Energiantehokkuussopimus vuosille / /2016

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Rakennusten energiatehokkuutta ohjaavat direktiivit

Rahoittajan näkökulma metsä- ja biotalouteen

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa

ENERGIATEHOKKUUS ATT 1

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Kiinteistö- ja rakennusalan toimijat ja sidosryhmät - roolit, päätöksenteon ja ansainnan logiikka

TALOUS- JA TOIMITILASEMINAARI Tilaomaisuuden määrä, salkutus, kunto ja korjausvelka

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa

Autot Lappeenrannan kaupungin katukuvaan uusiutuvalla energialla Markus Lankinen, johtava asiantuntija, Lappeenrannan kaupunki

UUSIUTUVA ENERGIA Kestävää ko4maista. Maaseutuakatemia Pekka Peura

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla

ProAgrian Neuvo palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

Arandur / Kaivomestarin hanke

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari

Transkriptio:

Vihreä rahoitus ja Kuntien energiatehokkuuden rahoittaminen 01.06.2017 Kristiina Seppälä ja Daniel Eriksson

1 2 3 4 5 6 7 8 Kuntarahoitus hyvinvoinnin mahdollistaja Palvelumme lyhyesti Mistä ja miten teemme varainhankinnan markkinoilta? Mikä vihreä rahoitus? Kuntarahoituksen ensimmäinen vihreä bond Vihreä viitekehys ja kriteerit Referenssikohteet Kehitteillä Vihreä yhteistyösopimus 2

Suomalaisen hyvinvoinnin mahdollistaja Asiakkaat Kunnat, kuntayhtymät ja niiden määräysvallassa olevat yhtiöt Yleishyödylliset asuntotuotannon toimijat = Emme rahoita yksityisen sektorin yrityksiä Palvelut Lainarahoitus Leasingrahoitus Korkoriskin hallinta Neuvonantopalvelut Missiona asiakkaiden rahoituksen turvaaminen kaikissa markkinaolosuhteissa Omistajat 16 % Kunnat 53 % 31 % Keva Suomen valtio 3

Maan toiseksi suurin rahoituslaitos Lainakanta 20,9 miljardia euroa Suomen 2. suurin rahoituslaitos Liikevoitto 174,2 miljoonaa euroa Omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin 66,89% Taseen loppusumma 34,1 Vähimmäisomavaraisuusaste 3,54% miljardia euroa Luvut perustuvat 31.12.2016 tilanteeseen. 4

Ratkaisuja kaikkiin rahoitustarpeisiin 1. Suunnittelu Investoinnin suunnittelu Investointien kannattavuuslaskenta Toteutusvaihtoehtojen kustannukset Vaikutukset kunnan talouteen Rahoituksen suunnittelu Tarvittava rahoituksen määrä Rahoitusmuoto Rahoitusprosessin suunnittelu 2. Rahoitus Rahoitusvaihtoehdot Laina (vihreä) Kiinteistöleasing (vihreä) Irtaimistoleasing Velkaemissio Korkosuojaus lainaan tai leasingrahoitukseen Joustavat rahoitusratkaisut Räätälöidään asiakkaan tarpeen mukaan 3. Elinkaaren hallinta Rahoitussalkun hallinta Apollo-palvelu Salkun uudelleenjärjestelyt Neuvonanto omaisuusjärjestelyissä Yhtiöittämiset, liikelaitostamiset, omistusrakenteen järjestelyt Taloudellinen neuvonanto toiminnan uudistamisessa 5

Kuntien yhteinen varainhankintajärjestelmä Asiakkuus Varainhankinta AA+, Aa1 Osakkuus Jäsenyys AA+, Aa1 Takaus 6

Varainhankinnan hajautuminen (2016) Funding by Region 2016 Funding by Investor Type 2016 Americas 10 % Nordics 7 % Asset manager 11 % Asia Pacific 40 % Insurance and pension 12 % Retail 32 % Africa and the Middle East 13 % Europe 30 % Bank 16 % Central Bank/Official Institution 29 % 7Municipality Finance plc

Vihreän rahoituksen kehitys maailmalla Transport 67% Multi-sector 8% Energy 19% Waste & Pollution control 1% Water 2% Agriculture & Forestry1% Buildings & Industry 2% source: 8

