Osakeyhtiön sulautumisen syyt ja seuraukset

Osakeyhtiön sulautumisen syyt ja seuraukset Hakola, Kirsi 2011 Hyvinkää

2 Laurea-ammattikorkeakoulu Hyvinkää Osakeyhtiön sulautumisen syyt ja seuraukset Kirsi Hakola Liiketalouden koulutusohjelma Opinnäytetyö Marraskuu, 2011

3 Laurea-ammattikorkeakoulu Hyvinkää Liiketalouden koulutusohjelma Tiivistelmä Kirsi Hakola Osakeyhtiön sulautumisen syyt ja seuraukset Vuosi 2011 Sivumäärä 49 Osakeyhtiöllä voi tulla monia syitä järjestellä rakennettaan uudelleen. Yritysjärjestelymuotoja on monia, ja yksi varteenotettava vaihtoehto on sulautuminen. Sulautuminen on haasteellinen järjestelymuoto, sillä siihen sisältyy paljon erilaisia lakeja ja säännöksiä joiden tunteminen on edellytys onnistuneelle lopputulokselle. Tässä opinnäytetyössä keskitytään sulautumiseen osakeyhtiön kannalta. Tutkimuksessa tutustutaan sulautumiseen kotimaisten yhtiöiden näkökulmasta, joten valtioiden rajat ylittävään sulautumiseen ei ole paneuduttu. Opinnäytetyön teoriaosuudessa tutkitaan osakeyhtiön sulautumista aiheesta kirjoitetun kirjallisuuden avulla. Teoriaosuudessa on selvitetty erilaisia sulautumistapoja, sulautumisen vaiheita sekä sulautumista kirjanpidollisesta ja verotuksellisesta näkökulmasta. Teoriassa on perehdytty muun muassa osakeyhtiölain ja elinkeinoverolain säännöksiin, joilla on merkittävä osa sulautumisen toteutuksessa. Opinnäytetyössä esitellään myös case-osio osakeyhtiön sulautumisesta. Kansainvälinen julkinen osakeyhtiö sulautti syksyllä 2009 erään tytäryhtiöistään emoyhtiöön, ja tässä opinnäytetyössä selvitettiin sulautumiseen johtavia syitä ja sillä olleita seurauksia. Case-osiossa haluttiin myös selvittää millaisia asioista sulautumista suunnitellessa tulisi ottaa huomioon. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla sekä tytär- että emoyhtiön edustajia. Tutkimusongelmien ratkaisemiseksi tehtiin myös lomakehaastattelu joillekin sulautumista toteuttamassa olleille henkilöille. Opinnäytetyön lopussa olevissa johtopäätöksissä teoriaosuus ja case-osio tiivistetään yhteen. Luvun avulla saa kuvan sulautumisen toteutuksesta. Opinnäytetyön tavoitteena on antaa kohdeyritykselle kuva siitä, kuinka kaksi vuotta aiemmin toteutettu sulautuminen on vaikuttanut. Sulautumisesta ovat olleet päättämässä eri henkilöt kuin sitä ovat olleet toteuttamassa, joten tutkimuksen avulla saadaan yhdistettyä näiden kahden eri osapuolen näkemys sulautumisesta. Tutkimuksen tavoitteena on myös olla tietopaketti sulautumista harkitseville yrityksille. Asiasanat: sulautuminen, sulautumissuunnitelma, sulautumisvastike

4 Laurea University of Applied Sciences Hyvinkää Business Administration Programme Abstract Kirsi Hakola Reasons for and consequences of merger on joint stock company Year 2011 Pages 49 A company may face many reasons to rearrange its structure. There are many ways to rearrange a company structure, one very good style being merger. A merger is challenging because there are many laws and rules that should be known to achieve good results. This thesis will focus on a merger from a joint stock company s perspective. The thesis will focus on merger in domestic companies, and therefore cross-border mergers will not be introduced in this thesis. The theory section of this thesis examines mergers of joint stock companies with the help of the literature written about the subject. The section includes different types of mergers, steps of mergers and mergers from perspective of accounting and taxation. The section has also oriented in rules of joint stock company laws and business tax laws, as these rules have a major role in implementing a merger. This thesis has also a case section about a joint stock company s merger. A global public joint stock company merged with one of its subsidiaries in the autumn of 2009. This thesis examines the reasons for the merger as well as the results of the merger. The case section will also investigate what kind of issues should be taken into consideration when planning a merger. The study was made by interviewing representatives from the subsidiary and the parent company. To solve the study problems a form interview was arranged with some of the people that implemented the merger. In the end of this thesis there is a conclusion section that summarizes the theory section and the case section. The conclusion provides a picture of implementing a merger. The aim of this thesis is to provide a picture of how a two years ago implemented merger has affected the case company. The people that have decided to merge the company are different from the people that implemented it, and therefore this study combines the views of these two parties. The aim of this study is also to be an informative package to companies that consider a merger. Keywords: merger, merger plan, merger compensation

5 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 7 1.1 Tutkimuksen tausta... 7 1.2 Tutkimusongelmat ja niiden rajaus... 7 1.3 Tutkimusmenetelmät ja aineisto... 8 1.3.1 Tutkimusmenetelmät... 8 1.3.2 Aineiston keruu... 8 1.4 Tutkimuksen rakenne... 9 2 Johdanto yritysjärjestelyihin... 9 2.1 Liiketoiminnan kauppa... 10 2.2 Osakekauppa... 10 2.3 Osakevaihto... 11 2.4 Liiketoimintasiirto... 11 2.5 Yhtiön purku... 12 2.6 Jakautuminen... 12 2.7 Sulautuminen... 13 3 Sulautumistavat... 14 3.1 Absorptiosulautuminen... 14 3.1.1 Tytäryhtiösulautuminen... 14 3.1.2 Kolmikantasulautuminen... 15 3.2 Kombinaatiosulautuminen... 15 3.3 Rajat ylittävä sulautuminen... 15 3.4 Muita sulautumismuotoja... 16 4 Sulautumisen vaiheet... 16 4.1 Sulautumissuunnitelma... 17 4.2 Tilintarkastajan lausunto... 18 4.3 Sulautumissuunnitelman rekisteröinti... 19 4.4 Kuulutus velkojille... 19 4.5 Sulautumisesta päättäminen... 20 4.6 Sulautumisen täytäntöönpano... 22 4.7 Lopputilitys... 23 5 Sulautuminen kirjanpidossa... 23 5.1 Sulautuminen kirjanpitoarvoin tai käyvin arvoin... 24 5.2 Sulautumistili... 24 5.3 Sulautumiserotus... 26 6 Sulautuminen verotuksessa... 27 6.1 Jatkuvuuden periaate... 27 6.2 Sulautumisvastike... 28

6 6.2.1 Osakevastike... 29 6.2.2 Rahavastike... 29 6.3 Sulautuvan ja vastaanottavan yhtiön verotus... 30 6.3.1 Sulautumistulos... 30 6.3.2 Tappiot... 31 6.3.3 Poistot ja varaukset... 31 6.3.4 Osakkeen omistajan verotus... 32 6.3.5 Muut verovaikutukset... 33 6.4 Veroton sulautuminen... 34 7 Case Osakeyhtiön X Oyj tytäryhtiösulautuminen... 34 7.1 Kohdeyritys... 35 7.2 Sulautumisen syyt... 35 7.3 Sulautumisen toteutus... 35 7.3.1 Sulautumisen vaiheet... 36 7.3.2 Sulautumistoimenpiteet kirjanpito-osastolla... 37 7.3.3 Käytännön vaikeudet... 37 7.3.4 Käytännön onnistumiset... 39 7.4 Sulautumisen vaikutukset... 39 8 Johtopäätökset... 40 Lähteet...41 Liitteet...42

