Etelä-Suomi Päätös Nro 49/2011/2 Dnro ESAVI/687/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.5.2011 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 58 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Uudenmaan ympäristökeskuksen Pasilan kaatopaikan kunnostamiselle rakentamishankkeiden alueilla antaman ympäristölupapäätöksen No YS 1327/22.9.2006 lupamääräysten B.11., C.8. ja C.20. muuttamista, Helsinki. LUVAN HAKIJAT Liikennevirasto PL 33 00521 Helsinki Y-tunnus: 1010547-1 VR-Yhtymä Oy PL 488 00101 Helsinki Y-tunnus: 1003521-5 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Pasilan kaatopaikka Ilmalan ratapiha, Pasila, Helsinki Kiinteistö: 91-436-3-9 Kiinteistön omistaja: Liikennevirasto ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 22.11.2010. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 58 Ympäristönsuojelulaki 78 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9, 00520 Helsinki PL 115, 00231 Helsinki ymparistoluvat.etela@avi.fi
2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 58 :n perusteella ympäristöluvan muuttamista koskevan hakemuksen käsittelee ympäristöluvan myöntänyt viranomainen. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 13 d) mukaisesti kaatopaikkaa koskevan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Uudenmaan ympäristökeskuksen antama päätös No YS 1007/13.7.2006, joka koski Pasilan kaatopaikan kaatopaikkakaasun ja vesien tarkkailusuunnitelman hyväksymistä. Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupapäätös No YS 1327/22.9.2006, joka koski Pasilan kaatopaikan kunnostamista rakentamishankkeiden alueilla. Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupapäätös No YS 441/5.4.2007, joka koski ympäristölupapäätöksen No YS 1327/22.9.2006 lupamääräyksen B.9. muuttamista. VOIMASSA OLEVAT MÄÄRÄYKSET Uudenmaan ympäristökeskuksen antamassa ympäristölupapäätöksessä No YS 1327/22.9.2006 määräys, johon haetaan muutosta, on seuraava: Lupamääräys B.11. Salaojiin kertyvä kaatopaikkavesi on johdettava Helsingin vesihuoltolaitoksen viemäriin. Veden viemäröinnissä on noudatettava Helsingin Veden antamia ohjeita ja määräyksiä. Lupahakemuksessa on esitetty kaatopaikkaveden laadun lisätarkkailua, jolloin tässä päätöksessä tulevat muutettavaksi myös seuraavat ympäristölupapäätöksen No YS 1327/22.9.2006 tarkkailumääräykset: Lupamääräys C.8. Tarkkailu on tehtävä Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksen No YS 1007/13.7.2006 mukaisesti. Lupamääräys C.20. Tarkkailusta on tehtävä vuosiyhteenvetoraportti. Raportti on esitettävä Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksen No YS 1007/13.7.2006 määräyksen 12. vuosiraportin erillisenä liitteenä.
3 MUUTOSHAKEMUS Hakemus Määräys B.11. esitetään muutettavaksi seuraavasti: Kaikki Ilmalan ratapiha-alueella muodostuva laadultaan sadevesiviemäriin kelvollinen hulevesi mukaan lukien rakennusten salaojavedet voidaan johtaa Helsingin kaupungin sadevesiviemäriin. Vesinäytteenotto tehdään ennen viemärimuutoksen toteuttamista seuraavasti: näytteet otetaan kahden viikon välein kolmen kuukauden ajan näytteenotto toteutetaan kaivosta K201 ja näyte kerätään vuorokauden kokoomanäytteenä vesinäytteistä analysoidaan öljyhiilivetyjen, haihtuvien hiilivetyjen mukaan lukien kloorattujen hiilivetyjen, PAH-yhdisteiden, arseenin, bariumin, elohopean, kadmiumin, kromin, kuparin, lyijyn, nikkelin, sinkin ja kiintoaineksen pitoisuudet. Lisäksi tutkitaan biologisen ja kemiallisen hapenkulutuksen arvot. Vesinäytteenotto toteutetaan viemärimuutoksen toteutuksen jälkeen yhden vuoden ajan seuraavasti: kolmen ensimmäisen kuukauden aikana kahden viikon välein neljännen, viidennen ja kuudennen kuukauden aikana kerran kuukaudessa tämän jälkeen kahden kuukauden välein näytteenotto ja tutkittavat ominaisuudet ovat vastaavat kuin ennen viemäröintimuutosta. Lisäksi seurataan veden laatua visuaalisesti viemärimuutoksen toteutuksen jälkeen seuraavasti: kolmen ensimmäisen kuukauden aikana viikoittain tämän jälkeen kahden viikon välein havainnoitavia veden ominaisuuksia ovat sameus ja öljyn esiintyminen. Ympäristövaikutukset Tarkkailusta tehdään yhteenvetoraportti. Raportissa esitetään veden laatutiedot ja uusi tarkkailuohjelma. Ilmalan ratapiha-alueen hulevedet ovat laadultaan sellaisia, ettei niiden johtamisesta sadevesiviemäriin arvioida aiheutuvan ympäristön pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa.