Green bond -markkinan kehitys Lähde: Credit Agricole CIB 9

Vihreä rahoitus näkyvyyttä ympäristöystävällisille hankkeille Uusi rahoitusmuoto vihreille hankkeille Vihreä rahoitus on osoitus panostuksista ympäristön hyvinvointiin. Vihreän rahoituksen hankkeet saavat näkyvyyttä ja oikeuden käyttää vihreän rahoituksen tunnusta osoituksena ympäristöystävällisyydestä. Kuntarahoitus julkistaa tiedot kaikista vihreää rahoitusta saaneista hankkeista. Hankkeiden tuloksista raportoidaan kansainvälisille sijoittajille ja muille keskeisille sidosryhmille. Vihreän rahoituksen ehdot ovat muutoin samat kuin Kuntarahoituksen muussakin rahoituksessa, mutta se on asiakkaalle tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa ja tuo näkyvyyttä rahoitetuille hankkeille. 10

Vihreän rahoituksen matka globaaleilta markkinoilta Suomeen Ymmärrys Toiminta Suomen ensimmäinen Green Bond Vihreä viitekehys ja arviointiryhmä Maailmanlaajuinen trendi alkaa Kuntarahoitus lanseeraa vihreän rahoituksen 2013 2015 2016 2017 11

Suomen ensimmäinen vihreä bondi Liikkeeseenlasku 4.10.2016 USD 500m, 5 vuotta Kuponki 1.375 % Järjestäjäpankit: Bank of America Merrill Lynch, Credit Agricole CIB, HSBC and SEB Kirjan koko n. USD 620 miljoonaa ja 49 sijoittajaa, uusia 20 Määrästä n. puolet vihreiltä sijoittajilta Pension funds/insurance 11 % Asset managers 21 % Central Banks / Official Institutions 32 % Bank Treasuries 36 % Nordics 22 % Asia Pacific 7 % Americas 29 % EMEA excl. Nordics 42 % 12 Municipality Finance plc

Suomen ensimmäinen vihreä bondi Kuntarahoitus laski liikkeeseen Suomen ensimmäisen vihreän joukkovelkakirjalainan syyskuussa 2016 Ensimmäinen liikkeeseenlasku oli kooltaan 500 miljoonaa dollaria ja ylimerkittiin nopeasti Vihreän bondin viitekehys on määritelty kansainvälisten vihreiden joukkovelkakirjalainojen periaatteiden mukaan (Green Bond Principles) Viitekehyksen on arvioinut norjalainen tutkimuslaitos Cicero Viitekehys sisältää määrittelyt rahoitettavien hankkeiden valintakriteereistä seurannasta raportoinnista Hankkeet hyväksyy ulkopuolinen, riippumaton arviointiryhmä Viitekehyksen vaatimukset noudattavat Green Bond Principles -linjauksia 13

Vihreän rahoituksen kehitys Vihreä salkku (EUR) jakauma 800 000 000 700 000 000 5 % 600 000 000 500 000 000 31 % 400 000 000 300 000 000 64 % 200 000 000 100 000 000 0 public transportation waste water management sustainable buildings energy efficiency 14

Vihreiden hankkeiden valintaprosessi Mahdollisia vihreitä hankkeita Viitekehykseen soveltumisen alustava arviointi Kuntarahoituksessa Vihreä arviointiryhmä Rahoitetut vihreät hankkeet Kuntarahoituksen asiakasrahoitus tekee alustavan arvion rahoituspäätöksestä ja valmistelee sen vihreän arviointiryhmän kokoukseen. Riippumaton, ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva vihreä arviointiryhmä arvioi hankkeen soveltuvuuden sekä pitkän tähtäimen vaikutukset ja tekee myönteisen tai kielteisen päätöksen Arviointiryhmä: Saara Vauramo, Lahden kaupunki Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Kalevi Luoma, Kuntaliitto Hyväksytyt hankkeet saavat rahoituksesta marginaalialennuksen. Alennuksen suuruus perustuu arviointiryhmän arvioon ympäristöhyötyjen mittavuudesta. Hakulomake: https://www.kuntarahoitus.fi/vihrean-rahoituksen-hakeminen 15

