Koivujärvellä ja Mäkiöiskylällä asuneet Pyhäjärven Kaurasten esipolvet

Koivujärvellä ja Mäkiöiskylällä asuneet Pyhäjärven Kaurasten esipolvet Esitelmä Pyhäjärven Kaurasten sukuseminaarissa 17.7.2009 Tarkistettu versio 28.8.2013 Eero M. J. Kauranen

Johdanto: Eräistä Kauralan tyttäristä käytetty sukunimi Useaan Pyhäjärven rippikirjaan on Kaurakankaassa asuvan Matti Matinpojan perheeseen kuuluvaksi merkitty 27.10.1764 syntynyt Anna Matintytär: Oäkta Dr. Anna Mattsdr. 27/10 1764. Selitys: avioton tytär Anna Matintytär 27/10 1764 Tämä Anna mainitaan vuosien 1794-1800 rippikirjassa, palvelusväen luettelossa, Kossin talossa syntyneen Heikki Laurinpojan vaimona: Henric Lars son 10/7-63 Kossi ho. Anna Matts dr. 27/10-64 sn. Henric 10/5-93 dr. Brita 16/4-98 2 (33)

Annasta ja Heikistä on v. 1791 tehty tällainen merkintä Pyhäjärven vihittyjen kirjaan: Huhtikuun 6. Renki Heikki Laurinpoika Kossi talon tyttären Anna Matintytär Kanasen kanssa, vihitty Pehr Ticklénin edessä, morsian morsiuspuvussa, 4 killinkiä: April 6. Drengen Henric Lars son Kossi med Pigan Anna Matts dr. Kananen v. inf. P:T. [med skrud] - - 4 [skilling]. Kaurakankaassa Matti Matinpoika Kauralan perheeseen kuuluvaksi merkityn Annan sukunimeksi on siis merkitty Kananen, kun hän meni vihille 26-vuotiaana. 3

Eräistä Kauralan tyttäristä käytetty sukunimi (2) Pyhäjärvellä 6.4.1797 vihki Pehr Ticklén avioliittoon Kiuruvedeltä kotoisin olevan talollisen pojan, poikamiehen Fredrik Erkinpoika Auvisen ja talollisen tyttären Anna Pekantytär Rönkön: År 1797 Wigde. April 6. Bondesonen och ungkarlen Fredric Erics son Auvinen ifr. Kiuruvesi med Bonde dottern och pigan Anna Pehrs dr. Rönkö vigd inf. Pehr Ticklen [med skrud] - Olikohan morsian tämä Kauralan eli Rönkön talossa 20.1.1774 syntynyt Anna Pekantytär 4 Näyttää olevan; Kauralan vuosien 1794-1800 rippikirjamerkinnöissä on merkintä: naitu 6/4 Kiuruvedelle (gift 6/4 til Kiuruvesi). Kaurakankaan perunkirjoitus v. 1827 vahvistaa saman asian.

Kiuruveden Kalliojärven kylän Auvilan talon rippikirjaan on tämä pari merkitty, mutta Anna-vaimon nimeksi ei ole koskaan merkitty Rönkkö eikä Kaurala, vaan Annan sukunimeksi on merkitty Kananen. Tässä vuosien 1810-1818 rippikirjan merkintöjä: Bn. Eric Auvin- 49 Talollinen Erkki Auvinen 49 Son Fredric 21/12 74 Poika Fredrik 21/12 74 Hn. Anna Kananen 20/1 74 Vaimo Anna Kananen 20/1 74 5 Fredrik Auvisen vaimoksi on merkitty Anna Kananen myös v. 1810-1840. Tässä v. 1819-1829 rippikirjan merkintöjä: Myös Kiuruveden haudattujen kirjassa Annan tyttönimi mainitaan: Anna Kananen, k. 10.2.1840. Syntymäpäivä 20.1.1774 vahvistaa, että tuo Anna Kananen on todella Kauralan Pekan Anna-tytär. Fredrik Auvisen vaimo siis oli Kanasen tytär.