7 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tausta Kilpailevassa liikemaailmassa yrityksen toimintaympäristö voi muuttua monista syistä. Yrityksen kilpailuasema voi olla uhattuna, jos yrityksen omistus- tai toimintorakenteessa on parannettavaa. Muutoksia rakenteeseen voidaan tehdä erilaisilla yritysjärjestelyillä. Yritysjärjestelyyn löytyy monia vaihtoehtoja, mutta kaikilla menetelmillä on yhteinen tavoite. Tavoitteena on tukea liiketoimintaa, parantaa kannattavuutta tai kohentaa yrityksen yleistä tehokkuutta tai tuottavuutta (Immonen 2008, 1,13.) Yritysjärjestelyt ovat monimutkaisia ja vaativat monen lain ja säännöksen tuntemista. Tästä syystä olisi tärkeää käyttää aina yritysjärjestelyihin erikoistunutta asiantuntijaa apuna. (Blummé, Pitkänen, Raunio & Äärilä 2008, 10.) Yritysjärjestelymuotoja on monia, ja jokainen yritys voi niistä valita tilanteeseen parhaiten sopivimman. Tässä tutkimuksessa tullaan käsittelemään tarkemmin ainoastaan yhtä yritysjärjestelymuotoa, sulautumista. Sulautumista tutkitaan osakeyhtiön näkökulmasta. Suuressa kansainvälisessä metalliteollisuusalan yrityksessä haluttiin suorittaa yritysjärjestely uuden liiketoimintamallin tukemiseksi. Yritysjärjestelymuodoksi valikoitui tytäryhtiösulautuminen, joka toteutettiin syksyllä 2009. Tässä tutkimuksessa perehdytään tarkemmin kyseiseen sulautumiseen. Tutkimusmenetelmänä on käytetty kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta, joka toteutettiin haastatteluina kohdeyrityksen työntekijöille. Myös sulautumisesta kertova kirjallisuus on ollut tärkeässä osassa tutkimusta, ja sen avulla tutkimukselle on saatu luotua kattava teoriapohja. 1.2 Tutkimusongelmat ja niiden rajaus Tutkimuksen tavoitteena oli ottaa selville käytännön seikkoja sulautumisesta. Pyrkimyksenä oli perehtyä sulautumisen syihin, seurauksiin, ja sulautumisen toteuttaneiden henkilöiden kommentteihin huomioon otettavista asioista. Tästä on arvoa niin kohdeyritykselle kuin sulautumista suunnitteleville yrityksillekin. Tutkimusongelmat koskevat sulautumista osakeyhtiössä. Lopputuloksena haluttiin tietää, mitä kaikkea tulisi ottaa huomioon sulautumista suunnitellessa, minkälaisia syitä yrityksellä voi olla sulautumiseen, sekä minkälaisia vaikutuksia sulautumisella voi olla osakeyhtiön näkökulmasta. Näitä asioita on alan kirjallisuudessa paljon, mutta sen lisäksi haluttiin saada tietoa sulautumisen toteuttaneen yrityksen kokemuksista. Tästä syystä lähdettiin tutkimaan osakeyhtiötä, jonka sulautumisesta on kulunut jo hetken aikaa. Ongelmakysymyksiä, joihin tutkimuksessa lähdettiin selvittämään vastausta, olivat: - Mitä syitä yrityksellä voi olla sulautumiseen?

8 - Mitä tulee ottaa huomioon sulautumista suunnitellessa ja toteutettaessa? Millaisia vaiheita sulautuminen edellyttää? - Minkälaisia vaikutuksia sulautumisella on? 1.2 Tutkimusmenetelmät ja aineisto 1.2.1 Tutkimusmenetelmät Tutkimuksen avulla pyrittiin saamaan selkeät ja havainnolliset vastaukset tutkimusongelmiin. Tutkimusongelmat käsittelivät sulautumisen syitä, seurauksia ja huomioon otettavia asioita. Ongelmien ratkaisemiseksi tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkimusta. Kvalitatiivisessa eli laadullisessa tutkimuksessa tieto kerätään usein haastattelujen ja havainnoinnin kautta. Laadullisessa tutkimuksessa halutaan ymmärtää, ja painotus on vastaajan näkökannan ymmärtämisessä ja tulkinnallisuudessa. (Räsänen) Laadullinen tutkimus sopi hyvin tutkimusmenetelmänä tämän tutkimuksen tekemiseen. Tutkimusongelmia ei voisi ratkoa esimerkiksi numeerisella ja taulukkomaisella kyselyllä, sillä kvalitatiivisen tutkimuksen aineisto voi olla ainoastaan verbaalista ja visuaalista, mutta ei numeerista (Teirilä & Jyväsjärvi 2001, 14). Ratkaisu on siis etsittävä sanallisesta viestinnästä. 1.2.2 Aineiston keruu Tutkimuksen kohderyhmänä toimi sulautumista toteuttamassa ollut henkilöstö. Heillä on olemassa näkemys siitä, millaisia haasteita sulautuminen asetti ja kuinka toteuttaminen sujui. Tutkimuksessa haastateltiin myös kirjanpitopäällikköä, joka on ollut tiiviisti mukana sekä sulautuvan että vastaanottavan yhtiön kirjanpidossa ja sulautuvan yhtiön hallituksen jäsentä, jolta sai tiedon muun muassa sulautumiseen johtaneista syistä. Aineisto on kerätty haastattelemalla muutamia henkilöitä sekä sähköisellä haastattelulomakkeella. Kasvotusten tai puhelimessa suoritettavat haastattelut suoritettiin teemahaastatteluina. Teemahaastattelu on luonteeltaan keskustelunomainen, eikä niinkään kysymys-vastaus-muotoinen. Siinä aihepiirit ovat etukäteen haastattelijan tiedossa, mutta haastattelijalla ei ole valmiita kysymyksiä. Sähköiset kyselyt sen sijaan suoritettiin lomakehaastatteluna, joka oli luonteeltaan puolistrukturoitu. Tällöin kysymykset ovat kaikille vastaajille samat, mutta valmiita vastausvaihtoehtoja ei ole. Näin vastaaja saa omin sanoin kertoa näkemyksensä. (Eskola & Vastamäki 2010, 26,28.) Tutkimuksen edetessä tuli selville, että puolistrukturoidussa haastattelumallissa on sekä etunsa että haittansa. Etuna on se, että vastaajan on kerrottava omin sanoin mielipiteensä, joten yleisiä kyllä- ja ei-vastauksia ei välttämättä tule niin paljoa. Vaikeaa on se, että vastauksista jää paljon käsittelijän oman tulkinnan varaan. Kun ihmistä ei näe, eivät myöskään ilmeet ja eleet auta tulkinnassa. Siitä syystä tutkijan täytyy hieman osata lukea rivien välistä. Joka tapauksessa tämä haastattelumuoto osoittautui hyväksi ja tutkimuksen lopputulosta ajatellen varmasti

