Järjestyssäännöt ja suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä

Järjestyssäännöt ja suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä 3.11.206 Lakimies Laura Francke KM, OTM Opetushallitus

TOIMINTAKULTTUURI yhteisöllisyys yhteiset toimintaperiaatteet opettajien yhteistyö, moniasiantuntijuus tasapuolisuus ja johdonmukaisuus kodin ja koulun yhteistyö KOHTAAMINEN JA VÄLITTÄMINEN huolehtiminen luottamus opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutus osallistuminen TYÖRAUHA SÄÄNNÖT säännöt valvonta ohjaus kurinpito PEDAGOGIIKKA pedagoginen vuorovaikutus ryhmien käyttäminen opetuksessa hyvin suunnitellut tunnit ja selkeät tehtäväksi annot oppimisympäristöt

Järjestyssääntöjen laatimisessa tärkeää 1. Positiivisuus 2. Oppilaiden, opettajien, koulun muun henkilökunnan ja vanhempien osallistaminen järjestyssääntöjen valmisteluun 3. Laadintaprosessi http://www.oph.fi/julkaisut/2016/jarjestyssaantojen_laati minen

1. Positiivisuus suunnittelun lähtökohdaksi otetaan koulun viihtyvyyden ja turvallisuuden lisääminen kohdat muotoillaan positiivisiksi toimintaohjeiksi kieltojen sijasta oppilaiden velvollisuuksien vastapainona esille tuodaan myös oppilaan oikeudet

2. Oppilaiden, opettajien, koulun muun henkilökunnan ja vanhempien osallistaminen järjestyssääntöjen valmisteluun Kaikkien oppilaiden osallisuuden edistäminen ja huolehtiminen siitä, että kaikilla oppilailla on mahdollisuus osallistua koulun toimintaan ja kehittämiseen sekä ilmaista mielipiteensä oppilaiden asemaan liittyvistä asioista. Kaikille oppilaille tulee järjestää mahdollisuus osallistua järjestyssääntöjen valmisteluun, mikä myös sitouttaa oppilaita sääntöihin ja tekee ne tunnetuiksi oppilaille. Ennen järjestyssääntöjen hyväksymistä tulee koulun oppilaskuntaa kuulla. Järjestyssääntöjen laatiminen voi olla osa opetussuunnitelman mukaista opetusta. On tärkeää osallistaa myös opettajat, muu henkilökunta ja huoltajat järjestyssääntöjen laatimiseen.

3. Laadintaprosessi Valmisteluvaihe: Järjestyssääntöjen tulee olla kielellisesti ymmärrettäviä ja helppolukuisia kaikille oppilaille ja muille kouluyhteisöön kuuluville. Valmiista järjestyssäännöistä tulee tiedottaa Säännöt tulee pitää kaikkien nähtävillä Tulee suunnitella, miten uusille oppilaille, koulun henkilökunnalle ja vanhemmille tiedotetaan säännöistä Järjestyssääntöjen sisältöä tulisi tarkastella säännöllisin väliajoin

Peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa tulee olla järjestyssäännöt Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt oppilaitoksille Järjestyssäännöillä edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä Koskevat myös esimerkiksi esiopetusta, lisäopetusta ja valmistavaa opetusta Järjestyssäännöt ovat koulukohtaisia ja niissä otetaan huomioon paikalliset olosuhteet Järjestyssääntöjen pohjalta opettaja voi yhdessä oppilaiden kanssa laatia luokka- tai ryhmäkohtaisia käytänteitä

Järjestyssääntöjen suhde lainsäädäntöön 1 Oppilaiden perusoikeuksiin voidaan puuttua vain lain nojalla Järjestyssäännöillä ei saa poiketa lainsäädännön ehdottomista säännöksistä Velvoittavien kohtien ja suositusten tulee käydä tekstistä selkeästi ilmi Järjestyssääntöihin voi sisältyä myös suosituksia, mutta järjestyssäännöt tulee kirjoittaa niin, etteivät oppilaat ymmärrä suosituksia ehdottomiksi määräyksiksi

