Taustamuistio opintolainasta

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 SYL 8.9.2011 Antti Jukka Huovila Ilari Nisula Taustamuistio opintolainasta lainan käyttö, opintolainan vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat Johdanto Opintotuen kehittäminen on yksi opiskelijaliikkeen keskeisimmistä asioista. Opintotukijärjestelmää on yleensä haluttu kehittää opintorahapainotteisemmaksi ja suurempia työtuloja mahdollistavaksi. Opintolainaa koskevat suorat linjaukset ovat puuttuneet ainakin SYL:n toiminnasta. Nykyinen linjapaperi ei selvästi määritä liiton linjaa opintolainaan. Linjapaperissa puhutaan opintorahapainotteisesta opintotuesta, jonka voi tulkita siten, että opintotuen rahaosuus tulee olla jatkossakin lainaa suurempi. Opintolainaa kuitenkin tarjotaan jatkuvasti keinoksi parantaa opiskelijoiden toimeentuloa. Lainaa käyttää nykyisin noin 40 prosenttia opiskelijoista ja lainan asema osana opintotukijärjestelmää voidaan pitää selvänä. SYL on myös lainankäyttäjien edunvalvoja. SYL:lta on myös kysytty kantaa opintolainasta ja sen kehittämisestä. Hallitusohjelman linjaukset opintotuen kehittämisestä ja valtion taloudellinen tila vahvistavat tarvetta opintolainalinjalle, sillä opintolainan kehittäminen on halvimpia opintotuen kehittämisen muotoja, eikä isoille opintotuen kehittämisaskelille indeksin sitomisen lisäksi ole luvassa lisärahaa vaalikauden aikana. Opetusministeri Gustafsson otti myös kantaa opintotuen kehittämiseen opintolainan avulla (Aamulehti 7.7.). Johdonmukaisen edunvalvonnan edellytys on, että liitolle määritetään linja opintolainaan ja sen kehittämiseen. Liitossa on aloitettu keskustelu opintolainalinjan tarpeesta sosiaalipoliittisessa tapaamisessa keväällä 2011 ja sitä on jatkettu pj ps tapaamisessa alkusyksystä 2011. Tämän muistion tarkoitus on koota tietoa opintolainan käytöstä, erilaisista näkemyksistä opintolainaan ja koota ylioppilasliikkeen sisällä käytävää lainakeskustelua linjapaperilisäyksen valmistelun tueksi ja taustaksi. 31 32 33 34 35

36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 Sisällys Lainan käyttö tutkimusten mukaan Opintotuen historia ja lainajärjestelmän kehitys Nykyisen opintolainajärjestelmän kustannukset SWOT analyysi opintolainasta Ajatuksia nykyisen opintolainajärjestelmän kehittämisestä Yhteenvetoa ja pohdintaa Liite 1: Nykyinen opintolainajärjestelmä Liite 2: Keskeisten toimijoiden kantoja opintolainaan Liite 3: Hallitusohjelman Opintotuki kappale Lainan käyttö tutkimusten mukaan Lainan käytön yleisyys Opiskelijatutkimus 2010 mukaan (s. 34): Kaikista tutkimukseen vastanneista korkeakouluopiskelijoista 15 prosenttia ilmoitti nostavansa opintolainaa kuukausittain lukuvuoden aikana... Kansaneläkelaitoksen opintoetuustilaston mukaan lukuvuonna 2008 2009 opintotukea saavista korkeakouluopiskelijoista lainatakauksen otti ammattikorkeakouluopiskelijoista 46 prosenttia ja yliopisto opiskelijoista 48 prosenttia. Vuonna 2008 ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 39 prosenttia oli nostanut opintolainaa ja yliopistossa ylemmän korkeakoulutytkinnon suorittaneista vastavasti 36 prosenttia. Vuonna 2009 keskimääräinen opintolaina lainaa nostaneella ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneella oli 6700 euroa ja ylemmän korkeakoulutukinnon suorittaneella 7200 euroa. Lainan nostaminen on tyypillisempää... kulttuurialan opiskelijoiden keskuudessa kuin muiden opiskelijoiden keskuudessa. Lainan nostaminen ajoittui yleisimmin myöhemmille opiskeluvuosille. Myös opiskeluvaithto ulkomailla lisäsi opiskelijoiden todennäköisyyttä nostaa lainaa Lainaa nostaneiden yleisimmät syyt käyttää lainaa (Lähde: Opiskelijatutkimus 2006. s.51) välttämättömyysmenojen (ruoka, asuminen jne.) kattaminen 60 % ennalta tiedossa olleen menon rahoitus 39 % rahaa myös muuhun kuin välttämättömyysmenoihin 34 % haluttomuus tehdä töitä opintojen ohella 19 % äkillisen menoerän vuoksi 14 %