9 paremmaksi kuin strukturoitu haastattelu, jossa vastausvaihtoehdot olisivat olleet jo valmiina. Tutkimusta tehdessä haastattelujen lisäksi tärkeässä osassa ovat olleet alan kirjalliset lähteet. Sulautuminen on monimutkainen ja siihen liittyy paljon asetuksia ja säännöksiä eri laeissa. Näiden tutkiminen auttaa jo sellaisenaan oppimaan, mitä kaikkea sulautumisessa tulee ottaa huomioon. 1.3 Tutkimuksen rakenne Tutkimuksen ensimmäisessä luvussa kerrotaan yleisesti tutkimuksesta. Toisessa luvussa on tietoa yritysjärjestelyistä. Myöhemmin tutkimuksessa perehdytään ainoastaan sulautumiseen. Kolmannessa luvussa perehdytään erilaisiin sulautumistapoihin, eli absorptio- ja kombinaatiosulautumisen eri muotoihin. Sulautumisen toteuttaminen on hyvin tarkoin säädetty osakeyhtiölain 16. luvussa, ja näitä säädöksiä avataan luvussa neljä. Luvussa viisi sulautumista käsitellään kirjanpidon kannalta, ja luvussa kuusi puolestaan tutkitaan verotuksellisia asioita. Teoriaosuuden jälkeen alkaa case-osio. Tutkimusta varten on tutustuttu sulautumisen toteuttaneeseen yritykseen. Näitä tutkimustuloksia käsitellään luvussa seitsemän. Luvussa kahdeksan on esitelty johtopäätökset, joita on tehty tutkimusen tuloksista. Tämä luku on myös yhteenveto lyhyesti kaikista sulautumiseen liittyvistä asioista. Seuraavassa luvussa tutustutaan lyhyesti erilaisiin yritysjärjestelymuotoihin. 2 Johdanto yritysjärjestelyihin Joskus voi tulla eteen tilanne, jolloin yrityksessä kaivataan pikaisesti muutoksia. Yrityksen omistus- tai toiminnan rakenne voi olla heikko, jolloin muutoksia täytyy tehdä. Yrityksen kilpailuasema saattaa jopa olla uhattuna, jos asialle ei tehdä mitään. Keinoja, joilla tarvittaviin muutoksiin päästään, kutsutaan yhteisellä nimellä yritysjärjestelyt. (Immonen 2008, 1.) Yritysjärjestelyä tarvitaan muun muassa liiketoimintaa tukevan juridisen rakenteen saavuttamiseksi (Blummé ym. 2008, 9). Yritysjärjestelyihin voi löytyä muitakin syitä ja niitä voi käyttää tapana ratkaista erityyppisiä tilanteita. Järjestelyt eivät kuitenkaan saisi olla itsestäänselvyys vaan niiden tulisi olla tapoja ratkaista jokin tilanne. Kaikilla yritysjärjestelyillä on yhteinen tavoite; niiden tulisi tukea liiketoimintaa, parantaa kannattavuutta tai kohentaa yrityksen yleistä tehokkuutta tai tuottavuutta. (Immonen 2008, 13.)

10 Yritysjärjestelyn toteuttaminen edellyttää usein toimenpiteitä, joiden läpikäymiseksi on noudatettava osakeyhtiölaissa olevia säädöksiä (OYL 16:1-28). Myös verosäännökset vaikuttavat yritysjärjestelyn toteuttamiseen (EVL 52). Esimerkiksi EVL 52 h :n veronkiertämistä koskevassa säännöksessä yritysjärjestelyn toteuttamiselle edellytetään riittäviä liiketaloudellisia perusteita (Immonen 2008, 13). Yritysjärjestelyn toteuttaminen vaatii siis niin osakeyhtiölain, verosäännösten, yhtiöoikeudellisten säännösten kuin kirjanpitosäännöstenkin tuntemista. Lait ja säännökset ovat usein hyvin tulkinnanvaraisia, ja sen vuoksi olisi tärkeää käyttää aina yritysjärjestelyihin erikoistunutta asiantuntijaa apuna. (Blummé ym. 2008, 10.) Yritysjärjestelyitä käytetään usein keinona muokata yrityksen omistuksen rakennetta tai liiketoimintaa. Tilanteet ovat erilaisia, syitä monia ja tavoitteet vaihtelevia yrityksestä riippuen. Sen vuoksi yritysjärjestelykeinoja on useita. Menettelytapa valikoituu usein sen mukaan, mitä pyrkimyksiä järjestelyllä on. (Immonen 2002, 500.) 2.1 Liiketoiminnan kauppa Liiketoiminnan kauppa on järjestely, jossa myyjä myy ostajalle liiketoimintansa tai osan siitä. Kaupan kohteena on kauppakirjassa määritelty aineellinen liikeomaisuus sekä myös liiketoimintaan liittyvä aineeton omaisuus. Aineellista omaisuutta ovat esimerkiksi käyttöomaisuus ja vaihto-omaisuus, aineetonta omaisuutta ovat muun muassa tietotaito, asiakasrekisterit ja sopimukset. (Blummé ym. 2008, 11.) Liiketoiminnan kaupassa ostajalle siirtyy ennalta sovittava omaisuus, oikeudet ja velvollisuudet. Kaupassa saattaa olla mukana kolmaskin osapuoli, sillä esimerkiksi aineettomasta omaisuudesta sopimukset voidaan siirtää ostajalle ainoastaan siinä tapauksessa, että sopimuksen toinen osapuoli suostuu siirtoon. Liiketoimintaan kohdistuvat velat eivät siirry automaattisesti ostajalle. Jos kuitenkin halutaan siirtää velkoja ostajan maksettavaksi, niin se onnistuu siten, että osa kauppahinnasta kuitataan maksettavaksi näillä veloilla. Tämä on mahdollista kuitenkin vain silloin, kun velkoja suostuu velkojen ja vastuiden siirtoon myyjältä ostajalle. Kauppahinta voidaan maksaa rahan sekä velkojen ja vastuiden siirron lisäksi myös esimerkiksi omina osakkeina. (Blummé ym. 2008, 11-12.) 2.2 Osakekauppa Osakekauppa on yritysjärjestely, jossa myyjä myy ostajalle omistamansa osakkeet tai osan niistä. Periaatteessa osakekaupan voi tehdä suullisesti, mutta käytännössä lähes kaikki kaupat tehdään kirjallisesti. Osakekaupassa ostajalle siirtyy osakkeet. Toisin kuin liiketoiminnan kaupassa osakekauppa ei periaatteessa vaikuta esimerkiksi sopimussuhteisiin tai kohdeyhtiön varallisuusasemaan. Tällöin kaupasta ei myöskään pitäisi koitua suurempia muutoksia kohdeyritykselle. Käytännössä tilanne on kuitenkin toinen. Jos koko yhtiön osakkeet tai osake-

11 enemmistö vaihtavat omistajaa, todennäköisesti myös ostajan puolelta tulee oma näkemys siitä, miten liiketoimintaa tulisi harjoittaa. Silloin osakekauppa saattaa aiheuttaa muutoksia kohdeyritykseen. (Blummé ym. 2008, 14.) Ostettavan yhtiön varat ja velat säilyvät ostetun yhtiön varoina ja velkoina, eivätkä siirry ostajalle. Vastuut saattavat kuitenkin vaikuttaa välillisesti myös ostajaan. Jos ostettavan yrityksen talous huonontuu, voi seurauksena olla se, että ostaja joutuu tekemään esimerkiksi lisäpääomansijoituksia yhtiöön turvatakseen kohdeyhtiön toiminnan. Näiden ennalta tuntemattomien vastuiden ja vaarojen vuoksi ostajan on järkevää teettää niin sanottu due diligence tutkimus selvittääkseen tarkemmin, mitä on hankkimassa. (Blummé ym. 2008, 14.) Due diligence tutkimusta tarjoavat monet asianajotoimistot sekä tilintarkastukseen perehtyneet asiantuntijatoimistot. Osakekaupan kauppahinta maksetaan usein rahana, mutta osan kauppahinnasta voi jättää myös velaksi myyjälle. Usein myös velka maksetaan rahana. Jos kuitenkin kauppahinnan maksuna käytetään muuta kuin rahaa, kyseessä on vaihto. Tämä tilanne voi tulla esimerkiksi silloin, jos ostajana on yhtiö, joka antaa vaihdossa myyjäyhtiölle omia osakkeitaan. (Blummé ym. 2008, 15.) 2.3 Osakevaihto Osakevaihto on elinkeinotulon verottamisesta annetussa laissa säädetty järjestely, jossa osakeyhtiö hankkii osan toisen osakeyhtiön osakkeista. Osakkeiden määrän tulee olla niin suuri, että hankkiva yritys omistaa enemmän kuin puolet hankittavan yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Hankkiva yhtiö myös antaa vastikkeena toisen yhtiön osakkeenomistajille liikkeeseen laskemiaan uusia osakkeita. Myös raha voi olla vastikkeena, mutta sitä ei saa olla enempää kuin 10 prosenttia vastikkeena annettavien osakkeiden nimellisarvosta tai osakkeiden vastaavasta osuudesta maksettua osakepääomaa. (Blummé ym. 2008, 25.) Osakevaihdossa luovuttavana tahona voi olla luonnollinen tai oikeushenkilö. Luovuttajana voi olla myös osakeyhtiö. Luovuttavan yhtiön kannalta osakevaihto on vaihto, jossa yhtiö luovuttaa esimerkiksi tytäryhtiö- tai muita omistamiaan osakkeita maksuksi ja hankkii hankkivan yhtiön osakkeita. Hankkivana tahona osakevaihdossa on aina osakeyhtiö, jonka täytyy olla olemassa jo ennen osakevaihtoa. (Blummé ym. 2008, 25-26.) 2.4 Liiketoimintasiirto Liiketoimintasiirto on elinkeinotuloa verottavassa laissa säädetty järjestely, jossa osakeyhtiö luovuttaa johonkin liiketoimintansa osaan kohdistuvat varat, niihin kohdistuvat velat sekä siirtyvään toimintaan kohdistuvat varaukset toimintaa jatkavalle vastaanottavalle

