Juomateollisuuden työturvallisuus -opetuskalvosarja
Kalvosarjan teksti ja kuvat perustuvat Juomateollisuuden työturvallisuusoppaaseen Kalvosarjan suunnittelu: Jukka Kallio ja Erkki Heinonen Piirroskuvat: Martti Sirola Valokuvat: Matti Koivumäki Julkaisija: Työturvallisuuskeskus TTK, Elintarvikealojen työalatoimikunta 2
Johdanto Opas on tarkoitettu juomateollisuuden työpaikkojen henkilöstölle vaarojen ennaltaehkäisyyn vaarojen tunnistamiseen todettujen ongelmien vähentämiseen työhön perehdyttämiseen ja työnopastukseen alan oppilaitosten käyttöön oppilaille ja opettajille käytettäväksi rinnan työsuojelun perustiedot sisältävän Elintarvikealan työsuojeluoppaan kanssa. 3
Elintarvikealan työsuojeluoppaassa Työsuojelun perusteet Työsuojeluvastuut Perehdyttäminen Koneturvallisuus Nostot ja siirrot Sähköturvallisuus Ergonomia Henkilönsuojainten käyttö Turvallisuuden hallinta Paloturvallisuus Elintarvikehygienia 4
Yleistä Oppaassa esitellään juomien valmistusprosessit raaka-aineista valmiiksi tuotteiksi tärkeimmät valmistusvaiheet. Juomien valmistusprosesseja on monenlaisia perusjako tässä alkoholipitoisuuden perusteella. Prosessit on kuvattu etenemisjärjestyksessä työturvallisuuskysymyksiä eritellen. Kaikille yhteisiä ovat mm. astiointi (pullotus), trukkiliikenne, kunnossapito ja työterveyshuolto. 5
Sisällys Yleistä turvallisuudesta 5 Oluen valmistus 12 Virvoitusjuomien valmistus 34 Viinien valmistus 39 Alkoholijuomien valmistus 41 Kemikaaleja juomateollisuudessa 44 Astiointi 45 Trukkiliikenne 48 Yhteinen työpaikka 49 Kunnossapito 50 Työterveyshuolto 51 Historiaa 53 Lisätietoja yrityksistä 57 6
Turvallisuusjohtaminen Linjajohdon työtä Johdon sitouduttava näkyvästi Tarvittaessa käytettävä asiantuntijoita Työntekijöiden perehdyttäminen Turvallisuusohjeiden pito ajan tasalla Turvallisuusohjeiden noudattamisen valvonta 7
Työolojen seuranta Vaarojen tunnistaminen ja riskien suuruuden määrittäminen ovat turvallisuuden ja riskien hallinnan perusta. Työolojen seuranta on välttämätöntä: ennakoiviakin arviointimenetelmiä on saatavana menetelmät on sovitettava työpaikan omiin tarpeisiin (työparit, ELMERI, katselmukset jne.) tapaturmista, ammattitaudeista ja poissaoloista tehdään johtopäätöksiä 8
Riskien hallinta Vaarojen tunnistaminen Näiden aiheuttamien riskien suuruuden arviointi Riskien merkittävyyden arviointi Torjuntatoimenpiteiden suunnittelu ja toteuttaminen Seuranta 9
Juomateollisuuden tyypillisiä vaaroja Taakkojen käsittely käsin Trukkiliikenne tuotantotiloissa Kulkuväylien järjestys ja siisteys Käynnissä olevat koneet ja kuljettimet Koneiden ja kuljettimien huollot niiden ollessa käynnissä Liukkaat pinnat Häiriötilanteet Todellinen tai koettu kiire Vahvat pesuaineet ja muut kemikaalit Hiilidioksidi Lasipullot Melu 10
Riskit Riskien arvioinnin perusteella on päätettävä tarpeelliset toimet, esim. välittömät toimet suunnittelua edellyttävät toimet siedettävät riskit. Erilaisia riskienhallinnan menetelmiä on saatavana. 11
