7.1 Tutkintojen tavoitteet ja sisältö

Contents 7.1 Tutkintojen tavoitteet ja sisältö... 2 Tekniikan kandidaatin tutkinnon tavoitteet ja rakenne... 2 Diplomi-insinöörin tutkinnon tavoitteet ja rakenne... 2 Pääaine tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnoissa... 4 Sivuaine tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnoissa... 4 Pää- ja sivuaineen vahvistaminen... 4 Kielitaito ja sen osoittaminen... 5 Suositellut opintopolut... 6 7.2 Tekniikan kandidaatin tutkinto... 8 7.2.1 Perus- ja yhteiset opinnot... 8 Perusopintomoduuli S902-P... 8 Ohjelman yhteiset opinnot S902-O... 9 Perusopinnot ja perusaineiden laaja oppimäärä... 9 7.2.2 Pääaineen opinnot tekniikan kandidaatin tutkinnossa... 11 Perusmoduuli Tietoliikennetekniikka S114-1... 11 Pääaine Signaalinkäsittely (S3028)... 12 Jatkomoduuli Signaalinkäsittely S117-2... 12 Pääaine Tietoliikennetekniikka (ETA3008)... 13 Jatkomoduuli Tietoliikennetekniikka S372-2... 13 Pääaine Tietoverkkotekniikka (S3029)... 14 Jatkomoduuli Tietoverkkotekniikka S118-2... 14 7.2.3 Sivuaineen opinnot tekniikan kandidaatin tutkinnossa... 15 Perustieteiden sivuaine... 15 7.3 Diplomi-insinöörin tutkinto... 17 7.3.1 Pääaineen opinnot diplomi-insinöörin tutkinnossa... 17 Pääaine Akustiikka ja äänenkäsittely (S3004)... 18 Syventävä moduuli Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka S310-3... 19 Syventävä moduuli Kieliteknologia S311-3... 20 Erikoismoduuli Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka S310-C... 20 Erikoismoduuli kieliteknologia S311-C... 21 Pääaine Tietoverkkotalous (ETA3003)... 23 Syventävä moduuli Tietoverkkoliiketoiminta S231-3... 23 Syventävä moduuli Käyttäjäkeskeinen tietoliikenne S318-3... 24 Pääaine Signaalinkäsittely (S3013)... 25 Syventävä moduuli Signaalinkäsittely S300-3... 26 Syventävä moduuli Koodausmenetelmät S271-3... 27 Erikoismoduuli signaalinkäsittely S300-C... 27 Pääaine Tietoverkot (S3022)... 28 Syventävä moduuli Tietoverkkotekniikka S232-3... 28 Syventävä moduuli Tietoverkko-ohjelmointi S381-3... 29 Erikoismoduuli tietoverkkotekniikka S233-C... 30 Pääaine Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät (S3023)... 32 Syventävä moduuli Koodausmenetelmät S271-3... 32 Syventävä moduuli Teleliikenneteoria S230-3... 33 Erikoismoduuli matemaattiset menetelmät S230-C... 34 Pääaine Tietoliikennetekniikka (ETA3002)... 34 Syventävä moduuli Radiotietoliikenteen järjestelmät S273-3... 35 Syventävä moduuli Tietoliikenteen siirtomediat ja -järjestelmät S372-3... 36 Erikoismoduuli tietoliikennetekniikka S333-C... 37 Pääaine Framtidens Industriföretag (FIF)... 39 Pääaine Communications Systems (Eurecom)... 41 7.3.2 Tieteen metodiikan opinnot... 43 Pääaineiden ja syventävien moduulien suositellut tieteen metodiikka -moduulit46

7.1 Tutkintojen tavoitteet ja sisältö Aalto-yliopiston tekniikan alan korkeakouluissa yhteisvalinnassa valitut opiskelijat suorittavat ensin alemman eli tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen ylemmän, eli diplomi-insinöörin tutkinnon. Suomen- ja englanninkielisiin maisteriohjelmiin valitut opiskelijat suorittavat ainoastaan diplomiinsinöörin tutkinnon ja mahdolliset täydentävät opinnot. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja diplomi-insinöörin tutkinnon laajuus 120 opintopistettä. Tutkinnot suoritetaan päätoimisesti opiskellen 3+2 vuodessa. Tietoliikennetekniikan koulutusohjelma on laaja-alainen ja kansainvälinen. Se antaa alan diplomiinsinööreille erinomaiset valmiudet toimia erilaisissa tutkimus- ja tuotekehitys- sekä erilaisten organisaatioiden johtotehtävissä. Tekniikan kandidaatin tutkinnon tavoitteet ja rakenne Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännössä (6 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: koulutusohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset teknis-tieteellistä asiantuntemusta edellyttävien tehtäväalueiden kehityksen seuraamiseen; valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin; edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; riittävä viestintä- ja kielitaito. Kandidaatin tutkinto koostuu Perus- ja yhteisistä opinnoista 98-102 op - perusopintomoduuli P 75-85 op - ohjelman yhteisten opintojen moduuli O 15-25 op Pääaineesta 36-44 op - perusmoduuli A1 18-22 op - jatkomoduuli A2 18-22 op Sivuaineesta 18-22 op - Oman ohjelman toinen jatkomoduuli, toisen ohjelman perusmoduuli tai henkilökohtainen sivuaine esimerkiksi JOO-opintoina Kandidaattiseminaarista ja kandidaatintyöstä 10 op Vapaasti valittavista opinnoista, siten, että tutkinnon kokonaislaajuus 180 op täyttyy Diplomi-insinöörin tutkinpnon tavoitteet ja rakenne Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännössä (17 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: koulutusohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; hyvä viestintä- ja kielitaito; sekä valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen.

Ylemmän perustutkinnon tavoitteena tietoliikennetekniikan koulutusohjelmassa on antaa opiskelijalle teoreettinen pohja ja soveltamisvalmius sellaisiin tehtäviin, joissa edellytetään tekniikkaan, tekniikan sovelluksiin tai tuotantotoimintaan liittyvien tietoliikennetekniikan ongelmien käsittelyä ja itsenäistä ratkaisua, sekä syvällinen valmius vaativienkin tehtävien suorittamiseen jollakin edellä mainituista aloista. Lisäksi ammatillisena tavoitteena on antaa mahdollisuus tietoliikennetekniikan syvälliseen monitieteiseen hyväksikäyttöön. Ylemmän perustutkinnon tieteellisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle vahvaan perustieteiden osaamiseen perustuva tietoliikennetekniikan tuntemus sekä jonkin alan syvällinen teoreettinen ja metodinen tuntemus samoin kuin valmius hankkia itsenäisesti tieteellistä tietoa. Tieteellisenä tavoitteena on myös antaa valmius asiantuntijatehtäviin, jatko-opintoihin ja tutkimustyöhön. Ylempi perustutkinto koostuu Pääaineesta 18-66 op Mahdollisesta sivuaineesta 0-66 op Tieteen metodiikan opinnoista 9-11 op Diplomityöstä 30 op Vapaasti valittavista opinnoista, siten, että tutkinnon kokonaislaajuus 120 op täyttyy Ylemmässä tutkinnossa on vähintään kolme ainemoduulia, joista yhden on oltava koulutusohjelman pääaineen syventävä moduuli ja korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli. Ainemoduulit voivat olla esimerkiksi pääaineen syventävä moduuli ja erikoismoduuli sekä sivuaineen jatko- tai syventävä moduuli. Ainemoduulit voivat olla myös esimerkiksi pääaineen syventävä moduuli ja sivuaineen jatkoja syventävä moduuli.