12 osakeyhtiölle. Siirtävä yhtiö saa vastikkeeksi vastaanottavan yhtiön liikkeelle laskemia uusia osakkeita. (Blummé ym. 2008, 30,34.) Liiketoimintasiirto käsittää käytännössä siis liiketoimintakokonaisuuteen kuuluvat varat, velat, oikeudet ja velvollisuudet. Liiketoimintasiirto voi käsittää yhden tai useamman osan sekä myös kaikki liiketoiminnan osat, mutta vero-oikeudellisista säädöksistä johtuen sen tulee kuitenkin sisältää liiketoiminnan osa kokonaisuudessaan. (Blummé ym. 2008, 30,34.) 2.5 Yhtiön purku Jos koko liiketoiminta halutaan lopettaa, se tapahtuu usein purkamalla. Useimmiten yhtiön purku tapahtuu vapaaehtoisesti, mutta yhtiö voidaan laittaa myös pakkoselvitystilaan. (Honkamäki & Pennanen 2010, 386,397.) Osakeyhtiö purkautuu selvitysmenettelyn kautta, konkurssin vuoksi tai ilman selvitysmenettelyä sulautumisessa tai jakautumisessa. Jos osakeyhtiö puretaan realisoimalla varat, maksamalla velat ja jakamalla loput varat osakkaille, tulee osakeyhtiö purkaa selvitysmenettelyn kautta. Selvitysmenettely on monivaiheinen, ja se on kuvattu osakeyhtiölain 20. luvussa. (Blummé ym. 2008, 35.) 2.6 Jakautuminen Jakautuminen on yritysjärjestely, jossa osakeyhtiö jakautuu siten, että jakautuvan yhtiön varat ja velat siirtyvät vastaanottavalle yhtiölle. Jaettavana voi olla osa varoista ja veloista tai kaikki yrityksen varat ja velat kokonaisuudessaan. (Blummé ym. 2008, 59.) Maksuna toimii jakautumisvastike, jossa jakautuvan yhtiön osakkaille maksetaan vastaanottavan yhtiön osakkeita. Maksuna voi kuitenkin toimia myös raha sekä muu omaisuus tai sitoumukset. (Honkamäki & Pennanen 2010, 186.) Osakeyhtiölain säännösten mukaan jakautuminen voi tapahtua kahdella tavalla, osittaisjakautumisena tai kokonaisjakautumisena. Jakautuva yhtiö voi jäädä olemassa olevaksi yhtiöksi ja vain osa yhtiön varoista ja veloista siirtyy vastaanottavalle yhtiölle. Silloin kyseessä on osittaisjakautuminen. Kokonaisjakautumisessa kaikki varat ja velat siirtyvät kahdelle tai useammalle vastaanottavalle yhtiölle, ja jakautuva yhtiö purkautuu ilman selvitysmenettelyä. Tilanteesta riippuen vastaanottavia yhtiöitä voi olla yksi tai useita. Vastaanottava yhtiö voi olla jakautumisella perustettava yhtiö tai jo olemassa oleva osakeyhtiö. (Blummé ym. 2008, 59-60.) Jakautuminen voi tapahtua myös muiden kuin kotimaisten yhtiöiden kesken (Honkamäki & Pennanen 2010, 198). Jakautumista koskevat säännökset on säädetty osakeyhtiölaissa (Blummé ym. 2008, 60). Jakautumisessa on monta vaihetta, ja se voi edetä seuraavasti: 1. Jakautumissuunnitelman laatiminen

13 2. Jakautumissuunnitelman hyväksyminen 3. Tilintarkastajan lausunnot 4. Jakautumissuunnitelman rekisteröinti 5. Kuulutus velkojille 6. Ilmoitus jakautumisen täytäntöönpanosta 7. Jakautumisen täytäntöönpanon rekisteröinti 8. Lopputilityksen laatiminen 9. Tilintarkastajan lausunnot (Honkamäki & Pennanen 2010, 187-195). 2.7 Sulautuminen Sulautuminen on yksi yritysjärjestelymuodoista. Sulautumisessa yksi tai useampi yhtiö sulautuva yhtiö sulautuvat vastaanottavaan yhtiöön. Sulautuvan yhtiön varat ja velat siirtyvät vastaanottavalle yhtiölle, ja maksuna on sulautumisvastike, joka on normaalisti vastaanottavan yhtiön osakkeita. (Honkamäki & Pennanen 2010, 106.) Vastike voi olla muutakin kuin osakkeita, kuten rahaa, muuta omaisuutta ja sitoumuksia. Rahavastike saa kuitenkin olla enintään 10% vastikkeena annettavien osakkeiden yhteenlasketusta nimellisarvosta tai osakkeita vastaavasta osuudesta maksettua osakepääomaa (Blummé ym. 2008, 37-38). Tavallisimmin sulautumisen osapuolina ovat osakeyhtiöt, mutta myös henkilöyhtiöiden sulautuminen on mahdollista. Osake- ja henkilöyhtiöt eivät kuitenkaan voi sulautua keskenään. (Tomperi 2011,145.) Sulautumisen lopputuloksena sulautuva yhtiö lakkaa olemasta (Blummé ym. 2008, 193). Yritys voi toteuttaa sulautumisen saavuttaakseen erilaisia tavoitteita. Joskus yritys voi sulautua taloudellisista syistä, joskus halutaan rationalisoida ja kehittää liiketoimintaa. Toisinaan sulautuminen voi olla esimerkiksi yrityskaupan rahoituksessa käytettävä apukeino. (Airaksinen, Pulkkinen & Rasinaho 2010, 215-216.) Yhtiöoikeudellisesta näkökulmasta sulautuminen voidaan rinnastaa muihinkin yritysjärjestelyihin. Sulautuvan yhtiön kannalta sulautuminen muistuttaa liiketoiminnan luovuttamista vastaanottavalle yhtiölle. Sulautuvan yhtiön osakkeenomistajien kannalta sulautuminen taas muistuttaa osakevaihtoa. Vastaanottavan yhtiön ja sen osakkeenomistajien näkökulmasta sulautuminen voidaan rinnastaa esimerkiksi liiketoimintakauppaan. Sillä, että sulautuminen voidaan rinnastaa muihinkin menettelyihin, voi olla merkitystä lakien tulkinnassa. (Airaksinen ym. 2010, 219-220.) Jatkossa tässä työssä perehdytään yritysjärjestelyistä ainoastaan sulautumiseen.

