PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TILINPÄÄTÖS 31.12.2009 Dnro: PRH 59/20/10
1 PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUKSEN TILINPÄÄTÖS 2009 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo 1. TOIMINTAKERTOMUS... 2 1.1 TOIMINTAKATSAUS... 2 1.2 VAIKUTTAVUUS... 4 1.3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS... 4 1.3.1 Toiminnan tuottavuus... 4 1.3.2 Toiminnallinen taloudellisuus... 5 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus... 6 1.4. TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA... 8 1.4.1 Suoritemäärät ja aikaansaadut julkisoikeudelliset suoritteet... 9 1.4.2 Palvelukyky ja laatu... 10 1.5 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN... 11 1.6 TILINPÄÄTÖSANALYYSI JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 14 1.6.1 Rahoituksen rakenne... 15 1.6.2 Talousarvion toteutuman analyysi... 15 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma... 15 1.6.4 Tase... 17 1.7 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA... 19 1.8 ARVIOINTIEN TULOKSET... 19 1.9 YHTEENVETOTIEDOT VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ... 19 2. TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA... 20 3. TUOTTO- JA KULULASKELMA... 21 4. TASE... 22 5. LIITETIEDOT... 24 6. TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET... VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY.
2 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 TOIMINTAKATSAUS Kertomusvuonna 2009 Patentti- ja rekisterihallitukseen (PRH) tulleiden hakemusten ja ilmoitusten määrä laski 0,3 %. Viraston työn tuottavuus nousi 1,5 % ja jäi siten hieman työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kanssa solmitussa tulossopimuksessa asetetusta 2,0 % tavoitteesta. Vuodesta 1988 tuottavuus on noussut 140 %. Taloudellisuuden suhteen asetetut tavoitteet saavutettiin, sillä yksikkökustannukset nousivat 2,2 %, kun tavoitteena oli enintään 3,0 % nousu. Käsittelyaikatavoitteet toteutuivat lukuun ottamatta kansallisten patenttihakemusten ja yhdistysrekisteri-ilmoitusten käsittelyä. PRH:n organisaatio muodostuu patentti- ja innovaatiolinjasta (PAI), tavaramerkki- ja mallilinjasta (TML), yritys- ja yhteisölinjasta (YYL), yhdistysasiain yksiköstä (YREK) sekä hallinnosta ja muista yksiköistä. Vuoden 2009 lopussa PRH:ssa työskenteli 497 henkilöä. PRH:n kehittämisen painopisteinä olivat muun muassa prosessijohtaminen, henkilöstöstrategia ja sähköinen asiointi. Palvelujen kehittämisessä pidetään yhteyttä sidosryhmiin etenkin johtokunnan sekä yritysasiain neuvottelukunnan, yhdistysasiain neuvottelukunnan ja PAIn ja TML:n kontaktitoimikuntien kautta. PAIn tehtäviin kuuluu patenttihakemuksissa olevien keksintöjen uutuuden ja patentoitavuuden tutkiminen ja patenttien myöntäminen sekä hyödyllisyysmallien rekisteröiminen. Linja myös tarkastaa, että kansainväliset patenttihakemukset on muodollisesti laadittu oikein, ja vastaa Suomessa voi maansaatettavien eurooppapatenttien rekisteröinnistä ja julkaisemisesta. Viimeksi mainitut myöntää EPO (European Patent Organization), jonka jäsenenä PRH on ollut vuodesta 1996. Eurooppapatentteja on saatettu voimaan maassamme lähes 48000. PRH:n asema kansainvälisenä patenttiviranomaisena, PCT-viranomaisena, on vakiintunut. Vuonna 2009 PCThakemusten, joissa PRH oli nimetty tutkivaksi virastoksi, määrä kasvoi ennätykselliset 29 %. PRH solmi keväällä 2009 Japanin ja USAn patenttivirastojen sekä myöhemmin syksyllä Korean ja Unkarin kanssa Patent Prosecution Highway (PPH) -sopimukset, joiden nojalla hakija voi pyytää kyseisissä virastoissa nopeutettua käsittelyä PRH:n ensin hyväksyttyä hänen patenttivaatimuksensa. TML käsittelee kansallisia tavaramerkin rekisteröintihakemuksia sekä ratkaisee Madridin pöytäkirjan mukaisten, Suomeen kohdistettujen kansainvälisten tavaramerkkihakemusten rekisteröintien voimaantulon maassamme. Se käsittelee myös tavaramerkkien voimassaolon uudistamiset ja muut rekisterin pitoon liittyvät asiat sekä antaa tietoja rekisteristä, huolehtii neuvonnasta ja välittää Euroopan yhteisön Sisämarkkinoiden harmonisointivirastoon OHIMin (Office for the Harmonization in the Internal Market) tehdyt yhteisön tavaramerkkihakemukset. Linjalle kuuluvat myös suomalaiset mallien rekisteröintihakemukset sekä mallien rekisteröintien uudistukset ja muut rekisterinpitoon liittyvät asiat. Mallioikeushakemusten määrä pysyi edellisvuotisella tasolla, mutta tavaramerkkihakemusten määrä kääntyi taloudellisen taantuman myötä jyrkkään laskuun. Linjan palveluiden markkinointia pk-yrityksille päätettiin jatkossa tehostaa entisestään kysynnän parantamiseksi.
YYL:n keskeisiä tehtäviä ovat kaupparekisterin, säätiörekisterin ja yrityskiinnitysrekisterin pitäminen ja tilinpäätösasioiden julkistaminen ja näihin tehtäviin liittyvien ilmoitusten ratkaiseminen, joista useilla on oikeutta luova vaikutus. Lisäksi linja valvoo säätiöiden hallintoa ja päätösten laillisuutta yritysten ja säätiöiden perustamisissa ja niissä tapahtuvissa muutoksissa. Linjan tietojärjestelmien NOVUS-uudistus eteni, ja hankkeen tuloksista oli vuoden lopulla valmiina 70 %. Yritysten tilinpäätöksistä suuri osa saatiin sähköisesti verohallinnon kautta. Uusi menettely tehosti merkittävästi toimintaa ja hyvää tuloskehitystä linjalla. Niin ikään yhdessä verohallinnon kanssa toteutettu sähköisen asioinnin palvelualusta saatiin käyttöön, ja jo ensimmäisten kuukausien aikana lähes puolet osoite- ja yhteystiedoista ilmoitettiin sähköisesti. Syksyn aikana säätiövalvonta tarkasti yli 30 säätiön säännöt liittyen vaalirahoitusepäselvyyksiin. Tarkempi selvitys tehtiin vielä 12 säätiön osalta, joista useille annettiin huomautuksia sekä hallinnon parannusehdotuksia. YREK kehitti toimintojensa organisointia ja tehostamista aiemmin tehtyjen linjausten pohjalta. Yksikkö jatkoi sähköisen ilmoittamisen mahdollistavan tietojärjestelmän rakentamista ja käytti huomattavan työpanoksen järjestelmän testaustyöhön. Hallinto, kuten PRH kokonaisuudessaan varautui toimintaympäristön muutoksiin, joita leimasi taloudellisesta lamasta johtuva kysynnän ja tulojen väheneminen ja säästötarpeet. PRH solmi nykyistä 3000 m2 pienemmistä toimitiloista Innotalossa vuosiksi 2011-2017 vuokrasopimuksen Sponda Oyj:n kanssa. Prosessijohtamisen ja prosessien hallinnan koulutus jatkui alkuvuonna. HESTRA-projekti saatiin päätökseen ja uudistettu henkilöstöstrategia integroitiin PRH:n BSC-strategiaan. Henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon eräät palvelut siirtyivät TEM:n hallinnonalan yhteisen palvelukeskuksen hoidettaviksi lokakuusta lähtien. Muutos teetti vielä loppuvuotena runsaasti työtä, kunnes palvelut Mikkelistä käsin alkoivat sujua. PRH:n evaluointi käynnistyi, ja siihen liittyvät haastattelut ja muu konsulttien tiedonhankinta työllistivät virastoa loppuvuonna. Toiminnan kansainvälisyyden ansiosta patenttien, tavaramerkkien ja mallisuojien tuloista yli puolet saadaan ulkomaisilta asiakkailta. EU:n piirissä yhteisöpatenttijärjestelmään ja patenttituomioistuimeen liittyvien kysymysten pääperiaatteista päästiin yhteisymmärrykseen. Yhteistyö WIPOn (World Intellectual Property Organization) ja EPOn kanssa jatkui edelleen tiiviinä. OHIMissa yhteistyömuotojen (kuten yhteistyörahasto) kehittäminen OHI- Min ja kansallisten virastojen välillä jatkuu. 3