Jälleen kerran Kananen! Oliko Kaurakankaan väki Kanasia? Siltä näyttää. Kanasista on suvussamme säilynyt myös perimätietoa: Viipurin sukuhaaran Matti Aataminpoika Kauranen (1866-1948) keräsi Pyhäjärven kansanperinnettä. Hänen mukaansa Kauralan asukkaista käytettiin Rönkkö, Kaurakangas ja Kaurala -nimien lisäksi nimeä Kananen. Länsi-Suomessa ei tavallinen maalaisväestö käyttänyt sukunimiä. Erityisesti talollisten perheenjäsenten nimenä käytettiin talon nimeä. Mutta Itä-Suomessa käytettiin sukunimiä, jotka olivat usein vuosisatoja vanhoja. Oulun läänin Pyhäjärvi oli siirtymä-aluetta, jossa käytettiin jonkin verran sukunimiä myös tavallisen maalaisväestön niminä. Savon puolella naiset säilyttivät sukunimensä myös avioiduttuaan. Esim. Kanasen tyttäret merkittiin kirkonkirjoihin nimellä Kananen tai Kanatar. Kanasen sukua muutti 1600- ja 1700-luvulla Savosta, mm. Rautalammin pitäjästä. Siis, pitäisiköhän Mäkiöiskylän Kaurassa asuneiden esipolvia tutkia kiinnittämällä huomiota erityisesti Kananen-nimisiin savolaisiin uudisasukkaisiin? Kyllä! 6

Esipolvien oletettu siirtyminen Pihtiputaan Kanalanmäeltä Koivujärven kautta Pyhäjärvelle Pyhäjärven Mäkiöiskylän Kaurakangas eli Kaurala v. 1739 Pyhäjärven Mäkiöiskylän Savolainen eli Reittula 1712 1723 Koivujärven Heinola: 1704 (Nykyinen Kanala) (Nykyinen Heinolanniemi) 7? Henkikirjojen merkinnöistä on päätelty, että 1640-luvulla syntynyt Lauri Kananen olisi muuttanut Rautalammin Säkkärämäen kylältä Koivujärvelle 1690-luvulla. Rautalammin pitäjän Säkkärämäen maakirjakylän Kanalanmäki: Matti Kolehmainen 1560 (tullut ehkä Joroisista), sukunimi vaihtui 1600- luvulla Kanaseksi. Kanalanmäellä kaksi taloa 1683.

7 km Kananen (Mäkiöis 19, perust. 1688) Kaurakangas eli Kaurala (Mäkiöis 12, per. 1642) 8 km Savolainen eli Reittula (Mäkiöis nr. 36) Nykyinen Kanalan talo (perustettu 1683) (Koivujärven kylän taloista on kaksi sijainnut samalla paikalla v. 1753) Säkkärämäen vanhimmat talot: Kanala, Tossavainen, Harmaala ja Ranta-Heinonen 8

v. 1739? Ennen v. 1704 v. 1712 Pyhäjärven Mäkiöiskylän Kaurakangas (Rönkkö nro 12): Matti Matinpoika (1717-1791) isäntänä 1739-1784, isä Matti Laurinpoika Kananen (1668-1753), jonka vaimo Elina Matintytär (1678-1748) Savolainen eli Reittula (nro 36) Erkki Laurinpoika isännäksi 1723. 1724 rippikirjaan merkitty veli Matti, Matin vaimo Elina, ja Matin poika Matti. V. 1712 itselliset Matti, Erkki ja Pekka Kananen sekä Tuomas muuttavat Koivujärven Heinolasta Pyhäjärvelle. Ennen v. 1704 Koivujärven Heinola eli Heinonen: Matti, Erkki ja Pekka Kananen, Tuomas Savolainen, sekä Lauri Kanasen leski Anna Mikkonen merkitty v. 1704-1713 rippikirjaan 1560(?) 1683? Säkkärämäen Kanala, nykyisellä Pihtiputaan Kanalanmäellä 9

Pekka Kauralan ja Margareeta Tuoriniemen jälkeläisten esipolvet Margareeta Tuoriniemi 1747-1824 Pekka Kaurala 1745-1791 Elias Tuoriniemi 1722-1796 Niilo Niilonpoika 1679-1745 Margareeta Sammallahti 1685-1754 Gabriel Sammallahti Anna Laurintytär 1690-1763 Malin Hyny 1724-1796 Lauri Hyny eli Lukkaroinen 1683-1745 Kaurasten 1. sukupolvelle rinnakkaisista 16:sta esivanhemmasta tunnetaan kolme sellaista, jolla on suvun tai talon nimi Matti Kaurakangas 1717-1797 Matti Kananen eli Kaurakangas 1668-1758 Lauri Kananen n. 1645 - n.1700 Kolehmainen (?) Liisa Matintytär 1688- Elina Matintytär 1678-1748 Anna Parvia 1718-1779 Pekka Parvia is. 1706-1735 Kaisa Niilontytär is. 1687-1688 Matti Pyöröhattu eli Parviainen 1646-1719 Pekka Mikonpoika Parvia eli Pyöröhattu