Pääaine tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnoissa Tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaine muodostuu tietoliikennetekniikan perusmoduulista ja joko tietoliikennetekniikan, tietoverkkotekniikan tai signaalinkäsittelyn jatkomoduulista ja on laajuudeltaan 36-44 op. Diplomi-insinöörin tutkinnon pääaine muodostuu kolmesta koulutusohjelmaan kuuluvasta moduulista: yleensä perusmoduulista, jatkomoduulista sekä yhdestä syventävästä moduulista. Perusja jatkomoduulit voi suorittaa joko alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Ainoastaan diplomi-insinöörin tutkinnon tekevien, niin sanottujen toisen vaiheen valittujen, pääaine koostuu tavallisesti jatkomoduulista, syventävästä moduulista ja erikoismoduulista. Ylemmän tutkinnon pääaineet Tietoliikennetekniikan ohjelmassa ovat: Akustiikka ja äänenkäsittely Signaalinkäsittely Tietoverkkotalous Tietoliikennetekniikka Tietoverkot Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät. Communications Engineering at Eurecom Framtidens Industriföretag (FIF) Elektroniikka ja sovellukset Optinen teknologia Radiotiede ja tekniikka Kansainväliset dual-degree-ohjelmat, joissa suoritetaan puolet tutkinnosta partnerikoulussa (katso lisää luvun 7.3 lopusta) Pääaineet sisältävät vaihtelevan määrän syventäviä moduuleja (A3). Syventäviin moduuleihin johtavat suositellut polut on esitetty kaavioissa 5-6. s 138-139. Sivuaine tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnoissa Tekniikan kandidaatin tutkinnossa sivuaine on yleensä pakollinen ja se voi muodostua oman ohjelman toisesta jatkomoduulista tai toisen ohjelman perusmoduulista. Sivuaine voi olla myös tekniikan alan korkeakoulussa tarjottava erillinen sivuaine tai henkilökohtainen sivuaine esimerkiksi JOO-opintoina. Diplomi-insinöörin tutkinnossa sivuaine ei ole pakollinen. Ylemmän tutkinnon sivuaine voi muodostua perus- ja jatkomoduulista, jatko- ja syventävästä moduulista, jatko- ja erikoismoduulista tai syventävästä ja erikoismoduulista. Toinen sivuaineen moduuleista voi olla suoritettu kandidaatin tutkinnossa. Myös ylemmässä tutkinnossa voi olla henkilökohtainen sivuaine. Sivuaineen muodostuminen vahvistetaan HOPSissa. Pää- ja sivuaineen vahvistaminen Opiskelijan pää- ja sivuaineet vahvistetaan HOPSissa erikseen alempaan ja ylempään tutkintoon. Pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja, mutta jos sekä pää- että sivuaineiden syventävät moduulit pohjautuvat samaan jatkomoduuliin, muodostuu ylemmän tutkinnon pääaine perusmoduulista, syventävästä moduulista ja erikoismoduulista tai toisesta pääaineen syventävästä moduulista. Ylemmän tutkinnon sivuaine muodostuu tällöin jatkomoduulista ja syventävästä moduulista. Tällainen tilanne on tietoliikennetekniikan koulutusohjelmassa varsin yleinen ja esiintyy esimerkiksi alla olevassa tapauksessa: Opiskelija on suorittanut tietoliikennetekniikan koulutusohjelmassa tietoliikennetekniikan perusmoduulin, tietoverkkotekniikan jatko-moduulin ja kaksi syventävää moduulia, jotka pohjautuvat tietoverkkotekniikan jatko-moduuliin. Pääaine muodostuu tällöin tietoliikennetekniikan perusmoduulista + ensimmäisestä syventävästä moduulista + opiskelijan lukemasta

erikoismoduulista (tai muusta syventävästä moduulista). Sivuaine muodostuu nyt tietoverkkotekniikan jatkomoduulista ja toisesta syventävästä moduulista, mikäli em. jatkomoduuli vahvistetaan opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa kuuluvaksi sivuaineeseen. Kielitaito ja sen osoittaminen Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (Sähkötekniikan korkeakoulun TS 5 ): 1. suomen ja ruotsin kielen taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta, sekä 2. vähintään yhden vieraan kielen sellainen taito, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Opiskelijan koulusivistyskieli on se kieli, jolla hän on kirjoittanut ylioppilastutkinnon äidinkielen (suomi tai ruotsi) kokeen. Tämän mukaan määräytyy, onko toinen kotimainen kieli ruotsi vai suomi. Opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä osoittaa vain vieraan kielen taidon ja sen lisäksi suorittaa alemman tutkinnon yhteydessä vähintään 2 op:n laajuiset kieliopinnot muussa kuin omassa koulusivistyskielessään. Vapautus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta on anottava oman korkeakoulun dekaanilta. Mikäli opiskelija on osoittanut toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen taidon jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Koulusivistyskielen (suomi tai ruotsi) taito: Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön ja/tai diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, joka siinä tapauksessa arvostellaan vain sisällön osalta. Toisen kotimaisen kielen (ruotsi tai suomi) taito: Opiskelijan kirjallinen ja suullinen kielitaito toisessa kotimaisessa kielessä arvioidaan erikseen arvosanoilla ht (hyvät tiedot) tai tt (tyydyttävät tiedot). Kurssit, joiden perusteella voi saada merkinnän toisen kotimaisen kielen taidosta, luetellaan kielikeskuksen www-sivuilla. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito: Osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Lista pakollisen vieraan kielen suorituksiin kelpaavista kielikeskuksen kursseista löytyy liitteestä 1 opinto-oppaan lopusta. Lisää tietoa toisen kotimaisen kielen sekä vieraan kielen suorittamisesta löydät www-osoitteesta http://kielikeskus.tkk.fi.

Suositellut opintopolut Kandidaatin tutkinnon moduulien pohjautuminen toisiinsa. Kandidaatin tutkinnossa opiskelija voi valita kolmesta jatkomoduulista (A2). P+O moduulit Tietoliikennetekniikka A1 Signaalinkäsittely A2 Tietoverkkotekniikka A2 Tietoliikennetekniikka A2 Kaavio 5: Kandidaatin tutkinnon moduulipolut

Käyttäjäkeskeinen tietoliikenne A3 Tietoverkkotekniikka A3 Teleliikenneteoria A3 Tietoverkkotekniikka A2 Tietoverkkoliiketoiminta A3 Tietoverkko-ohjelmointi A3 Radiotietoliikenne A3 Tietoliikennetekniikka A2 Koodausmenetelmät A3 Tietoliikenteen siirtomediat ja järjestelmät A3 Signaalinkäsittely A3 Kieliteknologia A3 Signaalinkäsittely A2 Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka A3 EST-ohjelman syventävät moduulit: Optinen teknologia Radiotekniikka Mikro- ja nanoelektroniikkasuunnittelu Kansainväliset pääaineet Kaavio 6: Diplomi-insinöörin tutkinnon suositeltavat moduulipolut.