Oluen valmistusvaiheet Raaka-aineet: maltaat, humala, hiiva, vesi Mäskäys Keitto Käyminen Suodatus Kypsytys Astiointi 12
13
14
Panimoiden turvallisuus Sisäinen liikenne Raskaiden taakkojen käsittely käsin Koneiden ja kuljettimien korjaukset ja huollot Lasipullojen käsittely Pullottamoiden melu Kemikaalien käsittely Henkilönsuojainten käyttö 15
Mallastus Vilja mallastetaan ennen panimoon toimittamista. Mallastukseen sisältyy viljan liotus, idätys, kuivaus ja juuri-itujen poisto. Valmis mallas toimitetaan säiliöautoilla panimoon. 16
Maltaan käsittely Viljapöly voi aiheuttaa allergisia reaktioita on räjähdysvaarallista (ATEX-vaatimukset) rouhinta meluaa Toimenpiteitä pöly ei saa levitä, kotelointi tilat pidettävä puhtaina, siivous saa käyttää vain ATEX-tiloihin hyväksyttyjä laitteita henkilökohtainen hengityksen ja melun suojaus 17
Mäskäys Rouhittu mallas sekoitetaan veteen. Tätä mäskiä lämmitetään vaiheittain. Jyvien tärkkelystä hajoaa sokeriksi. Liukenematon mäskäysjäte, rapa, erotetaan makeasta vierteestä. Vierre siirretään vierrekattilaan keitettäväksi. 18
Siiviläamme Mäskisuodatin Keittokattila 19
Vierteen keitto Mäskäyksessä syntyneeseen vierteeseen lisätään humala. Keitossa mm. mäskäysprosessi loppuu mikrobit tuhoutuvat valkuaisaineita saostuu humalan aromit uuttuvat vierteeseen nestettä haihtuu. Humalan käsittely 20
Vierteen keitossa otettava huomioon Humalan ja apuaineiden käsittelyn ergonomia Paineastiat ja kuumat pinnat ph:n säätelyn turvallisuus, vahvoja happoja henkilönsuojainten käyttö asianmukaiset hätäsuihkut 21
Vierre käytetään olueksi Vierre jäähdytetään, lisätään hiiva ja ilmastetaan. Hiiva hajottaa sokeria alkoholiksi ja hiilidioksidiksi. Lämpötila ja aika riippuvat oluttyypeistä. Käymisen aikana kehittyy olueen tuoksuja, makuja ja aromeja. Käymistankki 22
Käymisen turvallisuudesta Käymisen yhteydessä syntyy hiilidioksidia CO 2, joka on: hajutonta ja mautonta ilmaa raskaampaa hengenvaarallista hengittää yli 10 %:n pitoisuuksia. Edellyttää automaattisia tunnistus- ja hälytysjärjestelmiä, perehdyttämistä Kaasuhaistaja 23
Säiliötyöskentely Hiilidioksidin olemassaolo ja hapen puute otettava aina huomioon: säiliöt erotettava putkistoista tuuletettava saatava säiliötyöskentelylupa käytettävä tarpeellista henkilönsuojausta käytettävien sähkölaitteiden oltava matalajännitteisiä. 24
Oluen kypsytys Kypsytysaika vaihtelee muutamasta päivästä muutamaan viikkoon. Kypsä olut suodatetaan; voidaan separoida, käyttää piimaata, muita apuaineita, levysuodattimia ja kalvosuodatusta. Piimaa sitoo esim. proteiinia ja hiivaa, piimaa poistetaan levysuodattimissa. 25
Piimaasuodatin Levysuodatin Levysuodatin 26
Kypsytyksessä huomioon otettavaa Separointi meluaa käytettävä kuulonsuojausta. Kuiva piimaa pölyää käytettävä hengityksensuojausta (luokka PPE 2) ja noudatettava muutenkin käyttöturvallisuustiedotteiden ohjeita. Levysuodattimien käsittelyn ergonomia! 27
