ILMOITUKSEN VIREILLETULO, ILMOITUKSEN TEKEMISEN PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN

Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 45/2013/1 Dnro ISAVI/10/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 21.5.2013 ASIA Pyrolyysiöljyn polttoa koskeva koetoimintailmoitus, Joensuu ILMOITUKSEN TEKIJÄ Fortum Power and Heat Oy PL 100 00048 FORTUM ILMOITUKSEN VIREILLETULO, ILMOITUKSEN TEKEMISEN PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN Ilmoitus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa 20.2.2013. Ilmoitus koskee ympäristönsuojelulain 30 :n 2 momentissa tarkoitettua koeluonteista toimintaa. Aluehallintovirasto käsittelee ilmoituksen ympäristönsuojelulain 61 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 3 b) kohdan sekä ympäristösuojelulain 35 :n 4 momentin ja ympäristönsuojelulain 31 :n 3 momentin perusteella. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Itä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt 9.2.2012 ympäristöluvan Nro 13/2012/1 Joensuun voimalaitoksen, pyrolyysilaitoksen, kaatopaikan ja lämpökeskuksen toiminnalle. Itä-Suomen vesioikeus on 8.6.1992 myöntänyt luvan Joensuun voimalaitosta varten luvan veden ottamiseen Pielisjoesta vesioikeuden 17.3.1983 antaman päätöksen nro 81/Va/83 mukaisia rakenteita käyttäen. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh. 029 501 6800 fax 015 760 0150 www.avi.fi/ita kirjaamo.ita@avi.fi Mikkelin päätoimipaikka Maaherrankatu 16 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Kuopion toimipaikka Hallituskatu 12 14 Kuopio

2 (11) ILMOITETTU TOIMINTA Ilmoituksen tekijä aikoo kokeilla Joensuun voimalaitoksella lämmityskaudella 2013 2014 Joensuun pyrolyysilaitoksella valmistetun pyrolyysiöljyn soveltuvuutta pienten kattilalaitosten polttoaineeksi. Koetoimintaa varten voimalaitosalueelle sijoitetaan siirrettävä noin 12 MW:n pyrolyysiölykattila. Joensuun voimalaitos sijaitsee Joensuun kaupungin Iiksenvaaran kaupunginosassa kiinteistöllä 167-2301-1. Samalla kiinteistöllä sijaitsevat myös polttoaineteholtaan noin 200 MW:n voimalaitos, pyrolyysiöljyn tuotantolaitos, joka on kiinteästi integroitu voimalaitoskattilaan ja 34 MW:n lämpökeskus sekä sivutuotteiden läjitysalue. Voimalaitosalue sijaitsee noin kolme kilometrin päässä Joensuun kaupungin keskustasta. Voimalaitosalueen pohjoispuolella on kantatie 74, länsi- ja eteläpuolella on teollisuutta ja Konttisuon jätekeskus. Itä- ja eteläpuolella sijaitsee haja-asutusta sekä maa- ja metsätalousaluetta. Lähin asutus sijaitsee Karsikossa, noin 200 metriä laitosalueesta. Karsikon ja Iiksenvaaran koulut ovat noin kahden kilometrin ja Kissamäenpäiväkoti 700 metrin päässä laitoksesta. ILMOITUS VOIMALAITOKSEN NIMELLISTEHOSTA Samassa yhteydessä on myös ilmoitettu voimalaitoksen leijukattilan (K1) nykyistä toimintaa vastaavan tehon olevan 200 MW aikaisemmin ilmoitetun 204 MW:n sijasta. Kun Joensuun voimalaitoksen pölypolttokattila (K1) vuosina 2000 2001 muutettiin leijukattilaksi, ilmoitettiin polttoainetehoksi muutoksen jälkeen 204 MW. Ilmoitettu polttoaineteho (204 MW) perustui pelkästään turpeen käyttöön polttoaineena. Käytettäessä turvetta ja biopolttoainetta seospolttona suhteessa 50/50 %, leijukattilan suurin polttoaineteho 178 MW. Leijukattilan K1 polttoaineena käytetään vuositasolla noin puolet biopolttoainetta ja puolet turvetta. Myös ympäristöluvassa asetetut leijukattilan savukaasupäästöjen raja-arvot perustuvat tähän polttoaineseossuhteen käyttöön. Siten myös päästörajaarvot rajoittava 100 %:n turpeen käytön ja samalla yli 200 MW:n polttoainetehon. Biopolttoaineen ja turpeen osuudet kattilan polttoaine-energiasta vaihtelevat käyttötilanteiden mukaan. Leijukattilassa K1 on käytetty pelkästään turvetta vain hyvin hetkellisesti 2000-luvun alussa, joten kattilan suurin polttoaineteho on käytännössä aina ollut alle 200 MW. Jatkossa leijukattilan polttoaineina käytetään edelleen turvetta ja biopolttoaineita ja tavoitteena on käyttää 70 % biopolttoainetta. Pelkästään turpeella laitosta ei ole tarkoitus käyttää olenkaan, mutta sellaisissa tilanteissa yhtiö sitoutuu rajoittamaan kattilan polttoainetehon 200 MW:iin.