4 Ilmalan ratapiha-alueelle on asennettu joulukuussa 2010 kaksi junien sulatus- ja jäänestolaitteistoa. Toinen laitteistoista sijaitsee lupahakemusalueella. Vesinäytteillä seurataan huleveteen mahdollisesti päätyvän propyleeniglykolin vaikutuksia sadevesiviemäriin johdettavan veden laatuun. Kumpulanpuron ongelmana ovat virtaaman vaihtelut. Tulvien yhteydessä korostuvat veden laadulliset ongelmat. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen edustaja on todennut 31.3.2009 pidetyn neuvottelun muistiossa muun muassa, että ylivuotoyhteys jätevesiviemäriin tulee säilyttää ylivuototilanteita ja mahdollisia veden laatuongelmia varten. Yhteyden säilyttämistavasta, sijainnista ja rakenteesta päättää HSY Vesi. Jos seurantanäytteenotossa tai visuaalisessa veden laadun seurannassa havaitaan huleveden laadun heikentyneen merkittävästi, ilmoitetaan asiasta viipymättä valvontaviranomaiselle ja HSY Vedelle. Jos vedessä on toistuvia laatuongelmia, käynnistetään jatkosuunnittelu veden käsittelyn tehostamiseksi. Tarvittaessa vedet johdetaan jätevesiviemäriin. Merkittävästi heikentyneellä huleveden laadulla tarkoitetaan tutkittavan haitta-aineen pitoisuuden poikkeamista selvästi toteutuneen tarkkailun keskimääräisestä pitoisuudesta. Toimenpiderajat ovat seuraavat: Haitta-aine Toimenpideraja 1 (µg/l) Toimenpideraja 2 (µg/l) Keskiarvopitoisuus (µg/l) mineraaliöljy 500 2 500 45 (C 10 C 40 ) bentseeni 30 150 0,3 naftaleeni 10 50 0,77 antraseeni 5 25 0,043 fluoranteeni 1 5 0,056 PAH-yhdisteiden 15 75 1,5 yhteenlaskettu kokonaispitoisuus arseeni 80 400 7,7 barium 2500 12 500 255 kupari 120 600 12 Lisäselvitykset aloitetaan, jos taulukossa esitetyn haitta-aineen pitoisuus ylittää kahdessa peräkkäisessä mittauksessa toimenpiderajan 1 taulukossa esitetyn haitta-aineen pitoisuus ylittää yhdessä mittauksessa toimenpiderajan 2. Lisäselvityksillä tutkitaan veden laatumuutoksen pysyvyys ja mistä muutos aiheutuu. Toimenpiderajat on asetettu sellaisiksi, ettei niiden ylittymisestä arvioida olevan välittömiä haitallisia vaikutuksia sadevesiviemäriin.
5 Lisäselvitysten sisältö päätetään tapauskohtaisesti. Mahdollisia selvityksiä voivat olla esimerkiksi lisänäytteenotto, kokonaisvirtaamien tarkastelu, veden mukana kulkeutuneen haitta-aineen kokonaismäärän arviointi tai todetun pitoisuuden merkittävyyden arvioiminen esimerkiksi vertaamalla pitoisuuksia Helsingin kaupungin alueella syntyvän huleveden yleiseen laatuun. Jatkotoimenpiteet päätetään lisäselvitysten perusteella. Visuaalisella tarkastetulla voidaan havaita vedessä oleva öljy. Jos öljyä havaitaan, tehdään lisäselvityksenä uusintanäytteenotto ja kartoitetaan mahdollisesti tapahtuneet onnettomuudet tai vuodot. Jos vedessä todetaan selvä öljykalvo, ryhdytään toimenpiteisiin öljyn poistamiseksi imuautolla tai käyttämällä öljypuomeja tai vesi ohjataan jätevedenpuhdistamolle. Poikkeuksellisissa tilanteissa tihennetään huleveden laadun seurantaa. Vesien johtamista sadevesiviemärijärjestelmään jatketaan vasta, kun veden laatu on palautunut hyväksyttävälle tasolle. Kaikista poikkeuksellisista tilanteista ilmoitetaan viipymättä valvontaviranomaiselle ja HSY Vedelle. Poikkeukselliset tilanteet raportoidaan vuosittaisessa seurantaraportissa. Perustelut Vuodesta 2001 alkaen alueen Vallilanlaakson sadevesiviemäriin johdetut vedet on purettu Messukeskuksen pihassa sijaitsevan kuilukaivon kautta jätevesitunneliin. Yhteyden ennallistaminen Kumpulanpuroon tarkoittaa Messukeskuksen kuilukaivon muutostöitä siten, että vesi voidaan johtaa HSY Veden sadevesiviemäriyhteyttä pitkin Kumpulanpuroon. Ilmalan ratapiha-alueelta on johdettu 11/200712/2009 vesiä jätevesiviemäriin yhteensä noin 840 000 m 3. Vesinäytetulosten perusteella veden laatu vastaa muita Helsingin alueen hulevesiä. Ilmalan ratapiha-alueen vesien keskimääräinen kuormitus laskettuna keskimääräisillä haitta-ainepitoisuuksilla ja virtaamalla 384 000 m 3 /a oli seuraava: Haitta-aine Keskimääräinen pitoisuus (mg/l) Kuormitus (kg/d) Kuormitus (kg/a) C 10 C 40 0,0475 0,05 18,2 PAH 0,0013 0,001 0,5 bentseeni 0,0003 0,0003 0,12 Cu 0,0133 0,014 5,1 Ratapiha-alueen hulevedet kuormittavat Viikinmäen jätevedenpuhdistamon kapasiteettia. Jätevesistä peritään jätevesimaksu, joka on 1,01 /m 3. Helsingin Veden (nykyisin HSY Vesi) edustaja on todennut 12.6.2009 pidetyn neuvottelun muistiossa muun muassa, että se kaipaa Helsingin ympäristökeskukselta lausuntoa asiasta. Lausunnossa todettaisiin, että Ilmalan ratapihan hulevedet voidaan johtaa sadevesiviemäriin. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ympäristövalvontayksikkö toteaa 22.6.2009 päivä-