Pesut ja kemikaalien käyttö Oluen valmistus edellyttää puhtautta: Kattilat, tankit, suodattimet ja putkistot pestään kierrättämällä niissä sopivia pesunesteitä. Lattiat, seinät laitteet yms. pestään vaahtopesuaineilla. Käytetään happamia, emäksisiä, hapettavia ja desinfioivia pesuaineita kuumina ja kylminä. 28
Pesut ja kemikaalien käyttö II Käyttöturvallisuustiedotteiden ohjeita on noudatettava. Happamia ja emäksisiä pesuaineita ei saa käyttää yhdessä. Hiilihappoa sisältäviä säiliöitä ei saa pestä lipeäpohjaisilla pesuaineilla. Klooripitoisten pesuaineiden väärä käyttötapa voi synnyttää hengenvaarallista kloorikaasua. 29
Muistettava putoamisvaarasta Haarukkatrukeilla ei saa nostaa henkilöitä ilman hyväksyttyjä laitteita ja henkilönostokoreja. Tikkaiden käyttö työtelineinä on aina vaarallista; pitää pyrkiä oikeiden telineiden käyttöön. Käytettävä vain ehjiä kuormalavoja. 30
Raskaiden taakkojen käsittely käsin Käsin nostelun ja siirtämisen sijasta pitäisi voida käyttää nosto- ja siirtolaitteita. On opeteltava oikeat nosto- ja siirtotavat. Työskentelytilan on oltava järjestyksessä ja siisti. Hyvä työvaatetus, tukevat jalkineet ja hyvät käsineet parantavat turvallisuutta. 31
Sisäinen liikenne Liikenneväylät on pidettävä esteettöminä. Sisäisen liikenteen säännöt on sisällytettävä uusien työntekijöiden opastukseen. Kulkutiet ja liikenne on pyrittävä järjestämään erilleen. 32
Jakelukuljetukset Raskasta tapaturmavaarallista työtä voidaan kehittää hyvillä välineillä, lavan järjestyksellä ja siisteydellä oikeilla työtavoilla, -asennoilla ja -liikkeillä elpymistauoilla ja -liikkeillä. 33
Virvoitusjuomien valmistus Veden käsittely Raaka-aineiden sekoitus Juoman hiilihapetus Astiointi Jakelupakkausten teko Juomat tehdään joko tiivisteistä tai alusta alkaen. 34
35
Long drinkit Tehdään kuten virvoitusjuomat, mutta lisätään alkoholi. Etyylialkoholi, etanoli, väkiviina on palo- ja räjähdysvaarallisia. 36
Siiderit Valmistus aloitetaan yleensä tiivisteistä ja vedestä. Yleensä tehdään omenista tai päärynöistä. Suomessa alkoholin on oltava peräisin käymisestä; tarvitaan lisäsokeria. 37
Siiderien valmistus Raaka-aineiden siirto prosessissa edellyttää trukkiliikennettä; turvallisuus. Osa raaka-aineista annostellaan käsin; ergonomia. Päällysteiden käsittely, varastointi, pesut ja pullotus ovat virvoitusjuomien ja oluen valmistuksessa samanlaisia 38
Viinien valmistus Tulevien marjojen ja pakkausten käsittely; ergonomia Rouhinta; melu Käymis-, varastointi- ja kypsytysvaihe edellyttävät siirtelyä letkuilla tankista toiseen; kulkuteiden järjestys, pesut, tankkityöskentely. Tuoremarjan kaataminen vastaanottosiiloon 39
40
Alkoholijuomien valmistus Etyylialkoholin käsittely; palo- ja räjähdysvaara Varastointi, käsittely ja kypsytys edellyttävät siirtoja tankista toiseen; kulkuteiden järjestys, tankkityön turvallisuus. Pesuaineiden käsittely, kloori, hiilihappo & lipeäpohjaiset pesuaineet Hiilidioksidivaara 41
42
43
Kemikaalien käsittely Käyttöturvallisuustiedotteiden noudattaminen Työntekijöiden opastus ja ohjaus Henkilönsuojainten käyttö Emäksisten ja happamien pesuaineiden turvallisen käytön periaatteet Ensiapuvalmius ja -taidot 44