3 (11) KOETOIMINNAN TAVOITTEET Polttoaineet Joensuun voimalaitoksella aloitetaan valmistaa pyrolyysiöljyä, joka on uusi nestemäinen polttoaine biopolttoainemarkkinoilla. Tavoitteena on tutkia pitkäaikaisilla kokeilla pyrolyysiöljyn soveltuvuutta pienten (alle 50 MW) kattilalaitosten polttoaineeksi ja hankkia käytännön kokemusta pyrolyysiöljyn käytöstä raskaan tai kevyen polttoöljyn korvaajana. Tavoitteena on tutkia, miten pyrolyysiöljyn käytön vaatimat tekniset ratkaisut käytännössä toimivat ja miten niitä mahdollisesti tulee kehittää. Koetoiminnan aikana tehtävien päästömittausten avulla selvitetään poltosta aiheutuvat päästöt sekä tuhkan laatu ja määrä. Tuloksia voidaan hyödyntää pyrolyysiöljyn käytön aloittavien laitosten ympäristövaikutusten arvioinnissa. Koetoimintajakson aikana pyrolyysiöljykattilaa käytetään kaukolämpötarpeen mukaan niin, että kattila käynnistetään ensimmäisenä ennen muita verkossa olevia huippu- ja varalämpökeskuksia. Kokeilussa käytettävä pyrolyysiöljy valmistetaan Joensuun voimalaitoksen pyrolyysiöljylaitoksessa. Pyrolyysiöljyn tyypillisiä ominaisuuksia (suluissa vaihteluväli): lämpöarvo 15 (13 17) MJ/kg, tiheys 1,2 (1,1 1,3) kg/dm3, vesipitoisuus 28 (20 35) %. Pyrolyysiöljy, koostumus vedettömästä polttoaineesta: hiili 52 (50 56) %, happi 41,6 (37 45) %, vety 6,0 (4,90-6,90) %, tuhka 0,06 (<0,15) %, typpi 0,3 (0,09-0,50) % ph 2,5 (2,5 3,5) ja rikki 0,02 (<0,03) %. Koetoiminnan aikana pyrolyysiöljyä käytetään noin 23 GWh eli noin 5 500 tonnia. ARVIO PÄÄSTÖISTÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSISTA Pyrolyysiöljykattilan savukaasupäästöjen arvioidaan olevan koetoimintajakson aikana seuraavat: 2 tonnia rikkidioksidia laskettuna pyrolyysiöljyn rikkipitoisuuden (0,02 p-%) ja polttoainekäytön (23 GWh) perusteella, 20 tonnia typenoksideja laskettuna päästötason 900 mg NO x /m 3 n perusteella ja 1 tonni hiukkasia laskettuna hiukkaspäästötason 60 mg/m 3 n, O 2 =3 % (vastaa 34 MW:n leijukattilan hiukkaspäästöille ympäristöluvassa asetettua raja-arvoa 50 mg/m 3 n, O 2 =6 %) perusteella. Koepolton arvioidaan vaikuttavan Joensuun ilmanlaatuun vain vähän, koska hiukkaspäästöjä vähennetään sähkösuodattimella ja savukaasut johdetaan 34 MW:n lämpökeskuksen 60 metriä korkeaan piippuun. Pyrolyysiöljykattilan toiminnassa muodostuu lentotuhkaa koejakson aikana noin 2 tonnia. Lentotuhka erotetaan sähkösuodattimella, josta se kerätään samaan tuhkasiiloon 200 MW:n leijukattilan ja 34 MW:n leijukattilan lentotuhkien kanssa. Pyrolyysiöljykattilan lentotuhka on puutuhkaa ja tuhkasiilossa se sekoittuu leijukattiloiden puu- ja turvelentotuhkaan. Pyrolyysiöljykattilan tuhkamäärä on niin pieni verrattuna leijukattiloiden tuhkamäärään, että sen ei arvioida muuttavan tuhkan laatua. Siilosta tuhka viedään voimalaitoksen omalle sivutuotteiden läjitysalueelle.