6 tyssä lausunnossaan muun muassa, että vesi on tutkimustulosten perusteella Helsingin Veden hulevesiviemäriin ja edelleen Kumpulanpuroon johtamiskelpoista. "Ilmalan ratapihan hulevesiselvitys ja huleveden laadun arviointi. Ilmalan ratapiha, Helsinki. Golder Associates Oy. 5.11.2010."-raportissa todetaan muun muassa, että salaojavesien erilliskeräysjärjestelmän rakentaminen olisi teknisesti erittäin vaikeaa ja liikenteenhoidon kannalta jopa mahdoton toteuttaa. Alue on tiiviisti rakennettu ja liikennöintikäytössä oleva ratapiha. Käsittelylaitteistojen rakentaminen on teknisesti toteutettavissa, mutta haitta-ainepitoisuudet ovat alhaisia eikä laitteistojen rakentaminen ole teknistaloudellisesti tarkoituksenmukaista. KAATOPAIKKAVEDEN LAATU Yleistä Kaatopaikkaveden laatu on esitetty seuraavissa raporteissa: Ilmalan ratapihan kuivatussuunnittelu. Nykytilanneselvitys. FCG Planeko Oy. 20.8.2008. Ilmalan ratapihan hulevesiselvitys ja huleveden laadun arviointi. Ilmalan ratapiha, Helsinki. Golder Associates Oy. 5.11.2010. Kaatopaikkavesi Hulevedet johdetaan tällä hetkellä Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle. Vesitaselaskelman mukaan vuosittaisesta kokonaissadannasta kulkeutui viemäriin vettä 74 % vuonna 2008 ja 60 % vuonna 2009. Viemäriin johdettavasta vedestä noin 20 % on kattovesiä ja päällystettyjen alueiden hulevesiä. Arvion mukaan loput viemäröitävät vedet ovat salaojavesiä ja muutoin, kuten putkisaumoista, kulkeutuvia vesiä. Kaatopaikkavettä arvioidaan kulkeutuvan salaojiin vetokalustovarikolta, pendolinohallilta ja mahdollisesti vanhalta kaukojunahallilta. Kaivosta 297 vuosina 20072009 otetuissa kaatopaikkavesinäytteissä on todettu muun muassa seuraavia aineita: mineraaliöljypitoisuus (C 22 C 39 ) alle tutkimusmenetelmän määritysrajan100 µg/l bariumpitoisuus 25 µg/l29 µg/l sulfaattipitoisuus 32 mg/l49 mg/l kloridipitoisuus 47 mg/l99 mg/l COD Cr -pitoisuus 46 mg/l80 mg/l. Vetokalustovarikon salaojavedessä on todettu vuoden 2009 näytteenotossa muun muassa seuraavia aineita:
7 mineraaliöljypitoisuus (C 21 C 40 ) 120 µg/l bentseenipitoisuus 0,3 µg/l naftaleenipitoisuus 0,15 µg/l bariumpitoisuus 720 µg/l ammoniumtyppipitoisuus 4,8 mg/l sulfaattipitoisuus 2 mg/l kloridipitoisuus 18,4 mg/l COD Cr -pitoisuus 130 mg/l BOD 7 -pitoisuus 10 mg/l kiintoainespitoisuus 330 mg/l. Viemäröity kaatopaikkavesi Metalleista on analysoitu liukoisten metallien pitoisuudet. Vesinäytteet on otettu kaivosta K201. Kaivoon puretaan sadevesiviemärilinjoihin kerätyt kattovedet, hulevedet ja salaojavedet. Näytteet on kerätty vuorokausikokoomanäytteenä. Vesimäärä on mitattu jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Vuosien 20072009 vesinäytteenotossa kaatopaikkavedessä todettiin muun muassa seuraavia aineita: mineraaliöljypitoisuus (C 10 C 21 ) alle tutkimusmenetelmän määritysrajan80 µg/l mineraaliöljypitoisuus (C 21 C 40 ) alle tutkimusmenetelmän määritysrajan50 µg/l bentseenipitoisuus alle tutkimusmenetelmän määritysrajan0,7 µg/l naftaleenipitoisuus alle tutkimusmenetelmän määritysrajan3,4 µg/l arseenipitoisuus alle tutkimusmenetelmän määritysrajan21 µg/l bariumpitoisuus 199 µg/l297 µg/l kuparipitoisuus 1,6 µg/l55 µg/l kokonaisfosforipitoisuus 80 µg/l120 µg/l kokonaistyppipitoisuus 8,2 mg/l12 mg/l ammoniumtyppipitoisuus 6,9 mg/l11 mg/l sulfaattipitoisuus 8,1 mg/l9,2 mg/l kloridipitoisuus 27 mg/l47 mg/l COD Cr -pitoisuus alle tutkimusmenetelmän määritysrajan47 mg/l BOD 7 -ATU-pitoisuus alle tutkimusmenetelmän määritysrajan12 mg/l kiintoainespitoisuus 28 mg/l340 mg/l. Metalleista on analysoitu liukoisten metallien pitoisuudet.