ei ole saanut töitä 12 % opintotukikuukausien päättymisen ennakointi 4 % 68 69 70 71 72 73 Huom. Myös vaihto opiskelu on yleinen syy lainan nostamiseen sekä lainan tarve opintotukien takaisinmaksua varten.(opiskelijatutkimus 2006) Syyt olla nostamatta lainaa haluttomuus elää lainarahalla 49% opintotuella ja palkkatuloilla toimeen tuleminen 36 % säästöt 33 % taloudellinen tuki vanhemmilta/sukulaisilta 31 % lainan takaisinmaksu pelottaa 25 % muulla opintotuella toimeen tuleminen 16 % laina tulee liian kalliiksi 9 % palkkatuloilla toimeen tuleminen 8 % 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 Huom. Lainan takaisinmaksupelko on yleisempää nuorilla opiskelijoilla ja iän myötä kyseisen syyn yleisyys vähenee. (Opiskelijatutkimus 2006, s.53) Opintotuen historia Suomessa oli 1990 luvun alkuun asti lainapainotteinen opintotukijärjestelmä. Tavoitteena on kuitenkin jo 60 luvulta asti ollut luoda opintorahapainotteinen järjestelmä, sillä opiskelijoiden työssäkäynti ja pitkät opintoajat on nähty ongelmana. Opintolainajärjestelmässä oli aina 90 luvulle asti korkokatto, joka tarkoitti, että opiskelijan maksama koron ja markkinoilla määräytyvän koron erotuksen maksoi valtio. Korkokatto kuitenkin tuli valtiolle turhan kalliiksi, sillä markkinaehtoisten korkojen noustessa valtion maksama osuus nousi kohtuuttoman suureksi ja kääntyi tukemaan pankkeja opiskelijoiden sijaan. Lähde: Peter Blomster, Yliopisto opiskelijoiden toimeentulo ja opintotuki 1900 luvun Suomessa, Kela sosiaali ja terveysturvan tutkimuksia, Helsinki 2000. Lainajärjestelmän kehitys* 1969 Valtion takaama opintolaina 1983 Korkoavustus

94 95 96 97 98 99 100 101 102 103 104 105 106 1992 Korkotukilainat muuttuivat markkinaehtoisiksi (302,74 > 202 e/kk) 1995 Opintolainamääriä korotettiin 16,82 e/kk 2002 2003 Lainajärjestelmän muutoksia (ylimääräinen pääomitus, maksuhäiriö, osanostot ja 1% korko opiskeluajalle) 2005 Uusien korkeakouluopiskelijoiden opintolainavähennys ja opintolainan korotus ( > 300 e/kk) 2011 Lainantakaus kaikille opintotukea nostaville *http://www.kela.fi/in/internet/liite.nsf/net/280906161017il/$file/optuhistoriap.pdf?openelement Nykyisen opintolainajärjestelmän kustannukset Opintolainojen valtiontakaukseen budjetoitiin vuodelle 2011 yhtensä 37 400 000 euroa. Selvitysosa: Määrärahan arvioitu käyttö Takausvastuusuoritukset 27 100 000 Maksuvapautukset 4 000 000 Tileistä poistot 4 900 000 Korkoavustukset 1 400 000 Yhteensä 37 400 000 107 108 109 110 111 112 113 Arviomääräraha opintoraha ja asumislisä momentille samalle vuodelle on 825 305 000 euroa. SWOT analyysi opintolainasta (perustuu kevään 2011 sopo tapaamiseen) Vahvuudet Parempi toimeentulo. helppous turvallisuus tunnettu korkoavustus tukee suomalaista kansantaloutta > raha kiertää joustavuus yllättävissä elämäntilaineissa saa nostaa sen verran kun haluaa valtiolle halpa opiskelijalle halpa Heikkoudet Periaatttellisesti väärin monimutkaisuus, verovähennysoikeus palkitaan menestyksestä, mutta ei turvaa työttämyydeltä alojen erilaisuus (työllistymismahdollisuudet ja koettu maksukyky) tulevat ansiotulot erilaisia vanhahtava järjestelmä, aina menty ennekin jos puhutaan lainasta, niin se vie huomion kaikelta muulta keskustelulta ja tavoitteilta Kestää kauan

kuormittaa vain tulevia hyväosaisia pakottaa suunnitelmallisuuteen opettaa elämänhallintaan auttaa opiskelemaan täysipäiväisesti, ei tarvitse käydä töissä laina aika pitkä vastikeettomuus Mahdollisuudet elää leveämmin elämän laatu vähemmän huolta keskittyminen täysipäiväiseen opiskeluun puskuri yllättäviin tilanteiseiin > luo turvaa madaltaa kynnystä lähteä vaihtoon pidempi takaisinmaksuaika mahdollisuus tukea vaikka akateemista yrittämistä jos ois suurempi takaisinmaksun joustavuutta esim. työttämyyden pitkittyessä koulutuksella töitä suunnitelmallisuutta koulutukseen pieni ei nouse elinkustannuksien mukana velaksi elämisen pelko takaisinmaksun riippumattomuus omasta pyrkimyksestä vaan esim. taloustilanteesta (korkojen nousu, terveys, työlisyystilanne, opintojen rakenteet) korkovähennys ongelmallinen laina lasketaan tuloksi toimeentulotukea haettaessa edellyttää pitkäaikaista sitoutumista ei kohdennu eniten tarvitseville lainan todellista hintaa ei voi tietää nostohetkellä (korot) Uhat työelämästä vieraantuminen > vähemmän työssäkäyntiä > ei työkokemusta nuoret perheet velkaantuu lainan väärinkäyttö > käytettään muuhun kuin elämiseen Lainapainotteisuuteen palaaminen > opintojen hidastuminen pitkittyneet opinnot suurentaa lainaa. korkoa koron päälle. suhde velkaantumiseen löystyy vrt pikavipit laina ja sen maksu ahdistaa pakko ottaa töitä vastaan vain takaisinmaksua varten 114 115 116 117 118 119 120 121 122 123 124 Ajatuksia nykyisen opintolainajärjestelmän kehittämisestä: Nykyisen lainavähennyksen ulottaminen kaikille opiskelijoille o Nykyisin opiskelija, joka valmistuu tavoiteajassa (5+2 vuotta) saa 2500 ylittävän lainan osalta 30 prosenttia opintolainavähennystä verotuksessa. o Tämä ei ole osoittautunut tehokkaaksi keinoksi eli lainaa ei ole käytetty tämän järjestelmän voimaantulon jälkeen merkittävästi enempää. Syy voi olla, että