Soveltuvuus vihreiden hankkeiden joukkoon Vihreään rahoitussalkkuun voidaan hyväksyä ympäristöhankkeita, joissa syntyy selkeitä, mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Hankkeiden on kuuluttava johonkin vihreän rahoituksen viitekehyksen seitsemästä osa-alueesta. Uusiutuva energia Tuuli- ja aurinkoenergia Pienvesivoima Geoterminen energia Bioenergia Biokaasu jätteistä Kestävä joukkoliikenne Kestävä rakentaminen Uudet rakennukset, joiden energialuokka on vähintään B ja joilla on mielellään LEEDtai BREEAM-sertifiointi tmv. Laajamittaiset korjaukset, joilla saavutetaan vähintään 25% energiasäästöt Vesienpuhdistus ja jätevesien käsittely Energiatehokkuus Kaukolämpö ja -jäähdytys Energian talteenotto Älykkäät verkot Jätehuolto Kierrätys ja uudelleenkäyttö Saastuneiden maa-alueiden kunnostus Luonnonsuojelu ja ympäristönhallinta Luonnon ennallistaminen 16

Vihreän rahoituksen kriteerit Vihreän rahoituksen kategoria Ensisijaiset kriteerit Tarvittava materiaali Uusiutuva energia Hiilidioksidipäästöjen vähennys (tco 2 ) Hankekuvaus ja arvio ympäristövaikutuksista Kestävä rakentaminen Uudet rakennukset: energialuokka A tai B sekä muita kohteeseen liittyviä ominaisuuksia kuten uusiutuvaa energiaa, energian talteenottoa jne. Peruskorjauskohteet: vähintään 25 % energiansäästö (E-luvussa) suhteessa tilanteeseen ennen peruskorjausta Julkinen liikenne Hiilidioksidipäästöjen vähennys (tco 2 ) Muut epäsuorat ympäristövaikutukset ja mahdolliset sosiaaliset vaikutukset Energiatehokkuus Energiankulutuksen vähennys (mwh) Hiilidioksidipäästöjen vähennys (tco 2 ) Jätehuolto Energiankulutuksen vähennys (mwh) Hiilidioksidipäästöjen vähennys (tco 2 ) Vedenpuhdistus ja jätevesien käsittely typpireduktio fosforivähennys Ympäristönhoito Pitkäaikainen positiivinen ympäristövaikutus Rakennuksen energiatodistus Rakennussuunnitelma Mahdollisen elinkaarihankkeen suunnitelma Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) tai muu suunnitelma kohteesta sekä arvioiduista ympäristöhyödyistä Hankekuvaus ja arvio ympäristövaikutuksista Hankekuvaus ja arvio ympäristövaikutuksista Hankekuvaus ympäristölupa Hankekuvaus ja arvio ympäristövaikutuksista 17