Sukuhaarojen esipolvissa esiintyvät seuraavat talojen tai sukujen nimet Seuraavassa luettelossa on huomioitu vain kullekin kokonaiselle sukuhaaralle yhteiset esipolvet. Seitsemännen sukupolven esipolvien nimet ovat tässä lihavoituina. Lehmipalon, Kauralan, Seppälän ja Pienimäen sukuhaarojen esipolvet liittyvät myös nimiin: Lintumäki, Kyllönen, Lehtomäki, Röytiö, Tikka eli Kinnunen, Mustaparta Lehmipalon sukuhaaran esipolvissa myös Jaakkola eli Lammasaho, Jakobsdahl eli Ruunala, Hyvönen Pienimäen sukuhaaran esipolvet liittyvät myös nimeen Komu Tikan sukuhaaran esipolvissa myös Lintumäki, Ikäläinen, Niinimäki, Montonen, Korhola Parvian ja Aholan sukuhaar. esipolvissa Paajanen, Hattukangas, Matilainen, Savolainen Rikkilän, Seppälän, Kivikon, Kalliokorven, Tiiton, Halkoniemen ja Viipurin sukuhaarojen esipolvissa myös Niinimäki, Komu, Heinonen, Leskelä, Emoniemi, Kämäräinen Rikkilän sukuhaaran esipolvissa myös Kärkkäinen, Kumpulainen, Hyvönen, Piippo Kivikon sukuhaaran esipolvissa myös Tikkanen, Auvinen Kalliokorven sukuhaaran esipolvissa myös Tenhunen, Väisänen Halkoniemen sukuhaaran esipolvissa myös Lång, Heinonen 11

Tiiton sukuhaaran esipolvissa 1) Ilola, Niskala, Lintumäki, Nikula, Lampela, Sääski, Jokitalo, Vattu, Karvola, Kettunen, Olkkonen, Ruha, Karhukangas, Viitanen, Hatunen, Lång Viipurin sukuhaaran esipolvissa myös Grönberg, Henriksson, Linder, Häkkinen, Ahlbom, Kylenius, Meyer, Friedrichson Tiiton, Vaiviomäen, Töysmäen, Komujärven, Pennasen, Kalikkamäen, Haukiputaan, Lahnakankaan ja Matinniemen sukuhaarojen esipolvissa myös Leskelä, Lintumäki, Väntönen, Laitinen, Niemi, Kuoppala Vaiviomäen sukuhaaran esipolvissa myös Heinonen, Prättälä Töysmäen sukuhaaran esipolvissa myös Tikka, Pesonen Pennasen sukuhaaran esipolvissa myös Viikilä, Pennanen Kalikkamäen sukuhaaran esipolvissa myös Karvonen, Manninen Haukiputaan sukuhaaran esipolvissa myös Vironen, Rupsanniemi, Vehkaperä, Jukuri Lahnakankaan sukuhaaran esipolvissa myös Murtomäki, Heinonen, Prättälä, Autio Matinniemen esipolvissa myös Ryty, Lehtola 1) Näistä vain Ilola, Niskala, Lintumäki ja Nikula ovat yhteisiä Urho Kaurasen ja Lyyli Kyöstilän sukukuntien kanssa