4 1.2 Vaikuttavuus 1.3 Toiminnallinen tehokkuus 1.3.1 Toiminnan tuottavuus PRH mittaa toimintansa vaikuttavuutta muun muassa asiakastyytyväisyyskyselyissä noin kolmen vuoden välein. Edellinen kysely tehtiin vuonna 2008. PRH:n asiakasvaikuttavuus liittyy palvelukykyyn ja se käsitellään luvussa 1.4.2. Liitteestä 18 ilmenee tarkemmin PRH:n sähköisten palvelujen kehittyminen. PRH:lla ei ole siirto- ja sijoitusmenoja eikä niiden vaikuttavuutta esitetä. PRH:n toiminnan tuloksellisuutta mitataan tunnuslukujen avulla, joita koskevista tavoitteista sovitaan tulosohjausprosessissa työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Yksityiskohtaisemmat tavoitteet tulosyksiköille määritellään sisäisessä tulossopimuksessa. Tuloksellisuustavoitteet ja niiden toteutuminen esitetään tulosprismajaottelun mukaisesti. Tuottavuusmittaus kohdistuu PRH:ssa työn tuottavuuteen. Koko PRH:n käsittelyprosessien tuottavuuskehitys on tulosyksiköiden tuottavuuden muutosten henkilötyövuosilla painotettu keskiarvo. Tukipalvelut eivät suoraan ole mukana tuottavuusseurannassa. Tukipalvelut vaikuttavat välillisesti tuottavuuteen. Esimerkiksi hyvällä neuvonnalla saadaan parempilaatuisia ilmoituksia ja hakemuksia, jotka taas ovat nopeampia käsitellä, mikä puolestaan lisää tuottavuutta. Käsittelyprosessien työn tuottavuus nousi vuoden 2009 aikana keskimäärin 1,5 prosenttia ja jäi 0,5 prosenttiyksikköä tulossopimuksen 2,0 prosentin kasvutavoite. Viimeisen kolmen vuoden tuottavuuskehitykset tavoitteineen on esitetty tulosyksiköittäin taulukossa 2. 2007 2008 2009 Tot Tav Tot Tav Tot Tav Patenttiasiat 4,7 1,3-4,8 2,0-0,4 2,0 Hyödyllisyysmalliasiat -3,7 1,3 7,9 3,5-1,9 2,0 Tavaramerkkiasiat 14,2 2,5-7,6 2,0 1,0 2,0 Mallioikeusasiat 12,0 2,2-10,2 2,0-9,7 2,0 Kaupparekisteriasiat (sis tilinpäätösasiat - - 13,8 2,0 6,6 2,0 Yrityskiinnitysasiat 26,3 2,8 4,2 2,0-13,4 2,0 Säätiöasiat - - 27,2 2,0-8,7 2,0 Yhdistysasiat 9,3 2,7-1,7 2,0-1,3 2,0 Käsittelyprosessit yhteensä 7,7 2,0 3,0 2,0 1,5 2,0 Tot: Työn tuottavuuden (suoritteita henkilötyövuotta kohti) muutos edellisvuodesta. Tav: Viraston sisäisessä tulossopimuksessa asetetut yksikkökohtaiset tavoitteet. Taulukko 1. Työn tuottavuuden muutos ja PRH:n sisäisesti asettamat tulosyksikkökohtaiset tavoitteet (%)
Patentin tuottavuuteen vaikutti käsittelyn painottaminen asiakkaiden toivomuksesta kansallisten hakemusten 1. välipäätösvaiheeseen, tavaramerkkiasioissa tuottavuuden nousuun vaikutti käsittelyaikojen lyhentäminen ja henkilötyövuosien määrän väheneminen. Kaupparekisteriasioissa tuottavuuden nousuun vaikutti pääasiassa henkilötyövuosien määrän väheneminen. Yhdistysasioissa tuottavuuteen vaikutti yksikön henkilöresurssien käyttö uuden tietojärjestelmän käyttöönoton testaukseen. Vuodesta 1988 PRH:n tuottavuus on noussut 140 % (kuvio 1). Keskeisimmät syyt hyvään tuottavuuskehitykseen ovat olleet tulosohjaus, tulosmittaus, prosessien parantaminen sekä käsittelyjärjestelmien ja henkilöstön jatkuva kehittäminen. 5 PRH:n työn tuottavuuden kehitys ja asetetut tavoitteet (1988 = 100) 240 220 200 % 180 160 140 120 Toteuma Tavoite 100 1988 1991 1994 1997 2000 2003 2006 2009 1.3.2 Toiminnallinen taloudellisuus Kuvio 1. PRH:n työn tuottavuuden kehitys ja asetetut tavoitteet Toiminnan taloudellisuuden kehitystä mitataan tulosyksiköiden yksikkökustannusten muutosten painotetulla keskiarvolla. PRH:n keskimääräiset yksikkökustannukset nousivat viime vuonna 2,2 prosenttia (taulukko 1). Vuodelle 2009 asetettu taloudellisuustavoite saavutettiin, sillä talousarviossa oli rajaksi asetettu, että yksikkökustannukset saisivat nousta enintään 3,0 prosenttia. Reaalisesti yksikkökustannukset nousivat 1,1 prosenttia. 2007 2008 2009 Nimellinen muutos -2,3-0,9 2,2 Budjetissa sallittu muutos 0,9 5,3 3,0 Reaalinen muutos - 5,4-5,5 1,1 Taulukko 2. Yksikkökustannusten muutos edellisestä vuodesta keskimäärin, %
6 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Tulojen perintä perustuu lakiin Patentti- ja rekisterihallituksen suoritteista perittävistä maksuista (1032/1992, muut. 1175/1994, 1381/1995 ja 75/2007) ja työ- ja elinkeinoministeriön asetukseen Patentti- ja rekisterihallituksen maksullisista suoritteista (201/2007, muut. 696/2007, 1138/2007, 70/2008, 371/2008 ja 744/2008). Asetuksen voimassaolo päättyi toimintavuoden lopussa ja se korvattiin asetuksella 1085/2009. Kysyntä jäi ennakoidusta kysynnästä ja vastaavasti myyntitulot jäivät budjetoidusta tuloennusteesta. Uudistetulla asetuksella tarkistettiin kaupparekisterin, säätiörekisterin ja yrityskiinnityksen maksuja vuoden 2010 alusta rahoitustilanteen parantamiseksi. Yhdistysrekisterin maksuja tarkistettiin 1. helmikuuta 2010 alkaen (asetus 62/2010), tavoitteena oli nostaa yhdistysrekisterin kustannusvastaavuutta 40 %:iin. Tämän jälkeen patenttien maksuja on tarkistettu asetuksella 143/2010, joka tulee voimaan 1.4.2010. Säätiövalvonta aiheuttaa PRH:lle kustannuksia, joiden kattamista joko asiakasmaksuin tai valtionbudjetista selvitettiin toimintavuoden aikana. Asiaan ei ole saatu ratkaisua vielä maaliskuuhun 2010 mennessä. Tuotoista 93 % tulee PRH:ta koskevien maksulain ja -asetuksen perusteella hinnoitelluista julkisoikeudellisista suoritteista, lähes 7 % tuotoista tulee liiketaloudellisesti hinnoitelluista markkinasuoritteista ja lisäksi muita tuottoja on alle 1 % kokonaistuotoista. Budjettiin oli kirjattu ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa vahvistettu julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuustavoitteeksi 96 %, liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuustavoite oli 131 % ja alle omakustannusarvon hinnoiteltujen suoritteiden kustannusvastaavuustavoitteeksi oli asetettu 22 %. Julkisoikeudelliset suoritteet Tuhatta euroa 2007 2008 2009 2009 Toteutunut Toteutunut Toteutunut Budj.tavoite Tuotot 37 355 38 802 36 677 38 700 Muut tuotot 285 262 190 255 Erillistuotot yhteensä 37 640 39 064 36 867 38 955 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 397 500 257 542 Henkilöstökustannukset 16 473 17 849 17 734 18 164 Vuokrat 3 091 3 239 3 312 3 470 Palvelujen ostot 4 567 5 651 6 318 7 953 Pääomakustannukset 1 057 1 284 2 160 2 292 Muut erilliskustannukset -217-491 -510 437 Erilliskustannukset yhteensä 25 368 28 032 29 271 32 858 Käyttöjäämä 12 272 11 032 7 596 6 097 Tukitoimintojen kustannukset 9 677 9 519 9 472 7 875 Kustannukset yhteensä 35 045 37 551 38 743 40 733 Ylijäämä (+) / Alijäämä (-) 2 595 1 513-1 876-1 778 Kustannusvastaavuus-% 107 104 95 96 Taulukko 3. Julkisoikeudellisien suoritteiden kustannusvastaavuus