Järjestyssääntöjen suhde lainsäädäntöön 2 Järjestyssääntöihin ei voida kirjata lakiin perustumattomia kurinpitokeinoja ja turvaamistoimenpiteitä. Järjestyssääntöjen rikkomisesta voidaan määrätä ainoastaan lainsäädännön mukaisia kurinpitoseuraamuksia tai muita lainsäädännön mukaisia seuraamuksia ja käyttää lainsäädännön mukaisia turvaamistoimenpiteitä. Suosituksen noudattamatta jättämisestä ei voi seurata kurinpidollisia toimia tai muita seuraamuksia. Järjestyssäännöt sisältävät yleisiä koulussa noudatettavia sääntöjä. Rehtorin ja opettajan tulee puuttua lainsäädännön vastaiseen käyttäytymiseen, vaikkei järjestyssäännöissä asiasta määrättäisi.

Järjestyssääntöjen soveltaminen Järjestyssäännöt ovat voimassa ajan, jolloin oppilas osallistuu opetussuunnitelman tai opetuksen järjestäjän hyväksymän muun suunnitelman mukaiseen opetukseen tai toimintaan Koulun alueen, erityisesti ulkoalueen rajojen, määritteleminen on tärkeää järjestyssääntöjen soveltamisen vuoksi

Järjestyssääntöjen sisältö, esimerkkilista perusopetuksessa 1 1 Koulun nimi 2 Järjestyssääntöjen tarkoitus ja soveltaminen 3 Oppilaan oikeudet ja velvollisuudet Oppilaiden yhdenvertaisuus ja tasa-arvo sekä muut oikeudet Oppilaan velvollisuudet

Järjestyssääntöjen sisältö, esimerkkilista perusopetuksessa 2 4 Turvallisuus, viihtyisyys ja opiskelun esteetön sujuminen Hyvä käytös Oleskelu ja liikkuminen Siisteydestä ja ympäristöstä huolehtiminen Turvallisuus Tietokoneen, matkapuhelinten ja muiden mobiililaitteiden käyttö Päihteet ja vaaralliset esineet Kurinpito 5 Järjestyssääntöjen seuranta ja tarkistaminen

Oppilaan oikeudet ja velvollisuudet perusopetuksessa 1 Oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen Oikeus yhdenvertaiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun Oikeus saada opetusta Oikeus maksuttomaan opetukseen Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön Oikeus osallisuuteen Oikeus koulumatkaetuun Oikeus majoitukseen

Oppilaan oikeudet ja velvollisuudet perusopetuksessa 2 Oikeus tapaturman hoitoon ja terveydenhuoltoon Oikeus ruokailuetuun Koulunkäynnin ja oppimisen tuki Oikeus oppilashuoltoon Oppivelvollisuus Oppilaan velvollisuus suorittaa tehtävänsä ja käyttäytyä asiallisesti http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/koululainsaadann on_soveltaminen/oppilaan_oikeudet_perusopetuksessa

Oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Oikeus yhdenvertaiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa syrjiä sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä.

Oikeus saada opetusta Oppilaalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.

Oppivelvollisuus Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppilaalla on velvollisuus osallistua opetukseen, ellei hänelle ole myönnetty lupaa poissaoloon. Oppilaan velvollisuus suorittaa tehtävänsä ja käyttäytyä asiallisesti Oppilaalla on velvollisuus suorittaa tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytyä asiallisesti.

Turvallinen opiskeluympäristö ja työrauha Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, jossa työrauha ja opiskelun esteetön sujuminen on varmistettu. Työrauhaan voidaan vaikuttaa monilla koulun keinoilla, joista keskeisiä ovat opettajan antama ohjaus ja palaute, yhteistyö sekä yhteinen vastuunotto ja huolenpito. Pedagogisia ratkaisuja kehittämällä sekä luottamuksen ja välittämisen ilmapiiriä vahvistamalla luodaan edellytykset hyvän työrauhan rakentumiselle.

Suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelyistä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet s. 36-37 ja s. 44: http://www.oph.fi/download/163777_perusopetukse n_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf Lukion opetussuunnitelman perusteet s. 27-28: http://www.oph.fi/download/172124_lukion_opetuss uunnitelman_perusteet_2015.pdf Suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista ammatillisessa peruskoulutuksessa, OPH määräys 92/011/2014: http://www.oph.fi/download/162473_92_011_2014_ muu_maarays_01082015.pdf

Suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelyistä perusopetus 1 Opetuksen järjestäjällä on oikeus käyttää työrauhan turvaamiseksi ja epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumiseksi myös kasvatuskeskustelua ja erilaisia kurinpitokeinoja. Laki velvoittaa opetuksen järjestäjän laatimaan ja ohjeistamaan opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelman kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista. Suunnittelun tarkoituksena on varmistaa toimintatapojen laillisuus ja yhdenmukaisuus sekä oppilaiden yhdenvertainen kohtelu. Suunnittelu tukee myös koulun järjestyssääntöjen toteutumista.

Suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelyistä perusopetus 2 Opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että jokaisella sen alaisella koululla on käytössään kasvatuskeskustelujen ja kurinpitomenettelyjen toteuttamista koskeva suunnitelma. Suunnitelma voidaan laatia osana opetussuunnitelmaa tai erillisenä. Se voidaan laatia kokonaisuudessaan koulujen yhteisenä tai siten, että suunnitelman rakenne ja keskeiset toimintatapalinjaukset ovat yhteisiä ja suunnitelma täsmennetään koulukohtaisesti.

Suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelyistä perusopetus 3 Suunnitelman laadinnassa on otettava huomioon, että kurinpidossa ja työrauhan turvaamisessa voidaan käyttää vain laissa mainittuja keinoja ja että näitä keinoja käytettäessä noudatetaan hallinnon yleisiä oikeusturvaperiaatteita. Keinojen käytön tulee perustua asiallisiin, yleisesti hyväksyttäviin ja objektiivisiin syihin. Samanlaisista teoista tulee tekijästä riippumatta määrätä samanlainen seuraamus, kuitenkin siten, että tekojen toistuminen voidaan ottaa huomioon raskauttavana tekijänä. Kurinpitoseuraamusten tulee olla suhteessa tekoon. Myös oppilaan ikä ja kehitysvaihe otetaan huomioon. Kurinpidollisia keinoja ei saa käyttää oppilaita häpäisevällä tai loukkaavalla tavalla.

Suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelyistä perusopetus 4 Opetuksen järjestäjä päättää suunnitelman laatimisesta ja valmisteluun osallistuvista tahoista. Oppilaille tulee lain mukaan järjestää mahdollisuus osallistua suunnitelman valmisteluun. Yhteistyö huoltajien ja muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon edustajien kanssa tukee suunnitelman toteutumista. Henkilöstöä ja oppilaskuntaa tulee kuulla ennen suunnitelman hyväksymistä tai päivittämistä.

Perusopetuksen suunnitelmassa päätetään ja kuvataan millaisissa tapauksissa kasvatuskeskustelua käytetään ja mitkä ovat keskustelujen toteuttamisen käytänteet mitkä ovat lainsäädäntöä tarkentavat ja täydentävät menettelytavat rike-, vilppi- ja häiriötilanteissa, asioiden selvittämisvastuut, työnjako sekä kuulemis- ja kirjaamismenettelyt miten hallinnon yleisten oikeusturvaperiaatteiden noudattaminen varmistetaan kurinpidollisia keinoja käytettäessä miten huolehditaan henkilökunnan perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta kurinpidollisten toimivaltuuksien käyttämisessä miten suunnitelmasta, järjestyssäännöistä ja laissa säädetyistä kurinpidollisista keinoista tiedotetaan eri tahoille mitkä ovat menettelytavat suunnitelman seuraamista sekä toteutumisen ja vaikuttavuuden arviointia varten.

Perusopetuslain mukaiset kurinpitokeinot ja muut seuraamukset 35 a kasvatuskeskustelu 35 3 mom. siivousvelvoite 36 2 mom. oppilaan määrääminen poistumaan 36 3 mom. oppilaan opetukseen osallistumisen epääminen 36 4 mom. oppilaan määrääminen tekemään kotitehtäviään 36 1 mom. jälki-istunto 36 1 mom. kirjallinen varoitus 36 1 mom. määräaikainen erottaminen