14 3 Sulautumistavat Osakeyhtiölain 16. luvussa sulautuminen jaetaan absorptiosulautumiseen sekä kombinaatiosulautumiseen (OYL 16:2). Absorptiosulautuminen jakaantuu tytäryhtiö- ja kolmikantasulautumiseen. Näiden lisäksi oikeuskielessä on olemassa muista sulautumismuotoja kuten sisaryhtiö- ja vastavirtasulautuminen. (Honkamäki & Pennanen 2010, 107.) 3.1 Absorptiosulautuminen Absorptiosulautumisessa eli ns. tavallisessa sulautumisessa yksi tai useampi yhtiö sulautuu vastaanottavaan yhtiöön (OYL 16:2). Toisin kuin jakautuminen sulautuminen on tehtävä kokonaisuudessaan, osittainen sulautuminen ei ole mahdollinen. Näin ollen sulautuvalta yhtiöltä siirtyvät kaikki varat, velat ja vastuut vastaanottavalle yhtiölle. Jos sulautuvia yhtiöitä on useampia, ne voivat kaikki sulautua vastaanottavaan yhtiöön samaan aikaan. (Honkamäki & Pennanen 2010, 136.) Immosen (Immonen 2002, 589.) mukaan absorptiosulautumisen vaiheet voidaan karkeasti jakaa seuraaviin: - sulautumissuunnitelman laatiminen ja sen rekisteröinti - suunnitelman hyväksyminen ja luvan hakeminen täytäntöönpanoon - täytäntöönpanon rekisteröiminen ja jälkitoimet Näistä vaiheista kerrotaan tarkemmin luvussa 4. Absorptiosulautumiseen lukeutuvat myös tytäryhtiösulautuminen sekä kolmikantasulautuminen (Blummé ym. 2008, 37). 3.1.1 Tytäryhtiösulautuminen Tytäryhtiösulautuminen on absorptiosulautuminen, jossa vastaanottava yhtiö omistaa kaikki sulautuvan yhtiön osakkeet ja mahdolliset optio-oikeudet. Vastaanottava yhtiö omistaa myös muut osakkeisiin oikeuttavat erityiset oikeudet. (OYL 16:2.) Sulautumisen myötä yhtiön osakkeet siis mitätöidään ja emoyhtiö saa osakkeiden tilalle sulautuvan tytäryhtiön varat ja velat (Tomperi 2011, 147). Tytäryhtiösulautumisesta melko helpon ja yksinkertaisen tekee se seikka, että mukana ei ole osallisyhtiöiden ulkopuolisia osakkeenomistajia. Koska sulautuva yhtiö on vastaanottavan yhtiön omistuksessa, esimerkiksi sulautumissuunnitelma on yksinkertaisempi kuin tavallisessa absorptiosulautumisessa. (Immonen 2008, 204.) Helppoutensa ja yksinkertaisuutensa vuoksi tytäryhtiösulautuminen on yleisin sulautumistyyppi (Immonen 2008, 140). Sulautumisvastiketta tytäryhtiösulautumisessa ei tavallisesti tarvitse maksaa. Siinä tytäryhtiö

15 siirtää varansa ja velkansa sekä varoihin ja velkoihin kohdistuvat varauksensa emoyhtiölle purkautuen ilman selvitysmenettelyä. (Honkamäki & Pennanen 2010, 147-148). 3.1.2 Kolmikantasulautuminen Kolmikantasulautuminen on absorptiosulautuminen, jossa sulautumisvastiketta antaa jokin muu taho kuin vastaanottava yhtiö (OYL 16:2). Käytännössä vastikkeen antaja on usein vastaanottavan yhtiön emoyhtiö (Blummé ym. 2008, 53). Osakeyhtiölain 16. luvun mukaan kolmikantasulautuminen on yksi absorptiosulautumisen muodoista (OYL16:2) mutta EVL 52 a :n mukaan sitä ei voida toteuttaa, koska säännöksen mukaan vastikeosakkeet on annettava vastaanottavasta yhtiöstä sulautuvalle yhtiölle (Honkamäki & Pennanen 2010, 169). Tästä syystä kolmikantasulautumiset ovat käytännössä harvinaisia (Blummé ym. 2008, 53) ja sulautuvan yhtiö kannalta kolmikantasulautuminen katsotaan verotuksessa purkautumiseksi (Honkamäki & Pennanen 2010, 169). 3.2 Kombinaatiosulautuminen Osakeyhtiölain 16. luvun mukaan kombinaatiosulautumisella tarkoitetaan sulautumista, jossa vähintään kaksi sulautuvaa yhtiötä sulautuu perustamalla yhdessä vastaanottavan yhtiön (OYL 16:2). Kombinaatiosulautumisen erityispiirre on se, että vastaanottava yhtiö pitää perustaa sulautumisen yhteydessä. Jos tämä ehto ei täyty, vaan vastaanottava yhtiö on jo olemassa, on kyseessä normaali absorptiosulautuminen. Muilta osin kombinaatiosulautuminen on pääosin samanlainen kuin absorptiosulautuminenkin. (Immonen 2008, 202.) 3.3 Rajat ylittävä sulautuminen Osakeyhtiölain 16. luvussa säädetään myös valtion rajan ylittävän sulautumisen määritelmä ja toteuttamistavat (OYL 16:19-28). Valtion rajat ylittävä sulautuminen voidaan toteuttaa niin absorptio- kuin kombinaatiosulautumisenakin, aivan kuten kotimaisten yhtiöiden välillä. Kolmikantasulautuminen on mahdollinen, mutta sen salliminen ei perustu rajat ylittäviä sulautumisia koskevaan direktiiviin, joten sen täytäntöönpano muissa maissa saattaa olla hankalaa. (Airaksinen ym. 2010, 402.) OYL 16. luvun 19 :ssä määritellään rajat ylittävä sulautuminen ja sen toteuttamistavat sekä eritellään ulkomaiset yhtiöt, jotka voivat osallistua sulautumiseen yhdessä suomalaisen osakeyhtiön kanssa (Airaksinen ym. 2010, 400). Tässä opinnäytetyössä keskitytään sulautumiseen suomalaisten osakeyhtiöiden kannalta, ja siitä syystä näitä OYL 16.luvun rajat ylittävään sulautumiseen liittyviä 19-28 ei käsitellä tarkemmin.

16 3.4 Muita sulautumismuotoja Edellä mainittujen lisäksi oikeuskielessä käytetään myös muita sulautumismuotoja joita ei kuitenkaan osakeyhtiölaissa tunneta (Honkamäki & Pennanen 2010, 107). Vastavirtasulautuminen on tilanne, jossa emoyhtiö sulautuu tytäryhtiöönsä. Se on siis tytäryhtiösulautumisen vastakohta ja absorptiosulautumisen erityistapaus. Sekasulautuminen sen sijaan on tilanne, jossa sulautuvan yhtiön osakkeista osan omistaa vastaanottava yhtiö ja osan muu kuin vastaanottava yhtiö (Honkamäki & Pennanen 2010, 163,166). Sisaryhtiösulautuminen on tilanne, jossa emoyhtiön omistama yhtiö sulautuu toiseen emoyhtiön omistamaan yhtiöön. Sisaryhtiösulautumisessa voidaan antaa tai olla antamatta sulautumisvastiketta (Honkamäki & Pennanen 2010, 173). Edellisissä tapauksissa on kyse absorptiosulautumisen erityistapauksista (Honkamäki & Pennanen 2010, 173). Siitä johtuen sulautumisessa sovelletaan tavallisen absorptiosulautumisen yhtiöoikeudellisia säännöksiä (Blummé ym. 2008, 38). 4 Sulautumisen vaiheet Sulautumismenettely on monimutkainen ja vie paljon aikaa. Tämä johtuu siitä, että menettelyssä on otettava huomioon useiden eri tahojen edut ja haitat. (Airaksinen ym. 2010, 249). Sulautumisessa on monta vaihetta, ja se voidaan jakaa esimerkiksi seuraavasti: 1. Sulautumissuunnitelma 2. Tilintarkastajan lausunto 3. Sulautumissuunnitelman rekisteröinti 4. Kuulutus velkojille 5. Sulautumisesta päättäminen 6. Sulautumisen täytäntöönpano 7. Lopputilitys OYL asettaa monia määräaikoja sulautumiselle (Honkamäki ja Pennanen 2010, 117). Menettelyn kuluessa aikataulua voidaan kuitenkin säätää monissa kohdissa nopeuttamalla tai hidastamalla prosessia. Aikataulu on hyvä suunnitella niin, että sulautumisen voimaantulo olisi jo alussa tiedossa. Jos tässä aikataulussa ei pysytä, ei sulautuminen kuitenkaan raukea viivästymisen vuoksi. (Immonen 2008, 148-149.) Tässä luvussa on perehdytty sulautumisen vaiheisiin OYL 16. luvun näkökulmasta.

