Lähteet: Kemikaalialtistumisen vähentäminen palokohteissa, VTT tiedotteita Palokohteiden savu-, noki- ja kemikaalijäämät ja niiden vaikutukset työturvallisuuteen, VTT tiedotteita
20 % ohjeita, menetelmiä, laitteita, välineitä 80 % ASENNETTA
1.10.2015 3
Työturvallisuuslaki Työnantajan velvollisuudet yleinen huolehtimisvelvoite vaarojen selvittäminen ja arviointi työympäristön ja työn suunnittelu työntekijälle annettava opetus ja ohjaus suojainten ja työvälineiden resursointi Työntekijän velvollisuudet noudatettava työnantajan ohjeita ja määräyksiä, turvallisuuden ja terveellisyyden edellyttämää järjestystä ja siisteyttä sekä muutoinkin huolellisuutta ja varovaisuutta TYÖNJOHTAJA ON TYÖNANTAJAN EDUSTAJA!!! 1.10.2015 4
lähtötiedot vaarojen tunnistaminen ja altistumisen selvittäminen fysikaaliset tekijät kemialliset tekijät riskin suuruuden arviointi riskien torjunta tai pienentäminen. 1.10.2015 5
Lähde: Työsuojeluoppaita ja ohjeita, Riskin arviointi, STM, Työsuojeluosasto 1.10.2015 6
yksilöidysti määritellyt tehtävät JVT-työssä suunnittelu vaiheessa arvioidaan kohteen vaaratekijät ja huomioidaan tarpeelliset suojavarusteet sekä työskentelytavat asiat kirjataan JVT-suunnitelmaan työnantajan on pystyttävä tarvittaessa esim. työsuojeluviranomaiselle osoittamaan, että vaarojen selvitys ja arviointi on työturvallisuuslain edellyttämällä tavalla tehty. 1.10.2015 7
Tiedot kohteesta ja tapahtuneesta Arviointi riskeistä kohteessa muutoksia rakenteissa ympäristön epäpuhtaudet hyvin poikkeuksellinen työmaa Mahdollisia riskejä tulipalon jälkeisessä kohteessa: altistumiset mekaaniset vammat sähköiskut hapenpuute räjähdysherkät kaasut ja nesteet fyysinen uupuminen 1.10.2015 8
1.10.2015 9
Tulipalon aikana Palava materiaali ja palon lämpötila vaikuttavat suuresti syntyviin epäpuhtauksiin Epätäydellisessä palossa, jossa happea on vähän tai palamislämpötila on alhainen, syntyy enemmän epäpuhtauksia kuin täydellisessä palossa Tulipalon jälkeen Heti palon jälkeen palokohteessa on kaasumaisia ja hiukkasmaisia epäpuhtauksia Kaasumaiset epäpuhtaudet esiintyvät palokohteen ilmassa varsinkin heti palon jälkeen Hiukkasmaiset epäpuhtaudet laskeutuvat palon jälkeen pinnoille, josta ne nousevat uudelleen ilmaan jos tilassa liikutaan Palossa vaurioituneista materiaaleista erittyy palokaasuja ilmaan vielä viikkoja tai jopa kuukausia palon sammumisen jälkeen 1.10.2015 10
Kaasumaisia ja hiukkasmaisia epäpuhtauksia Hiilimonoksidi (CO), syaanivety, aldehydit, rikkidioksidi, hiilidioksidi, orgaaniset hapot, bentseeni, fosgeeni, tolueeni, ksyleeni, naftaleeni, suolahappo, typen oksidit, polykloorattuja bifenyylejä (PCB), klooratut dioksiinit ja furaanit, kupari ja sinkki huuruja, polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä (PAH), asbesti, noki, vapaat radikaalit 1.10.2015 11
Jokaisessa tulipalossa muodostuu aina häkää Hajuton, mauton, väritön, myrkyllinen kaasu Vähentää veren kykyä kuljettaa happea Huonontaa hapen luovutusta kudoksille Oireita: päänsärky, heikkous, pahoinvointi ja tajunnan tason alentuminen Häkä poistuu elimistöstä hengitysilmaan puoliintumisajan ollessa 3-5 tuntia Häkämyrkytyksen vaikeusasteet Lievä/keskivaikea häkämyrkytys Häkä sitonut 30% veren hemoglobiinista Vaikea häkämyrkytys Häkä sitonut 40 50% veren hemoglobiinista Tajunnan menetys, kouristuksia, raajojen jäykkyyttä Häkä sitonut 50 80% veren hemoglobiinista hengitys ja sydän pysähtyvät Ensiapu: välittömästi raittiiseen ilmaan, puhdasta happea 1.10.2015 12