Perusopetuslain mukaiset turvaamistoimenpiteet 36 b 1 mom. oppilaan poistaminen tilasta 36 d esineiden tai aineiden haltuunotto 36 e tavaroiden tarkastaminen 36 b 2 mom. ja 36 d 2 mom. voimakeinojen käyttäminen Kurinpitomenettelyjä koskevat säännökset löytyvät kattavasti perusopetuslain 35 36 i :stä. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628

Lukiolain mukaiset kurinpitokeinot ja muut seuraamukset 25 3 mom. vahingonkorvausvelvollisuus 26 2 mom. opiskelijan määrääminen poistumaan 26 3 mom. opiskelijan opetukseen osallistumisen epääminen 26 4 mom. opiskelijan opiskeluoikeuden pidättäminen rikostutkimuksen ajaksi 26 1 mom. kirjallinen varoitus 26 1 mom. määräaikainen erottaminen

Lukiolain mukaiset turvaamistoimenpiteet 26 b opiskelijan poistaminen tilasta 26 d esineiden ja aineiden haltuunotto (vain kielletty esine/aine, ei häiritsevä) 26 e tavaroiden tarkastaminen 26 b ja 26 d voimakeinojen käyttäminen Kurinpitomenettelyjä koskevat säännökset löytyvät kattavasti lukiolain 26 26 g :stä: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980629

Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutuksen kurinpitokeinot ja muut seuraamukset 34 vahingonkorvausvelvollisuus 34 a huumausainetestaus 35 3 mom. opiskelijan määrääminen poistumaan 35 4 mom. opiskelijan opetukseen osallistumisen epääminen 35 1 mom. kirjallinen varoitus 35 2 mom. määräaikainen erottaminen 35 2 mom. asuntolasta erottaminen 35 5 mom. opiskelijan opiskeluoikeuden pidättäminen

Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutuksen turvaamistoimenpiteet 35 b 1 mom. opiskelijan poistaminen tilasta 35 d esineiden ja aineiden haltuunotto (vain kielletty esine/aine, ei häiritsevä) 35 e tavaroiden tarkastaminen 35 b ja 35 d voimakeinojen käyttäminen Lisäksi: 32 opiskeluoikeuden peruuttaminen

Kasvatuskeskustelu 1 (POL 35 a ) Peruste: häiritsee opetusta, rikkoo järjestystä, menettelee vilpillisesti, kohtelee muita epäkunnioittavasti tai ihmisarvoa loukkaavasti. Keskustelu tulee kirjata ja ilmoittaa huoltajalle. Huoltajalle varattava mahdollisuus osallistua, jos katsotaan tarpeelliseksi. Keskustelussa yksilöidään toimenpiteisiin johtanut teko tai laiminlyönti oppilaan kanssa, selvitetään käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä keinot käyttäytymisen ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Opettaja tai rehtori määrää keskusteluun.

Kasvatuskeskustelu 2 (POL 35 a ) Keskustelu tulee kirjata ja ilmoittaa huoltajalle. Huoltajalle varattava mahdollisuus osallistua, jos katsotaan tarpeelliseksi. Enintään kaksi tuntia, yhdessä tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella. Oppilas voidaan myös määrätä uudelleen kasvatuskeskusteluun, jos hän jatkaa epäasiallista käyttäytymistään. Kasvatuskeskusteluun voivat oppilaan lisäksi osallistua ne koulun henkilökuntaan kuuluvat, jotka osallistuvat oppilaan opetukseen tai oppilashuoltoon, kuten esimerkiksi oppilaan oma opettaja, koulukuraattori, koulupsykologi ja rehtori.

Vahingonkorvaus ja siivousvelvoite 1 (POL 35 3 ja 4 mom.) Oppilaan aiheuttamien vahinkojen osalta viittaus vahingonkorvauslakiin. Vahingonkorvauksen sijaan oppilas voidaan velvoittaa puhdistamaan tai uudelleen järjestämään tahallaan tai huolimattomuuttaan likaamansa tai epäjärjestykseen saattamansa koulun omaisuuden tai tilan. Edellyttää, että tekijä on varmuudella tiedossa ja yksilöitävissä. Tehtävän suorittamista valvottava.