4 (11) Siirrettävä lämpökeskus ei lisää merkittävästi Joensuun voimalaitosalueen toimintojen aiheuttamaa ympäristömelua, koska siirrettävän lämpökeskuksen laitteet sijaitsevat sisätiloissa ja seinärakenteet estävät melun leviämisen. Voimalaitosalueen ja lähimmän asutuksen välillä on jonkin verran myös puustoa, joka estää melun leviämistä asutuksen suuntaan. Pyrolyysiöljy on erittäin vähärikkistä ja rikkipäästöt ovat vähäiset. Pyrolyysiöljy on biopolttoaine, joten fossiilisia hiilidioksidipäästöjä ei aiheudu. Ympäristövaikutusten seuranta on tiivistä, sillä savukaasupäästöt mitataan koetoimintajakson aikana kerran kuukaudessa ja muodostuvan tuhkan laatu tutkitaan erikseen. Koepoltto keskeytetään välittömästi, mikäli pyrolyysiöljyn poltto aiheuttaa sellaisia toimintahäiriöitä, joiden seurauksena päästöt ympäristöön lisääntyisivät. Siirrettävää lämpökeskusta ei liitetä vesi- ja viemäriverkkoon eikä siellä käytetä vettä. Pyrolyysikattilan toiminnasta ei muodostu jätevesiä eikä päästöjä vesistöön. Lämpökeskuskontti on itsessään allastettu ja öljylaitteiden alla on vuotokaukalot. Siirrettävällä lämpökeskuksella ei käytetä kemikaaleja, joten niihin liittyviä ympäristöriskejä ei ole. TOTEUTUS JA TARKKAILU Pyrolyysiöljyn tuotantolaitoksen toiminta ja pyrolyysiöljyn valmistus on koejakson alkaessa vasta alkuvaiheessa eikä pyrolyysiöljyn valmistusprosessi ole vielä vakiintunut. Koejakson aikana tutkitaan pyrolyysiöljyn soveltuvuutta teknisissä järjestelmissä sekä päästöjä. Pyrolyysiöljyn siirtojärjestelmän toimivuus ja materiaalien kesto säiliöstä polttimille selvitetään. Pyrolyysiöljyn palamisprosessin osalta tutkitaan polttimien toiminta, niiden säätö ja pyrolyysiöljyn sumutuslämpötila testataan sekä kattilan likaantuminen selvitetään. Koejakson aikana mitataan käytetty pyrolyysiöljyn määrä (virtausmittari) ja laatu (reaaliaikainen vesi- ja kiintoainepitoisuuden mittaus). Pyrolyysiöljyn laadun vaikutus palamisprosessiin ja savukaasupäästöihin selvitetään (typenoksidit, hiukkaset ja rikkidioksidi) ja kattilan ajotavan vaikutus typenoksidi- ja hiukkaspäästöihin. Myös tuhkan käsittely ja laatu selvitetään. Lisäksi koejakson aikana tarkkaillaan kattilan toimintaa (käyttötarkkailu). PÄÄSTÖMITTAUSSUUNNITELMA Päästömittausten tavoitteena on saada tietoa polton onnistumisesta kattilan suorituskyvystä ja poltossa muodostuvista savukaasupäästöistä. Kokeilun aikana mitataan

RAPORTOINTI 5 (11) pyrolyysiöljykattilan typenoksidi- ja hiukkaspäästöjä ennen sähkösuodatinta koetoiminnan alku-, keski- ja loppuvaiheessa ulkopuolisen päästömittausasiantuntijan toimesta. Lisäksi päästötasoja tarkkaillaan omin seurantamittauksin useita kertoja koetoiminnan aikana. Hiukkasten tummuusmittaus on jatkuvatoiminen, NO x - ja häkämittauksia tehdään käsimittauksin viikoittain. Rikkidioksidipäästöt selvitetään laskennallisesti pyrolyysiöljyn rikkipitoisuuden perusteella. Koepolton paikallisten ympäristövaikutusten selvittämiseksi pyrolyysiöljykattilan ja leijukattilan savukaasujen epäpuhtauspitoisuudet yhteensä mitataan sähkösuodattimen jälkeen kaksi kertaa. Kertamittaukset tehdään koepolttojakson ensimmäisen puoliskon (loka-joulukuu) aikana ja toinen mittaus toisen puoliskon (tammi-maaliskuun) aikana. Mittaukset pyritään tekemään 34 