7 Kysynnän pieneneminen kohdistui erityisesti julkisoikeudellisiin suoritteisiin. Kysyntä jäi ennustetusta yli kaksi miljoonaa euroa, mikä edellytti virastolta vastaavan suuruisia säästötoimenpiteitä. Alle omakustannusarvon hinnoitellut julkisoikeudelliset suoritteet Yhdistykset, uskonnolliset yhdyskunnat ja säätiöt, tuhatta euroa 2007 Toteutunut 2008 Toteutunut 2009 Toteutunut 2009 Budj.tavoite Tuotot 703 707 833 740 Muut tuotot Erillistuotot yhteensä 703 707 833 740 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 37 13 36 46 Henkilöstökustannukset 1 527 1 556 1 743 1 615 Vuokrat 244 250 260 264 Palvelujen ostot 554 525 660 524 Pääomakustannukset 57 115 202 141 Muut erilliskustannukset -34-56 -230 25 Erilliskustannukset yhteensä 2 385 2 403 2 671 2 615 Käyttöjäämä -1 682-1 695-1 838-1 875 Tukitoimintojen kustannukset 695 620 665 686 Kustannukset yhteensä 3 080 3 023 3 336 3 301 Ylijäämä (+) / Alijäämä (-) -2 377-2 316-2 503-2 561 Kustannusvastaavuus-% 23 23 25 22 Taulukko 4. Alle omakustannusarvon hinnoiteltujen suoritteiden kustannusvastavuus Alle omakustannusarvon hinnoitellut suoritteet ovat yhdistyksien, uskonnollisten yhdyskuntien ja säätiöiden suoritteita. Niiden maksut voivat olla PRH:n suoritteista annetun lain ja TEMin antaman asetuksen nojalla alihinnoiteltuja yhteiskuntapoliittisista syistä. Näiden suoritteiden tuottojen nousu johtuu säätiöasioiden käsittelymaksujen korotuksista. Laskelma sisältää myös säätiövalvonnan kustannukset.
8 Liiketaloudelliset suoritteet Tuhatta euroa 2007 2008 2009 2009 Toteutunut Toteutunut Toteutunut Budj.tavoite Tuotot 2 548 2 640 2 672 2 655 Muut tuotot Erillistuotot yhteensä 2 548 2 640 2 672 2 655 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 19 24 10 27 Henkilöstökustannukset 834 619 662 889 Vuokrat 149 127 119 165 Palvelujen ostot 275 234 203 464 Pääomakustannukset 65 59 60 141 Muut erilliskustannukset -18-36 -9 19 Erilliskustannukset yhteensä 1 324 1 027 1 045 1 705 Käyttöjäämä 1 224 1 613 1 627 950 Tukitoimintojen kustannukset 516 383 314 319 Kustannukset yhteensä 1 840 1 410 1 359 2 024 Ylijäämä (+) / Alijäämä (-) 708 1 230 1 313 631 Kustannusvastaavuus-% 139 187 197 131 Taulukko 5. Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus Koko viraston tasolla liiketaloudellisesti hinnoiteltujen suoritteiden osalta päästiin 197 %:n kustannusvastaavuuteen. Liiketaloudellisten suoritteiden kysyntä ei pienentynyt lamasta huolimatta. Erinomaiseen tulokseen vaikuttivat osaltaan säästötoimenpiteet ja NOVUS-hankkeeseen kuuluvan tiedontarjonnan osajärjestelmän (VIRRE) valmistumisen lykkääntyminen vuoden 2010 puolelle. Hankkeesta realisoituu poistoja kirjanpitoon vasta kevään 2010 jälkeen. 1.4. Tuotokset ja laadunhallinta PRH:n toiminnan laajuus käy ilmi taulukosta 6, jossa esitetään tilastot kertomusvuodelta sekä sitä edeltäviltä kahdelta vuodelta ydinpalveluihin liittyvistä päätöksistä sekä taulukosta 7, jossa on viraston keskeisissä rekistereissä olevien tietojen määrät kertomusvuotena sekä sitä edeltävinä kahtena vuotena. Toiminnan laadun arvioinnit ja laatujärjestelmät tukevat tuloksellisuuden saavuttamista. PRH hyödyntää kehittämistyössä Euroopan laatupalkintomallia (EFQM), joka toimii hyvin yhdessä tasapainoisen onnistumisen strategiamallin (BSC) kanssa. Kertomusvuonna kehittämistyössä otettiin huomioon edellisvuosien laatupalkinto- ja laatuinnovaatiokilpailuista saatu palaute, jossa tärkeäksi kehittämisalueeksi nousivat mm. prosessit ja prosessijohtaminen. Kansallisten patenttihakemusten ja PCT-hakemusten käsittelyprosessien ISO 9001 -sertifikaattien ylläpito on jatkuvaa.
9 1.4.1 Suoritemäärät ja aikaansaadut julkisoikeudelliset suoritteet 2007 2008 2009 Muutos-% 2008/2009 Myönnetyt patentit 921 998 1 055 + 5,7 % Loppuunkäsitellyt kansalliset patenttihakemukset 2 204 2 324 2 414 + 3,9 % Kansainväliset patenttiasiat - tehdyt uutuustutkimukset (PCT/ISA) 708 643 839 + 30,5 % - tehdyt patentoitavuuden esitutkimukset (PCT/IPEA) 135 158 132-16,5 % Suomessa voimaan saatetut eurooppapatentit (EPO) 5 478 5 245 4 556-13,1 % Loppuunkäsitellyt hyödyllisyysmallihakemukset 444 486 466-4,1 % Ratkaistut tavaramerkkihakemukset (kansalliset) 3 961 4 486 4 462-0,5 % Laajalti tunnetut tavaramerkit - käsitellyt hakemukset 1 24 28 + 16,7 % Kansainväliset tavaramerkit: - käsitellyt Madrid-hakemukset (alkuperämaa Suomi) 257 282 251-11,0 % - ratkaistut Madrid-hakemukset (kohdemaa Suomi) 3 433 2 278 2 045-10,2 % - lähetetyt EU-tutkimusraportit 91 817 34 221 2 871-91,6 % Rekisteröidyt mallit 420 289 292 + 1,0 % Rekisteröidyt kaupparekisterin perusilmoitukset 32 689 33 228 30 446-8,3 % Käsitellyt kaupparekisterin muutosilmoitukset 78 151 85 972 91 119 + 6,0 % Tarkastetut tilinpäätösasiakirjat - 103 197 152 288 + 47,6 % Vahvistetut yrityskiinnitykset 6 775 6 778 6 022-11,2 % Säätiöasiat - rekisteröidyt uudet säätiöt 56 44 47 + 6,8 % - käsitellyt muutosilmoitukset 971 1 114 1 095-1,7 % - tarkastetut säätiöt 2 377 3 365 2 779-17,4 % Rekisteriin merkityt uudet yhdistykset 2 401 2 117 2 444 + 15,4 % Muutokset ja purkautumiset yhdistysrekisteriin (sisältää nimenkirjoittajamuutokset) 18 187 17 476 17 427-0,2 % Päätökset uskonnollisten yhdyskuntien asioissa (sisältää seurakunnat) 103 111 93-16,2 % Ratkaistut valitukset 177 166 173 + 4,2 % Taulukko 6. Tilastotietoja PRH:n päätöksistä Vuonna 2009 keskeisimpien PRH:n käsittelyä vaativien asioiden yhteismäärä kasvoi 6,0 % (taulukko 6). Kasvu johtuu pääasiassa tilinpäätösilmoitusten vastaanoton alkamisesta sähköisessä muodossa.