17 4.1 Sulautumissuunnitelma Sulautumissuunnitelma on sulautumisen perusasiakirja. OYL 16:3 :n mukaan sulautuvien yhtiöiden hallitukset laativat yhdessä sulautumissuunnitelman, joka päivätään ja allekirjoitetaan. (Immonen 2008, 145.) Periaatteessa sulautumissuunnitelman voi allekirjoittaa muukin taho kuin hallitus, mutta käytännössä sen allekirjoittavat kaikkien osallistuvien yhtiöiden hallitusten jäsenet yksinkertaisuuden vuoksi (Honkamäki & Pennanen 2010, 107-108). OYL 16:3 :n mukaan sulautumissuunnitelmassa on oltava seuraavat kohdat: 1. sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden ja mahdollisen muun sulautumisvastikkeen antajan toiminimet, yritys- ja yhteisötunnukset tai vastaavat yksilöintitiedot sekä kotipaikat 2. selvitys sulautumisen syistä 3.absorptiosulautumisessa ehdotus mahdollisesta vastaanottavan yhtiön yhtiöjärjestyksen muutoksesta sekä kombinaatiosulautumisessa ehdotus perustettavan yhtiön yhtiöjärjestyksestä ja siitä, miten perustettavan yhtiön toimielinten jäsenet valitaan 4.absorptiosulautumisessa ehdotus sulautumisvastikkeena mahdollisesti annettavien osakkeiden lukumäärästä osakelajeittain ja siitä, annetaanko uusia vai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita, sekä kombinaatiosulautumisessa ehdotus vastaanottavan yhtiön osakkeiden lukumäärästä osakelajeittain 5. ehdotus mahdollisesta muusta sulautumisvastikkeesta ja, jos vastike on optio-oikeuksia tai muita osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia, niiden osakeyhtiölain 10. luvun 3 :n mukaiset ehdot 6. ehdotus sulautumisvastikkeen jakautumisesta, vastikkeen antamisen ajankohdasta ja muista vastikkeen antamiseen liittyvistä ehdoista sekä selvitys näiden perusteista 7. selvitys tai ehdotus sulautuvan yhtiön optio-oikeuden ja muun osakkeisiin oikeuttavan erityisen oikeuden haltijan oikeuksista sulautumisessa 8. absorptiosulautumisessa ehdotus vastaanottavan yhtiön mahdollisesta osakepääoman korotuksesta sekä kombinaatiosulautumisessa ehdotus vastaanottavan yhtiön osakepääomasta 9. selvitys sulautuvan yhtiön varoista, veloista ja omasta pääomasta ja niiden arvostamiseen vaikuttavista seikoista, sulautumisen suunnitellusta vaikutuksesta vastaanottavan yhtiön taseeseen sekä sulautumiseen sovellettavista kirjanpidollisista menetelmistä 10. ehdotus sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden oikeudesta päättää muista kuin tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluvista järjestelyistä, jotka vaikuttavat niiden oman pääoman tai osakkeiden määrään 11. selvitys pääomalainoista, joiden velkojat voivat 6 :n mukaisesti vastustaa sulautumista 12. selvitys sulautuvan yhtiön ja sen tytäryhteisöjen omistamien vastaanottavan yhtiön ja sen emoyhtiön osakkeiden lukumäärästä sekä sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden omistamien sulautuvan yhtiön osakkeiden lukumäärästä

18 13. selvitys sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden omaisuuteen kohdistuvista yrityskiinnityslaissa (634/1984) tarkoitetuista yrityskiinnityksistä 14. selvitys tai ehdotus sulautumiseen osallistuvan yhtiön hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenelle, toimitusjohtajalle, tilintarkastajalle ja sulautumissuunnitelmasta lausunnon antavalle tilintarkastajalle annettavista erityisistä eduista ja oikeuksista (13.4.2007/461) 15. ehdotus sulautumisen täytäntöönpanon suunnitellusta rekisteröintiajankohdasta sekä 16. ehdotus mahdollisiksi muiksi sulautumisen ehdoiksi. (OYL 16:3.) OYL 16:3 :ssä säädetään myös, että tytäryhtiösulautumiseen ei sovelleta kohtien 4-8 eikä kohdan 10 säännöksiä (OYL 16:3). Helpotukset johtuvat siitä, että tytäryhtiösulautumisessa ei anneta sulautumisvastiketta, joten sitä koskevat kohdat jäävät suunnitelmasta pois (Immonen 2008, 140). Kuten 3 :n 16. kohdassa mainitaan, suunnitelmassa voi mainita myös muita ehtoja. Edellä mainitut ovat suunnitelman minimivaatimukset. (Immonen 2002, 595.) Sulautumissuunnitelmasta tulee ilmetä myös se miten ja milloin sulautuvan yhtiön osakekirjat ja optio-oikeudet vaihdetaan. Jos yhtiön osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään, täytyy suunnitelmassa olla myös ohjeet osakkeenomistajille rekisteröintimerkintöjen toteuttamiseksi. (Immonen 2008, 148.) Kun sulautumissuunnitelma on tehty, sen hyväksyy sulautuvassa yhtiössä yhtiökokous. Tytäryhtiösulautumisessa sulautumisesta voi päättää myös sulautuvan yhtiön hallitus. Vastaanottavassa yhtiössä suunnitelman hyväksyy hallitus. Jos osakkeenomistajat, jotka edustavat vähintään yhtä kahdeskymmenesosaa (1/20) yhtiön osakkeista, vaativat, silloin sulautumisesta päätetään yhtiökokouksessa. (Honkamäki & Pennanen 2010, 111-112.) Kun hallitus tai yhtiökokous on hyväksynyt suunnitelman, se voidaan peruuttaa ainoastaan uudella yhtiökokouksen päätöksellä (Immonen 2008, 145). Sulautumissuunnitelma on hyväksyttävä tai hylättävä sellaisenaan. Jos suunnitelmaan halutaan muutoksia, menettely on aloitettava alusta. Valmiiseen suunnitelmaan muutosten tekeminen ei ole mahdollista. (Blummé ym. 2008, 38.) 4.2 Tilintarkastajan lausunto Sulautumiseen osallistuvat yhtiöt yhdessä nimeävät vähintään yhden tilintarkastajan antamaan sulautumissuunnitelmasta lausunnon jokaiselle osallistuvalle yhtiölle (Immonen 2008, 149). Jokainen yhtiö voi käyttää omaa tilintarkastajaa, tai yksi yhteinen tilintarkastaja voi antaa lausuntonsa kaikille. Oleellisinta on se, että lausunnon antajat ovat kaikkien sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden hyväksymiä. (Blummé ym. 2008, 44.)