Esipolvien vaikutus perimässä Sukupolvi sukupuun mukaan: 11. sukupolvi: (useimmat syntyneet. v. 1940 2000) 10. sukupolvi: 500 9. sukupolvi: 250 8. sukupolvi: 125 7. sukupolvi: 63 6. sukupolvi: 31 5. sukupolvi: 16 4. sukupolvi: 8. 3. sukupolvi: 4 2. sukupolvi: 2 1. sukupolvi: 1 K.o. Kaurasten suvun sukupolvelta peräisin olevan perimän osuus 11. sukupolvelle: Alla mainitut ovat yhteisiä esivanhempia kaikille Pyhäjärven Kaurasten sukuun kuuluville: Esimerkkejä kunkin sukupolven edustajista: 11. Mirka E. Niskanen 10. Jorma A. Kauranen 9. Pentti M. Kauranen 8. Sakari Kivi (1887-1956) 7. Elias Kauranen (1851-1930) 6. Hiski Kaurala (1820-1901) 5. Aatami Kaurala 1777-1847) Pekka Kaurala (1745-1797) ja Margareeta Tuoriniemi Mm. Matti Matinpoika Kaurakangas (1717-1797), ja Anna Parvia Mm. Matti Laurinpoika Kaurakangas (1717-1797) ja Elina Matintytär Mm. Gabriel Sammallahti, Lauri Kananen, Matti Pekanpoika Parviainen 10 sukupolven takaisia esivanhempia on teoriassa 1024, mutta sukulaisavioliitoista joh-tuen heitä on todellisuudessa vähemmän (ehkä 900 1000). Useimmat heistä syntyivät 1600-13 luvulla. Perimä kultakin 10 sukupolven takaiselta esivanhemmalta on noin 1.

Merkintöjä Kaurasten esipolvista vanhoissa asiakirjoissa Rautalammin suurpitäjän henkikirjat v. 1712 Eräitä mielenkiintoisia merkintöjä tunnetaan Rautalammin pitäjään kuuluneiden Säkkärämäen ja Koivujärven kylien henkikirjoista. Lauri Kanasesta on merkintöjä 1690-luvun henkikirjoissa Koivujärvellä asuvana Vuoden 1711 henkikirjassa mainitaan Koivujärven asukkaina itselliset Matti, Erkki ja Pekka Kananen, sekä Tuomas (inh. Matts, Erik och Per Kanaiset, än Tomas) Koivujärven rippikirjamerkinnät vuosilta 1704-1713 tukevat sitä, että Matti, Erkki ja Pekka Kananen asuivat tuolla Heinolan (Heinosen) tilalla. Rippikirjassa on lisäksi mainittu Tuomas Savolainen ja tämän vaimo Anna Heinotar. 14

Alkuperäinen teksti: Matts Heinonen Hust. Margeta Mickotar Mårtens Encka Gertrud, död Pehr Wäyryinen Hust. Lisa Turpetar Mattias Canainen Hust. Thomas Savolainen Hust. Anna Heinotar Erich Canainen Carin Canainen [?] [yliviivattu] Colemaises Encka, död Carin Suihkotar Lars Canaises e-a Anna Mickotar Dräng Lars Canainen Hust. 15 Rautalammin rippikirjasta v. 1704-1713: Koivujärven kylä Myös Pekka Kananen on merkitty saman sivun alareunaan (ei näy tässä) Selitys: Matti Heinonen, vaimo Marketta Mikkotar (Mikkonen) Martin leski Kerttu, kuoll. Pekka Wäyrynen, vaimo Liisa Turpeinen Matti Kananen, vaimo [viim. Rippikirjamerkintä 14.9.1704] Tuomas Savolainen, vaimo Anna Heinonen Erkki Kananen Kaarina Kananen [viim. RKmerkintä 24.11.1707] Kolehmaisen leski, kuoll. Kaarina Suihkotar Lauri Kanasen leski Anna Mikkonen Renki Lauri Kananen, vaimo

Muuttomerkintä v. 1712 Rautalampi, Koivujärvi: Koivujärvi.. Heinola Itselliset Matti, Erkki ja Pekka Kanaiset, sekä Tuomas; todistetaan näiden itsellisten ottaneet haltuunsa maatilan Pyhäjärven pitäjässä, Pohjanmaan läänissä, jossa he tällä hetkellä asuvat Koifvujärvi.Heinola. inhyses Matts, Erich och Per Kanaiset, än Tomas; desse inhysingar intyges optagit hemman i Pyhäjärfvi Sogn Österbotns Lähn derest dhe för tijden boo 16