8 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 29.12.2010 ja 20.5.2011. Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla 8.2.201110.3.2011 Etelä- Suomen aluehallintoviraston ympäristövastuualueen ja Helsingin kaupungin ilmoitustauluilla. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyydetty lausunnot Helsingin kaupungilta, Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Helsingin kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Helsingin kaupungin ympäristölautakunta esittää 21.2.2011 päivätyssä lausunnossaan, että lupamääräykseen lisätään vaatimus säilyttää yhteys HSY:n jätevesitunneliin erityis-/hätätapauksia varten. Ratapiha-alueen vesille voi tulla tarvetta johtaa jätevedenpuhdistamolle esimerkiksi jossakin onnettomuustilanteessa. Jätevesiviemäriyhteyden säilyttämisellä pienennetään Kumpulanpuron likaantumisriskiä. Lisäksi ympäristökeskus esittää, että lupamääräykseen liitetään vedenlaadun ja virtaaman tarkkailuvelvoite Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Veden laatu tulee olla selvillä siltä varalta, jos on tarpeen muuttaa viemäriyhteys Viikinmäen puhdistamolle poikkeavassa tilanteessa. Virtaamamäärän seuranta on tarpeen Ilmalan ratapiha-alueelta Kumpulanpuroon tulevan virtaamamäärän seuraamiseksi. Junien huoltoon liittyy uutena toimintana glykolin käyttö jäänestoon. Toiminta tulee ottaa huomioon pinta-, pohja- ja suotovesien tarkkailussa. Lisäksi tutkitaan glykolin ympäristövaikutuksia. Helsingin kaupunginhallitus viittaa 14.3.2011 päivätyssä lausunnossaan Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen 21.2.2011 antamaan lausuntoon. Kaupunginhallitus toteaa, että Kumpulanpuron likaantumisen estämiseksi lupamääräyksiin tulee lisätä vaatimus säilyttää yhteys HSY:n jätevesitunneliin erityis- ja hätätapauksia varten. Lisäksi lupamääräykseen tulee liittää veden laadun ja virtaaman tarkkailuvelvoite Uudenmaan ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla. Glykolin ympäristövaikutuksia tulee tutkia vesien tarkkailussa. Kaupunginhallitus puoltaa lupahakemuksen hyväksymistä edellä esitetyn mukaisesti.
9 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa 28.3.2011 päivätyssä lausunnossaan, että Uudenmaan ympäristökeskuksen 22.9.2006 antamassa ympäristöluvassa tarkoitettuja rakentamishankkeita ovat muun muassa alueelle rakennettavat rakennukset, huoltotasot ja raidealueet. Ympäristölupapäätös ja siinä annetut määräykset eivät koske Ilmalan ratapiha-aluetta tai Pasilan kaatopaikkaa rakentamishankkeiden ulkopuolisilla alueilla. Muutosta haetaan ympäristölupapäätöksen määräykseen B.11., joka koskee ympäristöluvan mukaisesti rakennettujen rakennusten salaojiin kertyvän kaatopaikkaveden johtamista. Uudenmaan ympäristökeskus on 9.9.2009 antanut lausunnon ratapihaalueen hulevesien johtamisesta sadevesiviemäriin. Lausunnon mukaan salaojiin kertyvä kaatopaikkavesi tulee johtaa jätevesiviemäriin eikä niitä ole perusteltua johtaa ilman käsittelyä avo-ojaan. Alueella syntyvät puhtaat katto-, salaoja- tai hulevedet voidaan lausunnon mukaan johtaa sadevesiviemäriin. Lausunnon antamisen jälkeen hakijat ovat selvittäneet muun muassa kaatopaikkaveden kertymistä rakennusten salaojiin, salaojaveden laatua ja tarkastelleet alueen hulevesien johtamismahdollisuuksia sekä käsittelyvaihtoehtoja. Selvitysten perusteella on päädytty siihen, että toteuttamiskelpoista ratkaisua salaojavesien erilliskeräysjärjestelmän rakentamiseksi alueelle ei ole. Hulevesien käsittelystä ei ole hyötyä veden laadulle, koska veden haitta-ainepitoisuudet ovat jo valmiiksi alhaisia. Jätetäyttöalueelle tehtyjen rakennusten salaojat ovat selvitysten perusteella ainakin ajoittain kuivia. Lisäksi salaojaveden haitta-ainepitoisuudet olivat alhaisia eivätkä poikenneet oleellisesti hulevesistä mitatuista pitoisuuksista. Helsingin kaupungin ympäristökeskus on todennut 22.6.2009 päivätyssä lausunnossaan hulevesien olevan laadultaan sellaisia, että ne voidaan johtaa hulevesiviemäriin ja edelleen Kumpulanpuroon. Hulevesien laatu vastaa tavanomaista hulevettä lukuun ottamatta tavallista korkeampia ravinne- ja bariumpitoisuuksia. Muutoshakemuksessa ei ole arvioitu haitallisten aineiden mahdollisia vaikutuksia Kumpulanpurossa. Myöskään lisääntyneiden vesimäärien mahdollisia vaikutuksia ei ole käsitelty hakemuksessa. Kumpulanpuron vedenjohtokapasiteetin riittävyys lisääntyneillä vesimäärillä, etenkin tulvatilanteissa, tulisi varmistaa ennen mahdollista verkostomuutosta. Muutoshakemuksessa on todettu, ettei sadevesiviemäriin johdettavalle huleveden laadulle ole olemassa raja-arvoja. Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettua valtioneuvoston asetusta 1022/2006 sovelletaan kuitenkin muun muassa asetuksen 2 :ssä tarkoitettuihin pintavesiin ja niihin tapahtuviin päästöihin. Asetuksessa on kielletty tiettyjen aineiden päästäminen pintavesiin ja annettu tietyille aineille pitoisuusrajoja tai laatunormeja. Muutoshakemuksessa ei ole esitetty selkeää vertailua asetuksen 1022/2006 mukaisiin pitoisuusrajoihin tai laatunormeihin. Todettuja pitoisuuksia tulisi tarkastella ottamalla huomioon asetus 1022/2006. Asetus edellyttää myös, että ympäristönluvanvaraista toimintaa harjoittava tarkkailee pintavettä, johon päästetään asetuksessa mainittuja aineita.