7.2 Tekniikan kandidaatin tutkinto Tietoliikennetekniikassa tutkitaan ja kehitetään menetelmiä sekä teknologioita jotka mahdollistavat eri muodoissa olevan tiedon siirtämisen lähettäjältä vastaanottajalle. Kyse on siis tekniikasta joka on alun perin syntynyt ihmisten luontaisesta tarpeesta olla yhteydessä toisiinsa. Tietoliikennetekniikan kehitys tarjoaa jatkuvasti uusia mahdollisuuksia, joiden avulla voidaan lisätä ihmisten välistä vuorovaikutusta, edistää turvallisuutta sekä vastaanottaa ja lähettää yhä moninaisempaa informaatiota. Tietoliikennetekniikka onkin keskeisessä roolissa kehitettäessä tietoyhteiskunnan seuraavaa astetta - ubiikkiyhteiskuntaa missä tietotekniikka on ympäristöön sulautuvaa ja huomaamattomasti toimivaa läsnä-älyä. Tietoliikennetekniikan koulutusohjelma on laaja-alainen ja kansainvälinen. Se antaa alan diplomiinsinööreille erinomaiset valmiudet toimia erilaisissa tutkimus- ja tuotekehitys- sekä erilaisten organisaatioiden johtotehtävissä. 7.2.1 Perus- ja yhteiset opinnot Tietoliikennetekniikan kandidaatin tutkinnossa tapahtuneiden muutosten johdosta opiskelijan tulee suorittaa vähintään P-, O- ja A1-moduulit saman opinto-oppaan mukaan. Muutoinkaan opinto-oppaan vaihtaminen kesken kandidaatin tutkinnon suorittamisen ei ole suositeltavaa. Perusopintomoduuli S902-P Vastuutaho: Sähkötekniikan kandidaattikoulutusneuvosto Perusopintomoduuli sisältää koulutusohjelman edellyttämiä matemaattis-luonnontieteellisiä perusopintoja sekä koulutusohjelmaan ja opiskeluun johdattavia opintoja. Osaamistavoitteet Moduulin suoritettuaan opiskelija: o hallitsee teknisissä tieteissä tarvittavat matemaattis-luonnontieteelliset perustaidot o hallitsee ohjelmoinnin perustaidot o tuntee koulutusohjelman alan perusteet o pystyy laatimaan opintosuunnitelman o on saavuttanut tutkintosäännössä määritellyn kielitaidon (5 ) o osaa käyttää yliopiston tietojärjestelmiä S902-P Perusopinnot AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 6 Kie-98.5001/ 7001 Toisen kotimaisen kielen kirjallinen osio 1 Kie-98.5002/ 7002 Toisen kotimaisen kielen suullinen osio 1 Kie-xx.yyyy Kielten opintoja # 3 Mat-1.1210 Matematiikan peruskurssi S1 10 Mat-1.1220 Matematiikan peruskurssi S2 10 Mat-1.1230 Matematiikan peruskurssi S3 10 Mat-1.2600 Sovellettu todennäköisyyslaskenta A 5 S-104.1011 Fysiikka Ia (ELEC) 3 S-104.1012 Fysiikka Ib (ELEC) 3 S-104.1021 Fysiikka IIa (ELEC) 3 S-104.1022 Fysiikka IIb (ELEC) 3 S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet 2 S-55.1100 Sähkötekniikka ja elektroniikka 4 S-87.2113 Elektroniikan perusteet 3 S-87.2126 Elektroniikan perusteiden työt 2 ELEC-0.1000 Johdatus opiskeluun ja sähkötekniikan toimialaan 1-3 T-106.1150 Tietokone ja käyttöjärjestelmä 3 T-106.1110 Johdatus Aalto-yliopiston IT-palveluihin 1 T-106.1208 TAI T- 106.1210 Ohjelmoinnin perusteet Y Ohjelmoinnin peruskurssi, osa I 5 5

Tfy-3.1530 Fysiikan lyhyet laboratoriotyöt 2 Yhteensä 82 op # Katso pakollisen vieraan kielen opintojen vaatimukset Kielikeskuksen www-sivuilta http://kielikeskus.aalto.fi Lisäksi liitteessä 1 on lista kielikeskuksen pakollisen vieraan kielen suorituksiin kelpaavista kursseista. Ohjelman yhteiset opinnot S902-O Vastuutaho: Sähkötekniikan kandidaattikoulutusneuvosto Ohjelman yhteisten opintojen moduuli syventää oman ohjelman perustietoja ja mahdollistaa opintojen suuntaamisen itseä kiinnostavaan suuntaan Osaamistavoitteet Moduulin suoritettuaan opiskelija: o tuntee digitaalitekniikan ja signaalinkäsittelyn perusteet o on syventänyt osaamistaan tietojenkäsittelyssä tai laventanut sitä kenttäteorian tai tuotantotalouden suuntaan S902-O Ohjelman yhteiset opinnot S-72.1110 Signaalit ja järjestelmät 5 T-61.3015 Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus 5 S-88.1110 Digitaalitekniikan perusteet 3 Valitse yksi seuraavista: S-96.1111 Staattinen kenttäteoria 5 T-79.1001 Introduction to Theoretical Computer Science T 4 T-106.1223 Tietorakenteet ja algoritmit Y 5 TU-22.1101 Tuotantotalouden peruskurssi 4 Yhteensä 17-18 op Perusopinnot ja perusaineiden laaja oppimäärä Aalto-yliopiston tekniikan alan korkeakoulujen tavoitteena on tuottaa riittävästi sellaisia diplomiinsinöörejä, jotka pystyvät vastaamaan tutkimuksen ja elinkeinoelämän nopeimminkin muuttuviin haasteisiin. Matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen on perusta insinööritieteiden osaamiselle. Perusaineiden laajan oppimäärän ohjelmaan kutsutaan vuosittain 10 % uusista opiskelijoista valintamenestyksen perusteella. Ohjelmaan voi lisäksi erikseen hakea. Ks. https://into.aalto.fi/display/fiextended/etusivu Perusaineiden laaja oppimäärä -ohjelman suoritusoikeus näkyy opiskelijan Oodi-rekisteritiedoissa. Jos laajan suoritusoikeuden saanut opiskelija ei halua suorittaa opintoja laajan oppimäärän mukaisesti, on hänen ilmoitettava siitä joko oman koulutusohjelman opintoasioista vastaavalle tai suunnittelija Katriina Korhoselle, puh. 4702 5498, e-mail: suunnittelija@math.hut.fi. Ilmoituksen perusteella laajan suoritusoikeus päätetään ja ko. oikeuden näkyminen mm. Oodi-otteessa häviää. Suorittamalla perusaineiden laajan oppimäärän opiskelija saa vahvan matemaattis-luonnontieteellisen pohjan opinnoille. Tällöin perusaineissa, matematiikassa, fysiikassa ja tietojenkäsittelyssä opiskellaan normaalia laajemmat opintokokonaisuudet. Nämä perusaineiden laajan oppimäärän opinnot korvaavat tällöin koulutusohjelman tavanomaiset perusopinnot. Lisäksi opiskelija voi halutessaan suorittaa kandidaatin tutkintoon perustieteiden sivuaineen. Laajan perusaineen suorittamisesta opiskelija saa erillisen maininnan sekä kandidaatin että diplomiinsinöörin todistukseensa.

Perustieteiden laajan oppimäärän Perusopintomoduuli S952-P Vastuutaho: Sähkötekniikan kandidaattikoulutusneuvosto S952-P Perusopinnot laajalla oppimäärällä AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 6 Mat-1.1010 Matematiikan peruskurssi L1 10 Mat-1.1020 Matematiikan peruskurssi L2 10 Mat-1.1030 Matematiikan peruskurssi L3 10 Mat-1.2600 Sovellettu todennäköisyyslaskenta A 5 S-104.1011 Fysiikka Ia (ELEC) 3 S-104.1012 Fysiikka Ib (ELEC) 3 S-104.1021 Fysiikka IIa (ELEC) 3 S-104.1022 Fysiikka IIb (ELEC) 3 S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet 2 S-55.1100 Sähkötekniikka ja elektroniikka 4 S-87.2113 Elektroniikan perusteet 3 S-87.2126 Elektroniikan perusteiden työt 2 ELEC-0.1000 Johdatus opiskeluun ja sähkötekniikan toimialaan 1-3 T-106.1110 Johdatus Aalto-yliopiston IT-palveluihin 1 T-106.1150 Tietokone ja käyttöjärjestelmä 3 T-106.1210 Ohjelmoinnin peruskurssi, osa I 5 Tfy-3.1530 Fysiikan lyhyet laboratoriotyöt 2 Kie98.5001/7001 Toisen kotimaisen kielen kokeen kirjallinen osio 1 Kie-98.5002/7002 Toisen kotimaisen kielen kokeen suullinen osio 1 Kie-98.xxxx Vieraita kieliä # 3 Yhteensä 82 op # Katso pakollisen vieraan kielen opintojen vaatimukset Kielikeskuksen www-sivuilta http://kielikeskus.tkk.fi. Lisäksi liitteessä 1 on lista kielikeskuksen pakollisen vieraan kielen suorituksiin kelpaavista kursseista.