Näitä tietoja ovat välittäneet Ari Kolehmainen, Terhi Arpalahti ja Tomas Pörtfors. Alkuperäisessä henkikirja-merkinnässä on tosiaan mainittu Pyhäjärven pitäjä, jota tuolloin ei ollut olemassa; Pyhäjärvi kuului Pyhäjoen pitäjään. Ari Kolehmaisen mukaan Kanalanmäellä asuvien Kolehmaisten nimi vaihtuu Kanaseksi 1600-luvulla. Itse en ole tutkinut näitä Säkkärämäen Kanasten tietoja. Pyhäjärven kirkonkirjojen ja henkikirjojen merkinnät todistavat, että Savolaisen eli Reittulan talossa asuneet veljekset Erkki ja Matti olivat Laurin poikia. Jos he ovat samoja kuin Heinolan talosta Pyhäjärvelle muuttaneet Erkki ja Matti Kanaset, näyttää todennäköiseltä, että Rautalammin pitäjään kuuluneen Koivujärven kylän Heinolassa on asunut itsellisenä perhe, johon ovat kuuluneet: Lauri (Lars, joka on voinut olla sama kuin Säkkäränmäellä 1640-luvulla syntynyt Lauri Kananen) ja hänen poikansa: Matti {Matts} Laurinpoika Erkki {Erik} Laurinpoika Pekka {Per} Kanasesta ei ole merkintää, että hän olisi Laurin poika tai Matti ja Erkki Kanasen veli. Lauri Kanasen leski Anna Mikkonen ei välttämättä ole Matin ja Erkin äiti. Pyhäjärvelle muuton yhteydessä mainittu Tuomas ei kuulune Kanasen veljeksiin, koska hänestä on rippikirjamerkintöjä Koivujärvellä ja Pyhäjärvellä vain nimellä Tomas Savolainen. 17

Lisätodisteita Pyhäjärven Kanasista: 13.6.1721 syntyneen Tapani Virolaisen kummeina Erkki Kananen vaimoineen 23.4.1735 kummina Erkki Laurinpoika Kananen 24.9.1725 syntyneen Marketta Heinosen kummina mm. Matti Kanasen vaimo Elina, Påhl Kaura, Anders Kaura 11.1.1727 Erkki ja Marketta Savolaisen Lauri-pojan kummeina Matti Kananen Elin-vaimonsa kanssa : 11/1 Erich Safvolainens och hustru Margetas son Lars Testes: Matts Cananen med sin hustru Elin. Thomas Safwol., Dorothea Påhlsdotter Rytkynen Thomas lienee sama Tuomas-renki kuin vuoden1724 rippikirjassa. 18

Pyhäjärven kirkonkirjoissa on mielenkiintoisia merkintöjä Matti Matinpoika Kanasen ja Anna Pekantyttären perheestä: Matts Matsson Kaura ja Anna Persdr Parvia vihittiin 23.7.1738. Tässä merkinnät heidän esikoisensa kastamisesta. Mutta 5.8.1739 syntyneen Matin vanhemmat ovatkin Kanasia: 5/8 Matts Mattss. Cananens och h. Anna Pehrsdrs. son Matts. Nöddöpt af Gabr. Frimodig och confirmerades d. 14/8. Testes: Matts Larsson Kaura Cangas, Pehr Parvias h: Lisa Matts dr, Erich Mårtenson Heinonen, Hendr: Niskas h: Anna Matts dr, Gabriel Frimodig, pigan Brita Erichs dr Sauwolainen. Kummien joukossa oli siis meille tuttua Kaurakankaan väkeä: lapsen isän Matti Matinpoika Kanasen eli Kauran isä Matti Laurinpoika Kaurakangas sekä lapsen äidin äiti Liisa Matintytär Parvia 19

Tuo Matti Matinpoika kuolee 30.6.1740 11 kuukauden ikäisenä, myös silloin hänen nimenään on Kananen: 30/6 Matts Mattss. Cananen --- 11 m. Mutta, onko tuo isä Matti Kananen varmasti sama kuin Matti Matinpoika Kaurakangas? Onhan Mäkiöiskylällä voinut asua muita Matti Kanasia. Niin on, tässä rippikirjamerkintöjä Kanasen talon asukkaista vuodelta 1724. Kanaset näyttävät vaihtuneen Pekasta (vaimo Marketta) Matti Kanaseen (vaimo Marketta) ja sitten Olli Kanaseen (vaimo Maria) Muita Matti Kanasen perheitä ei Pyhä-järven rippikirjoista löydy kuin Savolaisessa ja Kaurakankaassa asuneiden Matti Laurinpojan ja Elinan sekä Matti Matinpojan ja Annan perheet 20