125 126 127 128 129 130 131 132 133 134 135 136 137 138 139 140 141 142 143 144 145 146 147 148 149 150 151 152 153 154 155 156 157 158 159 160 161 162 163 164 165 166 167 168 169 opiskelijat eivät hahmota etua, jonka verovähennyksessä saa ja opiskelijat eivät ole halukkaita sitomaan itseään tiukkaan valmistumistavoitteiseen. o Edellä mainitun lisäksi järjestelmän potentiaali kannustimena jää todennäköisesti suurelta osin toteutumatta. Toimiakseen kannustimen täytyy olla ennustettava eli opiskelijan olisi pystyttävä melkoisella varmuudella päättelemään, että hän pystyy suorittamaan opinnot seitsemässä vuodessa. Riittävää tietoa tällaisen arvioinnin tekemiseen ei kuitenkaan opintojaan aloittavalla henkilöllä ole hänen siirtyessään täysin uuteen elämäntilanteeseen ja usein muuttaa ensimmäistä kertaa asumaan omilleen. Esimerkiksi vaihto opinnot tai opintoprosessien huonot järjestelyt voivat viivästyttää opintoja täysin opiskelijasta riippumattomista syistä. o Jos lainavähennysjärjestelmässä unohdetaan kannustaminen tavoiteajassa ja keskitytään samalla järjestelmällä lainan houkuttelevuuden lisäämiseen, niin on todennäköistä, että opiskelijat ovat halukkaampia nostamaan lainaa. Tämä siis tarkoittaa, että lainavähennysjärjestelmästä poistetaan tavoiteajassa valmistuminen ja kaikki jotka ovat nostaneet lainaa ja valmistuneet saisivat edun. Tämän subventoidun lainan määrää rajoittaisi kuitenkin edelleenkin opintotukikuukausien rajallisuus, joka useimmilla yliopisto opiskelijoilla on 55 tukikuukautta. o Jos muut ominaisuudet pidettäisi samana eli että 30 % lainasta vähennetään verotuksessa 2500 euroa ylittävältä osalta, niin järjestelmästä tulisi lisäkustannuksia. Kuitenkin laskemalla korvausprosenttia esimerkiksi 30% >20% järjestelmän kustannukset pysyvät kohtuullisimpina. o Mahdollista olisi myös, että lainavähennys maksettaisiin suoraan valmistuneen tillille kokonaisuudessaan jolloin kannustin olisi konkreettisempi. Tämä ei välttämättä olisi kustannuksiltaan suurempi kuin verovähennys ja voitaisiin mahdollisesti toteuttaa esim. veronpalauksen yhteydessä. Korkoavustuksen tulorajojen nostaminen o Nykyisin valmistunut, jonka tulot jäävät pienemmiksi kuin 1195 /kk voi hakea korkoavustusta Kelalta. o Raja on todella alhainen, joten saadakseen tämän edun valmistuneen tulee olla joko työtön, kotiäiti tai muusta syystä erittäin pienituloinen. Tukien varaan jääminen valmistumisen jälkeen ei kuulu korkeakouluopiskelijoiden suunnitelmiin, mutta epävarmat työmarkkinat ja epätyypilliset työsuhteet sen sijaan näyttäytyvät hyvinkin realistiselta tulevaisuudenkuvalta. Nykytason mukainen alhainen korkoavustuksen tuloraja luo pienituloisista korkeakoulutetuista väliinputoajien luokan. o Jos rajaa nostettaisiin niin opintolainan riskit olisivat pienemmät ja opiskelijat mahdollisesti nostaisivat enemmän lainaa. o Korkoavustuksen taso voisi olla esim. 80 prosenttia kaikkien palkansaajien mediaanituloista tms. Valtiotakauksen, lainavähennyksen ja korkoavustuksen markkinointi o Erittäin harva opiskelija hahmottaa kaikkia keinoja, joilla opintolainan riskejä pyritään minimoimaan valtion toimesta. Jos näitä markkinoitaisiin aktiivisemmin ja helppotajuisemmin esim. ministeriön tai Kelan puolesta, niin opiskelijat ymmärtäisivät esim. lainavähennysoikeuden edut.