Esimerkkejä rahoitetuista vihreistä hankkeista Hanke / Asiakas Vihreän rahoituksen kategoria Lyhyt kuvaus hankkeesta Länsimetro / Länsimetro Oy Julkinen liikenne Pääkaupunkiseudun uusi metrolinja vähentää merkittävästi yksityisautoilua ja bussiliikennettä. Tyrnävän kunta / Rantaroustin koulu Kestävä rakentaminen 400 500 oppilaan alakoulu edustaa energiatehokkuudeltaan hyvää modernia rakentamista ja on esimerkki uusiutuvan energian hyödyntämisestä paikallisessa tuotannossa. Turun sähkölinja-autot Julkinen liikenne Hankkeessa rakennetaan sähköisen joukkoliikenteen pilottilinja ja sähkölinja-autojen latausinfrastruktuuri. Hanke säästää energiaa, lisää uusiutuvan energian käyttöä ja vähentää energiankäytön ympäristöhaittoja. Kuhmon kaupunki / Kuhmon vihreä puukoulu Kestävä rakentaminen Kuhmon vihreä puukoulu on energiatehokas rakennus ja valtakunnallinen pilottihanke biotalouden käytännön sovelluksesta suuren kokoluokan julkisessa puurakentamisessa. Hanke lisää paikallisten uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämistä. Hämeenlinnan kaupunki / Nummikeskus Kestävä rakentaminen Rakennus on toiminnoiltaan muunneltava, erittäin energiatehokas ja sen energianhallintasuunnitelmaan kuuluu tarkka energiankulutuksen seuraaminen ja energiatehokkuuden jatkuva kehittäminen. Mikkelin kaupunki / Metsä-Sairilan jätevedenpuhdistamo Vedenpuhdistus ja jätevesien käsittely Jätevedenpuhdistamossa hyödynnetään uusinta tekniikkaa, minkä vuoksi jäteveden puhdistamistulos paranee huomattavasti tämän hetken ohjearvoista. Joensuun kaupunki, Tilakeskus / Karhumäen koulu Kestävä rakentaminen Erittäin energiatehokas koulurakennus tarjoaa uudenlaisen, muunneltavan oppimisympäristön. Rakentamisessa suositaan puun käyttöä sekä haetaan kestäviä ja energiatehokkaita teknisiä ratkaisuja. Tampereen raitiotie Julkinen liikenne Kaupunkiraitiotie täydentää Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmää ja osaltaan keskittää ja tiivistää asumisrakennetta. Hollolan kunta / Heinsuon ja Kalliolan koulut Kestävä rakentaminen Energiatehokkaiden koulurakennusten elinkaaressa, rakentamisessa ja ylläpidossa on pitkäjänteisesti huomioitu ympäristönäkökohdat. 18

Vihreä yhteistyösopimus 19

Vihreiden hankkeiden yhteistyösopimus Mikä Yhteistyösopimus jossa kartoitetaan tehokkaasti vihreät hankkeet Annamme asiakkaalle indikaation vihreän investoinnin hinnasta ja vihreästä alennuksesta per viitekehyksen osa. Vihreä viitekehitys määrittelee asiakkaan kohteet ja hankkeet (salkutus) Mihin tarkoitukseen? Konkretisoi asiakkaan vihreän rahoituksen kokonaisuuden Asiakas saa viitekehyksen omaan päätösprosessiinsa Asiakas voi markkinoinnissaan hyödyntää vihreän rahoituksen tunnusta osoituksena ympäristöystävällisyydestä Elinkaari Kartoitetaan viitekehyksen kohteet yhdessä Vuositapaaminen vihreistä kohteista. 20

Vihreän yhteistyösopimus -toimintaperiaate 2017 2018 2019 - Viitekehys - Kategoriat - Prosessi - Hinnoittelu - Maturiteetit - Kohteet - Rahoitusratkaisut Kategoria 1 - Energiatehokkuus Kategoria 2 Kestävä rakentaminen Kategoria 3 Uusiutuva energia Kategoria 4 Ympäristönhallinta ESCO hanke, Leasingsopimus, 7 vuotta, 0-10 bps Katuvalaistus, Leasingsopimus, 5 vuotta, 0-10 bps Nollaenergiarakennus, Laina, 15 vuotta, 0-10 bps Aurinkovoimala, Laina, 7 vuotta, 0-10 bps Maalämpöratkaisu, Laina, 7 vuotta, 0-10 bps PIMA, Laina, 10 vuotta, 0-10 bps Kategoria 5 tarvittaessa Määräytyy vuosisuunnittelun yhteydessä Kategoria 6 tarvittaessa Määräytyy vuosisuunnittelun yhteydessä Arviointiryhmän hyväksyntä ja sitova hinnoittelu 21

Miksi leasingrahoitus? Ei sido pääomia omistamiseen Helpottaa budjetointia ja rahoituksen suunnittelua Taseen ulkopuolinen erä Maksut kohdentuvat yksiköille oikein Lisäarvopalvelut Leasing laina Rahoitusrakenne saadaan vastaamaan käyttöomaisuuden elinkaarta Jäännösarvon merkitys? 22

Rahoitettuja kohteita Energiansäästöhankkeet: -katuvalaistus -kiinteistötekniikka -aurinkovoimalat etc. Kiinteistöt (koulut, terveyskeskukset, keskuskeittiöt,päiväkodit ym) Siirtokelpoiset tilaelementtiratkaisut -väistötilat -päiväkodit -koulut Autot, Työkoneet ym. ICT ja muut konttori- ja pienlaitteet Täyssähköautot 0% rahoitusmarginaalilla Muu irtain omaisuus Puitesopimus kaikelle irtaimelle 23