10 2007 2008 2009 Muutos-% 2008/2009 Suomeen myönnettyjä (kansallisia) patentteja 117 938 118 936 120 639 + 1,4 % - joista voimassaolevia 14 604 14 135 13 401-5,2 % Suomessa voimaan saatetut eurooppapatentit 37 954 43 199 47 755 + 5,5 % - joista voimassaolevia 29 918 32 859 33 893 + 3,1 % Patenttiasiamiesrekisterissä - asiamiestoimistoja 174 178 + 2,3 % - asiamiehiä 336 341 + 1,5 % Hyödyllisyysmallisuojia rekisterissä 7 737 8 168 8 567 + 4,9 % - joista voimassaolevia 3 038 3 085 2 995-2,9 % Tavaramerkkejä tavaramerkkirekisterissä 185 746 189 022 192 510 + 1,8 % - joista voimassaolevia 77 592 77 348 77 196-0,2 % Laajalti tunnetut luetteloon otetut tavaramerkit 1 20 42 + 110 % Suomessa hyväksytyt tavaramerkkien kansainväliset rekisteröinnit 45 399 47 319 49 189 + 4,0 % - joista voimassaolevia 42 892 43 124 42 957-0,4 % Suomessa hyväksytyt mallirekisteröinnit 24 366 24 539 24 738 + 0,8 % - joista voimassaolevia 4 212 4 011 3 785-5,6 % Yrityksiä kaupparekisterissä 481 082 497 525 512 656 + 3,0 % Vahvistettuja yrityskiinnityksiä 131 662 138 440 144 462 + 4,3 % - joiden yhteispääoma (mrd euroa) 61,3 68,5 76,4 + 11,5 % Säätiöitä säätiörekisterissä 2 780 2 807 2 822 + 0,5 % Yhdistyksiä yhdistysrekisterissä 127 574 128 954 130 363 + 1,1 % Uskonnollisia yhdyskuntia rekisterissä (sisältää seurakunnat) 318 341 355 + 4,1 % Taulukko 7. PRH:n rekistereissä olevat yhteisöt ja teollisoikeudet 1.4.2 Palvelukyky ja laatu Merkittäviä asiakaspalvelumuotoja ovat moninaiset tieto- ja neuvontapalvelut, joita on tarjolla PRH:n kotisivuilla, puhelimitse, sähköpostitse sekä Innotalossa Helsingissä. Viime vuosina lisääntyneet sähköiset tietopalvelut ovat lisänneet sähköistä asiointia ja vähentäneet paikan päällä asioivien määrää (liite 18). PatRek-asiakaspalvelupisteessä kävi viime vuonna noin 49 000 asiakasta. PatRekissa asiakkaat saavat kaikkien yksiköiden palvelut yhden luukun periaatteella. Myös viraston kirjasto, jonka kokoelmissa on yli 60 miljoonaa sähköistä patenttijulkaisua ja kattava teollisoikeudellinen kirja- ja aikakauslehtikokoelma, palvelee myös ulkopuolisia asiakkaita. Patenttijulkaisut ovat asiakkaiden saatavilla maksutta myös PRH:n kotisivujen kautta. Kirjastossa kävi vuonna 2009 noin 800 ulkopuolista asiakasta. ELY:t (ent. TE-keskukset) ovat vuodesta 1999 toimineet aluepalvelukeskuksina PRH:n asioissa. Maistraatit toimivat yhteisöasioissa alueviranomaisina ja näiden lisäksi uusyrityskeskukset ja kauppakamarit antavat neuvontapalveluja.
Käsittelyn nopeus toimii PRH:ssa yhtenä keskeisimpänä ulkoisen palvelutason ja siten myös asiakasvaikuttavuuden kuvaajana. Sitä mitataan avainsuoritteiden keskimääräisenä (mediaani) käsittelyaikana kirjaamisesta loppuunkäsitelty-vaiheeseen (taulukko 8). 2007 2008 2009 Patenttihakemukset (v) - Kotimaiset 2,7 2,8 2,9 Tavoite 2,8 2,6 2,7 Hyödyllisyysmallihakemukset (kk) 3,0 3,0 3,0 Tavaramerkkihakemukset (kk) - Kansalliset 5,1 6,3 5,0 Tavoite 6,0 4,5 4,0 Mallioikeushakemukset (kk) 8,4 7,8 7,9 Kaupparekisteri-ilmoitukset ml. tilinpäätökset 4 työp 4 työp 3 työp Tavoite 5 työp 5 työp 5 työp Yrityskiinnityshakemukset 4 työp 7 työp 8 työp Tavoite 5 työp 5 työp 5 työp Säätiöt; ilmoitukset ja hakemukset (työp) - 5 5 Yhdistysrekisteri-ilmoitukset - Nimenkirjoittajamuutokset (pv) 5 pv 1 pv 1,3 vk - Perustamisilmoitukset (kk) 1,7 1,8 2,1 Tavoite 2,0 2,0 1,4 - Kaikki ilmoitukset (kk) 2,4 4,6 5,6 Valitukset (v) - Patenttiasiat 1,6 2,1 1,5 - Tavaramerkkiasiat 2,3 2,1 2,2 - Mallioikeusasiat 0,8 1,0 1,3 - Kaupparekisteriasiat 0,5 0,3 0,8 - Hyödyllisyysmalliasiat 0,7 1,4 0,9 - Yhdistysasiat - - 0,6 - Säätiöasiat - - - Taulukko 8. Keskimääräiset käsittelyajat (mediaani) PRH arvioi tuloksellisuuttaan säännöllisesti myös asiakastyytyväisyyskyselyin. Asiakastyytyväisyys liittyy palvelujen laatuun ja mittaa myös palvelujen vaikuttavuutta. Kysely toteutetaan noin kolmen vuoden välein. Edellinen kysely toteutettiin syksyllä 2008. 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Patentti- ja rekisterihallituksessa työskenteli vuoden 2009 lopulla 497 henkilöä; henkilötyövuosia kertyi 472,9. Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa solmitun tulossopimuksen tavoite oli 481 htv. Tuottavuusohjelman toteuttaminen tulee vähentämään lähivuosina suunnitelmallisesti ja vaiheittain henkilöstöä eräistä toiminnoista, mutta toisaalta kansainväliset sopimukset edellyttävät PCT-tehtävissä riittäviä henkilöstöresursseja. Työhyvinvoinnin tavoitteeksi oli asetettu VmBaro-työtyytyväisyyskyselyssä työilmapiirin ja yhteistyön osalta 4,0 (asteikko 1-5). Tulokseksi saatiin varsinaisessa kyselyssä 3,6. PRH lisäsi kyselyyn kysymyksen Johtiko edellinen työtyytyväisyyskysely mihinkään toimenpiteisiin, mitä ilman em. indeksi olisi lähellä tavoitetta eli 3,9. Työhyvinvoinnin tavoitteeksi oli myös kirjattu sairauspoissaolojen pieneneminen alle 7 päivän per henkilötyövuosi, toteuma oli 8,3 päivää, joka oli kuitenkin oleellisesti edellisen vuoden lukemaa (10,1) pienempi. 11
12 Osaamisen alueella tavoitteiksi oli kirjattu koulutuspäivien lukumääräksi/htv 7,0 (vanhalla mittarilla laskien 7,0 vastaa uudella tavalla laskien 5,1) ja vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %-osuudeksi henkilöstöstä 43,0. Tavoite ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuudeksi saavutettiin hyvin tuloksen ollessa 43,5 prosenttia. Sen sijaan koulutuspäivien lukumäärä alitti tavoitteet; niitä tilastoitui Piskityöajanseurantajärjestelmään 4,1 päivää/htv. Mittaustavan muutos osin selittää suuruuseroa eri vuosien välillä. Myös taloudellinen tilanne pakotti virastoa harkitsemaan tarkoin koulutuskohteita. Työnantajakuvan tavoitteeksi oli asetettu 3,8 (asteikko 1-5) ja lähtövaihtuvuusprosentiksi alle 3,5 %. Työtyytyväisyyskyselyssä työnantajakuvaksi saatiin 3,5 ja lähtövaihtuvuudeksi 3,4 %. PRH:ssa lähtövaihtuvuuteen lasketaan mukaan myös päättyneet määräaikaiset virkasuhteet. Johtamiselle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen osoittautui edelleen haasteelliseksi. Ministeriön välillä solmitussa sopimuksessa johtamiselle oli asetettu tavoite 3,7 (asteikolla 1-5) toteuman ollessa 3,6. Tiedon kulun tavoite oli 3,7 ja toteuma 3,1. Palautteen saannin tavoite oli 3,7 ja toteuma oli 3,4. Edelliseen vuoteen verrattuna toteumat olivat pysyneet samoina. PRH:ssa valmisteltiin työnantajan ja henkilöstön yhteistyönä toimintavuoden loppuun mennessä viraston yhteinen henkilöstöstrategia (HESTRA), joka on nyt vahvistettu käyttöön. HESTRAssa on määritelty viisi menestystekijää, sovittu tarvittavat toimenpiteet ja kartoitettu mittarit seurantaa varten. Työtyytyväisyyskysely vahvisti viime vuosien hyvää trendiä tasa-arvoisesta ja joustavasta työyhteisöstä. Hyvin myönteisiksi PRH:ssa koettiin mahdollisuudet yhdistää työ- ja yksityiselämä (4,1) ja sukupuolten tasa-arvon toteutuminen työyhteisössä (4,0). PRH:n tulosjohtamisjärjestelmä mahdollistaa määrärahojen riittäessä tulospalkkioiden maksamisen. Palkkioita on maksettu erikseen tuottavuuden, asiakastyytyväisyyden ja valikoidusti kehittämishankkeiden onnistuneisuuden perusteella. Palkkioiden perusteet täsmennetään kunkin vuoden osalta PRH:n sisäisessä tulossopimuksessa. Toimintavuonna virastokohtaista tuottavuustavoitetta ei saavutettu, ainoastaan yritys- ja yhteisölinja ylitti asetetun tavoitteen. Johtoryhmä teki 28.1.2010 päätöksen olla maksamatta tulospalkkioita, koska laskelmat vuoden 2010 taloudesta osoittivat, että palkka- ja muiden kustannuksien osalta ollaan joutumassa mittaviin säästötoimenpiteisiin.