170 171 172 173 174 175 176 177 178 179 180 181 182 183 184 185 186 187 188 189 190 191 192 193 194 195 196 197 198 199 200 201 202 203 204 205 206 207 208 209 210 211 212 o Tämä olisi lähes kustannusneutraali keino, jota ei ole ainakaan isosti vielä kokeiltu. Opintolainan takaisinperinnän korkoprosentin laskeminen nykyisin jos opiskelija ei hoida lainaansa ja valtio joutuu maksamaan lainan pankille, Kela perii lainan takaisin seitsemän prosentin korolla. Opiskelijaa ei tulisi rankaista työttömäksi jäämisestään Yhteenvetoa ja pohdintaa Jos halutaan nostaa lainan käyttöastetta, niin oleellista on miettiä miksi lainaa ei nosteta ja minimoida lainan riskit. Opiskelijatutkimuksen 2006 mukaan lainan nostamattomuuden yleisimmät syyt niiden keskuudessa, jotka eivät ole nostaneet lainaa ovat haluttomuus elää lainarahalla (49%), opintotuella ja palkkatuloilla toimeen tuleminen (39%), säästöt (33%), taloudellinen tuki vanhemmilta/sukulaisilta (31%) ja lainan takaisinmaksupelko (25%). Suurin ongelma niiden keskuudessa, jotka eivät siis nosta lainaa, ovat periaatteellisia ja mahdollisuus tulla muilla tuloilla toimeen. Lainan käyttöasteen nostamisen kannalta asenneilmapiirin muuttuminen ja/tai työssäkäyntimahdollisuuksien heikkeneminen (tulorajat alas, työmarkkinat eivät vedä, enemmän läsnäolopakkoa opinoissa) voisivat olla parasta. Työssäkäyntimahdollisuuksien rajaaminen tuskin kuitenkaan palvelisi muita koulutuspoliittisia päämääriä. Jos lainan halutaan kannustaa nopeaan valmistumiseen, niin nykyisen lainavähennysoikeuden kehittäminen lienee tehokkain keino. Nykyisellään se on opiskelijoiden kannalta hankala ymmärtää ja tuki ei kohdistu opiskeluaikaiseen toimeentuloon. Suurempi korvausprosentti, pienempi lainamäärä ja lainavähennyksen konkretisoiminen esim. könttäkorvaukseksi voisivat olla hyviä keinoja. Jos halutaan kannustaa lainan käyttöön, niin lainavähennyksessä tulee unohtaa tavoiteajassa valmistuminen, sille opiskelijat eivät halua sitoutua tiukkoihin valmistumisaikoihin. Samat etuudet verotuksessa kuin nykyisessä lainavähennysjärjestelmässä riippumatta milloin on valmistunut varmasti kannustaisi lainannostoon. Vaikka tämä ei sinänsä kannustaisi nopeampaan valmistumiseen, toimeentulon paranemisen lainaa ottamalla odotettaisiin kannustamaan täysipäiväisempään opiskeluun joka lyhentää opintoaikoja. Opintolainaa voi sekä vastustaa, että kannattaa periaattellisisita syistä. Vastustajat usein näkevät epäoikeudenmukaisena, että opiskelijat ovat ainoa ryhmä, jonka oletettaan ottavan lainaa jokapäiväisen elämän kustannuksiin ja että, kattava opintotukijärjestelmä takaa tasa arvoiset koulutusmahdollisuudet sosio ekonomisesta taustasta riippumatta. Lainaa voi myös kannattaa periaatteellisista syistä kuten, että miksi vähemmän koulutettujen tulee maksaa hyvätuloisten perheiden koulutuksesta tai miksi yhteiskunnan pitää tukea tulevia hyväosasia (vrt. lukukausimaksukeskustelu. Yhteistä näille keskusteluille on, että halutaan siirtää yksilön

213 214 215 216 217 218 219 maksettavaksi kustannuksia, joita yhteiskunta maksaa nyt). Laina kuitenkin usein nähdään (varsinkin poliitikkojen) toimesta hyvin käytännöllisenä asiana, jonka avulla halutaan ratkaista opiskelijoiden toimeentulo ongelmia ja mahdollistaa täysipäiväinen opiskelu sekä mahdollistaa valmistuminen tavoiteajassa. Usein taustalla on joko periaatteet, jonka mukaan opiskelijoita ei tarvitse tukea enempää tai näkemys, että valtion rajalliset resurssit rahat eivät riitä suurempaan opintorahaan. Kannattaa lainaa Vastustaa lainaa Periaatteellinen suhtautuminen Korkeakoulutus hyvä investointi. Yksilön tulee osallistua kustannuksiin. Korkeakoulutus on vahvasti periytyvää, joten hyväosaisten tulee itse kantaa enemmän vastuuta koulutuksen kustannuksista. Miksi opiskelijoiden tulee ottaa lainaa välttämättömyysmenoihin. = laina ei kuulu perusturvaan. Koulutus on yhteiskunnalle hyvä investointi, joten yhteiskunnan tulee mahdollistaa tasa arvoiset koulutusmahdollisuudet kaikille. Käytännöllinen suhtautuminen Lainaa kannattaa kehittää, koska se on edullinen tapa ratkaista opiskelijoiden toimeentuloongelmia. Lisää valtion rahaa ei ole saatavilla opintotukeen, joten muita keinoja tulee miettiä. Kasvattaa vastuunkantoon ja lisää suunnitelmallisuutta opintoihin Korkeakoulutus ei takaa hyvää työtä saati korkeita tuloja, joten laina kuormittaa korkeakoulutettujen taloutta liikaa. Lainan todellisia kustannuksia on vaikea ennustaa opiskeluaikana (esim. korkotaso) 220 221 222 223 224 225 226 227 228 229 230 231 232 233