7.2.2 Pääaineen opinnot tekniikan kandidaatin tutkinnossa Kandidaatin tutkinnon pääaine muodostuu perus- ja jatkomoduulista, joista jatkomoduuli määrittää kandidaatin tutkinnon pääaineen. Perusmoduuleita on tarjolla yksi ja jatkomoduuleita kolme, etenemiskaavio kandidaatin tutkinnon pääaineista on luvussa 7.1. Perusmoduuli Tietoliikennetekniikka S114-1 Moduuliketju Moduulista voi jatkaa kaikkiin tietoliikennetekniikan jatkomoduuleihin. Vastuuhenkilö Prof. Olav Tirkkonen Moduulin puitteissa perehdytään tiedonsiirron peruskäsitteisiin ja tietoliikennejärjestelmiin sekä niiden suorituskykyanalyysiin. Valinnaisuuden puitteissa opiskelija voi täydentää tietojaan joko informaation perimmäisen luonteen tai radiotietoliikenteeseen liittyvän fysikaalisen maailman osalta. Tavoite Moduulin suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot tiedonsiirtotekniikasta sekä tietoliikennejärjestelmien analysoinnissa tarvittavaa menetelmällistä taustatietoa. Suoritettuaan moduulin opiskelija ymmärtää tiedonsiirron laatuun vaikuttavia tekijöitä tietoliikennejärjestelmän eri osissa ja osaa soveltaa yksinkertaisia matemaattisia menetelmiä laadun arvioimiseksi. S114-1 Tietoliikennetekniikka S-72.1140 Transmission Methods in Telecommunications Systems 5 S-38.1146 Introduction to Performance Analysis 5 S-72.1130 Telecommunication Systems 5 Valitse yksi seuraavista: S-72.2410 Information Theory L 5 S-96.1121 Dynaaminen kenttäteoria 5 Yhteensä 20 op Esitietovaatimuksia: Huom: Valitse dynaaminen kenttäteoria, mikäli aiot lukea radiotekniikan syventävän moduulin.

Pääaine Signaalinkäsittely (S3028) Vastuuhenkilö Prof. Risto Wichman ja osaamistavoitteet Digitaalinen signaalinkäsittely on yksi modernien tietoliikennejärjestelmien avain- teknologioista. Signaalinkäsittelyllä on keskeinen osa niin langallisten kuin langattomien tietoverkkojen toteutuksessa. Signaalinkäsittelyn opinnot antavat perustiedot signaaleista, niitä käsittelevistä järjestelmistä, signaalinkäsittelyn teoriasta ja menetelmistä sekä nykyaikaisista toteutusteknologioista. Tietoliikenteessä signaalinkäsittelyn tärkeimpiä sovellusalueita ovat modernit lähetin- ja vastaanotinrakenteet, kuva- ja äänisignaalien koodaus ja pakkaus, multimedia, kohinan ja häiriöiden vaimennus sekä erilaisten mittaussignaalien analysointi. Signaalinkäsittelyn menetelmiä hyödynnetään myös älykkäissä ja oppivissa tiedonanalysointimenetelmissä. Signaalinkäsittelyn pääaineessa keskitytään digitaalisiin signaalinkäsittelymenetelmiin. Erityisesti syvennytään digitaalisessa tietoliikenteessä sovellettaviin osiin. Pääaineen suoritettuaan opiskelija: - Ymmärtää tietoliikennejärjestelmie410n perusteet - Hallitsee digitaalisessa tietoliikenteessä sovellettavia signaalinkäsittelymenetelmiä - Osaa aihealueesta tarvittavat perustiedot myöhempiä opintojaan varten. Jatkomoduuli Signaalinkäsittely S117-2 Moduuliketju Tietoliikenteen perusmoduuli - signaalinkäsittelyn jatkomoduuli Vastuuhenkilö Prof. Risto Wichman Signaalinkäsittelyn moduulin opinnoissa keskitytään digitaalisessa tietoliikenteessä käytettäviin keskeisiin signaalinkäsittelymenetelmiin sekä äänisignaalien käsittelyn perusteisiin. Lisäksi opiskelija voi moduulin puitteissa täydentää opintojaan perehtyen joko äänenkäsittelytekniikkaan tai vaihtoehtoisesti informaatioteoriaan. Osaamistavoitteet Moduulin suoritettuaan opiskelija: - on perehtynyt keskeisimpiin tilastollisen tietoliikenteen analysointimenetelmiin sekä osaa mallintaa ja analysoida dataa satunnaismuuttujilla ja jonoilla - ymmärtää kanavaekvalisaattorin perusperiaatteet sekä osaa suunnitella yksinkertaisia lähetyksessä ja vastaanotossa tarvittavia suodattimia - hallitsee signaalikäsittelyprosessoreiden peruskäsitteet ja osaa ohjelmoida yhtä signaalikäsittelyprosessoria - on syventänyt tietojaan tietoliikenteen, ääniteknologian, digitaalipiirien suunnittelun tai informaatioteorian osa-alueella S117-2 Signaalinkäsittely S-88.2146 Tietoliikenteen satunnaisprosessit 6 S-88.2311 Signal Processing in Telecommunications I 5 S-89.3510 Signaaliprosessorit ja äänenkäsittely 5 Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy S-72.2211 S-89.2300 Mobile Communication Systems and Services Ääniteknologian perusteet 4 5 S-88.3132 VLSI-piirien suunnittelu 4 S-72.2410 Information theory 5 Yhteensä 20 op