13 2007 2008 2009 Henkilöstömäärä 507 505 497 Henkilöstömäärän muutos-% 1,6-0,4-1,3 Henkilötyövuodet 483,0 485,4 472,9 Keski-ikä 45,9 45,6 46,6 Ikäjakauma 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-2 7 31 55 69 49 82 77 76 56 3 1 18 28 53 78 45 77 81 78 54 4 Koulutustaso, indeksiluku, naiset 4,5 4,5 4,7 Koulutustaso, indeksiluku, miehet 6,0 5,8 6,1 Vakinaiset, naiset, lkm 283 283 279 Vakinaiset, naiset, %-osuus 55,8 54,7 56,1 Vakinaiset, miehet, lkm 150 161 163 Vakinaiset, miehet, %-osuus 29,6 31,2 32,8 Määräaikaiset, naiset, lkm 40 47 36 Määräaikaiset, naiset, %-osuus 7,9 9,1 7,2 Määräaikaiset, miehet, lkm 34 26 16 Määräaikaiset, miehet, %-osuus 6,7 5,0 3,2 Kokoaikaiset, lkm 463 460 448 Kokoaikaiset, %-osuus 91,3 89,0 90,1 Osa-aikaiset, lkm 44 57 49 Osa-aikaiset, %-osuus 8,7 11,0 9,9 Kokonaistyövoimakustannukset /vuosi * 25 565 653 25 201 189 Tehdyn työajan palkat, /vuosi * 15 800 952 15 493 842 Tehdyn työajan palkat, %-osuus palkkasummasta * 77,5 76,9 Välilliset työvoimakustannukset, /vuosi * 9 764 701 9 707 347 Välilliset työvoimakustannukset, %- * 61,8 62,7 osuus tehdyn työajan palkoista * Järjestelmämuutoksen vuoksi tietoja ei saatu. Taulukko 9. Henkilöstömäärä, -rakenne ja kulut 2007 2008 2009 2009 Tavoite Koulutuspanostus, /htv 528 601 456 - Koulutus ja kehittäminen, työpäivää/htv (vanha mittari/uusi mittari) 5,7/- 7,4/5,4 5,6/4,1 7,0/5,1 Vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet, %-osuus 40,6 39,8 43,5 43,0 0 7 25 44 76 50 71 83 78 57 6 Taulukko 10. Osaaminen ja muu aineeton pääoma
14 2007 2008 2009 2009 Tavoite Työtyytyväisyysindeksi, asteikko 1-5 3,5 3,5 3,5 3,7 Johtaminen, asteikko 1-5 3,6 3,6 3,6 3,7 Tiedon kulku, asteikko 1-5 3,1 3,1 3,1 3,7 Palautteen saanti, asteikko 1-5 3,4 3,4 3,4 3,7 Kehittymisen tuki, asteikko 1-5 3,4 3,4 3,4 - Työilmapiiri ja yhteistyö, asteikko 1-5 3,9 3,7 3,6 4,0 Työolot, asteikko 1-5 3,9 3,8 3,8 - Työnantajakuva, asteikko 1-5 3,5 3,4 3,5 3,8 Lähtövaihtuvuus*, % henkilöstöstä 5,4 5,5 3,4 3,5 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen, % henkilöstöstä 0,8 0,2 0,2 - Sairauspoissaolot, pv/htv 9,5 10,1 8,3 7,0 Työterveyshuolto, euroa/htv 551 564 667 - Työkunnon ja työtyytyväisyyden edistäminen, euroa/htv 342 256 272 - * Sisältää myös päättyvät määräaikaiset virkasuhteet Taulukko 11. Työhyvinvointi 1.6 Tilinpäätösanalyysi ja johtopäätökset Tuloksellisuuden kuvaus osoittaa, että PRH saavutti vain osin TEM:in kanssa vuodelle 2009 solmitussa tulossopimuksessa olleet toiminnalliset tavoitteet. Taloudellinen taantuma vähensi tuloja alkuvuodesta erityisesti yritys- ja yhteisölinjalla sekä tavaramerkki- ja mallilinjalla. Tämä merkitsi tiukkaa menokuria koko virastossa. Patenttiasioissa kysynnän kasvu alkoi hidastua vasta loppusyksystä, kun samalla yritys- ja yhteisölinjalla kysyntä alkoi osoittaa vähäisiä elpymisen merkkejä. Ainoastaan yhdistysrekisteriasioiden kysyntä ei muuttunut lainkaan. Käytössä olleet määrärahat riittivät tarkan suunnittelun avulla. Yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmähanke eteni käytössä olevien taloudellisten resurssien puitteissa. Toimintavuonna omarahoitusosuus hankkeesta jäi toivottua pienemmäksi tulojen pienenemisen vuoksi. Tiedontarjontaosajärjestelmän (VIRRE) rakentaminen keskeytyi hetkeksi rahapulan vuoksi ja se on suunniteltu otettavaksi käyttöön vuoden 2010 aikana. Myös hankkeen ensimmäinen YYL:n sisäisten käsittelyprosessien osakokonaisuus keskeytyi loppuvuodesta ja saatettaneen loppuun 2010. Hankkeen viimeiset vuodet ovat resursseja eniten sitovimmat vuodet kahden rinnakkaisen järjestelmän kustannusten vuoksi. Henkisten voimavarojen alueella PRH:ssa valmisteltiin työnantajan ja henkilöstön yhteistyönä viraston yhteinen henkilöstöstrategia. Henkilöstöstrategiaan sisällytettyjen seurantaa varten valittujen mittareiden tulostavoitteiden asettaminen on seuraavaksi työn alla. Työtyytyväisyyden osalta korkealle asetettuja tavoitteita ei saavutettu.