Kaurakankaan väki esiintyy kirkonkirjoissa myös nimellä Kaura. Matti Matinpoika Kauralle ja hänen vaimolleen Anna Pekantyttärelle syntyi 29.1.1741 tytär Helena: (2/2 lienee virheellinen merkintä, tai hän kuoli 2.2.1741) Matts Mattsson Cauras och hustru Anna Pährsdotters dotter Helena. Blifwit döpt med nöddop af Hindrich Pährsson Mondonen och dött efter en t. Testes: Matts Larsson Caura, Pähr Parvias hustru Lisa, Hindrich Pährsson Mondonen Tässä haudattujen kirjaan merkityt tiedot tästä yhden tunnin ikäisenä kuolleesta Helenasta eli Elinasta: 29/1 Elin Mattsdr. Caurakangas en timma 21

Lisätietoja Matti Laurinpoika Kaurakankaan Elina-vaimosta: Elina Matintytär, syntynyt n. v. 1678, kuollut 26.5.1748, haudattu 29.5.1748 Vahvistus näille tiedoille löytyy Pyhäjärven haudattujen kirjasta, vuodelta 1848: 26/5 Elin Mattsdotter Caurakangas 70 - - kastettujen kirjassa hänet mainitaan nimellä Elin Mattsdotter Cananen erään 17.11.1739 syntyneen Brita Hyvösen kummina 22

Elina on merkitty 24.9.1725 syntyneen Marketta Heinosen kasteen todistajana: Matti Kanasen vaimo Elin D. 24. Matts Heinoses och hustru Margetas dott:r Margeta. Testes: Matts Wuohtoniemi, Staffan Lindumäkis hustru, Påhl Kaura, Matts Canases hustru Elin, Anders Kaura, Påhl Mondoses dott:r Helga 24. päivä: Matti Heinosen ja vaimonsa Marketan tytär Marketta. Todistajina: Matti Wuohtoniemi, Tapani Lintumäen vaimo, Paavo Kaura, Matti Kanasen vaimo Elina, Antti Kaura, Paavo Montosen tytär Helga 23

Myös Erkki Savolaisen Riitta-tytär mainitaan isältään saadulla sukunimellään Kananen. Riitta ja Samuel Lehtomäen (ent. Ruotsalaisen) Samuel-pojan tiedoissa Pielaveden kastettujen kirjassa käytetään savolaiseen tyyliin vanhempien alkuperäisiä sukunimiä: 1741 Tommonmäki Samuel Ruotzalaises och Brijta Canases Samuel 11/26 12/20 Vuodesta 1748 alkavissa Tommonmäen rippikirjamerkinnöissä tästä perheestä on vain merkintä: muuttaneet Pohjanmaalle. Mäkiöiskylän Lehtomäen talon rippikirjamerkinnöissä oleva Samuel Samuelinpojan syntymävuosi 1741 ym. tiedot täsmäävät ylläolevan kanssa. Tommonmäen maakirjakylä sijoittuu Pielaveden Laukkalan ja Vaaraslahden väliin. Heinoset sekä Kaurakankaassa ennen vuotta 1739 asuneet Kaurat, sekä vuodesta 1739 lähtien Kaurakankaassa asuneet Kanaset eli Kaurakankaat esiintyvät erityisen usein toistensa lapsien kummeina. Tämä viitannee sukulaisuuteen, todennäköisesti heidän tyttäriensä ja anoppiensa kautta. Heinosia asui Pyhäjärvellä vanhastaan, joten mahdollinen sukulaisuuden ei välttämättä tarvitse liittyä Koivujärven Heinolan talossa asuneisiin Heinosiin. 24