MW:n leijukattilan normaalia käyttötehoa vastaavalla tehotasolla. Savukaasuista mitataan typenoksidi- ja hiukkaspitoisuudet. Oheismittauksina mitataan savukaasun tilavuusvirtaa, happipitoisuutta, vesipitoisuutta ja tummuutta. Mittaukset tilataan ulkopuoliselta yritykseltä, joka on akkreditoinut käyttämänsä standardoidut tai muuten hyväksytyt mittausmenetelmät. Kattiloiden toiminta-arvot kerätään talteen. Koetoiminnasta laaditaan loppuraportti, joka toimitetaan Pohjois-Karjalan ELYkeskukselle ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa koetoiminnan lopettamisesta. Loppuraportissa esitetään seuraavat tiedot: - koetoiminnan aikana käytetyn pyrolyysiöljyn määrä (m 3 ) ja laatu - koetoiminnan aikana tehtyjen päästömittauksien raportit ja laskennalliset rikkidioksidipäästöt - koetoiminnan aikana tehtyjen tuhka-analyysien tulokset -yhteenveto koetoiminnan aikaisista poikkeuksellisista tilanteista ja häiriötilanteista sekä mahdollisista valituksista. -yhteenveto pyrolyysiöljyn soveltuvuudesta polttoaineeksi Koetoiminnan kesto ASIAN KÄSITTELY Koetoiminta on kuusi kuukautta lämmityskaudella 2013 2014 ajanjaksolla 15.10.2013 15.4.2014. Koetoimintailmoituksesta on pyydetty lausunnot ja Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta.

Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ei näe estettä ilmoituksen mukaisen koetoiminnan toteuttamiselle edellytyksellä että seuraavat seikat otetaan huomioon koetoiminnassa: - koetoimintailmoitusta täydennetään tai tarkistetaan pyrolyysiöljykattilan tarkempaa sijaintia, polttojärjestelyjä (erillispoltto vai samanaikainen poltto biokattilan kanssa), polttotekniikkaa ja huoltotarpeen arviointia koskevilla tiedoilla, polttoaineen syöttöjärjestelmätiedoilla sekä riskinarvioinnilla, - käytöntarkkailussa otetaan muun ohessa huomioon polttoaineesta aiheutuvat mahdolliset hajuvaikutukset laitosalueella 6 (11) - tuhkan laadun arviointiin sisällytetään merkittävimpien aineiden kuten raskasmetallien liukoisuus- ja pitoisuustutkimukset - koetoiminnan käynnistymisestä ja lopettamisesta, päästömittauksista (sisältö ja ajankohta), häiriötilanteista sekä muista ympäristöön vaikuttavista ennakoimattomista tilanteista ilmoitetaan viipymättä valvontaviranomaisille - koetoiminta koskevan loppuraportin lisäksi koetoimintaa koskevat tarkkailutiedot raportoidaan laitoskokonaisuuden vuosiraportissa, joka toimitetaan valvontaviranomaisille. Joensuun voimalaitoksen leijukerroskattilan K1 polttoainetehoon liittyen Pohjois- Karjalan ELY -keskus toteaa, että polttoainetehon arvioinnissa tulee noudattaa teollisuuspäästödirektiivin 35 artiklaa sikäli kun kyse on nk. kaukolämpöjouston soveltamista. Nimellisen kokonaislämpötehon arvioinnin tulee perustua vähintäänkin suurimpaan polttoainetehoon, joka saavutetaan käytännössä päästövaatimukset täyttävällä polttoaineseoksella. Fortumilta 4.9.2012 saadun taulukon mukaan, joka perustuu jaksolla 1.1.2008 2.6.2012 tunnin välein tallennettuihin polttoainetehotietoihin, suurin polttoaineteho oli kyseisellä jaksolla 197 MW. Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen lausuu, että koetoiminnan olennaisimmat vaikutukset liittyvät päästöihin ilmaan ja laitoksen meluun sekä mahdolliseen toimintahäiriön aiheuttamaan onnettomuuteen. Pyrolyysiöljyn ominaisuuksien ja laatuvaihteluiden selvittämiseksi tulee siirrettävän lämpökeskuksen päästömittaukset tehdä niin, että saadaan riittävä selvitys päästöistä. Koetoiminnassa tulee edellyttää, että lämpökeskuksen päästöt eivät ylitä valtioneuvoston asetuksen 445/2010 päästörajoja. Vastine Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen lausuntoon ilmoituksen tekijä on vastannut, että pyrolyysikattila sijoitetaan Joensuun voimalaitosalueelle 34 MW:n leijukattilarakennuksen viereen vastineeseen liitettyyn kuvaan piirrettyyn paikkaan. Koetoimintajakson aikana pyrolyysiöljykattilaa käytetään kaukolämmöntarpeen mukaan, niin että kattila käynnistetään ensimmäisenä ennen muita verkossa olevia huippu- ja varalämpökeskuksia. Lämmöntarpeen vaatiessa pyrolyysiöljykattilaa voidaan käyttää yhtä aikaa 34 MW:n leijukattilan kanssa, mutta kumpikin kattila voi käydä erikseen eikä kummankaan kattilan energiantuotanto ole riippuvainen toisen kattilan käytöstä. Kattiloiden savukaasut puhdistetaan samalla sähkösuodattimella ja joh-

7 (11) detaan samaan piippuun. Samoin sähkösuodattimen mitoitus on riittävä, joten savukaasut puhdistuvat tehokkaasti kaikissa tilanteissa riippumatta siitä, käykö kumpikin kattila yhtä aikaa tai yksinään. Pyrolyysiöljyn vaatima polttotekniikka vastaa periaatteiltaan raskaan tai kevyen polttoöljyn polttotekniikkaa. Kattila on tyypiltään tulitorvi/tuliputkikattila ja siihen asennetaan pyrolyysiöljylle soveltuvat polttimet ja öljyjärjestelmät, jotka kestävät hapanta pyrolyysiöljyä. Koepolton aikana yhtiö saa arvokasta tietoa pyrolyysiöljykattilan huoltotarpeesta, sillä kyse on uudesta polttoaineesta, jonka käytöstä kokemukset ovat maailmanlaajuisesti vähäisiä. Vaikka huoltotarve osoittautuisi ennakoitua suuremmaksi ja laitos jouduttaisiin pysäyttämään huollon ajaksi, ei se vaaranna kaukolämmön toimitusta, koska kaukolämpöä voidaan tuottaa yhtiön muilla vara- ja huippulämpökeskuksilla. Pyrolyysiöljy pumpataan kattilalle voimalaitosalueella sijaitsevan Fortumin pyrolyysilaitoksen 150 m 3 :n käynnistysöljysäiliöstä. Tarvittavat putkistot käynnistysöljysäiliöstä pyrolyysiöljykattilalle asennetaan ja ne kulkevat maan päällä. Pyrolyysiöljykattilan toiminnasta aiheutuvia mahdollisia ympäristöriskejä ovat pyrolyysiöljyn pääsy maaperään ja tulipalo. Riskien todennäköisyys on pieni, sillä vahinkotilanteisiin on varauduttu hälytysautomatiikan, automaattisien sammutusjärjestelmien, tarkkailun sekä toimintaohjeiden ja suunnitelmien avulla. Joensuun voimalaitoksella on kemikaalilain ja öljyvahinkojen torjuntalainsäädännön mukaiset vastuuhenkilöt. Myös palo-, pelastus- ja suojelutoiminnalle on nimetty vastuuhenkilö. Voimalaitosalue on asfaltoitu, mikä ehkäisee vuotojen imeytymistä maaperään. Voimalaitosalue on aidattu ja aluetta valvotaan valvontakameroilla ympäri vuorokauden. Voimalaitostoimintoja seurataan automaatiojärjestelmän avulla 24 h/vrk miehitetyssä paikallisvalvomossa, josta polttoprosessi voidaan tarvittaessa pysäyttää. Riskejä kartoitetaan säännöllisesti osana voimalaitoksen ympäristöasioiden hallintajärjestelmää (ISO 14001). Viimeisin riskikartoitus on tehty pyrolyysiöljyn tuotantolaitoksen tulevaan toimintaan liittyen vuonna 2012 ja se kattaa myös Joensuun voimalaitoksen