RASEKO PERUSSOPIMUS Raision seudun koulutuskuntayhtymä 1. 6. 2017 Yhtymähallitus 16. 2. 2017 Liite 2/2 Yhtymävaltuusto xx.xx.2017 Liite 1/x
Perussopimus RASEKO 1 LUKU-KUNTAYHTYMÄ... 3 1 Nimi ja kotipaikka...3 2 Tehtävät... 3 4 Kuntayhtymään liittyminen...^ 5 Kuntayhtymästä eroaminen... 3 6 Osuuksien luovuttaminen...3 7 Osuuksien lunastaminen...3 2 LUKU-YHT/MÄVALTUUSTO... 4 8 Yhtymävaltuuston tehtävät...4 9 Jäsenmäärä... 4 10 Äänivalta... 4 11 Kutsumicaika Hallintosäännössä määrätty kaikki kokouksiin liittyvä...^ 11 Päätösvaltaisuus...4 3 LUKU-YHTYMÄHALLITUS JA MUUT TOIMIELIMET...^ 12 Jäsenten lukumäärä... 4 13 Yhtymähallituksentehtävät... 4 14 Muut toimielimet... 5 15 Nimenkirjoitusoikeus ja tiedoksiannot... 5 4 LUKU - TALOUS JA HALLINTO SEKÄ NIIDEN TARKASTUS...5 16 Peruspääoma ja sen korko... 5 17 Jäsenkuntien osuudet ja vastuu... 5 18 Talousarvio ja -suunnitelma... 6 19 Suunnitelmapoistot... 6 20 Rahastojen perustaminen... 6 21 Viivästyskorko... 6 22 Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen... 6 23 Kuntayhtymän johto... 6 24 Hallinnon ja talouden tarkastaminen... 6 25 Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille... 7 26 Alijäämän kattaminen...7 27 Tarkempien määräysten antaminen... 7 5 LUKU - KUNTAYHTYMÄN RAHOITUS...7 28 Toiminnan rahoitus...7 29 Investointien rahoitus... 7 30 Suoritusjärjestys...8 6 LUKU-KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN... 8 31 Purkaminen... 8 32 Loppuselvitys... 8 33 Perussopimuksen muuttaminen... 8 34 Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen... 8 35 Voimaantulo ja soveltaminen... 8
RASUKO Perussopimus 1 LUKU - KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tehtävät 3 Jäsenkunnat Kuntayhtymän nimi on Raision seudun koulutuskuntayhtymäja sen kotipaikka on Raision kaupunki. Kuntayhtymä on yksikielinen. Kuntayhtymän tehtävänä on jäsenkuntien puolesta järjestää koulutusta alueensa tarpeisiin. Tämän tehtävän toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää Rasekon ammattiopistoa ja Rasekon aikuisopisto Timalia. Kuntayhtymän Jäsenkunnat ovat Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Raisio ja Rusko. 4 Kuntayhtymään liittyminen Kunnan, joka haluaa tulla kuntayhtymän jäseneksi, on tehtävä siitä esitys kuntayhtymälle. Mikäli yhtymävaltuusto suhtautuu anomukseen myönteisesti, pyytää sejäsenkuntien kunnanvaltuustoja hyväksymään tarvittavan perussopimuksen tarkistuksen. Uusi jäsenkunta osallistuu hallintoon liittymistä koskevan perussopimuksen muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta lukien, jolleivät jäsenkunnat muuta päätä. 5 Kuntayhtymästä eroaminen Jäsenkunta voi erota kuntayhtymästä. Eroaminen tapahtuu valtuutettujen toimikauden päättyessä jäsenkunnan ilmoitettua eroamisesta toimikauden päättymistä edeltavan kalenterivuoden loppuun mennessä. 6 Osuuksien luovuttaminen Kuntayhtymästä eroava kunta voi luovuttaa osuutensa ja jäsenkunta voi luovuttaa osan osuuksistaan toiselle jäsenkunnalle sen mukaan kuin asianomaisten kuntien kesken sovitaan, jollei laista muuta johdu. Luovutuksesta on ilmoitettava kuntayhtymälle. Luovutettuihin osuuksiin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet alkavatta! siirtyvät luovutusta seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1. päivänä, jollei yhtymävaltuuston päätöksen mukaan toisin sovita. 7 Osuuksien lunastaminen Jos jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä tai luopuu osasta osuuksiaan palautetaan sille yhtymävaltuuston päättämä osuus peruspääomasta. Osuuksien muutoksiin liittyvän perussopimuksen tarkistuksen yhteydessä jäsenkunnat sopivat velvoitteiden Ja oikeuksien siirtymisajankohdasta.