Päätelmiä Koivujärven Heinolassa asuneet, itselliset Erkki, Matti, Pekka Kananen sekä Tuomas Savolainen muuttivat v. 1712 Pyhäjärvelle. Matti ja Erkki Kananen olivat veljeksiä ja Laurin poikia. Tiedot heidän isästään ovat epävarmoja. Koivujärven Heinolan rippikirjamerkinnöissä vuodelta 1704 mainitaan Lauri Kanasen leski Anna Mikkonen. Pekka Kananen ei välttämättä ole Matin ja Erkki Kanasen veli. Hänen myöhemmistä vaiheista ei ole löytynyt riittävän tarkkoja tietoja. Mäkiöiskylällä asui useita Pekka Kanasia. Erkki Laurinpoika Kananen (1676-1740, myöh. Savolainen) oli Mäkiöiskylän Savolaisen talon isäntänä ainakin vuodesta 1723 alkaen Matti Laurinpoika Kananen (1668-1753) asui perheineen jonkin aikaa veljensä Erkki Savolaisen talossa ja vuodesta 1739 Kaurakankaan talossa Matti Laurinpoika Kanasella oli Koivujärvellä vaimo, joka lienee kuollut n. v. 1705. Myöhempi Matin vaimo oli Elina Matintytär (s. 1678, k. 26.5.1748) Matin poika Matti (1717-1797) oli Kaurakankaan eli Kauralan (Rönkkö, nr. 12) isäntänä 1739-1784. Hän esiintyy asiakirjoissa nimillä Kananen, Kaura, Kaurakangas, Kaurala ja Rönkkö. Niistä Kananen on alkuperäinen sukunimi, joka esiintyy hänen tyttärensä ja pojantyttärensä tyttönimenä. 25

Kaurasetko Kanasia? Ei ja kyllä. Kanasten suvusta on Pyhäjärven seudulla on niukasti tietoja, eikä sukua voida yhdistää selvästi Mäkiöiskylän Kanasen taloon, jossa on asuttanut useita sukuja. Matti Laurinpoika Kaurakankaan jälkeläiset ja heidän puolisonsa kuuluvat edelleen Pyhäjärven Kaurasten sukuun Muutamat tiedot kuitenkin ovat tarkentuneet: Vuonna 1572 perustetulla Rönkön tilalla asui muiden sukujen väkeä Vuonna 1642 Rönkön talon jaossa syntyneessä Rönkön eli Kaurakankaan talossa vuoteen 1738 asti asunut väki käytti niminään Rönkkö ja Kaura Lauri Kanasen perhe asui Koivujärvellä ainakin 1690-luvulta alkaen. Henkikirjoissa ja rippikirjoissa heistä on merkintöjä itsellisinä 1704 1712. Veljekset Matti Laurinpoika Kaurakangas ja Erkki Laurinpoika Savolainen olivat Lauri Kanasen poikia. He muuttivat Pyhäjärvelle ennen vuotta 1712. Heidän perheensä asuivat Savolaisen eli Reittulan talossa. Joistakin heidän perheen-jäsenistään on kirkonkirjoisssa merkintöjä heidän alkuperäisellä sukunimellään Kananen (myös jälkeläisistä, varsinkin Kiuruvedellä ja Pielavedellä). Kaurakankaan eli Kauralan talossa ovat Kaurasten esipolvet asuneet ainakin vuodesta 1738 alkaen. Ensimmäinen Kauranen Kauralan isäntänä oli Matti Matinpoika Kaurakangas vuodesta 1739 alkaen. 26 26

27 Nykyinen Kanalan talo Pihtiputaan Kanalanmäellä Muinaiset asuinpaikat Henkikirjojen merkinnöistä on päätelty, että 1640-luvulla syntynyt Lauri Kananen olisi muuttanut Rautalammin Säkkärämäen kylästä Koivujärvelle. Tällaisia päätelmiä ovat tehneet Ari Kolehmainen ja Tomas Pörtfors. Sekä Säkkärämäen että Koivujärven kylät ovat kuuluneet Tyrvännön Lepaan kartanon säterimaihin. Rautalammin historia-kirjasta poimittua: Säkkärämäen kylään kuului pienoinen järvi, josta talot kalastelivat vuorovuosin, mutta saalis mitätön. Taloja oli v. 1683 kaksi, jotka olivat vieretysten, mutta v. 1712 luetellaan: Ranta-Heinonen, Tossavainen, Harmaala, Kanala, Tossavainen. Koska Harmaala ja Ranta-Heinonen ovat kaukana toisistaan ja suuren Kolimajärven rannalla, näyttää siltä, että v. 1683 mainitut kaksi vierekkäistä taloa sijaitsivat Kanalanmäellä.