15 1.6.1 Rahoituksen rakenne Patentti- ja rekisterihallitus on nettobudjetoitu virasto. Toimintavuonna PRH:n menot ylittivät viraston saamat tulot. Viraston tulot olivat yhteensä 40 522 771,47 euroa ja menot 49 086 613,41 euroa. Alijäämä tuloista ja menoista laskien oli 8 563 841,94 euroa, kun ei oteta huomioon määrärahojen teknisiä siirtoja. Tämä katettiin budjettiin varatuilla määrärahoilla ja siirtomäärärahoilla. Viraston normaalin kehysbudjetin suuruinen määräraha on tarkoitettu kattamaan lähinnä yhdistyksien ja uskonnollisien yhdyskuntien asioiden käsittelyn menoja, koska niiden suoritteet on hinnoiteltu yhteiskuntapoliittisista syistä alle omakustannusarvon. Myöskään säätiörekisterin suoritteilta ei odoteta kustannusvastaavuutta. Talousarviovuonna budjettiin oli saatu rahaa myös yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmäuudistusta varten. 1.6.2 Talousarvion toteutuman analyysi Nettobudjetoidut määrärahat Vuoden 2009 varsinaisessa talousarviossa PRH:lle myönnettiin 5 037 000 euron kolmevuotinen määräraha. Edelliseltä vuodelta 2008 oli siirtynyt käyttämätöntä määrärahaa yhteensä 4 307 185,10 euroa. Vuonna 2009 oli siten käytettävissä yhteensä 9 344 185,10 euroa. Toimintamenomomentin numerointi muuttui kauppa- ja teollisuusministeriön ja työministeriön yhdistyessä. Vuodelta 2008 siirtyvä määräraha käytettiin kokonaisuudessaan ja kuluvan vuoden määrärahasta 4 256 656,84 euroa. Määrärahasta siirrettiin 780 343,16 euroa käytettäväksi vuonna 2010. Budjetointitavoissa ei ole tapahtunut muutoksia. 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma Bruttobudjetoidut määrärahat Bruttobudjetoiduista tuloarviotileistä oli käytössä arvonlisäverojen tulotili. Vuoden aikana tilille kirjattiin liiketaloudellisten suoritteiden myynnin laskutuksen yhteydessä perittyjä arvonlisäveroja yht. 576 107,57 euroa. Hallinnonalan arvonlisäveromenojen tilille kirjattiin ostojen arvonlisäveroja yhteensä 4 551 685,65 euroa. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin tarkoitettua määrärahaa käytettiin 35 554,27 euroa työvoiman palkkaamiseen. Tuotto- ja kululaskelman toiminnan tuotot olivat yhteensä 40,5 miljoonaa euroa. Tuotot koostuivat varsinaisen toiminnan tuotoista 40,2 miljoonaa euroa, vähäisistä vuokrista ja käyttökorvauksista sekä muista toiminnan tuotoista 0,3 miljoonaa euroa. Tuotot pienenivät edellisestä vuodesta 2,1 miljoonaa euroa eli viisi prosenttia. Tämä kuvastaa huonon taloustilanteen hei-
jastumista myös PRH:n kysyntään. Kuviosta 2 selviää tuottojen jakautuminen linjoittain ja taulukosta 12 selviää tuotot linjoittain vuosina 2008 ja 2009 sekä tuottojen muutosprosentti. 16 Patentti- ja innovaatiolinja 16,6 milj. euroa Yritys- ja yhteistölinja 19,6 milj. euroa Tavaramerkki- ja mallilinja 3,6 milj. euroa Yhdistysrekisteri 0,6 milj. euroa Hallinto ja muut 0,1 milj. euroa Kuvio 2. Tuottojen jakautuminen linjoittain 2009 Linja/yksikkö 2008 2009 Muutos % Patentti- ja innovaatiolinja 16 712 16 577-0,8 Tavaramerkki- ja mallilinja 4 086 3 557-12,9 Yritys- ja yhteisölinja 21 036 19 648-6,6 Yhdistysrekisteri 578 588 +1,7 Valituslautakunta ja muut 208 151-27,4 Taulukko 12. Toiminnan tuotot linjoittain (tuhatta euroa) Toiminnan kokonaiskulut tuotto- ja kululaskelmalla kasvoivat kaksi prosenttia ja olivat toimintavuoden aikana yhteensä 42,5 miljoonaa euroa (kuvio 3). Henkilöstökulut olivat suurin kuluerä 24,5 miljoonaa euroa ja ne olivat 58 prosenttia kaikista kuluista. Omaan käyttöön tulevien it-kehityshankkeiden osalta aktivoitiin henkilöstömenoja 1,2 miljoonaa euroa, joka näkyy tuotto- ja kululaskelmalla omana eränään. Ulkopuolisten palvelujen ostoihin käytettiin 10,8 miljoonaa euroa ja vuokriin 5,5 miljoonaa euroa. Aktivoiduista käyttöomaisuusinvestoinneista kirjattiin vuoden aikana poistoja yhteensä 1,7 miljoonaa euroa. Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0,6 milj. euroa Henkilöstökulut 23,4 milj. euroa; sisältää valmistuksen omaan käyttöön Vuokrat 5,5 milj. euroa Palvelujen ostot 10,8 milj. euroa Poistot 1,7 milj. euroa Muut kulut 0,6 milj. euroa Kuvio 3. Kulurakenne 2009
Kokonaiskulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 1,0 miljoonaa euroa. Suurinta kasvu oli ulkopuolisten palvelujen osalta, niihin käytettiin 0,9 miljoonaa enemmän verrattuna edellisvuoteen. Poistot kasvoivat edellisestä vuodesta 0,5 miljoonaa euroa, mikä johtuu NOVUS-hankkeeseen liittyvien osahankkeiden valmistumisesta vuoden aikana. Henkilöstökulut laskivat 0,1 miljoonaa euroa, mikä kuvastaa henkilöstömäärän kehitystä toimintavuoden aikana. Vuokrat nousivat 0,1 miljoonaa euroa. Muut kulut säilyivät ennallaan ja henkilöstökulujen aktivoinnit omiin it-hankkeisiin (valmistus omaan käyttöön) kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 0,1 miljoonaa euroa. Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin käytettiin 0,3 miljoonaa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Jäämä I oli negatiivinen 2,0 miljoonaa euroa. Tuotot ja kulut veroista ja pakollisista maksuista koostuivat perityistä ja suoritetuista arvonlisäveroista. Ne olivat nettona yhteensä 4,0 miljoonaa euroa. Tilikauden kulujäämä oli negatiivinen 6,0 miljoonaa euroa. 17 1.6.4 Tase Taseen loppusumma 31.12.2009 oli 24,8 miljoonaa euroa. Tase muodostuu lähes kokonaan Patentti- ja rekisterihallituksen tietojärjestelmien aktivoiduista kehittämis- ja rakentamiseristä ja tietojärjestelmiin liittyvistä it-laitteista. Taseen vastaavaa puolella aineettomat hyödykkeet muodostavat suurimman osan taseen kokonaisarvosta, yhteensä 23,7 miljoonaa euroa. Aineettomien hyödykkeiden jäännösarvo oli tutkimus- ja kehittämismenojen osalta yhteensä 1,3 miljoonaa euroa ja valmisohjelmistojen menojäännös 0,2 miljoonaa euroa. Aineettomiin hyödykkeisiin kuuluvat myös muut pitkävaikutteiset menot, jotka ovat lähinnä toimitilojen remonteista aiheutuneita aktivoituja kustannuksia sekä itse valmistettujen ja teetettyjen ohjelmien jäännösarvoja yhteensä 5,6 miljoonaa euroa. Muita aineettoman käyttöomaisuuden eriä olivat keskeneräiset kehittämishankkeet (yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmien uudistaminen ja yhdistysrekisterin kehittäminen) yhteensä 16,5 miljoonaa euroa. Aineellisiin hyödykkeisiin kuuluvat koneet ja laitteet 0,3 miljoonaa euroa, taide-esineistä ja kalustosta oli jäljellä jäännösarvoa enää 0,1 miljoonaa euroa. Käyttöomaisuusinvestointeja tehtiin vuoden aikana yhteensä 7,7 miljoonaa euroa lähinnä tietojärjestelmiin. Vaihto- ja rahoitusomaisuuteen kuuluvat lyhytaikaiset saamiset sekä muut rahoitusvarat yhteensä 0,7 miljoonaa euroa.
18 Aineettomat hyödykkeet 23,7 milj. euroa Aineelliset hyödykkeet 0,4 milj. euroa Rahoitusomaisuus 0,7 milj. euroa Kuvio 4. PRH:n omaisuuserät 2009 Taseen vastattavaa puolelle kuuluu valtion oma pääoma, yhteensä Patenttija rekisterihallituksen osalta 15,2 miljoonaa euroa ja lyhytaikaiset velat, yhteensä 9,6 miljoonaa euroa.