toiminnot. Pyrolyysiöljykattilalle tehdään oma kattilalaitoksen vaaranarviointi keväällä 2013. Riskikohteiden päivystys, tarkastus ja onnettomuustilanteissa hälyttäminen tapahtuu ohjeiden mukaisesti siten, että vahinkotapahtumat on mahdollista havaita ja ryhtyä toimenpiteisiin jo ennen kuin ympäristölle aiheutuu seurauksia. Kaikki häiriöt raportoidaan ja niiden määrää seurataan. Tarvittava koulutus ja työhön opastus annetaan aina uuden henkilön tullessa palvelukseen. Lisäksi koulutusta annetaan aina uuden laitteen tai järjestelmän tullessa käyttöön sekä muulloinkin tarvittaessa. Joensuun voimalaitokselle on laadittu palontorjunta- ja pelastussuunnitelma ja toiminta tulipaloissa on ohjeistettu. Tulipalojen ehkäisemiseksi vaaditaan tulitöihin lupa ja työt on tehtävä voimalaitoksen ohjeiden mukaisesti.

8 (11) Pyrolyysiöljystä mahdollisesti aiheutuvia hajuvaikutuksia voidaan tarkkailla koepolttojakson aikana aistinvaraisesti, esimerkiksi hajun voimakkuutta, alueen laajuutta, jolla pyrolyysiöljykattilan toimintaan liittyvä öljyn haju havaitaan ja hajuhaitan kestoa. Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoon ilmoituksen tekijä on vastannut, että yhtiön yhtenä tärkeänä tavoitteena on koepoltossa saada mahdollisimman kattavaa ja luotettavaa tietoa pyrolyysiöljyn polton päästöistä pienessä kattilalaitoksessa, sillä tiedot ovat tarpeen saatettaessa pyrolyysiöljyä markkinoille. Rikkidioksidipäästöt voidaan laskea luotettavasti pyrolyysiöljyn rikkipitoisuuden perusteella. Puoli vuotta kestävän koejakson aikana pyrolyysiöljykattilan typenoksidi- ja hiukkaspäästöt mitataan kolme kertaa. Mittaukset tilataan alan yritykseltä. Standardoiduin menetelmin tehtävillä päästömittauksilla saadaan tarkinta mahdollista tietoa päästöistä ja päästömittaussuunnitelmassa esitetty mittaustiheys varmistaa, että pyrolyysiöljyn polton päästömäärät tulevat selvitettyä tarkasti koepolttojakson aikana. Lisäksi voimalaitoksen henkilökunta mittaa päästötasoja koejakson aikana useita kertoja: hiukkaspäästöjen mittaus on jatkuvaa ja typenoksidi- ja häkäpäästöjä mitataan vähintään kerran viikossa. Pyrolyysiöljykattilan ja leijukattilan savukaasujen typenoksidi- ja hiukkaspitoisuudet yhteensä mitataan sähkösuodattimen jälkeen kaksi kertaa. Mittaustulosten perusteella voidaan arvioida pyrolyysiöljyn koepolton päästöjen vaikutus Joensuun ilmanlaatuun. Valtioneuvoston asetuksen 445/2010 päästörajojen noudattamisesta ilmoituksen tekijä toteaa, että asetus ei tällä hetkellä sisällä raja-arvoja nestemäiselle biopolttoaineelle. Pyrolyysiöljy on uusi nestemäinen biopolttoainemarkkinoilla ja asetuksessa öljylle asetetut päästörajat koskevat mineraaliöljyn polttoa eikä niitä siten sovelleta pyrolyysiöljyn polttoon. On mahdollista, että parhaillaan uudistettavaan asetukseen 445/2010 tulee myös pyrolyysiöljylle tai ylipäätään bioöljyille omat päästörajat. Pyrolyysiöljyn polttoon soveltuvien polttimien laitetoimittajan mukaan öljykattilan tyypillinen päästötaso typenoksideille on 900 mg/m 3 n ja hiukkasille 250 mg/m 3. Käytännössä pyrolyysiöljykattilan hiukkaspäästö on noin 60 mg/m 3 (O 2 = 3 %) kun savukaasut johdetaan 34 MW:n leijukattilan sähkösuodattimen kautta. Pyrolyysiöljyn rikkipitoisuuden perusteella laskien rikkidioksidipäästötaso on enimmillään noin 120 mg/m 3. Määräaikaiselle koetoiminnalle ei tule aseteta päästöraja-arvoja, koska koepolton tarkoituksena on nimenomaan tutkia päästötasoja poltettaessa uutta polttoainetta, pyrolyysiöljyä. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Itä-Suomen aluehallintovirasto on tarkastanut Fortum Power and Heat Oy:n tekemän ilmoituksen, joka koskee pyrolyysiöljyn polttoa siirrettävässä noin 12 MW:n lämpökeskuksessa Joensuun voimalaitosalueella. Koeluonteinen toiminta on toteutettava koetoimintailmoituksen ja seuraavien määräysten mukaisesti. Aluehallintovirasto jättää ilmoituksen voimalaitoksen leijukattilan K1 polttoainetehosta tässä yhteydessä tutkimatta, koska kyseinen ilmoitus ei täytä ympäristösuojelulain 30 :n mukaista poikkeusta luvanvaraisuudesta eikä siten kuulu koeluonteisen toiminnan ilmoitusmenettelyn piiriin.

9 (11) Koetoimintaa koskevat määräykset 1. Koetoiminta on toteutettava ajanjaksolla 15.10.2013 15.4.2014. Koetoiminnassa käytetään enintään 5 500 t pyrolyysiöljyä. Pyrolyysiöljykattilan savukaasut on puhdistettava sähkösuodattimella ja johdettava 34 MW:n lämpökeskuksen 60 m korkean piipun kautta ulkoilmaan. 2. Koetoiminnan aloittamisesta, koepolttojakson kestosta ja häiriötilanteista sekä päättymisestä on ilmoitettava Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 3. Koetoiminnalle on nimettävä vastaava henkilö, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4. Koetoiminta on toteutettava ilmoituksessa esitetyn mukaisesti niin, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista, naapureille kohtuutonta rasitusta tai terveyshaittaa. Koetoiminnassa on pääsääntöisesti noudatettava voimassa olevassa luvassa 34 MW:n lämpökeskukselle asetettuja päästöraja-arvoja. Raja-arvot voidaan tilapäisesti ylittää, mikäli testivaiheen läpivienti on tarpeen kattilan käyttöä tai päästöjä koskevan tiedon saamiseksi tai varmistamiseksi. 5. Koetoimintaan liittyvien pyrolyysiöljyn varastointi- ja käsittelypaikkojen on oltava rakennettu ja pinnoitettu niin, että mahdollisen vuodon sattuessa vuoto ei pääse maaperään tai ympäristöön. Rakenteiden kunto on tarkastettava säännöllisesti ja todetut vauriot korjattava viipymättä. 6. Ilmoituksen tekijän on pidettävä vahinko- ja onnettomuustilanteita koskevat toimintasuunnitelmat ja -ohjeet ajan tasalla ja pidettävä yllä toimintavalmiutta onnettomuustilanteiden varalta. Pyrolyysiöljykattilalle tehtävä oma vaaranarviointiselvitys tule toimittaa Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle välittömästi sen valmistuttua. 7. Ilmoituksen tekijän on tehtävä koetoiminnan aikainen käyttö- ja päästötarkkailu hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti. Toiminnasta aiheutuvia mahdollisia hajuvaikutuksia on tarkkailtava vähintään aistinvaraisesti arvioimalla hajun voimakkuutta, hajualueen laajuutta ja hajuhaitan kestoa sekä hajuntorjuntatoimenpiteitä. 8. Koetoiminnan päätyttyä siitä on tehtävä loppuraportti, joka sisältää yhteenvedon kokeilun toteutuksesta sekä tiedot kokeilun tuloksista ja ympäristövaikutuksista. Raportti on toimitettava Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa koetoiminnan päättymisestä. Perustelut Koetoiminta on tarpeen pyrolyysiöljyn käytön edellytysten selvittämiseksi.