Perussopimus RASEKO 2 LUKU - YHTYMÄVALTUUSTO 8 Yhtymävaltuuston tehtävät Yhtymävaltuusto toimii kuntayhtymän korkeimpana päättävänä elimenä ja sille kuuluvat Kuntalain valtuustoa koskevien määräysten ja kuntayhtymän hallintosäännön mukaiset tehtävät. Yhtymävaltuuston toiminnasta määrätään tarkemmin sen työjarjootykgcssa hallintosaannossa 9 Jäsenmäärä 10 Äänivalta Yhtymävaltuustossa on jokaisesta jäsenkunnasta yksi (1) jäsen kutakin kunnan varaamaa 17 :ssä tarkoitettua alkavaa kymmentä (10) osuutta kohti kuitenkin enintään kolme (3) jäsentä. Kunnan varaamien osuuksien lukumäärä otetaan huomioon sellaisena kuin se on vaalin toimittamisen aikana. Yhtymävaltuuston kokouksessa on kunkin jäsenkunnan valitsemalla jäsenellä (valitsemilla jäsenillä yhteensä) yksi (1) ääni kutakin asianomaisen kunnan varaamaa 17 :ssä tarkoitettua osuutta kohti. Kunnan valitsemien jäsenten äänimäärä jakautuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken. Kunnan valitseman jäsenen (valitsemien jäsenten yhteinen) äänimäärä voi olla kuilenkin enintään kymmenen (10) ääntä. 11 Kutsumisaika Hallintosäännössä määrätty kaikki kokouksiin liittyvä Yhtymävaltuuston kokouskutsu on vähintään noljatoista (1'1) päivää ennen kokoueta lähetettävä yhtymävaltuuston ja yhtymähallituksen jäsenille ooka jaeeftkuntien kunnanhallituksille. 11 Päätösvaltaisuus Yhtymävaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmannesta (2/3)jäsenistä on saapuvilla ja he edustavat vähintään puolta (1/2) kaikkien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä. 3 LUKU - YHTYMÄHALLITUS JA MUUT TOIMIELIMET 12 Jäsenten lukumäärä Yhtymähallituksessa on seitsemän (7) jäsentä. 13 Yhtymähallituksen tehtävät Yhtymähallitus toimii kuntayhtymän toimeenpanevana elimenä. Yhtymahallitu6-va<voo kuntayhtymän etua ja edustoo kuntayhtymää, käyttää oon puhevaltaa coka te koe kuntayhtymän puolesta copimukset. Yhtymähallituksen tohtavistä määrätään orikseon Raision seudun koulutuskuntayhtymän hallintosäännössä.