19 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma 1.8 Arviointien tulokset Patentti- ja rekisterihallituksen johdon sisäisen valvonnan tilan arviointi- ja vahvistuslausuma perustuu talousarvioasetuksen 69 :n säädöksiin sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Patentti- ja rekisterihallituksen johdon sisäisen valvonnan tilan arviointi tehtiin johtoryhmän itsearviona. Arviointikehikkona käytettiin suppeaa sisäisen valvonnan tilan arviointikehikkoa (Suppea sisäisen valvonnan arviointikehikko, Valtiovarain controller -toiminto ja sisäisen tarkastuksen jaosto, 4.2.2009). Viraston johdon sisäisen valvonnan lausuma koskee viraston sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaa ja sisäiselle valvonnalle ja riskienhallinnalle talousarvioasetuksen 69 :ssä säädettyjä tavoitteita talouden ja toiminnan laillisuudesta ja tuloksellisuudesta, hallinnassa olevien varojen ja omaisuuden turvaamisesta, johtamisesta ja ulkoisen ohjauksen edellyttämistä oikeista ja riittävistä tiedoista viraston taloudesta ja toiminnasta. Patentti- ja rekisterihallituksen sisäisen valvonnan menettelyt ovat sen talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön nähden asianmukaiset. Taloudellisten tietojen luotettavuutta varmistavassa sisäisessä valvonnassa ei ole puutteita. Normeja on noudatettu. Toiminta virheiden ja väärinkäytöksien estämiseksi on ollut asiallista. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arvioinnissa on tunnistettu seuraavat pääasialliset kehittämiskohteet: - hankintatoimen ja sopimushallintamenettelyiden edelleen kehittäminen, - viraston toimintaprosessien kehittämistyön jatkaminen, - viraston viestintästrategian ja suunnitelman uudistaminen mukaan lukien suunnitelma ulkoisen viestinnän toteuttamisesta poikkeusolosuhteissa. Vuonna 2009 TEM käynnisti PRH:n toiminnan arvioinnin. Arviointi on valmistumassa maaliskuussa 2010. 1.9 Yhteenvetotiedot väärinkäytöksistä PRH:ssa paljastui syksyllä 2009 virkamiehen vilpillinen toiminta ylityökorvausasioissa. Kyseinen virkamies irtisanottiin ja asia on virkamieslautakunnassa. Asiasta on ilmoitettu tarkastusvirastolle ja poliisille sen selvittämiseksi, onko asiassa tapahtunut rikos.
20 2. TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA Osaston, momentin ja tilijaottelun numero Nimi Tilinpäätös 2008 Talousarvio 2009 (TA + LTA:t ) Tilinpäätös 2009 Vertailu tilinpäätös talousarvio Toteuma % 11. Verot ja veronluonteiset tulot 11.04.01 Arvonlisävero 581 370,43 576 107,57 576 107,57 0,00 100 Tuloarviotilit yhteensä 581 370,43 576 107,57 576 107,57 0,00 100 Pääluokan, Nimi ja määrärahalaji momentin ja tilijaottelun numero 32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala Tilinpäätös 2008 Talousarvio 2009 (TA+LTA:t) Talousarvion käyttö vuonna 2009 Määrärahojen siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2009 Vertailu talousarvio tilinpäätös Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Edellisiltä Käytettävissä Käyttö vuonna vuosilta siirtyneet vuonna 2009 2009 Siirretty seuraavalle vuodelle 32.01.29 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (A) 4 569 060,59 4 551 685,65 4 551 685,65 4 551 685,65 0,00 32.30.01 Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (S3V) 8 819 000,00-4 307 185,10 4 307 185,10 4 307 185,10 0,00 32.30.51.2.1 Palkkaukset (kiinteä määräraha) 0,00 35 554,27 35 554,27 0,00 35 554,27 0,00 32.40.03 Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (S3V) 0,00 5 037 000,00 4 256 656,84 780 343,16 5 037 000,00 0,00 0,00 5 037 000,00 4 256 656,84 780 343,16 32.80.51.2.1 Palkkaukset (kiinteä 5 031,45 0,00 0,00 0,00 0,00 - määräraha) Määrärahatilit yhteensä 13 393 092,04 9 624 239,92 8 843 896,76 780 343,16 9 624 239,92 0,00 4 307 185,10 9 344 185,10 8 563 841,94 780 343,16 Talousarvion toteutumalaskelman tiedot valtuuksista ja niiden käytöstä momentin tarkkuudella Patentti- ja rekisterihallituksella ei ole valtuuksia.
21 3. TUOTTO- JA KULULASKELMA TOIMINNAN TUOTOT 1.1.-31.12.2009 1.1.- 31.12.2008 Maksullisen toiminnan tuotot 40 213 989,76 42 216 356,50 Vuokrat ja käyttökorvaukset 17 766,06 16 885,60 Muut toiminnan tuotot 291 003,17 40 522 758,99 386 424,33 42 619 666,43 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 649 474,24 965 123,55 Henkilöstökulut 24 526 832,52 24 610 614,50 Vuokrat 5 518 978,69 5 361 928,82 Palvelujen ostot 10 751 932,62 9 878 635,46 Muut kulut 565 349,76 616 928,33 Valmistus omaan käyttöön -1 161 937,77-1 037 354,82 Poistot 1 666 775,45 1 078 521,38 Sisäiset kulut 0,00-42 517 405,51 225,00-41 474 622,22 JÄÄMÄ I -1 994 646,52 1 145 044,21 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT Rahoitustuotot 12,43 4,41 Rahoituskulut -95,59-83,16-762,90-758,49 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot 0,05 1 155,98 Satunnaiset kulut -19 383,69-19 383,64-1 670,62-514,64 JÄÄMÄ II JA JÄÄMÄ III -2 014 113,32 1 143 771,08 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot 576 107,57 581 370,43 Suoritetut arvonlisäverot -4 551 685,65-3 975 578,08-4 569 060,59-3 987 690,16 TILIKAUDEN KULUJÄÄMÄ -5 989 691,40-2 843 919,08
22 4. TASE VASTAAVAA 31.12.2009 31.12.2008 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Tutkimus- ja kehittämismenot 1 338 804,58 911 226,72 Aineettomat oikeudet 224 925,08 272 535,36 Muut pitkävaikutteiset menot 5 644 412,73 2 729 720,00 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 16 482 742,43 23 690 884,82 12 556 930,69 16 470 412,77 AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja laitteet 303 738,40 358 504,91 Kalusteet 3 955,82 11 169,93 Muut aineelliset hyödykkeet 138 393,85 446 088,07 138 393,85 508 068,69 KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit 84,09 84,09 84,09 84,09 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄ- AIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ 24 137 056,98 16 978 565,55 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset 380 874,82 647 298,74 Siirtosaamiset 221 865,52 293 695,65 Muut lyhytaikaiset saamiset 83 128,91 685 869,25 57 792,43 998 786,82 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatilit 3 353,05 4 722,80 Tiliviraston tulotilit 57,00 3 410,05 10,00 4 732,80 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ 689 279,30 1 003 519,62 VASTAAVAA YHTEENSÄ 24 826 336,28 17 982 085,17
23 VASTATTAVAA 31.12.2009 31.12.2008 OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma 1.1.1998 3 376 200,48 3 376 200,48 Edellisten tilikausien pääoman muutos 4 707 732,31-3 697 308,68 Pääoman siirrot 13 119 080,80 11 248 960,07 Tilikauden kulujäämä - 5 989 691,40 15 213 322,19-2 843 919,08 8 083 932,79 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Valtion hoitoon jätetyt vieraat varat 680,00 620,00 Saadut ennakot 454 251,50 297 224,20 Ostovelat 2 125 232,35 2 878 453,02 Tilivirastojen väliset tilitykset 474 462,72 492 101,88 Edelleen tilitettävät erät 1 797 129,77 2 407 465,80 Siirtovelat 4 760 046,36 3 821 876,09 Muut lyhytaikaiset velat 1 211,39 9 613 014,09 411,39 9 898 152,38 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 9 613 014,09 9 898 152,38 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 24 826 336,28 17 982 085,17
24 5. LIITETIEDOT Liite 1: Selvitys tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja vertailtavuudesta 1. Patentti- ja rekisterihallitus on nettobudjetoitu virasto, jonka nettobudjetoituina maksullisen toiminnan tuloina budjetissa ovat patentti-, tavaramerkki-, mallioikeus-, hyödyllisyysmallioikeus-, kaupparekisteri- ja yhdistysrekisteritulot maksuperusteisesti ja säätiörekisteri-, yrityskiinnitys-, kaupparekisteriote- ja tilinpäätösasiakirja- sekä liiketaloudellisesta toiminnasta aiheutuvat tulot suoriteperusteisesti. Kirjanpito ja tilinpäätös on laadittu budjetinlaadintamenettelyä vastaavasti. Menettelyissä ei ole tapahtunut tilikauden aikana muutoksia ja laskelmat ovat vertailukelpoisia. Viraston henkilöstö- ja taloushallintotehtäviä siirrettiin viraston ulkopuoliseen palvelukeskukseen 1.10.2009 lähtien. Viraston varojen käytössä eikä htv:ssa ole tapahtunut välittömiä säästöjä. 2. Ulkomaanrahan määräiset velat on muutettu euroiksi käyttämällä Euroopan keskuspankin noteeraamaa vuodenvaihteen valuuttakurssia. Valuutta kurssi 31.12.2009 GBP 0,88810 SEK 10,2520 USD 1,4406 Ulkomaanrahan määräisiä saamisia ei ollut vuoden vaihteessa. 3. Käyttöomaisuuteen on aktivoitu tietojärjestelmähankkeisiin kulunutta työaikaa sosiaalikuluineen niiden hankinnan ja valmistuksen osalta. Käyttöomaisuuden poistoissa on noudatettu viraston laatimaa poisto-ohjelmaa. 4. Aikaisempiin vuosiin ei kohdistu merkittäviä tuotto- tai kulueriä eikä virheiden korjauksia. 5. Tilinpäätöstiedot ovat vertailukelpoisia edellisten vuosien kanssa. 6. Tilinpäätösvuoden jälkeen ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.