10 Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine Jos ratapiha-alueen hulevedet johdetaan Kumpulanpuroon, tulisi aluehallintoviraston päätöksessä velvoittaa hakijat seuraamaan alueelta johdettavan huleveden laatua ja määrää. Laadun tarkkailu voidaan tehdä muutoshakemuksessa esitetyn mukaisesti. Uudenmaan ELY-keskus pitää tarpeellisena, että myös huleveden virtaaman mittaamista jatketaan, vaikka vedet johdettaisiinkin Kumpulanpuroon. Virtaaman mittaaminen on tarpeen Kumpulanpuroon päätyvän kuormituksen arvioimiseksi. Kumpulanpuron veden laatua tulisi tarkkailla ottamalla huomioon valtioneuvoston asetus 1022/2006. Yhteys jätevesitunneliin tulisi säilyttää mahdollisia poikkeustilanteita tai veden laadun merkittävää huononemista varten. Tällöin virtaus voidaan tarvittaessa ohjata jätevesiviemäriin Kumpulanpuron sijasta. Glykolin käyttö jääestoon ei suoranaisesti ole kyseessä olevaan ympäristölupapäätökseen tai sen muuttamiseen liittyvä asia. Uudenmaan ELYkeskus on 26.10.2010 antamassaan kannanotossa todennut, ettei glykolin käyttö jäänestoon tämän hetkisen tiedon perusteella edellytä ympäristölupaa. Jos glykolia joutuu alueen hulevesiverkostoon, voi se nyt kyseessä olevan verkostomuutoksen seurauksena kuitenkin päätyä Kumpulanpuroon. Hakijat ovat muutoshakemuksessaan esittäneet seuraavansa glykolin vaikutuksia mittaamalla hulevedestä kemiallista ja biologista hapenkulutusta. Uudenmaan ELY-keskus pitää tarkkailua tarpeellisena ja esittää näkemyksenään, että vesitarkkailussa seurattaisiin myös huleveden varsinaista glykolipitoisuutta. Glykoli tulisi tarvittaessa ottaa huomioon myös muussa alueella tehtävässä pinta-, pohja- ja suotovesitarkkailussa. Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Luvan hakijoille on 6.4.2011 päivätyillä kirjeillä varattu tilaisuus esittää vastine annetuista lausunnoista. Liikennevirasto ja VR-Yhtymä Oy esittävät 20.4.2011 päivätyn vastineen. Helsingin kaupunginhallituksen ja Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan lausunnoista luvan hakijat toteavat seuraavaa: Varoyhteyden säilyttämistavasta, sijainnista ja rakenteesta on päätösvalta viemärin haltijalla eli HSY Vedellä. Hakijat eivät voi päättää varoyhteyteen liittyvistä seikoista. Hakijat ovat alustavasti keskustelleet HSY Veden ja Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen kanssa yhteyden säilyttämisestä 31.3.2009 järjestetyssä neuvottelussa. Varoyhteyttä koskevia neuvotteluja tullaan jatkamaan, jos Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää haetun lupamuutoksen.
11 Uudenmaan ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue on todennut 26.10.2010 päivätyssä kannanotossaan, ettei glykolilla tapahtuva junien sulatus ja jääesto Ilmalan ratapihalla edellytä ympäristölupaa eikä toiminta liity muutoksen kohteena olevaan ympäristölupapäätökseen. Pasilan vanhan kaatopaikan ympäristövaikutusten seuranta ja siitä 13.7.2006 annettu päätös koskevat vain suljetun kaatopaikan ympäristövaikutuksien tarkkailua. Päätös ei koske nykyisen toiminnan vaikutusten seurantaa. Viemäriin johdettavan huleveden tarkkailuun voidaan lisätä glykolipitoisuuden seuranta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnosta luvan hakijat toteavat seuraavaa: Luvan hakijat viittaavat vastineessaan 6.9.2010 päivättyyn muistioon. Muistiossa on todettu muun muassa: "Kumpulanpuroa on tarkasteltava osana laajempaa kokonaisuutta, jossa huomioidaan muun muassa Vallilanlaakson siirtolapuutarha-alueella käynnissä oleva kaavoitus, Keski- Pasilan rakentuminen ja sen hulevedet sekä Messukeskuksen laajennuksen myötä lisääntyvät hulevedet. Pekka Sauri toteaa, että Liikennevirasto on vain yksi yleiseen sadevesiviemäriin hulevetensä johtava toimija ja vastuu Kumpulanpuron veden määrää ja laatua koskevien selvitysten teettämisestä on Helsingin kaupungilla. Sovittiin, että Helsingin kaupungin rakennusvirasto käynnistää Kumpulanpuroa koskevan valumaaluetarkastelun teettämisen." Edellä esitettyyn viitaten ELY-keskuksen lausunnossa vaadittujen selvitysten; veden laatu Kumpulanpurossa ja Kumpulanpuron vedenjohtokapasiteetti, teettämisestä vastaa Helsingin kaupunki Kumpulanpuron haltijana. Haitallisten aineiden Kumpulanpurossa mahdollisesti aiheuttamien vaikutusten arvioiminen edellyttää, että puron olosuhteet tunnetaan kokonaisuudessaan. Olosuhteilla tarkoitetaan tässä kaikkien Kumpulanpuroon johdettavien hulevesien laatua, veden yleistä laatua purossa, puron eliöstöä, virtaamavaihteluita, käyttötarkoitusta ynnä muuta sellaista. Hakijat toteavat, että edellä mainituista selvityksistä vastaa viemäriverkon/uoman haltija. Hakijat toimittavat lupapäätöksen muuttamista koskevassa hakemuksessa esitetyn seurannan tulokset viemäriverkon/uoman haltijalle. Haltija voi käyttää tuloksia ja muilta toimijoilta saamiaan hulevesien laatutietoja kokonaisvaikutuksia arvioitaessa. Hakijoiden mukaan valtioneuvoston asetusta 1022/2006 ei tulisi soveltaa, koska vettä ollaan johtamassa sadevesiviemäriin eikä asetuksen 2 :n tarkoittamaan vesistöön, uomaan tai altaaseen. Lisäksi asetuksen 2 :ssä todetaan, ettei ympäristölaatunormia sovelleta uomassa eikä altaassa olevaan veteen. Valtioneuvoston asetusta 1022/2006 on muutettu valtioneuvoston asetuksella 868/2010, joka tuli voimaan 1.11.2010. Asetusmuutoksen liitteessä 1A on esitetty aineet, joita ei saa päästää pintaveteen tai vesihuoltolaitoksen viemäriin. Viemäriin johdettavasta hulevedestä otetuista näytteistä ei tutkittujen haitta-aineiden osalta ole seurannan aikana todettu valtioneu-