Syntyy typpeä sisältävien aineiden palaessa Esim. villa, silkki, nylon, polyuretaani, vaahtomuovi Syanidit ja syaanivety imeytyvät ruuansulatuskanavasta, keuhkoista ja ihon läpi Lievä altistuminen aiheuttaa heikkoutta, päänsärkyä, huimausta, sekavuutta, huonovointisuutta ja oksentelua. syaanivetykaasu hengitettynä saattaa aiheuttaa kuoleman syanidimyrkytyksen keskeinen vaikutus on hapen käytön estyminen solun hengityksessä 1.10.2015 13
Bentseeni Lähteenä esimerkiksi kodin elektroniikka Imeytyy etupäässä elimistöön hengitysteitse Kertyy maksaan ja on syöpää aiheuttava aine (leukemia) Aiheuttaa tajunnantason laskua Formaldehydi Lähteenä vaneriset huonekalut tai erilaiset hartsipinnoitteet Oireena hengitysvaikeus, yskää, limakalvojen kirvelyä, päänsärkyä Suuret pitoisuudet voivat aiheuttaa pysyviä vammoja hengitysteihin mm. nenänielun syöpää Kloorivetykaasu PVC-tuotteiden palossa muodostaa sammutusveden kanssa ilmaan suolahappoa 1.10.2015 14
Polysykliset aromaattiset hiilivedyt eli PAH-yhdisteet Muodostuu epätäydellisen palamisen seurauksena Nimensä mukaisesti hiilestä ja vedystä koostuvia yhdisteitä Imeytyminen ihon läpi merkittävää, mutta myös hengitysteitse Seurauksena ihotulehdukset, krooninen ihon tummuminen, finnien muodostuminen ja ihon valoyliherkkyys sekä hengitystieärsytykset Asbesti Hyvin yleinen rakennusaine vanhoissa rakennuksissa eristeissä, tasoitteissa, kiinnityslaasteissa, maaleissa, liimoissa, rakennuslevyissä, ilmastointikanavissa, muovimatoissa, saumauslaasteissa, kaakeleissa, vinyylilaatoissa, palokatkoeristeissä, vesikatto- ja julkisivumateriaaleissa Leviää hienojakoisena ja hyvin kevyenä kauttaaltaan koko rakennukseen Pitkäaikainen altistuminen aiheuttaa asbestipölykeuhkon, keuhkosyöpää ja kurkunpäänsyöpää 1.10.2015 15
Altistumisreitit Iho Puhdistusaineet tulipalossa syntyvät epäpuhtaudet Imeytyminen elimistöön pitkäaikaista Hengitystiet Mitä pienempi hiukkaskoko on, sitä syvemmälle keuhkoihin kemikaali voi mennä. Fyysinen työ hengitystaajuus Ruuansulatuskanava Käsien epäpuhtaudet Hengitysilma 1.10.2015 16
Lyhytaikainen altistuminen Oireet ilmenee yleensä heti altistumisen jälkeen Oireet helppo yhdistää aiheuttajaan Ei yleensä jätä pysyviä muutoksia elimistöön Oireita esimerkiksi hengityselimistön, ihon tai silmien ärsytys, huimaus, päänsärky ja pahoinvointi Pitkäaikainen altistuminen Aiheuttaa muutoksia, jotka etenevät vuosien saatossa Jättää pysyviä haittoja Muutoksia ovat esimerkiksi ääreishermoston oireet, lähimuistin häiriöt, dementia ja persoonallisuuden muutokset Lisäksi muutoksia maksaan, ihoon, munuaisiin, virtsarakkoon ja luuytimeen 1.10.2015 17
PAH-yhdisteet 1.10.2015 18
Bentseeni 1.10.2015 19
1.10.2015 20
Tekniset toimenpiteet 1. Tuuletus Pelastuslaitoksen savutuuletus osa sammutustaktiikkaa Pelastuslaitoksen tehtävänä savutuuletus Näkyvä savu pois Tiloissa kuitenkin huomattavasti epäpuhtauksia 1.10.2015 21
Palovahinkokohteet
varusteiden tulee soveltua usean tunnin työskentelyyn tulee suojata työntekijää mekaanisilta vammoilta ja altistumiselta erilaisille epäpuhtauksille tulee huomioida, että yhtäaikaisesti käytettävät eri suojavarusteet ovat yhteensopivia Tarpeellisia suojavarusteita vahinkokohteessa ovat: kypärä, kevytsuojahaalari, kemikaalikäsineet (aluskäsineet), turvajalkineet, hengityksensuojaimet, silmä- ja kuulosuojaimet