Tietenkin on mahdollista, että Kanaset tulivat Koivujärvelle muualta. Vaikkapa Pyhäjärven Mäkiöiskylältä. Tässä Vuohtomäen aluetta vuoden 1846 pitäjänkartastosta, johon on merkitty Kanasen talo. Kanasen perusti Erkki-niminen uudisasukas v. 1688. 28

Ehdokkaita Koivujärven Kanasten asuinpaikoiksi 1700-luvun alussa Heinolan eli Heinosen talossa asui 1700-luvun alussa lampuoteina eli vuokraviljelijöinä Heinosia ja itsellisinä Kanasia. Lisäksi mainitaan Kolehmaisen leski. Koivujärven Pieniveden seudulla on ollut Kalttosen talo, joka on välillä hävinnyt. Vuoden 1753 karttaan ei Kalttosen seudulle ole merkitty taloja, ja seudun metsien mainitaan palaneen Isojaossa perustettiin Kalttosen-Heinolanniemen talo, jonka asukkaat olivat Heinosia. 29 Koivujärven alue kuului kokonaan Rautalammin pitäjään. Nykyisin tämä alue ja Koivujärven eteläpuoli kuuluvat Pielaveteen.

Nykyisin tämä alue ja Koivujärven pohjoispuoli kuuluvat Kiuruveteen. Vanhoihin Koivujärven alueen karttoihin on merkitty ainakin kaksi Kanalan taloa. Nykyisin Kiuruveteen kuuluvalla Koivujärven alueella on ainakin yksi Kanalan talo. Nykyinen Kanalan talo. Viereisten talojen isännät olivat 1800-luvun alkupuolella Heinosia. Marttilan talon isäntänä oli Martti Heinonen. Näyttää todennäköiseltä, että Heinolan talo olisi 1700-luvun alussa sijainnut tällä alueella. Nykyisten Kanalan ja Marttilan paikalle on vuoden 1753 karttaan merkitty kaksi taloa. 30

Koivujärven taloista löytyy tietoa v. 1753 ja 1807 kartoista ja v. 1836-1845 isojakoasiakirjoista. Tässä osa vuoden 1753 pitäjänkartasta 31

Heinolan talon jakaminen selviää isojaon asiakirjoista. Tämä kartta on laadittu v. 1807 ja uudistettu v. 1845 (talojen nimet lisätty myöhemmin): Kanalan talo on merkitty v. 1845 karttaa kirjaimella D, ja oli puolet numeron 2 tilasta. Koivujärvelle muodostetut tilat: Nro.1: Mikkolanmäki (G; Tapani Lintumäki ja Heikki Kumpulainen) ja Kortemäki (F; Juho ja Taneli Tossavainen) Nro.2: Kanala (Iisakki Väyrynen) ja Heinolanniemi eli Kalttonen (C: Pekka ja Olli Olavinpojat Heinonen) Nro.3: 32 Marttila (A, Martti Heinonen) ja Ristola Pyhäjärven (B, Fredrik Kauraset 2009-2013 Olavinpoika Heinonen )

Pyhäjärven Mäkiöiskylällä on ollut useita Kananen-nimisiä taloja. Niissä on asunut useita sukuja monet asukkaat ovat saaneet taloltaan sukunimensä Kananen. Mm. tästä syystä Pyhäjärven Kauraset eivät ole sukua Pyhäjärven alueella 1800- luvulta lähtien Pyhäjärvellä asuneille Kanasille; joitakin harvoja poikkeuksia toki on. Lähteet: http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36js.htm http://www.genealogia.fi/jm/rautalampi/bia1/24.html http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/kirkonkirjat/rautalampi/rippikirja_1704-1713_tk1090/31.htm http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/kirkonkirjat/kiuruvesi/rippikirja_1819-1829_mko18-25/26.htm http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/kirkonkirjat/pielavesi/syntyneet_1737-1765_tk1264/23.htm http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/kirkonkirjat/pyhajarvi/rippikirja_1794-1800_ik9/198.htm http://www.koivujarvi.com/historiaa.asp?page=1&id=75 ym. Koivujärvi ry:n nettisivut http://kansalaisen.karttapaikka.fi http://kauraset.weebly.com/sukukirja Keskustelut sukututkijoiden foorumeilla, mm http://suku.genealogia.fi, http://www.sukujutut.fi/sukuhaku 33 (33)