Vahingonkorvaus ja siivousvelvoite 2 (POL 35 4 mom.) Oppilaan ikä ja kehitystaso huomioon ottaen tehtävä ei saa olla vaarallinen tai raskas ja saa kestää enintään 2 tuntia. Oppilas ei voi tehtävän suorittamiseksi jäädä pois opetuksesta. Jos tehtävä suoritetaan työpäivän ulkopuolella, ilmoitettava huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.

Oppilaan määrääminen poistumaan (POL 36 2 mom.) Oppilaan opettaja voi määrätä opetusta häiritsevän oppilaan poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan. Rehtori tai opettaja voi määrätä opetusta häiritsevän oppilaan poistumaan koulun järjestämästä tilaisuudesta. Ilmoitettava oppilaan huoltajalle ja tulee kirjata. On huolehdittava siitä, että järjestetään tarvittava oppilashuolto. Oppilasta ei saa jättää ilman valvontaa poistumaan määräämisen jälkeen. Rehtori tai opettaja päättää, miten valvonta järjestetään.

Oppilaan opetukseen osallistumisen epääminen (POL 36 3 mom.) Rehtori voi evätä oppilaan osallistumisen opetukseen enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. On ilmoitettava oppilaan huoltajalle ja tarvittaessa koulun sijaintikunnan sosiaalihuollolle ja tulee kirjata. Järjestettävä tarvittava oppilashuolto. Oppilasta ei saa jättää ilman valvontaa opetukseen osallistumisen epäämisen jälkeen.

Oppilaan määrääminen tekemään kotitehtäviään (POL 36 4 mom.) Oppilaan opettaja voi määrätä kotitehtävänsä laiminlyöneen oppilaan työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään. Oppilaan määräämisestä tekemään kotitehtäviään on ilmoitettava oppilaan huoltajalle. Oppilaan määrääminen tekemään kotitehtäviään tulee kirjata.

Jälki-istunto (POL 36.5-6 ) Voidaan teettää kirjallisia tai suullisia tehtäviä, harjoituksia ja tehtäviä, jotka tukevat kasvatusta, opetusta ja kehitystä, ovat oikeassa suhteessa tekoon tai laiminlyöntiin sekä ikä ja kehitystaso huomioon ottaen oppilaalle sopivia. Voidaan myös velvoittaa istumaan hiljaa. Ei voida järjestää aikana, jolloin oppilas joutuisi pois opetussuunnitelman tai muun koulun toimintaa koskevan suunnitelman mukaisesta opetuksesta.

Kirjallinen varoitus (POL 36 1 mom.) Oppilaalle, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan antaa kirjallinen varoitus. Kirjallisen varoituksen antamisesta päättää opetuksen järjestäjän monijäseninen toimielin tai opetuksen järjestäjän niin päättäessä koulun rehtori. Ennen kirjallisen varoituksen antamista oppilaalle on yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys. Ennen kirjallisen varoituksen antamista on oppilaan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Kirjallisesta varoituksesta tulee antaa päätös. Opetuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaalle, jolle on määrätty kirjallinen varoitus, järjestetään tarvittava oppilashuolto.

Määräaikainen erottaminen 1 Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, oppilas voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Määräaikaisesta erottamisesta päättää opetuksen järjestäjän asianomainen monijäseninen toimielin. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen tulee olla edustettuna käsiteltäessä oppivelvollisen lapsen koulusta erottamista koskevaa asiaa opetustoimesta vastaavassa toimielimessä, jollei sosiaalihuollosta vastaava toimielin arvioi läsnäolon olevan ilmeisen tarpeetonta.

Määräaikainen erottaminen 2 Ennen oppilaan määräaikaista erottamista on yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys. Ennen määräaikaista erottamista on oppilaan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Määräaikaisesta erottamisesta tulee antaa päätös. Opetuksen järjestäjän tulee järjestää opetus, joka estää määräajaksi erotetun oppilaan jäämisen jälkeen vuosiluokkansa ja opetusryhmänsä edistymisestä. Erotetulle oppilaalle laaditaan opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaan opetus toteutetaan ja oppimista seurataan.