12 voston asetuksen 1022/2006 liitteen A) haitta-aineita laboratorion määritysrajan ylittäviä pitoisuuksia. Hakijat täsmentävät, että lausunnossa todettu Kumpulanpuroon päätyvän kuormituksen arvioinnin tulee tarkoittaa ratapihan alueelta sadevesiviemäriin johdettavan huleveden aiheuttaman keskimääräisen vuosikuormituksen arviointia. Arviointi perustuu ratapihan alueelta poistettavasta vedestä otettuihin näytteisiin ja suoritettaviin määrämittauksiin. Kumpulanpuron kokonaiskuormituksen ja sen vaikutusten arvioiminen kuuluu Helsingin kaupungille uoman haltijana. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Muutetut lupamääräykset Etelä-Suomen aluehallintovirasto muuttaa Ratahallintokeskukselle (nykyisin Liikennevirasto) ja VR-Yhtymä Oy:lle Uudenmaan ympäristökeskuksen 22.9.2006 myöntämän ympäristölupapäätöksen No YS 1327 lupamääräykset B.11., C.8. ja C.20. kuulumaan seuraavasti sekä antaa lisäksi uuden määräyksen B.11.a. Muutokset on alleviivattu. B.11. Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksessä No YS 1327/22.9.2006 tarkoitettujen rakennusten salaojiin kertyvän kaatopaikkaveden saa johtaa HSY Veden sadevesiviemäriin jäljempänä määräyksissä B.11.a. ja C.8. edellytetyn mukaisesti. Sadevesiviemäriin johtamiskelvoton kaatopaikkavesi on johdettava HSY Veden jätevesiviemäriin. Viemäröitävä kaatopaikkavesi on tarvittaessa käsiteltävä kiintoainesmäärän vähentämiseksi laskeuttamalla tai muulla tarkoitukseen soveltuvalla menetelmällä ja/tai haitta-aine- ja ravinnekuormitusta rajoittavalla menetelmällä. Veden viemäröinnissä on noudatettava HSY Veden antamia ohjeita ja määräyksiä. B.11.a. Liikenneviraston ja VR-Yhtymä Oy:n on tehtävä selvitys seuraavien aineiden esiintymisestä Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämässä ympäristölupapäätöksessä No YS 1327/22.9.2006 tarkoitettujen rakennusten salaojiin kertyvässä kaatopaikkavedessä: torjunta-aineet, kuten aldriini, dieldriini, endriini, DDT, heksaklooribentseeni, heksakloorisykloheksaani nonyyli- ja pentakloorifenoli,
13 sekä riskinarvioon perustuva selvitys aineita sisältävän kaatopaikkaveden viemäröintikelpoisuudesta että tarvittaessa esitys aineita sisältävän veden käsittelystä ennen viemäröintiä. Selvitys ja selvityksen perusteella tarvittaessa täydennetty vesien tarkkailusuunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kuukautta ennen sadevesiviemäröinnin aloittamista. Suunnitelma poikkeuksellisiin tilanteisiin varautumisesta on tehtävä Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksen No YS 1327/22.9.2006 määräyksessä A.15. edellytetyn mukaisesti. C.8. Tarkkailu on tehtävä Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksen No YS 1007/13.7.2006 mukaisesti seuraavasti täydennettynä: Vesinäytteenotto on tehtävä ennen viemärimuutoksen toteuttamista seuraavasti: näytteenotto on tehtävä ainakin kaivosta K201 ja näyte on kerättävä vuorokauden kokoomanäytteenä näytteet on otettava vähintään kahden viikon välein kolmen kuukauden ajan vesinäytteistä on analysoitava jokaisella näytteenottokerralla vähintään öljyhiilivetyjen, haihtuvien hiilivetyjen mukaan lukien kloorattujen hiilivetyjen, PAH-yhdisteiden, arseenin, bariumin, elohopean, kadmiumin, kromin, kuparin, lyijyn, nikkelin, sinkin ja kiintoaineksen pitoisuudet sekä sameus lisäksi vesinäytteistä on tutkittava vähintään joka kolmannella näytteenottokerralla ainakin BOD 7 :n, COD Mn :n, kokonaistypen, ammoniumtypen, kokonaisfosforin, fosfaattifosforin ja kloridin pitoisuudet Vesinäytteenotto on toteutettava viemärimuutoksen toteutuksen jälkeen yhden vuoden ajan seuraavasti: näytteet on otettava kolmen ensimmäisen kuukauden aikana ainakin kahden viikon välein näytteet on otettava neljännen, viidennen ja kuudennen kuukauden aikana vähintään kerran kuukaudessa tämän jälkeen näytteet on otettava ainakin kahden kuukauden välein näytteenottopiste, näytteenoton menetelmät ja tutkittavat ominaisuudet on oltava vastaavat kuin ennen viemäröintimuutosta. Lisäksi on seurattava veden laatua visuaalisesti viemärimuutoksen toteutuksen jälkeen seuraavasti:
14 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana viikoittain tämän jälkeen kahden viikon välein viemäröitävästä vedestä on seurattava vähintään väriä ja sameutta sekä öljyn esiintymistä. Ennen viemärimuutosta ja viemärimuutoksen jälkeen otettavista vesinäytteistä on analysoitava edellä esitetyn lisäksi kokonaismetalli- ja glykolipitoisuudet vähintään kahdesti ennen viemäröintimuutosta ja ainakin kahdesti viemäröintimuutoksen jälkeen. Viemäröitävän kaatopaikkaveden määrää on seurattava jatkuvatoimisella mittauslaitteella. Näytteenottopäivien vesivirtaama on kirjattava erikseen. Tarkkailusta on tehtävä tämän päätöksen määräysten mukaisesti päivitetty tarkkailusuunnitelma. Suunnitelma on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kahden kuukauden kuluessa päätöksen antamispäivästä. Tässä päätöksessä määrätyn tarkkailun päätyttyä on tehtävä erillinen jatkotarkkailusuunnitelma. Suunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kaksi kuukautta ennen tässä päätöksessä määrätyn tarkkailun päättymistä. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkkailutulosten tai muiden vastaavien syiden perusteella tarkentaa tai muuttaa Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. C.20. Tarkkailusta on tehtävä vuosiyhteenvetoraportti. Raportti on esitettävä Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksen No YS 1007/13.7.2006 määräyksen 12. vuosiraportin erillisenä liitteenä. Sadevesiviemäriin johdettavan veden tarkkailuraportissa on esitettävä: näytteenottoajankohtina sadevesiviemäriin johdettu vesimäärä (m 3 /d) sadevesiviemäriin johdettu kokonaisvesimäärä (m 3 /a) yhteenveto vesinäytteenottotuloksista sadevesiviemäriin johdetusta vedestä aiheutuva kuormitus (kg/a), vähintään BOD 7, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, kiintoaine, PAHyhdisteet, bentseeni, klooratut orgaaniset haitta-aineet, joita esiintyy vedessä analyysimenetelmän määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina, sekä vähintään barium.