RASEKO Perussopimus Kuntaliiton perussopimusmallin mukainen teksti: Yhtymähallitus johtaa kuntayhtymää ja sen hallintoa siten kuin siitä on erikseen kuntalaissa ja erityislaeissa säädetty tai perussopimuksessa tai kuntayhtymän hallintosäännössä määrätään. Yhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etua ja edustaa yhtymää sekä tekee sen puolesta sopimukset, jollei hallintosäännöllä ole toisin määrätty. Yhtymähallituksen tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä. 14 Muut toimielimet Kuntalain mukaan perussopimuksessa on sovittava kuntayhtymän muista toimielimistä sekä niiden tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta. Siksi tämä pykala... Kuntayhtymällä voi olla muita yhtymävaltuuston/yhtymäkokouksen päättämiä toimielimiä, joiden kokoonpanosta, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään hallintosäännössä. 15 Nimenkirjoitusoikeusja tiedoksiannot Kuntayhtymän nimenkirjoitusoikeudesta ja tiedoksiantomenettelystä on määrätty yhtymävaltuuston hyväksymässä kuntayhtymän hallintosäännössä. 4 LUKU - TALOUS JA HALLINTO SEKÄ NIIDEN TARKASTUS 16 Peruspääoma ja sen korko Peruspääoman määrän vahvistaa yhtymävaltuusto ja se on Jaettu jäsenkuntien osuuksiksi omistusosuuksien suhteessa. Taseen liitteessä peruspääoma ilmoitetaan jäsenkuntien osuuksina. Uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta sekä kuntayhtymän peruspääoman korottamisesta siirrolla muusta omasta pääomasta päättää yhtymävaltuusto. Peruspääomalle maksettavasta korosta päättää yhtymävaltuusto vuosittain. 17 Jäsenkuntien osuudet ja vastuu Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät peruspääomaosuuksien suhteessa. Kuntayhtymän peruspääoma jakaantuu 174 osuuteen seuraavasti: Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Raisio Rusko 17 21 36 9 82 9
Perussopimus RASEKO 18 Talousarvio ja -suunnitelma Taloussuunnitelmaa valmistellessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Talousarvio Ja -suunnitelma tulee käyttötalouden osalta eritellä tehtävittäin ja investointien osalta hankkeittain. Seuraavan kalenterivuoden alustava talousarvio-ja suunnitelma on toimitettava jäsenkunnille syyskuun loppuun mennessä sekä hyväksytty talousarvio ja -suunnitelma 15. marraskuuta mennessä. Tilikauden aikana hyväksyttävien talousarviomuutosten on perustuttava määrärahojen, tuloerien sekä tavoitteiden osalta toiminnan tai palvelujen käytön taikka talouden yleisten perusteiden tilikauden aikana jo tapahtuneisiin tai arvioitaviin muutoksiin. 19 Suunnitelmapoistot Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymävaltuusto. 20 Rahastojen perustaminen Yhtymävaltuusto päättää rahastojen perustamisesta. 21 Viivästyskorko Maksun viivästyessä kuntayhtymä perii yhtymävaltuuston päättämän viivästyskoron. 22 Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja sen esittelijä. Hyväksyessään tilinpäätöksen yhtymävaltuusto samalla päättää tilikauden tuloksen käsittelystä ja tarvittavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. 23 Kuntayhtymän johto Kuntayhtymällä on Johtaja, joka johtaa yhtymähallituksen alaisena kuntayhtymän hallintoa, taloutta ja muuta toimintaa. Kuntayhtymän johtavana viranhaltijana toimii johtava rehtori. Kuntayhtymän johtajan/johtavan rehtorin tehtävistä määrätään tarkemmin hallintosaannossa. 24 Hallinnon ja talouden tarkastaminen Kuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastamisesta varten yhtymävaltuusto valitsee kolmijäsenisen tarkastuslautakunnan ja tilintarkastusyhteisön. Tarkemmin hallinnan ja talouden tarkastamisesta säädetään kuntalaissa ja yhtymävaltuuston hyväksymässä tarkastugsäannössa. hallintosäännössä. Kuntayhtymällä on sisäisen tarkastuksen toiminto. Sisäisen tarkastuksen toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