10 (11) Koetoiminnan tulee olla luonteeltaan rajattua ja lyhytaikaista ottaen huomioon toiminnan luonne ja kokeilun tarkoitus. Koetoiminta tapahtuu lainvoimaisen ympäristöluvan omaavan voimalaitoksen alueella. Koetoiminnan kestoaikaa koskeva määräys on annettu ilmoituksen mukaisesti Toimittaessa ilmoituksen ja tämän päätöksen mukaisesti ei toiminnasta ennalta arvioiden aiheudu merkittäviä päästöjä eikä ympäristön pilaantumisen vaaraa. Määräykset on annettu ympäristön pilaantumisen ja kohtuuttoman rasituksen ehkäisemiseksi sekä toiminnan valvontaa varten. Jos ilmoitus enintään 200 MW:n polttoainetehosta liittyy valtioneuvoston asetukseen polttoaineteholtaan 50 megawatin polttolaitosten päästöjen rajoittamisesta (VNA 96/2013), sen 9 :n kaukolämpölaitoksia koskeviin päästöraja-arvoihin (päästörajaarvoista poikkeaminen määräajaksi), voi ilmoituksen tekijä panna vireille hakemuksen ympäristöluvan muuttamiseksi. Samassa yhteydessä tulee arvioida, miten pyrolyysiöljyn valmistus vaikuttaa kattilan polttoainetehoon. Ympäristöluvassa voidaan määrätä, että vanhassa olemassa olevassa, polttoaineteholtaan enintään 200 megawatin polttolaitoksessa voidaan olla noudattamatta 1 päivän tammikuuta 2016 ja 31 päivän joulukuuta 2022 välisenä aikana 5 :n 2 momentissa tarkoitettuja päästöraja-arvoja, jos toiminnanharjoittaja sitoutuu siihen, että vähintään 50 prosenttia laitoksen hyötylämmöntuotannosta viiden vuoden jakson liukuvana keskiarvona toimitetaan höyrynä tai kuumana vetenä julkiseen kaukolämpöverkkoon. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava sitoutumisestaan valvontaviranomaiselle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2014. VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Joensuun kaupungin ympäristösuojeluviranomaisen lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon päätöksen määräyksistä ilmenevällä tavalla. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ympäristönsuojelulain 30, 61 ja 64 Ympäristönsuojeluasetus 26 ja 27 Päätöksestä peritään käsittelymaksu 2 920 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013

11 (11) (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteen mukaan koeluonteisesta toiminnasta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 2 920 euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Päätöksestä kuulutetaan Joensuun kaupungin virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävässä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Liite Valitusosoitus Kari Varonen Ahti Itkonen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Kari Varonen ja Ahti Itkonen (asian esittelijä).

VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 20.6.2013. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Vaasan hallinto-oikeudelle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 65100 Vaasa Postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa Asiakaspalvelu: vaihde 029 564 2611 Telekopio: 029 564 2760 Sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi Virka-aika: klo 8.00-16.15 Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.