234 235 236 237 238 239 240 241 242 243 244 245 246 247 248 249 250 251 252 253 254 255 256 257 258 259 260 261 262 263 264 265 266 267 268 269 270 271 272 273 274 275 LIITE 1: Nykyinen opintolainajärjestelmä Lähde: www.kela.fi/opintotuki Valtion lainatakauksta voi saada 300 /kk 55 kuukauden ajan. Ulkomailla opiskeleva voi saada lainaa enimmillään 600 euroa (1.8. alkaen). Opintolainaa voi nostaa vain niiltä kuukausilta kun nostaa opintorahaa. Koska valtio takaa opintolainan, ei lainalle tarvitse muuta vakuuta. Valtiontakaus on voimassa enintään 30 vuotta ensimmäisen lainaerän nostamisesta. Valtiontakaus Koska valtio takaa opintolainan, lainalle ei tarvita muuta vakuuta. Valtiontakaus on voimassa enintään 30 vuotta ensimmäisen lainaerän nostamisesta. Lainaehdoista osa määräytyy valtiontakauksen perusteella. Muista lainaehdoista, kuten lainan korosta ja takaisinmaksuaikataulusta, opiskelija sopii itse pankin kanssa. Jos opiskelija ei maksa lainanlyhennyksiä tai korkoja ajallaan, Kela voi takaajana joutua maksamaan opintolainan pankille. Tämän jälkeen opiskelijan ei yleensä ole mahdollista saada uutta takausta opintolainalle. Jos Kela joutuu maksamaan lainan pankille, se perii saatavat opiskelijalta takaisin seitsemän prosentin korolla. Koron suuruudesta säädetään opintotukilaissa ja asetuksessa. Jos Kela joutuu maksamaan opintolainan takaajana pankille, opiskelija voi ottaa Kelaan yhteyttä takaisinmaksusta tai lykkäyksestä sopimiseksi. Tarvittaessa perinnässä turvaudutaan ulosottoon. Jos opiskelija asuu ulkomailla, on opintolaina mahdollista siirtää perintätoimiston perittäväksi. Velan takaisinmaksusta on opintotukilain mukaan mahdollista saada täysimääräinen maksuvapautus, jos on pysyvästi työkyvytön tai työkyvyttömyys on kestänyt yhteensä vähintään viisi vuotta. Täysimääräisen maksuvapautuksen edellytyksenä on lisäksi, että täysimääräistä takaisinperintää olisi opiskelijan taloudellinen tilanne ja muut olosuhteet huomioon ottaen pidettävä kohtuuttomana. Täysimääräinen maksuvapautus voidaan myöntää velasta, jonka Kela on valtiontakauksen perusteella maksanut pankille. Opintolainavähennys Opintolainavähennyksen määrä on 30 prosenttia opintolainan 2 500 euroa ylittävästä osasta. Vähennyksessä huomioidaan 1.8.2005 tai sen jälkeen korkeakouluopintojen aikana nostetut opintolainat. Vähennykseen oikeuttavan lainan määrä on kuitenkin enintään suoritetun tutkinnon tavoiteaikaa vastaava lainamäärä. Korkoavustus Jos valmistuneen tulot jäävät kovin pieniksi, niin hän voi hakea Kelalta korkoavustusta. Korkoavustus voidaan myöntää, jos hakijan bruttotulot ovat enintään 1 195 euroa kuukaudessa (1.8.alkaen). Lasten lukumäärän perusteella korotetut uudet tulorajat ovat 1 380 e/kk (1 lapsi), 1 430 e/kk (2 lasta) ja 1 515 e/kk (3 lasta tai enemmän). Korotettuja tulorajoja käytetään ensimmäisen kerran syyskuussa 2011 erääntyvien korkojen korkoavustuksissa.

276 277 278 279 280 281 282 283 284 285 286 287 288 289 290 291 292 293 294 295 296 297 298 299 300 301 302 303 304 305 306 307 308 309 310 311 312 313 314 315 Automaattinen lainatakaus 1.8.2011 alkaen kaikille opintorahaa hakevalle myönnetään automaattinen lainatakaus. Opiskelija edelleen päättää itse nostaako lainan vai ei. Tavoitteena helpottaa lainankäyttöä ja parantaa lainankäyttöastetta samalla.