Tärkeää huomioida miltä epäpuhtauksilta halutaan suojautua Mikäli tilassa on kaasuja, joita vastaan ei suodattavin suojaimin voi varustautua on käytettävä paineilmalaitteistoa Esim. häkä, alhainen happipitoisuus Suodatinsuojaimet mieluiten moottoroitu kokonaamari huomioi suodattimen soveltuvuus
Mitä kemikaalia vastaan tarvitaan suojautua ja kuinka kauan kemikaalia suojakäsineen on pidätettävä Aluskäsineet Kaksi suojakäsinettä
Turvajalkineet Pisto- ja viiltosuoja Kosteussuojattu Hengittävä Öljynkestävät
Kevytsuojahaalari Hupullisella suojahaalarilla voidaan suojata myös korvat, mikäli ei haluta käyttää korvatulppia
Standartoitu Nelipiste kiinnitys
Työtavat ja -menetelmät Likaantuneiden varusteiden käsittely Henkilökohtainen hygienia
Kemikaalialtistumisen vähentäminen palokohteissa on opaskirjanen, jossa annetaan ohjeita asuntopalokohteissa työskentelevien ja vierailevien ihmisten kemikaalialtistumisen vähentämiseksi teknisin keinoin ja henkilösuojaimin. Opas on ladattavissa VTT:n sivuilta http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2010/t2531.pdf 1.10.2015 31
1.10.2015 32
Sähköturvallisuus vahinkokohteessa Sähkön vaarallisuus Sähköisku Un > 50 V (vaihtojännite) tai Un> 120 V (tasajännite) vikavirta ihmisen kautta! Kun ihminen koskettaa samanaikaisesti 230 V jännitettä ja maata, kulkee ihmisen kautta noin 150 ma virta Yli 50 ma virta voi aiheuttaa sydänkammiovärinän
Sähköturvallisuus vahinkokohteessa Valokaari Energia > 0,5 MJ 1., 2. ja 3. asteen palovammat! pinnallinen ja syvä palovamma! Sähkön vaarallisuus Valokaari syntyy useimmiten oikosulkutilanteessa
Sähköturvallisuus vahinkokohteessa Turvallisuutta palvelevat järjestelmät Palotilanteessa toimivia (jännitteisiä) järjestelmiä voivat olla: Turvavalaistusjärjestelmä Savunpoistojärjestelmät Sprinklausjärjestelmät Paloilmoitinjärjestelmät Äänievakuointijärjestelmät Mikä tahansa järjestelmä, jos jännitettä ei ole katkaistu
Jännitteiset turvajärjestelmät Usein sähkönsyöttö otettu ennen pääkytkintä tai varavoimalähteestä (akusto) Kaapelointi palonkestoisilla kaapeleilla - Johtimet jännitteisiä Rasiat saattavat sulaa siten, että jännitteiset osat kosketeltavissa Palonkestävät kaapelit usein punaisia tai oransseja
Kiinteistöjen sähköjohdot Johdin eristeiden (PVC) palaessa syntyy sakeaa savua ja myrkyllisiä savukaasuja PVC ja vesi muodostavat suolahappoa Jos jännitettä ei ole katkaistu, voi johtojen vikaantumisen seurauksena jännite siirtyä johtaviin osiin, esim. kaapelihyllyihin Normaali 230 V jännite hengenvaarallinen
Sähköturvallisuus vahinkokohteessa Mahdollisuuksien mukaan kohteesta katkaistaan jännite Tarvittaessa yhteys jakeluverkkoyhtiöön Jakeluverkkojen osalta aina Mikäli kohteessa on jännite, vaurioituneiden sähkölaitteiden ja johtimien jännitteiset osat voivat olla kosketeltavissa - Sähköiskun vaara - Räjähdysvaara, mikäli kohteessa syttyviä kaasuja ja kipinöintiä - Valokaarivaara oikosulussa
Henkilökohtainen työturvallisuus Sähkölaitteita tulee aina käsitellä, kuin ne olisivat jännitteisiä, ellei ole täysin varma niiden jännitteettömyydestä Jos tilassa on kaasua, pölyä tai höyryä, sähkökytkimiin ei kannata koskea räjähdysvaaran takia Varo onnettomuuspaikalle pudonneita sähköjohtoja - turvaetäisyys 20 m Varo ilmajohtoja