Esitietosuosituksia: HUOM. Jos aiot suorittaa syventävän moduulin S310-3 Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka, valitse kurssi S-89.2300 Ääniteknologian perusteet. Pääaine Tietoliikennetekniikka (ETA3008) Vastuuhenkilö Prof. Olav Tirkkonen Tietoliikennetekniikka pääaine keskittyy tietoliikennejärjestelmissä käytettyihin siirtojärjestelmiin sekä erityisesti radiotietoliikenteen osalta matkaviestintäjärjestelmiin. Siirtojärjestelmän tehtävänä on tiedon siirtäminen paikasta toiseen häiriöllisen ja signaalia vääristävän kanavan läpi siten, että vastaanotin pystyy rekonstruoimaan alkuperäisen tiedon niin hyvin, että loppukäyttäjän kokema palvelun laatu tyydyttää tätä. Siirtomenetelmiä sovelletaan niin, että tämä tavoite saavutetaan mahdollisimman taloudellisella tavalla. Siirtojärjestelmät voivat olla langattomia (radiojärjestelmät, infrapunajärjestelmät) tai langallisia (metalliset kaapelijärjestelmät, optiset kuitujärjestelmät). Käyttäjien kokeman palvelun laadun tavoitteista johdetaan teknisen suorituskyvyn vaatimuksia. Siirtojärjestelmien suunnittelussa valitaan lähteen koodausmenetelmät, kanavakoodausmenetelmät, modulaatiomenetelmät, kanavan korjausmenetelmät jne. Teknologian mahdollistamilla ja valituilla ratkaisuilla täytetään asetetut suorituskykyvaatimukset. Radiotietoliikenteen tapauksessa ongelmaksi muodostuu samanaikaisten lähetteiden toisilleen aiheuttama interferenssi. Interferenssin hallinta ja radiotietoliikenteen järjestelmien systeemitason suorituskykyanalyysi ovat siirtojärjestelmien fysikaalisten menetelmien ohella pääaineen keskeistä sisältöä. Osaamistavoitteet Tietoliikennetekniikan pääaineen suorittamisen jälkeen opiskelija tuntee siirron peruslait kohisevassa ja kaistanrajoitetussa kanavassa. Hän tuntee langallisissa ja langattomissa järjestelmissä käytettävät siirtomenetelmät ja kykenee arvioimaan niiden suorituskykyä kohisevassa siirtokanavassa. Hän tietää tietoliikennejärjestelmien perusstandardeja, niiden verkkoarkkitehtuuria ja liityntämenetelmiä. Hänellä on perustiedot eri järjestelmien suorituskykyvaatimuksista ja siitä, minkälaisia siirtomenetelmiä tulee soveltaa vaatimusten täyttämiseksi. Hän ymmärtää radioverkoille ominaiset keskeiset interferenssi-, peittoalue- ja kapasiteettiongelmat ja tuntee niiden ratkaisemiseen tarvittavat perusmekanismit. Jatkomoduuli Tietoliikennetekniikka S372-2 Moduuliketju Tietoliikenteen perusmoduuli - tietoliikennetekniikan jatkomoduuli Vastuuhenkilö Prof. Olav Tirkkonen ja tavoite Moduulin pakollisissa kursseissa annetaan teoreettista ja käytännöllistä tietoa radiotietoliikenneverkoista ja -siirtojärjestelmistä sekä signaalien satunnaisesta luonteesta. Sovelluksena käydään läpi matkaviestinjärjestelmien fyysisen kerroksen siirtomenetelmien toteutustapoja. Valinnaisissa kursseissa voidaan syventyä siirtomenetelmiin tai toteutustekniikoihin ja käyttäjäkeskeiseen suunnitteluun. S372-2 Tietoliikennetekniikka S-72.2205 Digital Transmission Methods 4 S-72.2311 Laboratory Course in Communications Engineering 1 2-5 S-72.2211 Mobile Communication Systems and Services 4 S-38.2188 Communication Networks 5 Valitse seuraavista niin, että 20 op täyttyy: S-72.2510 User-Oriented Design of Telecommunications Services 5

S-26.2100 Radiotekniikan perusteet 5 S-72.2410 Information theory 5 S-108.2110 Optiikka 5 S-88.2146 Tietoliikenteen satunnaisprosessit 6 Yhteensä 20 op Esitietosuosituksia: HUOM. Jos aiot suorittaa syventävän moduuli S220-3 Radiotekniikka, valitse kurssi S-26.2100 Radiotekniikan perusteet. Pääaine Tietoverkkotekniikka (S3029) Vastuuhenkilö Prof. Raimo Kantola Tietoverkkotekniikan kandidaatin pääaine antaa vahvan tiedollisen ja taidollisen perustan ymmärtää, käyttää ja suunnitella tekniikoita, joista tietoverkot rakentuvat. Tietoverkkoja lähestytään sekä tarkastelemalla tiedon siirtoa eri medioissa ja sitä määrittäviä lainalaisuuksia että tutustumalla tekniikoihin, joilla rakennetaan tietoverkkojen toiminnallisuutta. Tietoverkkojen ylemmän tason toimintoja rakennetaan keskeisesti ohjelmistolla ja lähinnä fyysistä tasoa taas painottuu signaalin käsittelyn merkitys. Tietoverkot koostuvat käytännössä monenlaisista elektronisista laitteista, joten sähkötekniikan ja elektroniikan perusteiden ymmärrys on myös tarpeen. Opetus sisältää luentoja, laskuharjoituksia ja laboratoriotöitä sekä itsenäisesti tehtäviä tutkielmia. Kandidaatin tutkinnon pääaine sisältää aivan perusasiat Internet -tekniikasta, joten hankittua osaamista voi soveltaa hyödyllisesti myös käytännön työelämässä esim. missä tahansa yrityksessä, jolla on oma tietoverkko. Kandidaatin tutkinnon pääaineesta voi jatkaa ylemmän tutkinnon tietoverkkojen, tietoverkkotalouden sekä tietoliikennetekniikan pääaineisiin. Tavoite Antaa opiskelijalle valmiudet tekniikoista, joista tietoverkot rakentuvat ja ymmärtää niistä lainalaisuuksista, jotka määrittelevät tiedon siirtoa ja verkkojen rakennetta. Tavoitteena on tutustua järjestelmiin, joista tietoverkot rakentuvat ja perehdyttää opiskelija Internet -verkon perustekniikkaan ja rakenteeseen sekä toiminnallisella että käytännöllisellä tasolla laboratoriotöiden avulla. Lisäksi tarkoitus on antaa valmiudet syventäviin alan opintoihin ja työn ohessa oppimiseen. Jatkomoduuli Tietoverkkotekniikka S118-2 Moduuliketju Tietoliikenteen perusmoduuli - tietoverkkotekniikan jatkomoduuli Vastuuhenkilö Prof. Raimo Kantola Tietoverkkotekniikan jatkomoduuli antaa perustiedot matkapuhelin- ja internet-verkkojen rakenteesta, toiminnasta ja niissä käytettävistä järjestelmistä. Internet-tekniikkaan perehdytään myös käytännön laboratorioharjoitusten avulla. Tavoite Antaa opiskelijalle ymmärrys tärkeimpien tietoverkkojen toiminnasta ja käyttömahdollisuuksista sekä perusvalmiudet IP-verkkojen suunnitteluun ja toiminnan tutkimiseen. Moduulista voi jatkaa ylemmässä tutkinnossa tietoverkkojen, tietoverkkotalouden sekä tietoliikennetekniikan pääaineisiin. S118-2 Tietoverkkotekniikka

S-38.2131 Tietoverkkojen laboratoriotyöt A 1-3 S-38.2188 Communication Networks 5 S-38.2121 Reititys tietoliikenneverkoissa 4 S-72.2211 Mobile Communication Systems and Services 4 Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy: S-87.3190 Tietokoneen arkkitehtuuri 5 S-26.2100 Radiotekniikan perusteet 5 S-89.2300 Ääniteknologian perusteet 5 S-38.3153 Security of Communication Protocols 4 S-38.3148 Simulation of Data Networks 5 S-81.2200 Sulautetut mikroprosessorijärjestelmät 3 Yhteensä 20 op 7.2.3 Sivuaineen opinnot tekniikan kandidaatin tutkinnossa Sivuaine on kandidaatin tutkinnossa käytännössä pakollinen ja se voi muodostua oman ohjelman toisesta jatkomoduulista, muun ohjelman perusmoduulista tai erikseen sivuaineena tarjottavasta moduulista (esimerkiksi perustieteiden sivuaine laajan oppimäärän lukijoille). Myös toisessa korkeakoulussa suoritettu opintokokonaisuus voidaan sisällyttää sivuaineeksi, jos se hyväksytään opiskelijan HOPSissa. Sivuaineeksi suositellaan oman koulutusohjelman toista jatkomoduulia. Kannattaa myös tutustua luvun 7 lopussa esiteltäviin, erityisesti TLT-ohjelman opiskelijoille tarjottaviin sivuaineisiin. Perustieteiden sivuaine Laajan oppimäärän perusopintomoduulin lukeneet opiskelijat voivat halutessaan jatkaa perustieteitä sivuaineena ja lukea perustieteiden perusmoduulin (B1). Suoritettuaan perustieteiden sivuaineen opiskelija voi halutessaan suorittaa sen jatkoksi yksilöllisen, matematiikan ja systeemianalyysin laitoksen hallinnoiman B2-moduulin. Tällöin B1- ja B2-moduulit yhdessä muodostavat perustieteiden sivuaineen myös ylemmässä tutkinnossa. Lisätietoa perusaineiden laajan oppimäärän opinnoista: https://into.aalto.fi/display/fiextended/etusivu