316 317 318 319 320 321 322 323 324 325 326 327 328 329 330 331 332 333 334 335 336 337 338 339 340 341 342 343 344 345 346 347 348 349 350 351 352 353 354 355 356 357 358 LIITE 2: Keskeisten toimijoiden kantoja opintolainaan puolueet Kokoomus (Lähde: Lausunto opintotuen kehittämisestä, 28.1.2010) Opintolainan vähäinen, harvoin täysimääräinen hyödyntäminen on heikentänyt opiskelijan perustoimeentuloa ja opintotuen riittävyyttä kokonaisuudessaan. Järjestelmää tulisi muuttaa siten, että se kannustaisi opiskelijoita turvaamaa toimeentuloaan rohkeammin opintolainalla, mikä kuvaa koulutuksen hankkimisen investointiluonteisuutta. Opintolaina on edullista lainaa ja näin ollen vastuullinen ja kustannustehokas vaihtoehto rahoittaa omat opinnot ja keskittää aikaa opinnoissa etenemiseen. Automaattinen lainatakaus on tervetullut uudistus. Ehdotetun uudistuksen käyttöönotto vähentää byrokratiaa ja on konkreettinen toimenpide lainanottoon kannustamisen lisäämiseksi. Tämä tuo selkeyttä myös opiskelijalle itselleen siitä, mihin etuihin hän on oikeutettu. Kokoomuksen mallissa opintolainan käyttö painottuu vasta opintojen loppuvaiheessa, jolloin korkorasitus opiskelijalle on pienempi kuin nykyjärjestelmässä. Opintolainan verovähennysoikeus Kokoomus esittää parannuksia opintolainan verovähennysoikeuteen. Opintolainapainotteisuuden lisäämisen reunaehtona on, että opintolainan verovähennysjärjestelmää kehitetään yksiselitteisemmäksi, ennalta tunnetuksi ja korkoavustusten tulorajoja tarkistetaan. Jotta opintojen loppupuolella opintolainan käytöstä tulisi varteenotettavampi vaihtoehto, tulee lainan verovähennysoikeutta muuttaa siten, että opiskelija voi tutkinnon suoritettuaan vähentää kymmenen vuoden ajan puolet maksamastaan lainan lyhennyksestä verotuksessa ja omavastuu lasketaan 500 euroon. Näin luodaan aidosti tasa arvoinen ja turvallinen systeemi turvautua opintolainaan eikä siitä muodostu kohtuuton rasite valmistumisen jälkeen. KELA (Lähde: Sosiaaliturvan kehittämissalkku ) Opintolainan nostaminen erilaisissa lakkautustilanteissa Opintolainan nostamisesta (OTL 15 a ) on säädetty, että laina on nostettava lukuvuoden aikana ei kuitenkaan opintojen päättymisen tai keskeytymisen jälkeen. Opintojen päättymisen arviointi ei ole aina yksinkertaista tai yksiselitteistä esimerkiksi tilanteissa, joissa opintotuki on lakkautettu opiskelijan pyynnöstä (syytä kertomatta) tai puutteellisen opintomenestyksen, enimmäistukiajan päättymisen tai estävän etuuden myöntämisen vuoksi taikka jos opintotukea on alun perin haettu vain määräajaksi. Tilannetta selkeyttäisi, jos pykälään lisättäisiin, että lainaa ei saa myöskään nostaa sen jälkeen, kun opintotuen maksaminen on päättynyt. Se selkeyttäisi tilannetta myös asianomaisen henkilön kannalta, jos hän esimerkiksi siirtyy toisen etuuden tai toimeentulotuen piiriin.

359 360 361 362 363 364 365 366 367 368 369 370 371 372 373 374 375 376 377 378 379 380 381 382 383 384 385 386 387 388 389 390 391 392 393 394 395 396 397 398 399 400 Opintolainavähennys Kelan näkemyksen mukaan opintolainavähennyksen myöntämisehtoja ei tule laajentaa, koska järjestelmä ei ole vaikuttanut opintolainan käyttöön ja koska sen lähivuosina realisoituvat kustannukset valtion taloudelle ovat jo nykyisin huomattavan suuret. Vuosittain suoritetaan noin 35 000 korkeakoulututkintoa. Heistä noin 15 000:llä on opintolainaa tyypillisesti 6 000 euroa. He ovat siis oikeutettuja 1 050 euron suuruiseen opintolainavähennykseen. Julkiselle taloudelle tulee siis vuosittain noin 15 miljoonan euron verotulojen menetys järjestelmästä, joka ei ole lisännyt opintolainan käyttöä eikä todennäköisesti ole myöskään lyhentänyt opiskeluaikoja. Opintolainavähennysjärjestelmä tulisi lakkauttaa. Jos opintolainavähennysjärjestelmään sisältyvä kannustin opintolainan käyttämiseen halutaan säilyttää, sen tilalle tulisi luoda valmistumisstipendijärjestelmä, jossa määräajassa valmistuneelle maksetaan valmistumisstipendi, joka käytetään opintolainan lyhennykseen. Myöntämisehdot ovat pääpiirteissään samat kuin opintolainavähennyksessä, mutta etuuden saamista selkeytetään, jotta se olisi ymmärrettävämpi ja siten kannustavampi. Esimerkki: Jos nostat opintolainaa korkeakouluopintojesi aikana vähintään 5 000 euroa ja suoritat korkeakoulututkinnon määräajassa, saat 1 000 euron suuruisen verottoman valmistumisstipendin. Kela myöntää stipendin hakemuksetta ja maksaa sen opintolainapankillesi opintolainasi lyhennyksenä. OKM (Lähde: Opintotuen rakenteen kehittäminen tavoitteena päätoimiseen opiskeluun kannustaminen korkeakoulussa. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:33) Nykyisen opintotuen muuttaminen opintolainapainotteisemmaksi on ongelmallista, koska opiskelijat välttävät lainan ottamista. Lainapainotteisuus ei suoraviivaisesti lisäisi lainan käyttöä tai vähentäisi opiskelijoiden työssäkäyntiä. Todennäköisemmin työssäkäyvien opiskelijoiden osuus saattaisi jopa lisääntyä, koska pakkolainat eivät ole mahdollisia. Selkeästi nykyistä lainapainotteisempi järjestelmään perustuva tuki muuttaisi todennäköisesti opiskelijoiden sosioekonomiseen taustaan perustuvaa koulutukseen valikoitumista. Opintolainamuotoinen tuki, joka muuttuisi rahamuotoiseksi jälkikäteen Mallissa opintotuki olisi kokonaan lainamuotoista ja muuttuisi opintorahaksi tai verovähennykseksi vasta, jos opiskelija on valmistunut tavoiteajassa. Tällainen tukijärjestelmä on käytössä eräissä maissa, joissa on valtion lainajärjestelmä (Norja). Malli yhdistettynä Suomen pankkilainaan perustuvaan järjestelmään ei olisi mahdollinen, koska lainansaantimahdollisuudet eivät ole pankkien luotonantopolitiikan erilaisuuden vuoksi yhdenvertaiset.