Pullotuslinjat Meluntorjunta; rakenteet & henkilönsuojaus Tapaturmanvaara käynnissä olevien laitteiden yhteydessä; suojukset Huoltojen ja korjausten turvallisuus Lasin käsittely; silmien suojaus Pesuaineiden turvallinen käyttö Kulkuteiden järjestys 45
46
47
Trukkiliikenne Trukkiliikenteen riskinarviointi Jalankulku ja liikenneväylät Suojajalkineet ja huomiovaatetus Trukkien kunto Trukkien oikea ja turvallinen käyttö, kuskien ammattitaito Liikennesääntöjen tunteminen ja noudattaminen 48
Yhteinen työpaikka Työssä monen eri työnantajan työntekijöitä Yhteistoiminta välttämätöntä Työpaikan säännöt tunnettava ja niitä noudatettava: vastuut, työn opastus, vaarat, sisäinen liikenne, järjestys Työturvallisuuskortti 49
Kunnossapito Luotettavat käynnistyksen estot Turvalliset työskentelytelineet Säiliötyöt: matalajännitteiset työvälineet varmat erotukset putkistoista hiilidioksidivaara, hapen puutteen vaara Työluvat 50
Työterveyshuolto Tavoitteena turvallinen ja terveellinen työympäristö lääketieteen asiantuntemuksella fyysinen työympäristö toimiva työyhteisö työhön liittyvien sairauksien ehkäisy työkyvyn ylläpito ja edistäminen. 51
Työterveyshuollon keinoja Lääkärintarkastukset työhöntulo: sopivuus työhön määräaikaistarkastukset: terveyden, työ- ja toimintakyvyn säilyminen Työpaikkaselvitys tunnistetaan vaarat ja kuormitukset annetaan toimenpide-ehdotuksia, liitetään työpaikan työsuojelun toimintaohjelmaan. 52
Historiaa, olut Olut vanhin alkoholijuoma, 6 000 vuotta sitten Olutteollisuutta Suomessa 1840-luvulta Puolet alkoholikulutuksesta on olutta Kulutetaan yli 400 miljoonaa litraa vuodessa 53
Muut juomat Kivennäisvesien teollinen valmistus alkoi 1840- luvulla. Kivennäisvesien kulutus on Suomessa melko pientä. Siideri on 1 000 vuotta vanha juoma. Teollinen valmistus alkoi Suomessa 1960- luvulla, ja kulutus on noin 25 miljoonaa litraa vuodessa. 54
Muut juomat 2 Ensimmäinen virvoitusjuomatehdas Suomeen vuonna 1836. Sata vuotta sitten noin sata tehdasta. Nykyisin virvoitusjuomien kulutus on noin 300 miljoonaa litraa vuodessa. Suomalaiset viinit tehdään marjoista ja hedelmistä; kaksi teollista laitosta, lisäksi viinitiloja yms. Suomessa kaksi teollista väkevien alkoholijuomien tehdasta, lisäksi pieniä tislaamoja. 55
Edessä 1900-luvun alun massasuodatin ja taustalla hiivasäiliö. Kanelitisleen tislauskattila. Käyttö lopetettu 1996. 1900-luvun alun hiilihapotuskone. 1900-luvun alun virvoitusjuomien mehutuskone. 1900-luvun alun olutpullojen täyttökone. 56
Lisätietoa yrityksistä ja tuotteista Elintarviketeollisuusliitto ry www.etl.fi Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry www.panimoliitto.fi Tietoa oluesta www.suomalaisetjuovatolutta.net Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden yrityksiä: www.hartwall.fi www.koff.fi www.olvi.fi www.nokianpanimo.fi Lisäksi Suomessa toimii useita ravintolapanimoita ja maakunnallisia pienpanimoita. Työturvallisuuskeskus www.ttk.fi http://www.ttk.fi/toimialat/elintarviketeollisuus 57