15 RATKAISUN PERUSTELUT Kun otetaan huomioon lupahakemuksessa esitetyt viemäröitävän veden laadun tutkimustulokset ja hakemuksessa esitetty sadevesiviemäriin johdettavan veden laadun tarkkailusuunnitelma, oli lupamääräys B.11. muutettavissa päätöksessä ilmenevin määräyksin. Suunnitellusta kaatopaikkaveden viemäröintimuutoksesta asetetut lupamääräykset huomioituna ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tutkinut toiminnasta aiheutuvan ympäristökuormituksen. Päätöksen määräyksissä on otettu huomioon ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaiset periaatteet. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on muuttanut lupahakemuksessa esitetyn lisäksi määräykset C.8. ja C.20. Tarkkailumääräykset on päivitetty pääosin hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Muutetulla tarkkailuilla seurataan sadevesiviemäriin johdettavan veden laatua. Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetusta 1022/2006 ja sen säädösmuutoksia voidaan pitää ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen mukaisena vesiympäristöön kohdistuvia päästöjä rajoittavana ohjeistuksena. Edellä esitetyn perusteella säädöstä on käytetty sadevesiviemäriin johdettavan kaatopaikkaveden kelpoisuuskriteerien taustamateriaalina. Määräykset B.11. ja B.11.a. Ympäristönsuojelulain 4 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaisia menetelmiä pilaantumisen ehkäisemiseksi. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on verrannut Pasilan kaatopaikkaveden laatutuloksia valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 pitoisuusrajoihin ja ympäristölaatunormeihin. Vertailun perusteella sadevesiviemäriin johdettavalle kaatopaikkavedelle ei ole torjunta-aineiden ja fenoliyhdisteiden esiintymisselvitystä lukuun ottamatta asetettu erityisiä määräyksiä eikä päästöraja-arvoja. HSY Vesi päättää raja-arvot sade- ja jätevesiviemäriin johdettavan veden laadulle. Tarvittaessa vesi käsitellään viemäröintikelpoiseksi. Lupahakemusaineistossa olleessa tutkimustuloksissa ei ollut tuloksia kaatopaikkaveden fenoli- ja torjunta-ainepitoisuuksista. Taustamateriaalina käytetyssä valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 liitteessä 1 torjuntaaineet ja pentakloorifenoli on asetettu vesiympäristölle vaarallisiksi aineiksi,
16 joita ei saa päästää pintaveteen eikä vesihuoltolaitoksen viemäriin. Nonyylifenolille on annettu ympäristölaatunormi. Edellä mainittua aineluetteloa voidaan pitää ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaisena menettelynä, jolla ehkäistään sadevesiviemäriveden pilaantuminen ympäristöön johtamiskelvottomaksi. Luvan hakijat ovat määrittäneet lupahakemuksen täydennyksessä (päivätty 20.5.2011) veden laadulle raja-arvot, joiden ylittyessä aloitetaan lisäselvitykset, ja esittäneet toimintaohjeet raja-arvojen ylittyessä. Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksen No YS 1327/22.9.2006 lupamääräyksessä A.15. on määrätty poikkeuksellisiin tilanteisiin varautumisesta ja asetettu velvoite tehdä suunnitelma poikkeuksellisten tilanteiden riskienhallinnasta Tässä lupapäätöksessä ei siten ole tarpeen antaa lisämääräyksiä varautumisesta veden laadun muutoksesta aiheutuviin poikkeuksellisiin tilanteisiin. (YSL 43, 46, JL 51, 52 ) Määräys C.8. Vesinäytteenotto on hyväksytty pääsääntöisesti hakemuksessa esitetyn mukaisena. Määräyksessä on lupahakemuksessa esitetyn lisäksi edellytetty tutkittavaksi typpi- ja fosforiyhdisteiden pitoisuuksia, sillä kyseiset ominaisuudet kuvaavat tyypillisesti kaatopaikkaveden yleistä laatua. Ratkaisussa on arvioitu, että uusien laatuominaisuuksien tutkiminen voidaan tehdä muuta näytteenottoa harvemmin, kun otetaan huomioon ominaisuuksien aiemmat tutkimustulokset. Määräyksessä on lupahakemuksessa esitetyn lisäksi velvoitettu selvittämään vesinäytteiden kokonaismetallipitoisuudet määräyksessä ilmenevällä näytteenottotiheydellä. Kokonaismetallipitoisuustuloksilla selvitetään kiintoaineeseen sitoutuneiden metallien pitoisuudet. Tuloksia liukoisten metallien pitoisuuksien vertailemalle saadaan selvitettyä kaatopaikkavedestä aiheutuvan metallikuormituksen laatu. Liikennevirasto ja VR-Yhtymä Oy ovat ilmoittaneet 20.4.2011 päivätyssä vastineessaan, että huleveden seurantaan voidaan lisätä glykolipitoisuuden seuranta. Etelä-Suomen aluehallintavirasto on arvioinut, että määräyksessä velvoitetulla tarkkailutiheydellä saadaan selvitettyä luotettavasti glykolin mahdollinen esiintyminen kaatopaikkavedessä. Jatkuvatoimisella viemäröitävän veden määrän seuranta on tarpeen, jotta veden laadun tutkimustulosten perusteella voidaan laskea kaatopaikkavesikuormitus sadevesiviemäriin. Lisäksi saadaan selvitettyä kaatopaikan vesitasetta varten alueelta viemärin kautta poistuva vesimäärä. Lupapäätöksessä on muutettu esitettyä tarkkailusuunnitelmaa. Uusi tarkkailusuunnitelma on tarpeen viranomaisvalvonnan valvonnan järjestämiseksi. Tässä päätöksessä määrätyn tarkkailun jälkeinen jatkotarkkailusuunnitelma on tarpeen, sillä kyseessä on kaatopaikkaveden johtaminen sade-