Perustieteiden sivuaineen perusmoduuli s952-1 S952-1 Perustieteiden perusmoduuli Valitse seuraavista 10 opintopistettä matematiikkaa ja loput niin, moduulin laajuudeksi tulee tasan 20 opintopistettä Mat-1.1040 Matematiikan peruskurssi L4 10 Mat-1.2991 Diskreetin matematiikan perusteet 5 Mat-1.3601 Johdatus stokastiikkaan 5 S-104.1310 Fysiikan lisäkurssi I (SFT) 2 S-104.1320 Fysiikan lisäkurssi II (SFT) 2 S-129-1031 S-129.1032 Kvanttifysiikka Molekyylien ja kiinteän aineen fysiikka 3 3 Tfy-3.1550 Fysiikan laboratoriotyöt II 2 T-106.1215 Ohjelmoinnin peruskurssi, osa 2 6 Becs-114.1427 Modernin fysiikan tietokoneharjoitukset 2 Yhteensä 20 op

7.3 Diplomi-insinöörin tutkinto 7.3.1 Pääaineen opinnot diplomi-insinöörin tutkinnossa Akustiikka ja äänenkäsittely Signaalinkäsittely Tietoverkkotalous Tietoliikennetekniikka Tietoverkot Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät. Communications Engineering at Eurecom Framtidens Industriföretag (FIF) Elektroniikka ja sovellukset Optinen teknologia Radiotiede ja tekniikka Kansainväliset dual-degree-ohjelmat, joissa suoritetaan puolet tutkinnosta partnerikoulussa (katso lisää luvun 7.3 lopusta) Erikoismoduulin tarkoitus on tukea ja syventää esimerkiksi pääaineen opintoja. Se voi muodostua myös ulkomailla suoritetuista opinnoista, seminaarikursseista tai muista suorituksista. Myös pää- /sivuaineeseen kuulumaton syventävä moduuli voi olla erikoismoduulin asemassa. Jos erikoismoduulin sisältöä ei ole vahvistettu tutkintovaatimuksissa, tulee sen sisältö korkeakoulussa. Suositukset erikoismoduulien valinnasta on mainittu ylemmän perustutkinnon pääaineiden ja syventävien moduulien yhteydessä.

Pääaine Akustiikka ja äänenkäsittely (S3004) Tähän pääaineeseen sisältyvät seuraavat moduulit: Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka Kieliteknologia Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan erikoismoduuli Kieliteknologian erikoismoduuli Vastuuhenkilöt Professorit Paavo Alku, Unto K. Laine ja Vesa Välimäki Tavoitteet Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan aineopintojen tavoitteena on tarjota perustiedot akustisista ilmiöistä, niiden kuulemisesta ja äänenkäsittelytekniikasta sekä valmiudet näiden soveltamiseen eri osa-alueilla kuten audiotekniikassa, puheenkäsittelyssä, akustisissa mittauksissa jne. Perinteisiä akustiikan osa-alueita ovat mm. sähköakustiikka, huone- ja rakennusakustiikka, meluakustiikka, musiikkiakustiikka jne. Keskeinen osa-alue on myös tekninen psykoakustiikka, joka perustuu kuulon toiminnan ymmärtämiseen ja jonka tuntemusta tarvitaan äänitekniikan sovelluksissa laidasta laitaan. Näillä alueilla on tärkeää ymmärtää fysikaalisia ilmiöitä sekä sitä, miten ihminen havaitsee ääntä. Nykyisin tarvitaan kuitenkin yhä useammin myös signaalinkäsittelyn taitoja. Digitaalinen signaalinkäsittely onkin nykyaikaisen äänitekniikan diplomi-insinöörin työkalu. Äänenkäsittelytekniikan opetuksessa painotetaan signaalinkäsittelyn yleisosaamista, signaaliprosessoreiden ohjelmointia ja signaalinkäsittelyalgoritmien hallintaa. Audiotekniikassa sovelletaan signaalinkäsittelyä mm. äänentoistoon, audiokoodaukseen, musiikkiteknologiaan, aktiiviseen meluntorjuntaan, multimediaan ja virtuaalitodellisuuteen, puheenkäsittelyssä vastaavasti puheen analyysiin, synteesiin, tunnistukseen ja koodaukseen. Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan sovelluksia ovat esimerkiksi matkapuhelintekniikka, puheen ja äänen siirto verkossa, tietokoneen äänikäyttöliittymät, kaiuttimien ja äänentoistojärjestelmien sekä akustisten tilojen suunnittelu, soittimiin ja musiikkiin liittyvät sovellukset, multimedia, meluntorjunta ja erilaiset akustiset mittaukset sekä ihmisäänen ja kuulon toiminnan lääketieteellinen tutkimus. Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan tutkimuksen merkittävimmät painopistealueet ovat viime aikoina olleet soittimien mallintaminen ja luonnonmukainen synteesi, audiokoodaus ja kuuloa mallintava signaalinkäsittely, kolmiulotteinen ja monikanavainen äänentoisto, puhesynteesi, puheen tunnistus sekä puheentuottamisen analyysi. Laitoksella on käytössään monipuoliset erikoistilat erilaisia akustisia mittauksia ja kokeita varten. Näitä ovat mm. suuri kaiuton huone sekä standardien mukainen kuunteluhuone. Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan soveltamismahdollisuudet ulottuvat laajalle sähkö- ja tietotekniikan piiriin. Lähialoja ovat tietoliikennetekniikka, signaalinkäsittely, elektroniikka, informaatiotekniikka, mittaustekniikka, laskennallinen tekniikka, tietojenkäsittely ja multimedia. Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka on perinteisesti ollut suosittu sivuaine muiden ohjelmien opiskelijoiden keskuudessa. Pääaineen tapaan sivuainetta tarjotaan vain ylemmässä tutkinnossa ja se muodostuu laboratorion tarjoamista syventävästä eli A3- ja erikois- eli C-moduuleista siten, että erikoismoduuliin voidaan sisällyttää välttämättömiksi katsotut esitietokurssit, mikäli nämä eivät muuten sisälly opintoihin. Sivuaineopiskelijoiden tulee olla yhteydessä akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan opintoneuvojaan, mikäli esitietojen sisällyttäminen erikoismoduulin on tarpeen. (Yhteystiedot luvussa 2.5). Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan pääaine tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet myös jatkoopintoihin.