19 Tilintarkastaja ilmoittaa lausunnossa, antaako sulautumissuunnitelma oikeat ja riittävät tiedot sulautumisvastikkeen määräämisen perusteista. Lausunnossa otetaan kantaa myös siihen, vaarantaako sulautuminen vastaanottavan yhtiön velkojen maksun. Näitä asioita varten tilintarkastaja tarvitsee tarkat laskelmat esimerkiksi oletuksista, joita on käytetty sulautumisvastikkeen laskemisen pohjana. (Honkamäki & Pennanen 2010, 113.) Jos kaikkien sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden osakkeenomistajat suostuvat, riittää lausunto siitä, vaarantaako sulautuminen vastaanottavan yhtiön velkojen maksun. Tämä lausunto riittää myös tytäryhtiössä jossa sulautumisvastiketta ei anneta. (Immonen 2008, 151.) Lausunto ei sinällään ole este sulautumiseen lausunnon sisällöstä riippumatta. Vaikka tilintarkastaja katsoisi sulautumisvastikkeen olevan kohtuuton tai sulautumissuunnitelman puutteellinen, yhtiöt voivat silti hankkia muiden tahojen kuten taloudellisten neuvonantajien tai puolueettoman investointipankin lausunnon. (Airaksinen ym. 2010, 309-310.) 4.3 Sulautumissuunnitelman rekisteröinti OYL 16:5 :n mukaan kun sulautumissuunnitelma on hyväksytty ja allekirjoitettu, on yrityksillä aikaa yksi kuukausi ilmoittaa se rekisteröitäväksi, eli suunnitelma saatetaan julkiseksi. Mikäli rekisteröintiä ei tehdä ajoissa, koko sulautuminen raukeaa. (Airaksinen ym. 2010, 312.) Tavallisesti ilmoituksen tekevät osallistuvat yhtiöt yhdessä, mutta tytäryhtiössä ilmoittamisen hoitaa emoyhtiö. Rekisteri-ilmoitukseen tulee liittää sulautumissuunnitelma sekä edellä mainittu tilintarkastajan lausunto. Kombinaatiosulautumisessa ilmoitukseen liitetään alkuperäinen sulautumissuunnitelma, joka korvaa yrityksen perustamissopimuksen, mutta muissa sulautumismuodoissa ilmoitukseen riittää kopio suunnitelmasta. (Airaksinen ym. 2010, 312-313.) Käytännössä ilmoittaminen tapahtuu Patentti- ja Rekisterihallituksen Y4- lomakkeella johon laitetaan mukaan tarvittavat liitteet (Honkamäki & Pennanen 2010, 113). Ilmoituksen jättämisen jälkeen rekisteriviranomainen tarkistaa että sulautumissuunnitelma ja tilintarkastajan lausunto ovat lainmukaisia, eli että ne sisältävät kaikki OYL 16:3 :ssä ja 16:4 :ssä mainitut asiat. (Airaksinen ym. 2010, 313.) 4.4 Kuulutus velkojille Sellaisilla sulautuvan yhtiön velkojilla, joiden saatava on syntynyt ennen sulautumissuunnitelman rekisteröimistä, on mahdollisuus vastustaa sulautumista. Kuulutus on lähetettävä myös vastaanottavan yhtiön velkojille, jos tilintarkastajan lausunnon mukaan sulautuminen saattaa vaarantaa yhtiön velkojen maksun. (Blummé ym. 2008, 45-46.) Rekisteriviranomainen antaa velkojille kuulutuksen, jossa mainitaan vastustusoikeudesta. Vastustuksesta ilmoitetaan kirjallisesti rekisteriviranomaiselle viimeistään kuulutuksessa

20 mainittuna määräpäivänä. OYL 16:6 :n mukaan kuulutusta on haettava neljän kuukauden sisällä sulautumisen rekisteröimisestä tai sulautuminen raukeaa. Rekisteriviranomainen julkaisee kuulutuksen virallisessa lehdessä viimeistään kolme kuukautta ennen määräpäivää ja rekisteröi kuulutuksen. (Airaksinen ym. 2010, 314-315.) OYL 16:7 :ssä mainitaan että yhtiön on viimeistään kuukausi ennen valitusoikeuden päättymispäivää lähetettävä kuulutuksesta myös kirjallinen ilmoitus sellaisille tunnetuille velkojille, joiden saatava on syntynyt ennen sulautumissuunnitelman rekisteröimistä (Blummé ym. 2008, 46). 4.5 Sulautumisesta päättäminen Normaalissa absorptiosulautumisessa ja kombinaatiosulautumisessa sulautumisesta päättää sulautuvan yhtiön yhtiökokous. Tytäryhtiösulautumisessa tämä ei ole tarpeen, vaan päättävä elin voi olla yhtiön hallitus. Vastaanottavassa yhtiössä sulautumisesta päättää hallitus, paitsi jos yhtiökokousta erikseen vaaditaan. Tämä oikeus vaatimiseen on osakkeenomistajilla, joilla on hallussaan vähintään yksi kahdeskymmenesosa (1/20) yhtiön osakkeista. (Airaksinen ym. 2010, 323.) Nyrkkisääntönä voisi pitää, että sulautumisesta on päätettävä vastaanottavan yhtiön yhtiökokouksessa myös silloin, kun sulautuminen edellyttää vastaanottavan yhtiön yhtiöjärjestyksen muuttamista (Blummé ym. 2008, 47). OYL 16:9 :n mukaan sulautumisesta päättävä yhtiökokous on pidettävä tai hallituksen sulautumispäätös tehtävä neljän kuukauden kuluessa sulautumissuunnitelman rekisteröimisestä. Muuten sulautuminen raukeaa. (Airaksinen ym. 2010, 323-324.) Kutsu sulautumisesta päättävään yhtiökokoukseen on toimitettava aikaisintaan kahta kuukautta ja viimeistään kuukautta ennen yhtiökokousta. Kokouskutsussa noudatetaan yleisiä yhtiökokouskutsun sisältövaatimuksia, mutta lisäksi kutsussa täytyy mainita sulautumissuunnitelman pääasiallinen sisältö. Tämä johtuu siitä, että osakkeenomistajilla tulee olla riittävä tieto tehdä päätös sulautumisesta. (Immonen 2008, 152-153.) Koko sulautumissuunnitelmaa kokouskutsuun ei kuitenkaan tarvitse liittää. Tytäryhtiösulautumisessa, jossa vastiketta ei anneta ja yhtiöjärjestystä ei muuteta, ei myöskään suunnitelman sisältöä välttämättä tarvitse tuoda julki kokouskutsussa (Airaksinen ym. 2010, 332.) Jos kaikki osakkeenomistajat ovat yksimielisiä, sulautumisesta päättävä yhtiökokous voidaan pitää noudattamatta kutsuaikoja ja antamatta tarvittavia ennakkotietoja (Blummé ym. 2008, 48). Jos vastaanottavan yhtiön yhtiökokousta ei kutsuta koolle päättämistä varten, on suunnitelmasta ilmoitettava osakkeenomistajille samalla tavalla kuin kokouskutsu toimitetaan. Tämä mahdollistaa sen, että osakkeenomistaja voi niin halutessaan kirjallisesti

21 vaatia, että sulautumisesta on päätettävä yhtiökokouksessa. Tämä vaatimus on kuitenkin esitettävä kuukauden kuluessa ilmoituksesta. (Immonen 2008, 152-153.) Vähintään kuukautta ennen sulautumisesta päättävää yhtiökokousta on toimitettava nähtäväksi sulautumissuunnitelma ja siihen liittyvät asiakirjat. Nämä voidaan pitää nähtävänä joko jokaisen sulautumiseen osallistuvan yhtiön pääkonttorissa tai internet-sivuilla. Nämä asiakirjat pitää myös lähettää osakkeenomistajille heidän sitä pyytäessään, sekä asettaa nähtäväksi yhtiökokouksessa. (Blummé ym. 2008, 48.) OYL 16:11 :n mukaan nähtävänä on pidettävä seuraavat asiakirjat: 1. sulautumissuunnitelma 2. kunkin sulautumiseen osallistuvan yhtiön kolmen viimeksi päättyneen tilikauden tilinpäätökset, toimintakertomukset ja tilintarkastuskertomukset 3. jos sulautumiseen osallistuvan julkisen osakeyhtiön viimeisen tilikauden päättymisestä on kulunut sulautumissuunnitelman allekirjoituspäivään mennessä yli kuusi kuukautta, yhtiön tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus päivältä, joka ei saa olla kolmea kuukautta sulautumissuunnitelman allekirjoituspäivää aiempi 4. kunkin sulautumiseen osallistuvan yhtiön viimeisen tilikauden jälkeen mahdollisesti tekemät varojen jakamista koskevat päätökset 6. kunkin sulautumiseen osallistuvan yhtiön viimeisen tilikauden jälkeen laaditut osavuosikatsaukset 7. hallituksen selostus tilinpäätöksen tai osavuosikatsauksen jälkeisistä yhtiön asemaan olennaisesti vaikuttavista tapahtumista sekä 8. OYL 16:4 :ssä tarkoitettu lausunto sulautumissuunnitelmasta. (Airaksinen ym. 2010, 334.) Kolmikantasulautumisessa vastikkeen antaa ulkopuolinen taho, joten osakkeenomistajien nähtävänä tulee pitää myös vastikkeen antajaa koskevia asiakirjoja (Immonen 2008, 154). Näitä ovat muun muassa viimeisin tilinpäätös, mahdollinen konsernitilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus (Airaksinen ym. 2010, 339). Päätös sulautumisesta tehdään yhtiökokouksessa kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista. Yhtiökokous voi ainoastaan hyväksyä tai hylätä sulautumissuunnitelman, mutta osakeyhtiölain muutoksen myötä yhtiökokous ei enää voi tehdä muutoksia suunnitelmaan. Jos sulautumissuunnitelmaa ei hyväksytä kaikissa osallistuvissa yhtiöissä, ei sulautumista voida suorittaa, vaan se raukeaa. Tällöin asiasta on ilmoitettava välittömästi kaupparekisteriin. (Blummé ym. 2008, 49.) Sulautuvan yhtiön osakkeenomistajalla on oikeus vaatia osakkeidensa lunastamista sulautumisesta päättävässä yhtiökokouksessa. Hänelle on varattava siihen tilaisuus, ennen kuin sulautumisesta päätetään. Jotta hän voi käyttää lunastusoikeuttaan, hänen on