401 402 403 404 405 406 407 408 409 410 411 412 413 414 415 416 417 418 419 420 421 422 423 424 425 426 427 428 429 430 431 432 433 434 435 436 437 438 439 440 441 442 Vuonna 1992 opintotuki uudistettiin opintolainapainotteisesta opintorahapainotteisemmaksi osittain pankkien toivomuksesta, koska luotonantoon liittyvät epävarmuustekijät kasvoivat korkotason nousun myötä. Opintorahapainotteista järjestelmää pitivät parempana myös valtio ja opiskelijat. Ennen opintolainojen muuttumista markkinaehtoisiksi valtio tuki lainajärjestelmää maksamalla pankeille korkoja ja lainanhoitokuluja. Jälkikäteen rahamuotoiseksi tueksi muuttuvassa lainamallissa opiskelija ei voisi varmuudella opiskeluaikana tietää, mikä on jälkikäteen saatava hyöty lainanotosta. Jos hyöty kohdennetaan vain niille, jotka valmistuvat tavoiteajassa, voi hyvin suuri osa jäädä sitä (verovähennystä tai rahallista palkkiota) ilman, vaikka käytetty lainamäärä olisi suuri. Tällöin hyöty ei olisi sidoksissa lainasijoituksen suuruuteen. Mahdollinen uusi laina ja siihen liittyvä vähennysjärjestelmä toisi mukanaan uutta byrokratiaa ja kustannuksia. Järjestelmästä tulisi monimutkainen, koska tutkintojen laajuuteen perustuvat tavoiteajat eivät voisi olla kaikille samat, vaan esimerkiksi opiskelijan elämäntilanteesta johtuvat syyt (sairaus, äitiys, asepalvelu jne.) tulisi ottaa huomioon. Valtion opintolainajärjestelmä Siirtyminen valtionlainajärjestelmään olisi valtiolle kallis ratkaisu. On erittäin epätodennäköistä, että valtio voisi lainata rahaa opiskelijalle pankkeja halvemmalla ilman lisäkustannuksia. Valtio voisi tarjota vain yhdenlaista lainatuotetta, jonka ehdot ovat kaikille samat. Jos valtion lainajärjestelmällä tavoiteltaisiin pankkilainaa sosiaalisempaa luotonantoa, merkitsisi se valtiolle uusia hankalasti hoidettavia menoja. Tällaisia menoja aiheutuisi esimerkiksi, jos valtio ottaisi nykyistä enemmän vastuuta lainanottajan takaisinmaksuongelmista. Valtion lainajärjestelmän kehittäminen edellyttäisi määrärahalisäyksiä samalla tavalla kuin rahamuotoisen tuen kehittäminen. Jos nykyistä rahamuotoista opintotukea maksettaisiin edelleen toisen asteen opintoihin ja uutta lainamuotoista tukea korkeakouluopintoihin, niitä olisi jatkossa vaikeaa kehittää rinnakkain tasapuolisesti, jos kaikista kustannuksista vastaisi valtio. Siirtyminen uuteen lainajärjestelmään olisi ongelmallista, koska siirtymäaika muodostuisi erittäin pitkäksi, enimmillään jopa yli 20 vuoden päähän. Tyypillisessä tilanteessa laina maksetaan takaisin muutamassa vuodessa, mutta jos lainan takaisinmaksuaikataulu on esimerkiksi kaksi kertaa lainanottoaika ja korkeakoulussa voi opiskella tietyillä perusteilla useita vuosi normiaikaa pitempään, niin mahdollisia ovat myös 12 16 vuoden takaisinmaksuajat. Muutoksesta aiheutuva hallinnollinen työmäärä olisi suuri, jos valtion vastuulla olisi samanaikaisesti nykyinen ja uusi järjestelmä. 443