Syventävä moduuli Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka S310-3 Moduuliketju Tietoliikennetekniikan perusmoduuli - signaalinkäsittelyn jatkomoduuli - akustiikka ja äänenkäsittelytekniikan syventävä moduuli Vastuuhenkilöt Professorit Paavo Alku, Unto K. Laine ja Vesa Välimäki Tavoite Tarjota perustiedot akustisista ilmiöistä, niiden kuulemisesta ja äänenkäsittelytekniikasta sekä valmiudet näiden soveltamiseen ääniteknologian eri osa-alueilla. Moduuli antaa perustiedot akustisista ilmiöistä sekä siitä miten ihminen havaitsee ääntä. Vaikkakin yhdessä esitietojen kanssa moduuli muodostaa laajan kuvan akustiikasta ja äänenkäsittelytekniikasta, tarjoaa se kuitenkin lähinnä välttämättömät tiedot ja taidot näiden soveltamiseksi eri osa-alueilla. Sovellusalueiden hallinta edellyttää lisää syventäviä opintoja esimerkiksi C-moduulin tai valinnaisten kurssien muodossa. Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan pää- ja sivuaineopiskelijoilta edellytetään lisäksi vähintään yksi seminaarikurssi joko A3 tai C-moduulissa. S310-3 Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka Esitiedot: Pääaine / Sivuaine S-89.2300 Ääniteknologian perusteet 5 T-61.3015 Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus 5 Ohjelmoinnin perusteet L/Y T-106.1203/ Ohjelmoinnin peruskurssi., osa I tai vastaava ohjelmoinnin 1208 /1210 peruskurssi 5 Pakolliset kurssit: S-89.3310 Acoustics and Physics of Sound 4 S-89.3320 Kommunikaatioakustiikka 5 S-89.3330 Exercise on Acoustical Measurements 1 Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy: (valitse korkeintaan kaksi seminaarikursseista) S-89.3410 Sähköakustiikka 4 S-89.3421 Huone- ja saliakustiikka 4 S-89.3430 Akustinen mittaustekniikka L 5 S-89.3471 Meluntorjunta 5 S-89.3510 Signaaliprosessorit ja äänenkäsittely 5 S-89.3540 Audio Signal Processing P 5 S-89.3610 Puheenkäsittely 5 Korkeintaan kaksi seminaarikursseista * : S-89.3480 Akustiikan seminaari (vaihtuva-aiheinen) 3 S-89.3580 Äänenkäsittelyn seminaari (vaihtuva-aiheinen) 3 S-89.3680 Puheenkäsittelytekniikan seminaari (vaihtuva-aiheinen) 3 Yhteensä 20 op (*: Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan pää- ja sivuaineopiskelijoilta edellytetään vähintään yksi seminaarikurssi joko A3 tai C-moduulissa.

Syventävä moduuli Kieliteknologia S311-3 Moduuliketju Tietoliikennetekniikan perusmoduuli signaalinkäsittelyn jatkomoduuli - kieliteknologian syventävä moduuli Vastuuhenkilöt Professorit Paavo Alku ja Unto K. Laine Tavoite Tarjoaa perusosaamisen puheeseen ja kirjoitettuun kieleen liittyvistä teknisistä sovellusalueista. Kieliteknologialla tarkoitetaan tietotekniikkaa, jolla käsitellään ja hyödynnetään ihmisen puhumaa tai kirjoittamaa kieltä. Kieliteknologian sovellutuksia ovat esimerkiksi puheentunnistus, puhesynteesi, automaattinen kielen kääntäminen, tiedonhaku ja järjestäminen. Moduuli on luonteeltaan poikkeuksellisen poikkitieteellinen. Opintoihin kuuluu Aalto-yliopiston kurssien lisäksi Helsingin yliopiston tarjoamaa opetusta. Moduuli tarjoaa lähinnä välttämättömät tiedot ja taidot kieliteknologiasta näiden soveltamiseksi eri osa-alueilla. Sovellusalueiden hallinta edellyttää lisää syventäviä opintoja esimerkiksi C-moduulin tai valinnaisten kurssien muodossa. S311-3 Kieliteknologia Clt140(HY) Kieliteknologian johdantokurssi (* 5 T-61.5020 Statistical Natural Language Processing P 5 S-89.3610 Puheenkäsittely 5 T-61.5150 Speech Recognition 5 Yhteensä 20 op (*: Kurssi luennoidaan Helsingin yliopistolla 6:n opintopisteen laajuisena: luentokurssin osuus on 3 op ja harjoitusten 3 op. Aallon opiskelijat suorittavat kurssin syventävässä moduulissa 5 op:n laajuisena. HY:llä merkityt kurssit ovat Helsingin yliopiston kursseja. Erikoismoduuli Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka S310-C Vastuuhenkilöt Professorit Paavo Alku, Unto K. Laine ja Vesa Välimäki Moduulissa on runsaasti valinnaisuutta ja se tarjoaa mahdollisuuden syventyä joihinkin tiettyihin akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan osa- tai sovellusalueisiin. Edellytyksenä moduulin suorittamiselle on syventävän moduulin, Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka, suorittaminen joko samanaikaisesti tai etukäteen. Moduulissa on neljä suosituspolkua, joiden kuvaukset ovat ohessa. Suosituspolut eivät kuitenkaan ole pakollisia vaan myös muut yhdistelmät ovat mahdollisia. Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan pää- ja sivuaineopiskelijoilta edellytetään lisäksi vähintään yksi seminaarikurssi joko A3 tai C-moduulissa. Tavoite Antaa mahdollisuuden syventyä akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan sovellusalueisiin ja valmiudet soveltaa tätä osaamista käytäntöön. S310-C Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan erikoismoduuli Koodi Kurssi Laajuus op Pakollinen, mikäli tätä tai vastaava kurssia ei ole muuten suoritettu T-61.3015 Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus 5 S-89.2300 Ääniteknologian perusteet 5 Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy, ja että vähintään yksi seminaari tulee suoritetuksi joko tässä tai A3-moduulissa S310-3. S-89.3310 Acoustics and Physics of Sound 4 S-89.3410 Sähköakustiikka 5 S-89.3421 Huone- ja saliakustiikka 4

S-89.3430 Akustinen mittaustekniikka L 5 S-89.3440 Akustinen kenttäteoria L 7 S-89.3460 Spatial Sound P 5-8 S-89.3471 Meluntorjunta 5 S-89.3480 Akustiikan seminaari (vaihtuva-aiheinen)* 3 S-89.3490 Akustiikan ja äänenkäsittelyn erikoistyö L 1-10 S-89.3510 Signaaliprosessorit ja äänenkäsittely 5 S-89.3540 Audio Signal Processing P 5 S-89.3580 Äänenkäsittelyn seminaari (vaihtuva-aiheinen)* 3 S-89.3610 Puheenkäsittely 5 S-89.3630 Puheensiirtotekniikka L 3 S-89.3640 Puheenkäsittelytekniikan metodit L 3 S-89.3650 Puheenkäsittelytekniikan matematiikka L 5 S-89.3680 Puheenkäsittelytekniikan seminaari (vaihtuva-aiheinen) * 3 S-89.3690 Puheenkäsittelytekniikan erikoistyö 1-10 T-111.2400 Digitaalisen median perusteet 4 S-72.2211 Mobile Communications Services and Systems 4 S-88.3104 Digital Signal Processing Systems 6 S-88.4200 Statistical Signal Processing 5 S-88.4212 Signal Processing in Telecommunications II 4 T-61.3040 Statistical Signal Modeling 5 T-61.3050 Machine Learning: Basic Principles 5 T-61.5130 Machine Learning and Neural Networks 5 T-61.5150 Speech Recognition 5 Yhteensä 20 op (*: Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan pää- ja sivuaineopiskelijoilta edellytetään vähintään yksi seminaarikurssi joko A3 tai C-moduulissa. Suositeltavia kurssivalintoja aihepiireittäin: Akustiikan suosituspolku: S-89.3310, S-89.3421, S-89.3430, S-89.3440, S-89.3460, S-89.3480, S-89.3490 Audiotekniikan suosituspolku: S-89.3310, S-89.3410, S-89.3430, S-89.3460, S-89.3480/S-89.3580, S-89.3490, S-89.3540, T-111-2400 Puheteknologian suosituspolku: S-89.3610, S-89.3630, S-89.3640, S-89.3650, S-89.3680, S-89.3690, S-89.3510, S-72.2211, S- 88.4212, T-61.3050, T-61.5130, T-61.5150 Äänenkäsittelyn suosituspolku: S-89.3510, S-89.3540, S-89.3580, S-89.3460, S-89.3490, S-89.3610, S-88.3104, S-88.4200, S-88.4212, T-61.3050, T-61.3040 Erikoismoduuli kieliteknologia S311-C Vastuuhenkilöt Professorit Paavo Alku ja Unto K. Laine Tavoite Antaa mahdollisuuden syventyä kieliteknologian sovellusalueisiin ja valmiudet soveltaa tätä osaamista käytäntöön. Moduulissa on runsaasti valinnaisuutta ja se tarjoaa mahdollisuuden syventyä joihinkin tiettyihin kieliteknologian osa- tai sovellusalueisiin. Opintoihin kuuluu Aalto-yliopiston omien kurssien lisäksi Helsingin yliopiston tarjoamaa opetusta. Edellytyksenä moduulin suorittamiselle on syventävän moduulin Kieliteknologia, suorittaminen joko samanaikaisesti tai etukäteen. Moduulissa on kaksi suosituspolkua, joiden kuvaukset ovat ohessa. Suosituspolut eivät kuitenkaan ole pakollisia vaan myös muut yhdistelmät ovat mahdollisia.