Energiansäästöhanke rahoitusleasingsopimuksella Hankkeeseen räätälöity puitesopimus (koituva säästö suhteessa investointiin) Investointi (ja siihen liittyvät kustannukset) voidaan liittää rahoituksen limiittiin Investointi voidaan usein rahoittaa uuden tekniikan myötä saatavalla euromääräisellä energiansäästöllä Sopimusaikana leasingvuokra pyritään mitoittamaan siten että se vastaa syntynyttä energian säästöä. Kokonaiskustannukset eivät kasva, eikä lisäinvestointeja tarvita Sopimusajan jälkeen kunnalle selvää säästöä kokonaiskustannuksissa Investointi voi olla investointiohjelman ulkopuolinen Sopimusjakson jälkeinen hyöty jää asiakkaalle Yhdistettävissä 24 palvelumalleihin

Investointi 1 milj. Esimerkki aurinkopaneelin rahoituksesta Rahoitusleasing Investointi 1 milj. Investoinnin tuoma säästö 145 658 /vuosi Investointi maksaa itsensä 7 vuoden aikana (rahoituskustannus mukana laskelmassa) Sähkön kulutuksen pienentymisestä koituneet euromääräiset säästöt ohjataan leasing-vuokraan Sopimuskauden päättyessä lunastusoptio 10t Sopimusaika 7v JA Jäännösarvo 1% 25

Leasingesimerkki Summa alv 0% Leasingkausi vuosi Jäännösarvo % Jäännösarvo Viitekorko Vuokra/kk Vuokra/vuosi Energiansäästöhanke 1 000 000,00 5 1,0 % 10 000 5v kiinteä 16 858,71 202 156,48 Energiansäästöhanke 1 000 000,00 6 1,0 % 10 000 5v kiinteä 14 110,20 169 198,02 Energiansäästöhanke 1 000 000,00 7 1,0 % 10 000 5v kiinteä 12 147,13 145 658,01 Energiansäästöhanke 1 000 000,00 8 1,0 % 10 000 5v kiinteä 10 674,95 128 004,53 Energiansäästöhanke 1 000 000,00 9 1,0 % 10 000 5v kiinteä 9 530,04 114 275,40 Energiansäästöhanke 1 000 000,00 10 1,0 % 10 000 5v kiinteä 8 614,21 103 293,31 Energiansäästöhanke 1 000 000,00 11 1,0 % 10 000 5v kiinteä 7 864,99 94 309,07 Energiansäästöhanke 1 000 000,00 12 1,0 % 10 000 5v kiinteä 7 240,72 86 823,22

Lisätiedot www.kuntarahoitus.fi/vihrea-rahoitus antolainaus@kuntarahoitus.fi Hae vihreää rahoitusta verkossa: www.kuntarahoitus.fi/vihrean-rahoituksenhakeminen 27

Kouluja Päiväkoteja Hoivapalveluita Sairaaloita Vuokraasuntoja Infrainvestointeja Huomisen tekijä. Kuntarahoituksen tehtävä on varmistaa kaikissa markkinaolosuhteissa edullinen rahoitus kuntalaisten tarvitsemiin investointeihin. Rahoituksemme avulla rakennetaan tälläkin hetkellä eri puolilla Suomea asuintaloja, sairaaloita, kouluja, päiväkoteja, siltoja ja teitä. 28

Tämän esityksen käyttöehdot Kuntarahoitus on laatinut tämän esityksen ainoastaan yleisiin esitystarkoituksiin. Sitä ei ole laadittu erityisesti kenellekään henkilölle tai yhteisölle. Mitään tässä esityksessä olevaa ei voi tulkita sijoitusneuvoksi tai tarjoukseksi ostaa tai myydä arvopapereita. Esitystä päivitetään ja täydennetään aika ajoin, eikä sitä ole tarkoitettu käytettäväksi esim. sijoituspäätöksen taustamateriaalina. 29