22 ilmoitettava lunastettavaksi vaaditut osakkeet merkittäväksi yhtiön osakeluetteloon yhtiökokouspäivään tai sen viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä. Hänen on myös osallistuttava sulautumisesta päättävään yhtiökokoukseen ja vaadittava osakkeidensa lunastamista ennen sulautumisesta päättämistä. Viimeisenä edellytyksenä on se, että osakkeenomistaja äänestää sulautumista vastaan. (Airaksinen ym. 2010, 346,348.) 4.6 Sulautumisen täytäntöönpano Sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden tulee tehdä ilmoitus sulautumisen täytäntöönpanosta rekisteriviranomaisille kuuden kuukauden sisällä sulautumista koskevasta päätöksestä. Jos ilmoitusta ei tehdä ajallaan, sulautuminen raukeaa. Jos sulautuminen pääsee raukeamaan, voidaan sulautumissuunnitelma rekisteröidä uudelleen, jotta saadaan uusi määräaika. Tällöin kuitenkin kaikki vaiheet, kuten kuulutus velkojille, tulee tehdä uudestaan. (Honkamäki & Pennanen 2010, 114.) OYL 16:14 :n mukaan ilmoituksen tulee sisältää: 1. kunkin sulautumiseen osallistuvan yhtiön hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan vakuutus siitä, että sulautumisessa on noudatettu tämän lain säännöksiä 2. tilintarkastajan todistus siitä, että vastaanottava yhtiö saa täyden vastikkeen sen omaan pääomaan merkitystä määrästä, ja lausunto sulautumissuunnitelman 3 :n 2 momentin 9 kohdassa tarkoitetusta selvityksestä 3. hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan todistus OYL 7 :ssä tarkoitettujen ilmoitusten lähettämisestä sekä 4. sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden sulautumista koskevat päätökset Tytäryhtiösulautumisen osalta ilmoitusprosessia on helpotettu. Tytäryhtiösulautumisessa ilmoituksen tekee ainoastaan emoyhtiö. Ilmoitukseen tulee liittää ainoastaan emoyhtiön hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan vakuutus siitä, että sulautumisessa on noudatettu tämän lain säännöksiä. Ilmoitukseen tulee liittää myös todistus OYL 7 :ssä tarkoitettujen ilmoitusten lähettämisestä ja sulautumista koskevat päätökset. (Airaksinen ym. 2010, 363.) Sulautumisen rekisteröi kaupparekisteri (Honkamäki & Pennanen 2010, 116). Viranomainen rekisteröi sulautumisen, mikäli velkojat eivät ole vastustaneet sulautumista. Vaikka sulautumista on vastustettu, mutta velkoja on jo saanut maksun tai turvaavan vakuuden saatavistaan, on viranomaisella myös silloin velvollisuus rekisteröidä sulautuminen. (Airaksinen ym. 2010, 370.) Täytäntöönpanon rekisteröimisellä sulautuminen tulee voimaan. Sulautumisen voimaan tullessa sulautuvat yhtiöt purkautuvat, ja sulautuvan yhtiön varat ja velat siirtyvät selvitysmenettelyttä vastaanottavalle yhtiölle. Täytäntöönpanon rekisteröimisellä syntyy sulautuvan yhtiön osakkaan oikeus sulautumisvastikkeeseen. (Blummé ym. 2008, 51.)

23 Kombinaatiosulautumisessa sulautumisen täytäntöönpanoilmoitus korvaa uuden yhtiön perustamisesta tehtävän ilmoituksen. Näin ollen sulautumisen rekisteröimisellä sulautuvat yhtiöt merkitään lakanneiksi ja uusi osakeyhtiö rekisteröidään. (Immonen 2008, 142.) 4.7 Lopputilitys Sulautumisen täytäntöönpanon jälkeen sulautuvan yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja laativat lopputilityksen. Lopputilitys sisältää tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen ajalta, jolta niitä ei vielä ole esitetty yhtiökokouksessa. (Blummé ym. 2008, 52.) Osakeyhtiölain mukaan lopputilitys on annettava mahdollisimman pian, mutta varsinaista määräaikaa laissa ei ole määrätty. Tästä syystä käytännössä sovelletaan kirjanpitolain 3:4 :ää, jonka mukaan tilinpäätöksen laatimisaika on enintään neljä kuukautta. (Honkamäki & Pennanen 2010, 116.) Yhtiössä, jossa on velvollisuus valita tilintarkastaja, on lopputilitys annettava tilintarkastajille. Tilintarkastajilla on velvollisuus antaa kuukauden kuluessa lopputilitystä koskeva tilintarkastuskertomus. (Airaksinen ym. 2010, 393.) Kun lopputilitys on tehty ja tilintarkastettu, sen hyväksyvät viipymättä sulautuvan yhtiön osakkeenomistajat (Blummé ym. 2008, 52). Vaikka sulautuminen olisi rekisteröity, se voidaan tuomioistuimen päätöksellä peruuttaa. Pätemättömyyden syynä voi olla esimerkiksi se, että sulautumispäätös on lain vastainen. Kuitenkaan se, että sulautumissuunnitelmaa ei ole noudatettu, vaikka muutoin olisi noudatettu kaikkia osakeyhtiölain säännöksiä, ei ole pätevä syy peruuttaa sulautuminen. (Airaksinen ym. 2010, 397.) Sulautumismenettely on julkista tietoa varhaisesta vaiheesta saakka, ja siinä on monenlaisia ilmoituksia ja kuulutuksia. Kun tämä menettely toteutetaan asianmukaisesti alusta loppuun asti, turvataan hyvin osakkeenomistajien, velkojien ja sivullisten oikeudet. Sulautumispäätöksen moitekanne voi menestyä vain silloin, kun enemmistöosakkeenomistajat ovat käyttäneet valtaansa selkeästi väärin. (Immonen 2008, 200.) Sulautumisen peruuttaminen onkin äärimmäinen toimenpide ja erittäin poikkeuksellista (Airaksinen ym. 2010, 399). 5 Sulautuminen kirjanpidossa Kirjanpitolaissa ja tilinpäätösnormeissa ei ole säännöksiä, jotka koskisivat erityisesti yritysjärjestelyjä. Osakeyhtiölaki luo yleiset ohjeet ja säännöt, joita kirjanpitolainsäädäntö ja verosäännökset kenties tarkentavat. Jos yksityiskohtaisia säännöksiä ei ole, ovat keskeiset periaatteet sekä hyvä kirjanpitotapa avainasemassa. Myös verotus ja verotuskäytäntö ovat tärkeitä ja vaikuttavat kirjanpidollisiin ratkaisuihin. Kirjanpidollisesti myös sillä on merkitystä, sovelletaanko yrityksessä kansainvälisiä IFRS standardeja (International Financial Reporting Standards) vai noudatetaanko paikallisia yritysjärjestelyjä ja konserneja koskevia kirjanpitonormeja. (Blummé ym. 2008, 82, 88.)