S311-C Kieliteknologian erikoismoduuli Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy: S-89.2300 Ääniteknologian perusteet 5 S-89.3320 Kommunikaatioakustiikka 5 S-89.3640 Puheenkäsittelytekniikan metodit 3 S-89.3650 Puheenkäsittelytekniikan matematiikka L 5 S-89.3680 Puheenkäsittelytekniikan seminaari (vaihtuva-aiheinen) 3 S-89.3690 Puheenkäsittelytekniikan erikoistyö L 1-10 T-61.6090 Special Course in Language Technology P (vaihtuvaaiheinen) 3-7 T-61.3025 Hahmontunnistuksen perusteet 5 T-61.3040 Statistical Signal Modeling 5 T-61.3050 Machine Learning: Basic Principles 5 T-61.5130 Machine Learning and Neural Networks 5 T-61.5150 Speech Recognition 5 T-61.6010, 6020, 6030, Special Course in Computer and Information Science I-V, 3-10 6040, 6050 aiheiltaan soveltuvat T-61.2010 From Data to Knowledge 4 FP1 (HY) 464600 Fonetiikan perusteet 2 Cyk110 (HY) 402968 Yleisen kielitieteen peruskurssi 2 Cyk130 (HY) 402971 Fonologian ja morfologian harjoituskurssi 3-7 Cyk140 (HY) 402972 Syntaksin harjoituskurssi 3 Clt140 (HY) 401054 Kieliteknologian johdanto 3 Clt260 (HY) 401061 Morfologiset kielenkäsittelyohjelmat 3 Clt 233 (HY) 40472 Luonnollisen kielen jäsennysmenetelmät 3 Yhteensä 20 op HY:llä merkityt ovat Helsingin yliopiston kursseja. Suositeltavia kurssivalintoja aihepiireittäin: Puheteknologian ja fonetiikan suosituspolku: S-89.2300, S-89.3320, S-89.3640, S-89.3650, S-89.3680, S-89.3690, T-61.3020, T-61.3050, T- 61.5130, T-61.3040, T-61.5150, T-61.6010/6020/6030/6040/6050, T-61.6090, FP1 (HY), Cyk130 (HY). Yleisen kieliteknologian suosituspolku: T-61.2010, T-61.3020, T-61.3050, T-61.3040, T-61.6010/6020/6030/6040/6050, T-61.6090, FP1, Cyk110 (HY), Cyk130 (HY), Clt140 (HY), Clt233 (HY), Clt260 (HY).

Pääaine Tietoverkkotalous (ETA3003) Tähän pääaineeseen sisältyvät seuraavat syventävät moduulit: Tietoverkkoliiketoiminta Käyttäjäkeskeinen tietoliikenne Vastuuhenkilöt Professorit Heikki Hämmäinen, Peter Reichl ja Raimo Kantola, dosentit Kalevi Kilkki ja Timo Korhonen Moduuliketjuvaihtoehdot Tietoliikennetekniikan perusmoduuli (tai muu tietotekniikkaan liittyvä tekninen perusmoduuli) - tietoverkkotekniikan tai tietoliikennetekniikan jatkomoduuli (tai muu tietotekniikkaan liittyvä tekninen jatkomoduuli) - tietoverkkoliiketoiminnan tai käyttäjäkeskeisen tietoliikenteen syventävä moduuli Tietoverkkotalous -pääaine on suunnattu erityisesti Tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opiskelijoille, mutta myös muut tietotekniikan kandidaattitutkinnot soveltuvat esitiedoiksi. Pääaine perustuu ns. T-malliin, jossa oppilaan vahvan teknisen osaamisen varaan lavennetaan monialaisia taitoja, mikä mahdollistaa tehokkaan toiminnan eri ammattiryhmien edustajien kanssa. Pääainekokonaisuus sisältää vaihtoehtoisina suoritustapoina syventävät moduulit Tietoverkkoliiketoiminta ja Käyttäjäkeskeinen tietoliikenne. Tietoverkkotalouden pääaine vaatii rinnalleen maisterivaiheen moduulin, jossa teknisten kurssien osuus on vähintään 60%. Teknistä moduulia ja kursseja valitessaan opiskelijan tulee muistaa, että kurssien tulee olla Tietoverkkotalouden pääaineen näkökulmasta teknisiä. Näin ollen esimerkiksi käytettävyyskurssit (esim. T-121), oikeustieteen opinnot (esim. Maa-29), talousaineet (esim. kaikki Tu-) tai taideaineet (Esim. Taik-) eivät sovellu teknisiksi kursseiksi. Epäselvissä tapauksissa kurssien soveltuvuus kannattaa aina tarkistaa etukäteen ottamalla yhteyttä oman koulutusohjelman kansliaan. Tavoite Tietoverkkotalous -pääaineen tavoitteena on valmistaa diplomi-insinöörejä tietoverkkoekosysteemien ammattilaisiksi verkko- ja palveluoperaattoreiden, laitetoimittajien ja tietoverkkoja käyttävien yritysten palvelukseen. Tyypillisiä suunnittelu- ja johtamistehtäviä löytyy eri alueilta kuten t&k, markkinointi ja liiketoiminnan kehittäminen. Pääaineesta valmistuneiden ydinosaaminen koostuu Internet-verkkojen ja palvelujen järjestelmätason teknisestä, taloudellisesta ja sosiaalisesta hallinnasta. Pääaineen opetus on suunniteltu kansainvälisiä tarpeita varten ja annetaan pääosin englannin kielellä. Syventävä moduuli Tietoverkkoliiketoiminta S231-3 Moduuliketju Tietoliikennetekniikan perusmoduuli tietoverkkotekniikan tai tietoliikennetekniikan jatkomoduuli tietoverkkoliiketoiminnan syventävä moduuli Vastuuhenkilöt Professori Heikki Hämmäinen Moduuli on kansainvälisesti painottunut ja pääosa kursseista luennoidaan englannin kielellä, joten täydentäviä kieliopintoja suositellaan. Moduulin suorittaminen edellyttää riittäviä perustietoja taloustieteestä, minkä vuoksi tuotantotalouden perusmoduulia suositellaan suoritettavaksi tämän moduulin esitieto- ja tukimoduulina. Tietoverkkoliiketoiminnan moduuli sopii hyvin suoritettavaksi yhdessä esimerkiksi seuraavien A3 sivuainemoduulien kanssa: Tietoverkkotekniikka, Teleliikenneteoria, Optinen tietoliikenne, Radiotietoliikenteen järjestelmät. Tavoite Sähkötekniikan ja Perustieteiden korkeakoulujen yhteisessä Tietoverkkoliiketoiminnan syventävässä moduulissa perehdytään tietoliikennetekniikkaan siihen liittyvän liiketoiminnan näkökulmasta. Tarkoituksena on kouluttaa ihmisiä, jotka hallitsevat laaja-alaisesti sekä toimialan teknologian perustiedot että sen liiketoiminnan erityispiirteet. Keskeisiä alueita opetuksessa ovat verkko- ja palveluoperaattorien liiketoiminta, teknologiajohtaminen ja palvelutuotanto tietoverkoissa. Moduulin