Määräaikainen erottaminen 3 Määräaikaista erottamista koskevan päätöksen täytäntöönpanosta on voimassa, mitä hallintolainkäyttölaissa säädetään. Kun oppilas on käyttäytynyt niin väkivaltaisesti tai uhkaavasti, että toisen oppilaan tai koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus on kärsinyt tai vakavasti vaarantunut, ja on olemassa ilmeinen vaara, että väkivaltainen tai uhkaava käyttäytyminen toistuu, määräaikainen erottaminen voidaan panna täytäntöön sen estämättä, ettei päätös ole lainvoimainen. Määräaikaista erottamista koskevan päätöksen täytäntöönpanosta lainvoimaa vailla olevana ja täytäntöönpanon alkamisen ajankohdasta on päätettävä samalla kun määräaikaisesta erottamisesta päätetään. Opetuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaalle, joka on erotettu määräaikaisesti, järjestetään tarvittava oppilashuolto.

Häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan oppilaan poistaminen tilasta 1 Rehtorilla ja opettajalla yhdessä ja erikseen on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta taikka koulun tilaisuudesta oppilas, joka ei noudata opettajan tai rehtorin poistumismääräystä. Rehtorilla ja opettajalla on myös oikeus poistaa koulun alueelta oppilas, joka ei poistu saatuaan tiedon opetuksen epäämisestä.

Häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan oppilaan poistaminen tilasta 2 Jos poistettava oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on yhdessä ja erikseen oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Oppilaan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle. Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslaissa.

Kielletyt esineet ja aineet koulussa 1 (POL 29.2 ) Kielto tuoda kouluun ja pitää hallussa koulupäivän aikana muussa laissa kiellettyjä esineitä ja aineita omaa ja toisen turvallisuutta vaarantavia esineitä ja aineita tai esineitä ja aineita, jotka erityisesti soveltuvat omaisuuden vahingoittamiseen ellei hallussapidolle hyväksyttävää syytä.

Kielletyt esineet ja aineet koulussa 2 (POL 29.2 ) Kiellettyjä esineitä ja aineita ovat esim.: - järjestyslain nojalla nyrkkiraudat, stiletit, sähkölamauttimet, teleskooppipamput, teräaseet, rikotut lasiesineet, ketjut, pesäpallomailat, aseet, vaaralliset laserosoittimet ym.; - alkoholilain ja tupakkalain mukaiset tuotteet; - huumausaineet sekä - myös ko. esineitä muistuttavat esineet kielletty. Tarkempia määräyksiä voidaan ottaa järjestyssääntöihin

Oikeus ottaa haltuun esineitä ja aineita 1 (POL 36 d 1 ja 4 mom.) Rehtorilla tai opettajalla on oikeus ottaa haltuunsa kielletty aine tai esine. Perusopetuksessa haltuunotto-oikeus koskee myös esinettä tai ainetta, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista. Haltuunotto-oikeus on voimassa ajan, jolloin oppilas osallistuu opetussuunnitelman ja siihen perustuvan lukuvuosisuunnitelman mukaiseen opetukseen tai toimintaan.

Oikeus ottaa haltuun esineitä ja aineita 2 sekä käyttää voimakeinoja (POL 36 d 2 mom.) Jos oppilas vastarintaa tekemällä yrittää välttää haltuunoton, rehtorilla tai opettajalla on oikeus käyttää välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Voimakeinojen käyttöoikeus koskee turvallisuutta vaarantavia esineitä tai aineita ja perusopetuksessa myös esineitä ja aineita, joita käytetään oppimisen tai opetuksen häiritsemiseen. Voimankäyttövälineitä ei saa käyttää.

Oikeus tarkastaa oppilaan tavarat (POL 36 e ) Haltuun ottamiseksi opettajalla ja rehtorilla oikeus tarkastaa oppilaan mukana olevat tavarat, oppilaan hallinnassa olevat koulun säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa. Tarkastusoikeus edellyttää, että on ilmeistä, että oppilaan hallussa on hänen omaa tai muiden turvallisuutta vaarantava esine tai aine ja oppilas kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei niitä ole hänen hallussaan.