RASEKO Perussopimus 25 Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille Uuden kuntalain mukaan perussopimuksessa on sovittava talouden ja toiminnan seurantajärjestelmästä Ja raportoinnista jäsenkunnille. Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeaminen. Yhtymähallitus raportoi puolivuosittain jäsenkuntakohtaisesti toiminnan ja talouden toteutumisesta jäsenkunnille. 26 Alijäämän kattaminen Uuden kuntalain mukaan perussopimuksessa on sovittava menettelystä, jolla kuntayhtymän alijäämä katetaan tilanteessa, Jossa jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet 119 :n 2 momentissa tarkoitettua sopimusta kuntayhtymän talouden tasapainottamisesta. Kuntaliiton sopimusmallissa on vaihtoehtoja: Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 :n 2 momentissa tarkoitettua selvityshen kilon tekemää ehdotusta alijäämien kattamisesta kuntalain 57 :ssä säädetyllä tavalla, Jäsenkunnat vastaavat alijäämän kattamisesta 19 :n mukaisesti. TAI jäsenkunnat maksavat alijäämän x viimeksi päättyneen tilivuoden toteutuneiden kuntakohtaisten kokonaiskustannusten mukaisessa suhteessa seuraavan taloussuunnitelman vuosina vuotuisin tasaerin. TAI korotetaan hintoja, sopeutetaan toimintaa siten, että... 27 Tarkempien määräysten antaminen Kuntayhtymän taloudesta määrätään tarkemmin yhtymävaltuuston hyväksymässä talous, tarkastus ja hallintosäännöissä. 5 LUKU - KUNTAYHTYMÄN RAHOITUS 28 Toiminnan rahoitus Kuntayhtymän talous jakaantuu toimintakuluihin, investointi-ja rahoitusmenoihin sekä tulot vastaaviin tuloihin. Toimintakulut sopeutetaan valtionrahoituksen ja kuntayhtymän omien tulojen tasolle. Tuloslaskelman tilikauden tulos siirretään kuntayhtymän omaan pääomaan. 29 Investointien rahoitus Jäsenkunnat osallistuvat investointien rahoitukseen yhtymävaltuuston päätösten mukaisesti. Lisäksi investointien rahoitukseen voidaan käyttää valtionosuutta ja lainoitusta. Investointien ja niiden lainoituksesta aiheutuneet kulut jaetaan jäsenkuntien kesken peruspääomaosuuksien suhteessa, Jollei yhtymävaltuusto muuta päätä.
Perussopimus RASEKO 30 Suoritusjärjestys Investointimenojen (29 ) maksuerien erääntymisaikojen tulee olla kaikille jäsenkunnille yhtenäiset. Ne määrätään maksuunpanon yhteydessä siten, että kunnille jää vähintään neljäntoista (14) päivän suoritusaika. Maksuerien perusteena ovat varainhoitovuoden hyväksytyn talousarvion mukaiset investointi-ja rahoitusmenot. Yhtymävaltuusto vahvistaa tilinpäätöksen yhteydessä lopulliset 29 :ssä tarkoitetut maksuerät. Mikäli maksuunpannut erät eivät vastaa kunnan osuutta, on erotus maksettava varainhoitovuotta seuraavan kesäkuun loppuun mennessä. 6 LUKU - KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN 31 Purkaminen Kuntayhtymä on purettava, millein sen tehtävät on järjestetty toisen kuntayhtymän tai jäsenkuntien toimesta muutoin hoidettaviksi. Purkaminen on suoritettava vuoden kuluessa tällaisesta järjestelystä. 32 Loppuselvitys Kuntayhtymän purkautuessa yhtymävaltuusto päättää loppuselvityksestä, josta yhtymähallitus huolehtii. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksenkustannusten Ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille niiden peruspääomaosuuksien suhteessa. Milloin kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa. 33 Perussopimuksen muuttaminen Perussopimusta voidaan muuttaa kuntalain 57 :n mukaisesti. 34 Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen Perussopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan hallintoriita-asioina Turun hallinto-oikeudessa. 35 Voimaantulo ja soveltaminen Tämä perussopimus tulee voimaan 1.6. 2017 ja kumoaa aiemman perussopimuksen.