Liite 2: Nettoutetut tulot ja menot 25 Momentin nimi ja numero 32.30.01 Tilinpäätös 2008 Talousarvio 2009 (TA+LTA) Talousarvion käyttö vuonna 2009 Määrärahojen siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2009 vertailu talousarvio - tilinpäätös Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot edellisiltä vuosilta siirtyneet Siirtomäärärahoja käytettävissä vuonna 2009 Käyttö vuonna 2009 (pl. peruutukset) Patentti- ja Bruttomenot 51 439 826,82 4 307 185,10 rekisterihallituksen Bruttotulot 42 620 826,82 0,00 Siirretty seuraavalle vuodelle toimintamenot Nettomenot 8 819 000,00 4 307 185,10 4 307 185,10 4 307 185,10 0,00 32.40.03 Patentti- ja Bruttomenot 44 779 428,31 45 559 771,47 44 779 428,31 rekisterihallituksen Bruttotulot 40 522 771,47 40 522 771,47 40 522 771,47 toimintamenot Nettomenot 4 256 656,84 780 343,16 5 037 000,00 5 037 000,00 4 256 656,84 780 343,16
26 Liite 3: Arviomäärärahojen ylitykset Patentti- ja rekisterihallitus ei ole ylittänyt arviomäärärahoja. Liite 4: Peruutetut siirretyt määrärahat Patentti- ja rekisterihallitus ei ole peruuttanut siirrettyjä määrärahoja. Liite 5: Henkilöstökulujen erittely 2009 2008 Henkilöstökulut 20 205 705,13 19 853 181,77 Palkat ja palkkiot 19 674 827,20 19 314 075,95 Tulosperusteiset erät 91,87 382 488,75 Lomapalkkavelan muutos 530 786,06 156 617,07 Henkilösivukulut 4 321 127,39 4 757 432,73 Eläkekulut 3 576 780,96 3 929 132,92 Muut henkilösivukulut 744 346,43 828 299,81 Yhteensä 24 526 832,52 24 610 614,50 Johdon palkat ja palkkiot, joista 958 881,40 973 108,01 tulosperusteiset erät 0,00 16 824,23 Luontoisedut ja muut etuudet 1 200,00 1 200,00 Johto 1 200,00 1 200,00 Muu henkilöstö 0,00 0,00
27 Liite 6: Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tilivirastossa yhdenmukaisin periaattein käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen pitoajan mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintamenosta. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ovat pysyneet entisinä. Suunnitelman mukaiset poistoajat olivat vuonna 2009: Omaisuusryhmä Aineettomat hyödykkeet Poistome- Poistoaika Vuotuinen Jäännösnetelmä vuotta poisto-% arvo-% Tutkimus- ja kehittämismenot tasapoisto 5 vuotta 20 0 % Aineettomat oikeudet tasapoisto 5 vuotta 20 0 % - tavaramerkki tasapoisto 10 vuotta 10 0 % Muut pitkävaikutt. menot tasapoisto 5 vuotta 20 0 % - itse valmistetut ja teetetyt atk-ohjelmat tasapoisto 8 vuotta 12,5 0 % Keskeneräiset aineettomat käyttöomaisuushankinnat ei poistoa Aineelliset hyödykkeet Koneet ja laitteet tasapoisto 5 vuotta 20 0 % Kalusteet tasapoisto 5 vuotta 20 0 % - julkaisu- ja varastohyllyt tasapoisto 10 vuotta 10 0 % Muut aineelliset hyödykkeet - taide-esineet ei poistoa Käyttöomaisuusarvopaperit Muut osuudet ei poistoa
28 Liite 7: Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot Aineettomat hyödykkeet Tutkimus- ja kehittämismenot Tiedot on ilmoitettu vain niistä käyttöomaisuushyödykkeistä sekä käyttöomaisuusarvopapereista, joiden hankintamenoja ei ole vielä tilikauden alkaessa kokonaan kirjattu poistoina kuluksi. Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä Hankintameno 1.1.2009 2 316 829,51 461 500,06 3 315 347,46 12 556 930,69 18 650 607,72 Lisäykset 918 993,17 41 654,91 3 821 306,06 8 666 110,97 13 448 065,11 Vähennykset -259 660,50-41 767,00-552 184,76-4 740 299,23-5 593 911,49 Hankintameno 31.12.2009 2 976 162,18 461 387,97 6 584 468,76 16 482 742,43 26 504 761,34 Kertyneet poistot 1.1.2009-1 405 602,79-188 964,70-585 627,46 0,00-2 180 194,95 Vähennysten kertyneet poistot 259 660,50 41 767,00 552 184,76 0,00 853 612,26 Tilikauden suunnitelman - 445 567,07-88 286,57-427 460,62 0,00-961 314,26 mukaiset poistot Tilikauden suunnitelmasta -45 848,24-978,62-479 152,71 0,00-525 979,57 poikkeavat poistot Kertyneet poistot 31.12.2009-1 637 357,60-236 462,89-940 056,03 0,00-2 813 876,52 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12.2009 1 338 804,58 224 925,08 5 644 412,73 16 482 742,43 23 690 884,82 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja laitteet Kalusteet Muut aineelliset Yhteensä hyödykkeet Hankintameno 1.1.2009 940 885,13 41 856,44 138 393,85 1 121 135,42 Lisäykset 117 501,00 0,00 0,00 117 501,00 Vähennykset -9 300,01 0,00 0,00-9 300,01 Hankintameno 31.12.2009 1 049 086,12 41 856,44 138 393,85 1 229 336,41 Kertyneet poistot 1.1.2009-582 380,22-30 686,51 0,00-613 066,73 Vähennysten kertyneet poistot 9 300,01 0,00 0,00 9 300,01 Tilikauden suunnitelman -172 267,51-7 214,11 0,00-179 481,62 mukaiset poistot Tilikauden suunnitelmasta 0,00 0,00 0,00 0,00 poikkeavat poistot Kertyneet poistot 31.12.2009-745 347,72-37 900,62 0,00-783 248,34 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12.2009 303 738,40 3 955,82 138 393,85 446 088,07 Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Käyttöomaisuusarvopaperit Yhteensä Hankintameno 1.1.2009 84,09 84,09 Lisäykset 0,00 0,00 Vähennykset 0,00 0,00 Hankintameno 31.12.2009 84,09 84,09 Kertyneet poistot 1.1.2009 0,00 0,00 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelman 0,00 0,00 mukaiset poistot Tilikauden suunnitelmasta 0,00 0,00 poikkeavat poistot Kertyneet poistot 31.12.2009 0,00 0,00 Arvonkorotukset 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12.2009 84,09 84,09