444 445 446 447 448 449 450 451 452 453 454 455 456 457 458 459 460 461 462 463 464 465 466 467 468 469 470 471 472 473 474 475 476 477 478 479 480 481 482 483 484 485 486 EK Lausunto opintotuen rakenteen kehittämisestä (EK/779/2009) Opintolainan käyttökelpoisuuden kehittäminen opintojen rahoitusmuotona Opintolainan käyttöä on yritetty lisätä viime vuosina mm. siten, että vuonna 2005 otettiin käyttöön opintolainavähennys. Verovelvollinen voi vähentää osan suorittamistaan opintolainan lyhennyksistä suoraan verosta opintojen päätyttyä. Lainanotto ei ole kuitenkaan lisääntynyt. Muu opintotuki ja työssäkäynti ovat olleet houkuttelevampi vaihtoehto. Opintolainaan, josta osa muuttuisi opintorahaksi valmistumisen jälkeen, olisi kuitenkin mahdollista rakentaa tehokkaita kannusteita. On oltava valmis uusiin ratkaisuihin, jotta opintoajat todella lyhentyvät ja työelämään siirtyminen aikaistuu. EK ehdottaakin, että opintotuesta entistä suurempi osa olisi lainamuotoista. Opintolaina muuttuisi osittain opintorahaksi esimerkiksi verovähennyksen muodossa valmistumisen jälkeen. Verovähennykset olisivat sitä suuremmat, mitä lähempänä tavoiteaikaa opiskelija valmistuu. Verovähennysten porrastus ja suuruus olisivat opinnot aloittavan tiedossa. Opiskelija kokee lainanoton turvalliseksi, koska lainan takaisinmaksuaika on riittävän pitkä. Takaisinmaksua keventävät verovähennykset valmistumisen jälkeen. Esteet ja katkot toimeentuloturvassa huomioidaan esimerkiksi siten, että työttömyyden kohdatessa takaisinmaksussa on tauko. Järjestelmä takaa, ettei opiskelija joudu kärsimään esimerkiksi sairastumisesta johtuvasta opintojen viivästymisestä. Opintotuki mahdollistaa perheen perustamisen. Työryhmä katsoo, että siirtyminen uuteen lainajärjestelmään olisi ongelmallista mm. siksi. että opiskelijan jälkikäteen saama hyöty lainanotosta kohdentuisi vain niille, jotka valmistuvat tavoiteajassa. EK:n mielestä opintotukijärjestelmää tuleekin muuttaa sellaiseksi, että nopeasta valmistumisesta palkitaan. Norjassa on tätä muistuttava opintotukimalli. Norjan mallia ei voi suoraan soveltaa Suomeen, mutta Norjan kokemuksia voidaan hyödyntää oman mallimme kehittämiseksi niin, että se toimii hyvin niin opiskelijan kuin yhteiskunnankin näkökulmasta. Opintolainaan perustuva opintotuki voidaan suunnitella sellaiseksi, että luotonanto tapahtuu normaalin pankkijärjestelmämme toimesta kuten nykyisinkin. Valtio tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden edullisiin lainaehtoihin, esimerkiksi riittävän pitkään takaisinmaksuaikaan. Tietohallintoratkaisut ja muut käytännöt varmasti löytyvät, jotta viranomaiset kykenevät hallinnoimaan uutta järjestelmää. EK kannattaa ehdotuksia, että harjoitteluajan palkka, apurahat tai vastaavat edut eivät vaikuta opintolainan saantiin. Harjoittelujärjestelmän kehittäminen on tarpeen niin, että tuetaan käytännön työelämätaitojen kertymistä opintojen aikana. Teoriaa ja käytäntöä on linkitettävä entistä paremmin yhteen kaikessa oppimisessa. Opintotuen on kannustettava myös ulkomailla opiskelua, kuten työryhmä ehdottaakin.

487 488 489 490 491 492 493 494 495 496 AKAVA (Lausunto opintotuen rakenteen kehittämisestä 2.2.2010) Jos tavoiteajassa valmistumiseen halutaan järjestelmällä kannustaa, tulisi mm. opintolainavähennystä kehittää läpinäkyvämmäksi ja merkittävämmäksi osaksi opintotukijärjestelmää. Yksi harkinnanarvoinen malli voisi olla esimerkiksi lainavähennyksen prosentuaalinen korottaminen nykyisestä ja sen määrän porrastettu sitominen valmistumisaikaan. Opintolainan suosion lisäämiseen kannustavat toimet ovat sinänsä tärkeitä, mutta niidenkin vaikuttavuus jää epäilyksen alaiseksi. 497 498 499 500 501 502 LIITE 3. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman osion 5. Koulutus, tiede ja kulttuuripolitiikka Opintotuki kappale s.35 http://www.vn.fi/hallitus/hallitusohjelma/pdf332889/fi.pdf 503 504 505 506 507 508 Opintotuki Opintotuki sidotaan indeksiin 1.9.2014. Opintotukijärjestelmää uudistetaan tukemaan päätoimista opiskelua ja nopeampaa valmistumista. Osana uudistusta korjataan toisen asteen opiskelijoiden opintotukeen liittyvät epäkohdat ja tarkastellaan perheellisten opiskelijoiden asemaa. Opintotuen uudistamisen kustannukset eivät ylitä uudistuksen kansantaloudellisia positiivisia vaikutuksia.