Oikeus tarkastaa oppilaan tavarat 2 Ennen tarkastusta oppilaalle tulee ilmoittaa tarkastuksen syy. Rehtori tai opettaja voivat toimia yhdessä tai kumpikin erikseen. Koulun henkilökuntaan kuuluvan toisen täysi-ikäisen tulee olla tarkastajan lisäksi läsnä tarkastuksessa. Oppilaan pyynnöstä lisäksi tämän valitseman koulun henkilökuntaan kuuluvan oltava läsnä. Tarkastuksen voi tehdä vain samaa sukupuolta oleva opettaja tai rehtori paitsi, jos siitä asian kiireellisyys huomioon ottaen turvallisuuden kannalta on välttämätöntä poiketa. Samoin perustein voidaan poiketa toisen henkilön läsnäolosta.

Haltuunoton ja tarkastamisen yleiset periaatteet 1 (POL 36 f ) Toimenpiteet toteutettava mahdollisimman turvallisesti. Oppilaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja yksityisyyteen ei saa puuttua enempää kuin on välttämätöntä opiskelurauhan ja turvallisuuden varmistamiseksi. Haltuunotossa ja tarkastuksessa on noudatettava olosuhteiden edellyttämää hienotunteisuutta. Toimenpiteiden käyttö tulee kouluissa suunnitella ja ohjeistaa. Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin on annettava kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle.

Haltuunoton ja tarkastamisen yleiset periaatteet 2 Oppilaan tarkastaminen ja esineiden ja aineiden haltuun ottaminen on kirjattava. Oppilaan tarkastamisesta sekä esineiden ja aineiden haltuun ottamisesta on ilmoitettava oppilaan huoltajille mahdollisimman pian. Sivistysvaliokunnan mietinnön mukaan oppilaiden tarkastaminen sekä esineiden ja aineiden haltuunotto ovat viimesijaisia ja poikkeuksellisia keinoja puuttua oppilaiden ei-toivottavaan käyttäytymiseen ja turvallisuuden vaarantumiseen. Uudet keinot voivat toimia myös ennaltaehkäisevästi.

Haltuunotettujen esineiden ja aineiden luovuttaminen perusopetuksessa (POL 36 g.1 ) Häirintään käytetty esine tai aine luovutetaan oppilaalle oppitunnin tai koulun tilaisuuden päättymisen jälkeen. Jos on todennäköistä, että häirintä oppitunnin jälkeen jatkuu, häirintään käytetty esine tai aine luovutetaan oppilaalle viimeistään työpäivän päättyessä. Kielletyt esineet tai aineet luovutetaan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Esineet ja aineet luovutettava poliisille tai muulle laissa säädetylle viranomaiselle, jos oppilaalla, tämän huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla ei ole lain mukaan oikeutta pitää niitä hallussaan.

Haltuun otettujen esineiden ja aineiden säilytys ja luovuttaminen (POL 36 g ) Ennen luovutusta esine tai aine tulee säilyttää huolellisesti (lukitussa tilassa tai kaapissa). Luovutus tulee järjestää mahdollisimman pian haltuunotosta. Huumausaineet, ampuma-aseet, aseen osat, patruunat, ammukset ja kaasusumuttimet sekä räjähteet tulee luovuttaa poliisille välittömästi. Esineiden ja aineiden luovutus tulee kirjata.

Haltuun otettujen esineiden ja aineiden hävittäminen (POL 36 g ) Mikäli huoltajalle luovutettavaa esinettä tai ainetta ei ole noudettu 3 kk:ssa ilmoituksesta, se voidaan hävittää todisteellisesti. Esineiden ja aineiden hävittäminen tulee kirjata.

Kurinpidollisten ja kasvatuksellisten toimien seuraamisvelvoite (POL 36 i ) Perusopetuksessa tulee seurata kasvatuskeskustelujen ja eri kurinpito- ja turvaamiskeinojen käyttöä koulussa.

Työrauha millaista toimintaa milläkin tasolla? Opetushallituksen Työrauha tavaksi opas ja itsearviointimateriaali 2009 (lainsäädäntö kurinpitokeinojen osalta muuttunut, muuten opas kelpo; itsearviointimateriaali ajantasainen) http://www.edu.fi/download/140243_tyorauha_tavak si_prosessi.pdf Opetuksen järjestäjä, kunta -suunnitelmat Koulu toimintatavat, itsearviointi Luokka toimintatavat, itsearviointi Oppilas toimintatavat, itsearviointi