17 vesiviemäriin. Pitkäaikaisella tarkkailulla varmistetaan, ettei kaatopaikkavedestä aiheudu ympäristönsuojelulain 7 :ssä tarkoitettua maaperän eikä 8 :ään kirjattua pohjaveden pilaantumista eikä muuta ympäristöriskiä. (YSL 43, 46, JL 51, 52 ) Määräys C.20. Vuosiraportoinnissa esitetään viemäröidyn kaatopaikkaveden määrä- ja laatutiedot sekä laskelma viemäröidyn kaatopaikkaveden keskeisimpien laatuominaisuuksien ympäristökuormituksesta. (YSL 43, JL 51 ) VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN Helsingin kaupunginhallitus ja Helsingin kaupungin ympäristölautakunta Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksen No YS 1327/22.9.2006 lupamääräyksessä A.15. on määrätty menettelytavoista poikkeuksellisissa tilanteissa. Määräyksen 2 momentissa on velvoitettu tekemään suunnitelma poikkeuksellisten tilanteiden riskienhallinnasta. Tässä päätöksessä ei siten ole tarpeen asettaa lisämääräyksiä varautumisesta jätevesien poikkeukselliseen laatuun. Muutoin lausunnoissa esitetyt seikat on huomioitu lupamääräyksissä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisesta aineista annetun valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 2 :ään on kirjattu säädöksen soveltamisala. Pasilan kaatopaikan kaatopaikkavedet on tarkoitus johtaa sadevesiviemäriin eikä asetuksen 2 :n tarkoittamaan vesistöön, uomaan ja altaaseen. Asetuksen 4 :n päästökiellon vesihuoltolaitoksen viemärillä tarkoitetaan jätevesiviemäriä. Edellä esitetyn perusteella asetusta 1022/2006 ei voida soveltaa kyseisessä asiassa. Luvan hakijat purkavat kaatopaikkavedet Ilmalan ratapiha-alueella HSY Veden sadevesiviemäriin. Veden purkaminen sadevesiviemäristä Kumpulanpuroon on viemärin pitäjän vastuulla eikä HSY Vettä voi velvoittaa tässä päätöksessä Kumpulanpuroa koskevien selvitysten laatimiseen. Muutoin lausunnoissa esitetyt seikat on huomioitu lupamääräyksissä. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan päättymisen jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta valittamalla. (YSL 100 ) Muilta osin Pasilan kaatopaikan kunnostamisessa rakentamishankkeiden alueilla on noudatettava Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämien ympäristölupapäätösten No YS 1327/22.9.2006 ja No YS 441/5.4.2007
18 määräyksiä sekä kaatopaikkakaasun ja vesien tarkkailussa päätöstä No YS 1007/13.7.2006. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 6, 7, 8, 28, 31, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 46, 53, 54, 55, 56, 78, 90, 96, 97, 100, 105, 108 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 16, 18, 19, 37 Jätelaki (1072/1993) 51, 52 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1 728. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen maksutaulukon liitteen kohdan 2.1. mukaan lupamääräysten muuttamista koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 30 % taulukon mukaisesta maksusta. Koska kyseessä muu kuin taulukossa oleva ympäristölupa-asia, peritään asian käsittelystä maksu, jonka suuruus on 48 euroa/h. Asian käsittelyyn kului 36 tuntia. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Liikennevirasto PL 33 00521 Helsinki Jäljennös päätöksestä VR-Yhtymä Oy PL 488 00101 Helsinki Helsingin kaupunginhallitus Helsingin kaupungin ympäristölautakunta Helsingin kaupungin terveydensuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) HSY Vesi, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, PL 303, 00066 HSY Vesi
19 Ilmoitus päätöksestä Ilmoitus päätöksestä lähetetään asianosaisille listan dpoesavi-687-04-08-2010 mukaisesti. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristövastuualueen ilmoitustaululla. Päätös kuulutetaan Helsingin kaupungin virallisella ilmoitustaululla. (YSL 54 )
20 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Valitusosoitus on liitteenä. Liite Valitusosoitus Pekka Häkkinen Jaakko Heinolainen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Pekka Häkkinen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Jaakko Heinolainen. JHe/ts
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 30.6.2011. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.